1(13) HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN Rekijoki, Salo RAKENTAMISTAPA-SELOSTUS / SUUNNITELMA
2(13) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. RAKENNUSPAIKKA... 3 2.1 Sijainti ja yhteydet... 3 2.3 Maapohjan laatu... 5 2.4 Olevat rakenteet... 5 3. SUUNNITELMAT... 5 3.1 Virtaamat... 5 3.2 Työpato/virranohjain... 6 3.3 Yläosan allasporraskalatie... 6 3.4 Keskiosan kalankulku-ura... 7 3.5 Alaosan kalliokuopat ja alaosan kynnys... 7 4. TÖITÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 8 5. VALMISTELEVAT TYÖT... 9 5.1 Mittaukset... 9 5.2 Liikennejärjestelyt... 9 5.3 Työalueen raivaus... 9 5.4 Työpadot ja työnaikainen ohijuoksutus... 10 6. RAKENTAMINEN... 10 6.1 Yleistä... 10 6.2 Betonirakenteet... 11 6.3 Louhinta... 12 7. TYÖTULOKSEN TOTEAMINEN... 13 Liitteet. Liite 1. Sijaintikartta 16.9.2013 Liite 2. yleis- ja asemapiirustus, YLE-1, 1:100 16.9.2013 Liite 3. yleis- ja asemapiirustus, YLE-2, 1:100 16.9.2013 Liite 4. rakennepiirustus, RAK-01 16.9.2013 Liite 5. Louhintatöiden työselostus 15.8.2013 Liite 6. Kustannusarvio 16.9.2013
3(13) HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMISTAPASELOSTUS / SUUNNITELMA 1. JOHDANTO Tämä rakentamistapaselostus koskee Hitolanjoen Myllykosken kalatien rakentamista piirustusluettelossa esitettyjen suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Rekijoella Hitolanjoessa sijaitseva Myllykoski on nykyisellään todennäköinen nousueste kaikille kalloille ja kalalajeille. Tämän hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa merivaelteisen Uskelanjoen taimenen nousu Myllykosken yläpuoliselle Hitolanjoen yläjuoksulle, jossa on hyvät edellytykset taimenen lisääntymiselle mm. lähteiden ansiosta. Myös muidenkin kalalajien ja eliöiden mahdollisimman esteetön kulku myllykosken alueella on tärkeänä tavoitteena. Varsinais-Suomen ELY-keskus on tilannut Maveplan Oy:ltä Uskelanjoen vesistöalueella olevan Hitolanjoen Myllykosken kalatien yleis- ja rakennussuunnitelman. Toimeksianto sisälsi myös kalatiealueen maanpinnan korkeusmittaukset. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan noin 130 m pitkä ja tällä osuudella on noin 11 m putouskorkeutta. Alueen yläosalla on vajaan kolmen metriä korkea jyrkkä putous osuus, johon on suunniteltu kallioon louhittu betoniväliseinämillä varustettu allasporraskalatie, jossa on kahdeksan betonista väliseinää. Väliseinien yläreunaan ja pohjan tasolle tehdään kalankulku-/alivirtaama-aukot. Alueen keskiosalla on noin 1 m korkea kertaluonteinen putous, joka purkautuu pienilläkin virtaamilla useasta eri kohdasta. Tällä kohtaa kallioon louhitaan kiviverhottava ura, millä keskitetään pienet virtaamat samaan kohtaan ja loivennetaan putousta. Alueen alaosalla on kohtalaisen kalteva tasapohjainen kallio-osuus, missä vesisyvyys on matala, ja veden nopeus on kohtalaisen suuri. Tälle alueelle louhitaan kuoppia, millä lisätään vesisyvyyttä, saadaan rauhallisen virtaaman alueita sekä suojapaikkoja. Suunnittelualueen alapäässä saunamökin kohdalla olevan levennyksen/altaan alareunalla oleva kivikynnyksen putousero on suuri. Kynnyksen alaluiskaa kivetään loivemmaksi louhitulla materiaalilla. Suunnitellut toimenpiteet sijaitsevat kaikki yhteisellä alueella 734-715-876-4. 2. RAKENNUSPAIKKA 2.1 Sijainti ja yhteydet Hitolanjoen Myllykoski sijaitsee Salon kaupungissa, noin 20 km keskustaajamasta koilliseen Rekijoella. Sijaintikartta liitteenä 1. Kulkuyhteys kalatielle on Isohiidentieltä mt2403. Hitolanjoki alittaa Isohiidentien ja kalatiealue sijaitsee heti Isohiidentien alapuolisella jokiosuudella.
4(13) 2.2 Vesistöolosuhteet Hitolanjoki kuuluu Uskelanjoen (nro 25) vesistöalueeseen. Hitolanjoen valuma-alue 25.008 on kooltaan 67,9 km 2 ja sen järviprosentti on 0,44 %. Myllykosken yläpuolisen valuma-alueen koko on noin 67,5 km 2 ja järvisyys 0,44 %. Hitolanjoelta ei ole mitattuja virtaamatietoja ja alapuolisessa taulukossa esitetyt virtaamat on laskettu valuma-alueiden suhteessa saman vesistön Uskalanjoen yläosan valuma-alueelta (25.002) tehtyjen virtaamamittausten perusteella käyttäen apuna lisäksi Kaiteraa (1985) ja Värettä (1954). HQ 19,6 m 3 /s MHQ 9,3 m 3 /s MQ 0,7 m 3 /s MNQ 0,046 m 3 /s NQ ~0 Virtaama Q m3/s 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Hitolanjoen Myllykosken virtaaman pysyvyys 1.5.-30.11. välisenä aikana 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pysyvyys % Kuva 1. Hitolanjoen Myllykosken virtaaman pysyvyys 1.5.-30.11 välisenä aikana. MQ1.5.-30.11 0,5 m 3 /s (kesäajan keskivirtaama) pysyvyys Q50%1.5.-30.11 0,19 m 3 /s pysyvyys Q85%1.5.-30.11 >0,06 m 3 /s (85 % kesäajasta virtaama on tätä suurempi ja 15 % tätä pienempi)
5(13) 2.3 Maapohjan laatu Maveplan Oy:n kesäkuussa 2013 tekemien mittausten ja katselmusten mukaan suunnittelualueen uoman pohja on pääosin kalliota ja osittain kallion päällä olevaa louhikkoa. Kalatien alueella perustamisolosuhteet ovat suunnitelluille rakenteille hyvät eikä erillisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä tarvita. 2.4 Olevat rakenteet Rakentamisessa käytettävät rakentamisalueen ulkopuoliset olemassa olevat tiet on pidettävä työn aikana koko ajan ajettavassa kunnossa ja töiden loputtua teiden on oltava vähintään työtä edeltäneessä kunnossa. Rakennustyömaasta ilmoitetaan liikennemerkein kaikissa mahdollisissa tulosuunnissa. Tiet on rakennusaikana pidettävä sellaisessa kunnossa ja mahdollisimman esteettömänä niin että työt eivät merkittävästi haittaa teiden muita käyttäjiä. Rakentamisalueella olevan tien kulkumahdollisuutta ei saa rakentamistöiden aikana katkaista. Suunnittelualueen yläpäässä Isohiidentien reunalla kulkee ilmajohto. Ilmajohto säilytetään nykyisellään mutta se huomioidaan rakentamisessa. Suunnittelualueella Hitolanjoen pohjoisrannalla on vanhoja myllyrakennuksia ja alueen alaosalla on saunarakennus. Olevat rakennukset ja niihin liittyvät rakenteet säilytetään nykyisellään ja rakennuksia ei saa vahingoittaa. Louhintatöistä ei saa aiheutua vaaraa oleville rakennuksille tai rakenteille. Ennen töiden aloittamista pidetään työmaa / työmaatie alueilla katselmus, jossa sovitaan mm. mahdollisista tarvittavista suojaustoimenpiteistä ym. 3. SUUNNITELMAT 3.1 Virtaamat Kalatien optimaalisen toiminnan kannalta suunnittelussa käytettäväksi minimivirtaamaksi valittiin kesäajan 1.5. 30.11, 85 % pysyvyyden mukaan virtaama 0,06 m 3 /s. Yläosan kalatie toimii hyvin suunnittelulla minimivirtaamaksi valitulla virtaamalla ja tätä suuremmilla virtaamilla mutta tätä pienemmillä virtaamilla kalatien toiminta heikkenee, ylimmän vesikynnyksen muodostuessa liian suureksi. Toisaalta myös tulvavirtaamilla kalatien toiminta heikkenee altaiden vaimennuksen heikkenemisen vuoksi. Joen virtaaman ollessa 0,06 m 3 /s = 60 l/s, menee betonisissa väliseinissä olevan pohjaputken kautta 40 l/s virtaama ja väliseinän harjalla olevan aukon kautta 20 l/s. Tällöin betonisen väliseinän harjaa on näkyvissä noin 10 cm korkeudelta. Joen virtaaman ollessa 110 l/s tai suurempi on betoniset väliseinät kokonaan vedenpinnan alapuolella ja vesi virtaa seinämän yli koko harjan leveydeltä. Pysyvyyskäyrän pe-
6(13) rusteella väliseinät ovat kokonaan näkymättömissä noin 65 % kesäajasta 1.5. 30.11. Pysyvyyskäyrän perusteella noin 4 % kesäajasta Hitolanjoen virtaama on alle 40 l/s, ja betoninen väliseinä tulee virtaaman pienentyessä huomattavasti enemmän näkyviin. 30 l/s virtaamalla (2,5 % kesäajasta) ylintä betoniseinää näkyy laskennallisesti noin 0,8 m korkeudelta ja 20 l/s virtaamalla (0,6 % kesäajasta) noin 1,6 m. Kuivina aikoina betonisissa väliseinissä olevat pohjaputket voidaan sulkea luukkulevyillä. Tällöin betoniset väliseinät ovat keskimäärin lähes kokonaan vedenpinnan alapuolella noin 95 % kesäajasta ja lopun 5 % aikanakin vain vähäisesti näkyvissä. Kalatien rakentamisella ei ole vaikutusta suunnittelualueen ylä- tai alapuolisiin virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin. 3.2 Työpato/virranohjain Ennen yläosan allasporraskalatien rakentamista kalatien rakentamisalueen yläpuolelle uomaan rakennetaan työnaikainen työpato/virranohjain asemapiirustuksen YLE_1 mukaisesti. Työpadon avulla joen virtaama ohjataan kulkemaan jokiuoman pohjoisrantaa. Veden valumista kalatien työskentelyalueelle estetään lisäksi tarvittaessa kalatien vierelle rakennettavilla pienillä ja matalilla maarakenteisilla penkereillä. Työpadon tukipilarit ankkuroidaan kallioon ja varsinainen puuponttiseinä rakennetaan tukipilareita vasten. Puupontin ja kallion välinen rako tiivistetään esim. pontin yläpuolelle laitettavalla muovilla ja/tai maalla. Ponttiseinän yläreuna ulotetaan vähintään tasoon N2000+51,20. Tukipilarit jätetään tätä korkeammaksi ja ponttiseinää korotetaan tarvittaessa joen virtaamien kasvaessa ja ponttiseinän yläpuolisen vedenpinnan noustessa. Urakoitsija vastaa työpadon riittävästä korkeudesta/tarvittavasta korottamisesta Yläosan allasporraskalatien valmistuttua työpato/virranohjain sekä mahdolliset rakennetut maarakenteiset penkereet poistetaan kokonaan ja viedään pois. Urakoitsija kuljettaa poistetut rakenteet pois omalla kustannuksellaan. 3.3 Yläosan allasporraskalatie Alueen yläosalla on vajaan kolmen metriä korkea jyrkkä putous osuus, johon on suunniteltu kallioon louhittava betoniväliseinämillä varustettu allasporraskalatie, jossa on kahdeksan betonista väliseinää. Väliseinien yläreunaan ja pohjan tasolle tehdään kalankulku-/alivirtaama-aukot. Kalatien rakentamisalue on paljaalla kalliopinnalla. Kalatie rakennetaan kuivatyönä nykyisen uoman kohdalle heti Isohiidentien länsipuolelle liitteenä 2. / YLE-1 olevan asemapiirustuksen mukaiseen paikkaan paaluvälille 1+10 1+30.
7(13) Nykyisen virtausuoman kohdalle kallioon louhitaan noin 13 m pitkä alavirtaan päin kaltevuudessa 17,6 % laskeva, pohjaltaan 1 m leveä ja kynnyksen yläreunan tasosta 2 m leveä ja 1,25 m syvä ura. Uraan tehdään 0,3 m putouseroilla 8 kpl 0,4 m paksuja betonikynnyksiä. Kynnyksien harjalle tehdään 0,3 syvä kalankulku- / alivirtaama-aukko, jonka leveys on harjan tasolla 0,25 m ja aukon pohjalla 0,1 m. Kynnyksiin tehdään lisäksi pohjan tasolle pyöreä d 0,16 m kalankulkuaukko. Kynnyksien välisistä altaista tehdään 1,3 m pitkiä ja altaiden pohja verhoillaan kauttaaltaan noin 0,25 m paksulla kiviverhouksella, kivikoko d=100...300. Betonisiin väliseiniin ylävirran puoleiselle reunalle rakennetaan pohjaputkien kohdalle teräksiset settiurat sulkuluukkuja varten. Sulkuluukut tehdään 15 mm paksusta filmivanerista ja luukkujen yläreunaan tehdään vahvennettu osa, jonka avulla luukut voidaan nostaa tarvittaessa pois settiurista. Yläosan allasporraskalatien alueelta louhittu kivimateriaali levitetään kalatien alapuoliselle uomaosuudelle kalatalousasiantuntijan opastuksella. 3.4 Keskiosan kalankulku-ura Alueen keskiosalla on noin 1 m korkea kertaluonteinen putous, joka purkautuu pienilläkin virtaamilla useasta eri kohdasta. Tällä kohtaa kallioon louhitaan kiviverhottava ura, millä keskitetään pienet virtaamat samaan kohtaan ja loivennetaan putousta. Kalankulku-ura rakennetaan märkätyönä veteen olevan putouskynnyksen keskelle liitteenä 2. / YLE-1 olevan asemapiirustuksen mukaiseen paikkaan paaluvälille 0+90 1+00. Olevaan kalliokynnykseen louhitaan kalliokynnyksen alataitteesta ylävirtaan päin noin 1:6 kaltevuudessa ura, jonka pohjan leveys on noin 0,5 m. Uran pohja kivetään kauttaaltaan täyteen vuorotellen suurilla halkaisijaltaan noin 1 m ja sitä pienemmillä kivillä suunnitelmapiirustuksen YLE-1 pituusleikkauksessa esitetyn periaatteen mukaisesti. Kalankulku-uran alueelta louhittu kivimateriaali levitetään louhittuun uraan ja kalatien ala- ja yläpuoliselle uomaosuudelle kalatalousasiantuntijan opastuksella. 3.5 Alaosan kalliokuopat ja alaosan kynnys Alueen alaosalla on kohtalaisen kalteva tasapohjainen kallio-osuus, missä vesisyvyys on matala, ja veden nopeus on kohtalaisen suuri. Tälle alueelle louhitaan luonnonkoskimaisesti kuoppia, millä lisätään vesisyvyyttä, saadaan rauhallisen virtaaman alueita sekä suojapaikkoja. Suunnittelualueen alapäässä saunamökin kohdalla olevan levennyksen/altaan alareunalla oleva kivikynnyksen putousero on suuri. Kynnyksen alaluiskaa kivetään loivemmaksi louhitulla materiaalilla. Kalliokuopat rakennetaan märkätyönä veteen nykyisen uoman keskialueelle liitteenä 3. / YLE-2 olevan asemapiirustuksen mukaiseen paikkaan paaluvälille 0+25 0+50. Kivettävä alaosan kynnys sijaitsee noin paalulla 0+10.
8(13) Olevaan tasapohjaiseen kalliouomaan louhitaan halkaisijaltaan noin 1,5...2 m kokoisia, noin 0,7 1 m syviä kuoppia peräjälkeen epäsäännölliseen muotoon niin että kuoppien välinen nykyinen kalliopinta pyritään osittain säilyttämään ja siihen louhitaan pieni ura. Kuoppiin sijoitetaan suuria vedenpinnan yläpuolelle ulottuvia kiviä, jolloin alueesta saadaan koskimainen ja epäsäännöllinen. Louhinta ja kiveys toteutetaan kokeneen kalatalousasiantuntijan valvonnassa ja alueesta pyritään tekemään mahdollisimman luonnollisen ja koskimaisen näköinen. Louhittu ylimääräinen kivimateriaali siirretään osittain yläpuoliselle koskiosuudelle ja osittain louhitusta alueesta noin 15 m alavirtaan olevan kynnyksen alapuoliseen luiskaan kalatalousasiantuntijan opastuksella. 4. TÖITÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Työssä noudatetaan tätä työselostusta sekä julkaisuja: /1/: InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset; Osa 1 Väylät ja alueet /2/: InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset; Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat /3/: InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset; Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat /4/: Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1 Lisäksi noudatetaan voimassa olevia, rakentamisesta annettuja lakeja ja asetuksia, valtioneuvoston, ministeriöiden sekä liikenneviraston päätöksiä ja määräyksiä sekä paikallisia rakentamisesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Ohjeita noudatetaan siinä laajuudessa kuin niihin tässä selityksessä ja muissa asiakirjoissa viitataan. Jos asiakirjoista puuttuu työnsuorituksen määrittely jonkun osasuorituksen kohdalta, noudatetaan työn suorituksessa rakentamisessa yleisesti vastaavissa yhteyksissä hyväksyttyä työtapaa tai työsuositusta. Työssä on käytettävä kokenutta ja ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa, tarkoituksenmukaisia, moitteettomia sekä työturvallisuuslain ja sen perusteella annettujen asetusten, valtioneuvoston päätösten ja sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien turvallisuusohjeiden sisältämien määräysten täyttäviä koneita ja kalustoa sekä hyviksi tunnettuja ja tunnustettuja työtapoja. Väliaikaisten penkereiden, työmaateiden, työpatojen yms. rakenteiden tulee olla tarkoitustaan vastaavia ja niiden on täytettävä normien, viranomaisten ja työturvallisuuden asettamat vaatimukset. Kaikki väliaikaiset rakenteet puretaan sitä mukaa kun ne käyvät tarpeettomiksi, ja puretut laitteet ja jätteet on poistettava alueelta.
9(13) Työmaa-alueet on pidettävä puhtaana ja hyvässä järjestyksessä. Töiden edistyessä poistetaan työkohteista sellaiset tarvikkeet, välineet ja suojaukset, joita ei enää tarvita. Työmailla on pidettävä asianmukaista työmaapäiväkirjaa, jonka tulee antaa selvä kuva töiden kulusta ja jota ylläpitää vastaava työnjohtaja. Rakennuttajan valvoja kuittaa työmaapäiväkirjat rakennuttajan puolesta. Työmailla pidetään työmaakokouksia työn edistymisen mukaisesti, kuitenkin vähintään kaksi kertaa. Työmaakokoukset kutsuu koolle rakennuttaja. 5. VALMISTELEVAT TYÖT 5.1 Mittaukset Kaikki suunnitelmissa esitetyt korkeudet on esitetty N2000+ korkeusjärjestelmässä. Kalatien osat rakennetaan asemapiirustuksen mukaisiin paikkoihin. Kiveyksien ja kuoppien teossa tarkka sijainti ja muoto päätetään työn edetessä maastossa kalatieasiantuntijan kanssa. Ennen töiden aloittamista urakoitsija tuo korkeuskiintopisteen, joka on N2000+ järjestelmässä, työkohteiden läheisyyteen. Korkokiintopisteiden korot ja sijainnit merkitään (toteutuma) asemapiirustuksiin. Työkohteiden sijainnit mitataan ja sovitaan maastossa yhdessä rakennuttajan kanssa ja ne merkitään maastoon. Tämän jälkeen huolehtii ja vastaa urakoitsija kaikista tarvittavista mittauksista, maastoon merkitsemisestä jne. Näissäkin mittauksissa on rakennuttajan edustaja mukana hyväksymässä työtuloksen sopimuksenmukaisuutta. 5.2 Liikennejärjestelyt Työmaatiet ja työliikenne on järjestettävä siten, että ympäristölle, muulle liikenteelle tai muille toiminnoille ei tuoteta vahinkoa eikä haittaa. Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on varmistettava jo ennen töiden aloittamista sopivin liikennemerkein ym. suojatoimenpitein. Jos työnaikaiset kulkutiet poikkeavat yleisistä tai yksityisistä teistä, työmaateiden ura merkitään maastoon yhdessä rakennuttajan kanssa. Kun massojen siirtoa tapahtuu yleisiä liikenneväyliä käyttäen, kuljetuskaluston on oltava asianmukaiseen työhön soveltuvaa. Töiden kestäessä tiet on aina pidettävä niitä käyttävää liikennettä tyydyttävässä kunnossa. 5.3 Työalueen raivaus Alkukokouksessa sovitaan mahdollisesti säilytettävä ja tarvittaessa suojattava kasvillisuus. Urakoitsija huolehtii työalueiden raivauksesta. Työalueelta poistetaan vain
10(13) ne puut, jotka rakentamisen takia on pakko poistaa. Urakoitsija kuljettaa raivausjätteet pois omalla kustannuksellaan. 5.4 Työpadot ja työnaikainen ohijuoksutus Työnaikaista uoman ohittavaa erillistä ohijuoksutusta ei tarvita. Kalatien yläosa rakennetaan kuivatyönä ja rakentamisen ajaksi virtaus käännetään uoman pohjoisrannan reunalle puuponttisen työpadon/virranohjaimen avulla. 6. RAKENTAMINEN 6.1 Yleistä Hitolanjoen Myllykosken kalatien rakentamiseen liittyvät rakennustyöt tehdään piirustusluettelossa mainittuja piirustuksia ja tätä rakentamistapaselostusta noudattaen. Käytettävistä työmenetelmistä ja niiden mahdollisista muutoksista on sovittava etukäteen rakennuttajan kanssa. Urakkaan kuuluvat kaikki tässä työselostuksessa ja muissa asiakirjoissa esitetyt työt, joista ei erikseen ole toisin sovittu ja joita tarvitaan kyseisen urakan loppuun saattamisessa. Työssä mahdollisesti tarvittavat tieyhteyksien vahvistamiset kuuluvat urakkaan. Urakoitsijan tulee tarkastaa hänelle jätetyt piirustukset ja asiakirjat sekä kirjallisesti ilmoittaa niissä mahdollisesti havaitsemistaan virheellisyyksistä ja ristiriitaisuuksista rakennuttajalle ennen urakkasopimuksien allekirjoittamista. Urakoitsija on velvollinen tutustumaan rakennuspaikkaan jo tarjousvaiheessa tällaisten mahdollisten virheiden paljastamiseksi ja todellisuutta vastaavan työohjelman aikaansaamiseksi. Urakoitsijan on huolehdittava, että työt suoritetaan työkohteessa annettujen viimeisimpien piirustusten mukaan. Vanhentuneet piirustukset on poistettava työpaikalta. Urakoitsija saa käyttöönsä tarpeelliset rakennuttajan sopimusteitse hankkimat alueet. Alueiden käyttöönottoon pitää aina hankkia rakennuttajan lupa. Rakennuttajalla on oikeus evätä lupa maisemallisten yms. syiden niin vaatiessa. Suunnitellut toimenpiteet sijaitsevat kaikki yhteisellä alueella 734-715-876-4. Urakoitsijan on työn päätyttyä palautettava sellaiset käyttämänsä työmaatiet ym. alueet, joita ei enää tarvita jälkihoidossa, mahdollisimman lähelle alkuperäistä tilaa. Suunnitellut rakentamistyöt pyritään tekemään mahdollisimman kuivaan aikaan jolloin Hitolanjoen virtaamat ovat pieniä ja rakentaminen on helpompaa kuin suurten virtaamien aikaan. Kalatien rakentamistyöt tehdään osittain kuivatyönä ja osittain märkätyönä veteen. Rakentamistöistä aiheutuu rakentamisen aikana vähäistä ja paikallista vedensamentumista, josta ei oleteta olevan merkittävää haittaa vesistölle tai sen käytölle.
11(13) Kalatiealueen viimeistelytyöt ja lopulliset kiveykset tehdään varsinaisten rakentamistöiden valmistuttua kalatalousasiantuntijan johdolla. Tällä varmistetaan mahdollisimman hyvät virtausolosuhteet kalojen nousua ajatellen. Kalatien rakennustyöt on tehtävä vesirakennusalan kokeneen valvojan/kalatalousasiantuntijan johdolla. 6.2 Betonirakenteet Betonirakenteet osion numerointi InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset; Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat; mukaisesti 41100 BETONIRAKENTEET 41110 Paikalla valettavat betonirakenteet Betonirakenteiden rakentamisessa noudatetaan julkaisua /3/, kohta 41110. Kalatien ylä- ja alaosat rakennetaan betonirakenteisina paikalla valettavina rakenteina. Rakenteiden suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. Betonirakenneluokkana käytetään luokkaa 2. Betonirakenteiden asennusalustana on salaojasora. Kaikista työvaiheista ja töiden suoritustavoista on tehtävä vaatimuksien mukaiset ennakkosuunnitelmat(mm. Betonitöitä varten laaditaan betonointisuunnitelmat ja pöytäkirjat), jotka riittävän ajoissa esitetään rakennuttajan hyväksyttäviksi. Piirustuksiin merkittyä valujärjestystä ei saa muuttaa ilman suunnittelijan lupaa. 41111 Muottityöt Muottitöissä noudatetaan julkaisua /3/, kohta 41111. Muotit ja telineet suunnitellaan ja valmistetaan niin, että niillä saavutetaan vaaditut mittatarkkuudet, rakenteen käyttöikä ja pinnan laatuluokka. Valmiissa kalatien betoniosassa sallitaan seuraavat mittapoikkeamat, mikäli ne eivät haittaa rakenteen toimivuutta: Virtausaukkojen leveystoleranssi ± 5 mm Virtausaukkojen kynnystason korkeustoleranssi ± 10 mm Altaiden leveys-, korkeus- ja pituustoleranssi ± 50 mm Betoniosien sijoitusta ja linjausta voidaan muuttaa olevien rakenteiden yms. rakentamista helpottavien seikkojen takia ± 500 mm (liikennealueita ei saa kaventaa), tätä suurempiin muutoksiin on hankittava rakennuttajan suostumus. Tässä kohdassa mainitsematta jääneiltä osin noudatetaan julkaisun /3/, taulukko 41111:T1 mukaisia mittatarkkuusvaatimuksia luokassa 2.
Kalatien betoniosien kaikki näkyvät nurkat viistetään 50 x 50 mm. 12(13) Verhoiltavilla pinnoilla, työsaumapinnoilla sekä maan peittoon jäävillä pinnoilla on laatuvaatimuksena luokka B (BY 40). Näkyviin jäävillä sekä vettä vasten olevilla pinnoilla on laatuvaatimuksena, luokka A (BY 40). Harvavaluja ei kuitenkaan hyväksytä. 41112 Raudoitus Raudoitustöissä noudatetaan julkaisua /3/, kohta 41112. Raudoitus tehdään rakenneluokka 2 vaatimusten mukaisesti, käyttäen teräslaatuna A500HW. 41113 Betonointi Betonoinnissa noudatetaan julkaisua /3/, kohta 41113. Betonointi tehdään rakenneluokka 2 vaatimuksin. Betonilaatuna K35, täyttäen taulukon /1/ 41113:T1 mukaiset koostumuksen raja-arvot XC4, XD2 ja XF3. Betonitöitä varten laaditaan betonityösuunnitelma, jota tarkennetaan ennen kutakin betonointia tarvittavilta osin ja rakenteiden valmistuksesta tehdään betonointipöytäkirja. 6.3 Louhinta Louhintatöiden työselostus on erillisenä liitteenä, liite 5.
13(13) 7. TYÖTULOKSEN TOTEAMINEN Sopimuksen mukainen työtulos todetaan mittauksin, jotka tekee rakennuttaja. Työtulos voidaan tarkastaa ja hyväksyä myös vaiheittain, jos se työn sujumisen kannalta osoittautuu tarpeelliseksi. Urakoitsija tekee tarkemittaukset. Toteutumapiirustukset (2 sarjaa paperikopioita ja numeerinen aineisto) ja selostus tehdyistä töistä luovutetaan viimeistään vastaanottotarkastuksessa rakennuttajalle. Betonirakenteiden korkeussuuntainen toleranssi on ±10 mm ja kalatien virtausaukkojen leveystoleranssi on ± 10 mm. Maa- ja kiviverhotut luiskat eivät saa olla jyrkempiä kuin suunnitelmissa on esitetty. Kiviverhouksien laatu tarkistetaan silmämääräisesti. Työskentelyalueen jälkien peittäminen ja alueen siistiminen todetaan silmämääräisesti. Oulussa 16.9.2013 Maveplan Oy Kiilakiventie 1 90250 OULU Ilkka Räihä Hannu Alatalo ins.amk dipl.ins. puh. 050-3722172 puh. 040-5161504
KUSTANNUSARVIO, KALATIE Hankkeen nimi: Hitolanjoen Myllykosken kalatien rakentaminen Työnumero: Hankkeen tyyppi: Kustannuslaskija: Asiakas: Hankkeen sijainti: Päivämäärä: Kalatiesuunnittelu Maveplan Oy Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo, Rekijoki 16.9.2013 Littera Suorite Yksikkö Määrä Yks. hinta Kustannus 1000 Maa-,pohja- ja kalliorakenteet 10500 1700 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Yläosan kalatien kallioleikkaus, kiviaines vierialueelle m 3 ktr 15 250 3750 keski- ja alaosan kalateiden kallioleikkaukset, kiviaines vierialueelle m 3 ktr 45 150 6750 2000 Päällys- ja pintarakenteet 1500 2200 Eroosiosuojaukset (uoman pohjan kiveykset) Kalatien osien kiveykset ja muiden alueiden kiveys, kiviaines lohinnasta m 3 rtr 60 25 1500 4000 Rakennustekniset rakennusosat 12600 4100 Erittelemättömät rakennustekniset rakennusosat Yläosan kalatien betonirakenteet m 3 8 1000 8000 Sulkuluukun urat ja luukut erä 8 200 1600 Työpatorakenteet, teko, purku ja poisvienti erä 1 1500 1500 perustusten vahvistus erä 1 1500 1500 1000-4000 Rakennusosat 24600 5000 Hanketehtävät 5000-5500 % 30 7380 5500-5800 Rakennuttajan yleis- ja yhteiskustannukset (sis ennalta-arvaamattomat) % 35 8610 1000-5500 Investoinnin urakkakustannus 31980 1000-5000 Koko hanke yhteensä (alv 0%) 40590 LIITE 6.