PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 25.11.2008 LSU 2008 Y 267 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee turkistarhan toimintaa ja laajennusta Vetelin kunnan Pulkkisen kylässä. Sillanpään Turkis Oy Isopatanantie 103 69850 PATANA SIJAINTI JA TOIMINTA Turkistarha laajennuksineen sijaitsee Vetelin kunnan Pulkkisen kylässä tilalla Alipatana RN:o 1:46 ja määräalalla M602 tilasta RN:o 1:29. Turkistarhalla on nykyisin tilat 600 siitosnaarasminkille ja 450 siitosnaarasketulle/supille pentuineen. Turkistarhaa laajennetaan rakentamalla nykyisen varjotaloalueen itäpuolelle uusia varjotaloja. Laajennuksen jälkeen turkistarhalla tullaan pitämään enintään 2 000 siitosnaarasminkkiä ja 400 siitosnaaraskettua/ supia pentuineen niin, että osa eläinaineksesta myydään muualle siitoseläimiksi ympäri kasvatuskauden. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkille tai 50 siitosnaarasketulle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään turkistarhan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 000 siitosnaarasminkille tai 600 siitosnaarasketulle. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 23.4.2008. Hakemusta on täydennetty 11.6.2008, 14.8.2008 ja 11.9.2008.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle turkistarha alueelle on 31.8.1993 Vetelin kunnan ympäristölautakunta myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. Laajennusalueelle on 27.6.1984 Perhonjokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton valvontajaosto myöntänyt terveydenhoitolain mukaisen sijoituspaikkaluvan. Laajennusalueella ei tällä hetkellä ole turkistarhaustoimintaa ja siellä olleet varjotalot on purettu. Toiminta sijoittuu haja asutusalueelle, jolla ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Vetelin kunnan Patanan kylässä n. 17 km kunnan keskustaajamasta eteläkaakkoon Vimpelin suuntaan. Patanan kyläkeskus sijaitsee tarha alueen lounaispuolella n. 1,3 km etäisyydellä. Tarhan ympäristö on pääosin metsää. Tarha alueen pohjoispuolella n. 50 m etäisyydellä sijaitsee naapurin omistama toimiva turkistarha. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee tarha alueen eteläpuolella n. 130 m etäisyydellä. Seuraavat asuinrakennukset sijaitsevat pohjoisessa n. 550 m ja lounaassa n. 600 m etäisyydellä. Tarha alueen länsi ja lounaispuolella on tiivistä asutusta Patananjärven varressa n. 600 950 m etäisyydellä. Tarha alueen ja asutuksen välissä on metsää. Turkistarhan kokonaispinta ala laajennusosineen on n. 2,5 ha jakautuen kahteen erilliseen varjotaloalueeseen alueen halki kulkevan metsäauto tilustien molemmin puolin. Tällä hetkellä toiminnot sijaitsevat tien luoteispuolella. Toiminnan laajentaminen toteutetaan rakentamalla lisää varjotaloja tarha alueen itäpuolelle tien toiselle puolelle tarkoitusta varten hankitulle määräalalle. Laajennusalueesta on matkaa lounaassa sijaitsevaan lähimpään asuinrakennukseen n. 200 m. Hakijalla on tehtynä esisopimus, jolla se sitoutuu ostamaan n. 0,6 ha:n suojapuustoalueen rakennettavan varjotaloalueen lounaispuolelta. Tarha alueen perusmaa on hiekan ja soran sekaista moreenia muuttuen alueen pohjoislaitaa kohden silttisemmäksi. Turkistarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muullakaan vedenhankintaan käytettävällä alueella. Tarhan käyttövesi hankitaan Vetelin kunnan vesijohtoverkosta. Turkistarha sijaitsee Patananjoen alaosan valuma alueella nro 49.091. Tarha alueen länsipuolella sijaitsevaan Patananjärveen on etäisyyttä n. 870 m ja itäpuolella virtaavaan Patananjokeen n. 940 m. Tarha alueella on varjotalojen lisäksi huolto varastorakennus, rehusiilot sekä erillinen kattamaton lantavarasto varjotaloalueen länsipuolella. TURKISTARHAN TOIMINTA Tarhan eläinaineksesta huomattava osa on muita kuin sinikettuja. Näille hopea ja muunnosketuille on tyypillistä sinikettua pienempi pentutulos. Lisäksi yrityksen eläinaineksesta huomattava osuus myydään siitoseläiminä ympäri kasvatuskauden. Nykyinen toiminta käsittää 600 siitosnaarasminkkiä ja 450 siitosnaaraskettua/supia pentuineen. Eläimet on sijoitettu 17 tavanomaiseen varjotaloon ja yhteen aitataloon. Minkkitalojen pituus on n. 260 m ja kettutalojen pituus n. 879 m, josta aitatalon pituus on n. 72 m. Laajennus toteutetaan rakentamalla nykyisen varjotaloalueen itäpuolelle määräalalle M602 tilasta RN:o 1:29 kuusi uutta minkkivarjotaloa, joiden yhteispituus on n. 540 m. Yksi rakennettavista varjotaloista varustetaan nk. kerroshäkein ja muut tavanomaisin häkein. Tarhan varjotalojen yhteispituus tulee laajennuksen jälkeen olemaan n. 1 679 m, ja siellä tullaan pitämään enintään 2 000 siitos

3 naarasminkkiä ja 400 siitosnaaraskettua/supia pentuineen niin, että minkkitalojen pituus on n. 800 m ja kettutalojen pituus n. 879 m. Tarhalla tultaisiin tuottamaan vuosittain 8 000 minkinnahkaa sekä 2 000 ketun ja supinnahkaa, jos siitoseläinkauppaa ei huomioida. Tarha alue on aidattu. Eläinten nahoitus tapahtuu hakijan omassa, turkistarha alueen ulkopuolella sijaitsevassa nahottamossa. Minkkejä voidaan toimittaa nahoitettavaksi myös Furfix Oy:öön Kaustiselle. Turkistarhalla käytettävän rehun toimittaa Kaustisen Turkisrehu Oy. Turkistarhan toiminnassa tapahtuvista yksikön ympäristönsuojelulliseen tilaan vaikuttavista muutoksista ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaiselle. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi muutokset eläinlajien keskinäisissä suhteissa, eläinmäärän supistuminen, muutokset valumavesien johtamisjärjestelyissä tai muut vastaavat seikat. Mikäli yksikössä pidettävien eläinten määrää lisätään, tullaan toimenpiteestä ilmoittamaan lupaviranomaiselle hankkeen edellyttämän lupamenettelyn käynnistämiseksi. Mikäli turkistarhan toiminta keskeytetään tai lopetetaan, tästä ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaisille. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyttäminen määräajaksi, ilmoitetaan myös keskeytyksen kesto, jos se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen tai muuta haittaa. Tarha alueen kuivatus ja valumavesien käsittely Tarha sijaitsee loivasti luoteeseen viettävällä moreeniharjanteella. Maasto viettää tarha alueelta länsi luoteeseen. Alueella on piiriojat ulkopuolisten valumavesien johtamiseksi tarha alueen ulkopuolelle. Vanha tarha alue on osittain salaojitettu. Laajennusalue salaojitetaan. Lisäksi varjotalovälejä kuivatetaan pinnanmuotoilun avulla. Varjotalojen välit on laskettu alustojen korottamiseksi. Kulkuteiltä ja piha alueelta poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan ympäristökuormitusta. Nykyisen tarha alueen valumavedet johdetaan alueen koillispuoleiselle rajalle kaivettavaan 120 m 3 :n tasaus ja kemikalointialtaaseen, josta vesi johdetaan hiekkasuodatuspenkereen läpi alapuoliseen uomaan (patopenger, jossa ylivirtausputket). Tasaus ja kemikalointiallas on 75 m pitkä ja 1,4 m syvä. Rakentamistoimenpiteiden jälkeen altaasta lähtevän valumaveden laatua seurataan näyttein. Tavoitearvo on Ptot <2 mg/l. Suunnitelman mukaan valumaveden käsittelyä tehostetaan rakeisen fosforinsaostuskemikaalin avulla suoraan altaaseen, mikäli lähtevässä vedessä olevat pitoisuudet tätä edellyttävät. Laajennusalueelta ei muodostu käsiteltäviä valumavesiä alueelle rakennettavien tiivisalustaisten varjotalojen vuoksi (tiivisalusta tarkistuskaivolla). Varjotalorakenteet Nykyiset varjotalot ovat maanvaraisia ja niiden lanta alustat on korotettu keskimäärin 30 cm. Varjotalojen räystäät saneerataan vuoden 2008 aikana niin, että niiden pituus häkin ulkoreunasta on 30 cm. Varjotaloissa ei ole räystäskouruja. Kaikki varjotalot on varustettu ympärivuotisella juottojärjestelmällä (lämpöjuotto). Uudet varjotalot varustetaan voimassaolevien rakentamismääräysten mukaisesti tiivisalusratkaisulla (tiivisalustakalvo ja kaksi salaojaputkea) ja tarkistuskaivoilla (4 x 180 l/talo). Varjotalojen alustat korotetaan ja räystäiden pituus on 30 cm. Myös uudet varjotalot varustetaan ympärivuotisella juottojärjestelmällä (lämpöjuotto).

4 Juomalaitteet pidetään hyvässä kunnossa ja niiden kunto tarkastetaan ruokinnan yhteydessä päivittäin. Vuodot ja muut toiminnassa havaitut puutteet korjataan viipymättä. Lannan ja jätevesien käsittely Lanta poistetaan kettuhäkkien alta kerran vuodessa syys lokakuussa. Minkkihäkkien alta lanta poistetaan neljä kertaa vuodessa tyypillisesti tammi, huhti ja heinäkuussa sekä syyslokakuussa yhdessä kettujen lannanajon kanssa. Lanta alustoille levitetään kuivikekerros välittömästi lannanpoiston jälkeen. Turvetta ja muita kuivikemateriaaleja levitetään häkkien alle myös kasvatuskaudella ravinteiden sitomiseksi sekä kärpästen ja lannanhajun vähentämiseksi. Kuivikkeena käytetään turvetta 125 m 3, kutterinlastua 250 m 3 ja olkea/heinää 15 m 3 vuodessa. Kuivikekerroksen paksuus on 15 cm (irtotiheydessä). Yksikön laskennallisesti tuottama lanta haetulle eläinmäärälle on 700 m 3 vuodessa. Lantaa välivarastoidaan tarha alueen länsipuolella sijaitsevassa 414 m 3 :n betonisessa lantavarastossa, jonka pinta ala on 207 m 2 ja jossa on kolmella sivulla metrin korkuiset betonireunat. Nesteet johdetaan pohjan uria pitkin kahteen virtsakaivoon. Tarvittava lisävarastointitilavuus saavutetaan jatkamalla nykyistä lantavarastoa pohjoissuuntaan niin, että sen tilavuudeksi tulee 700 m 3 tai toimittamalla lanta lannanpoiston yhteydessä suoraan kompostointilaitokselle. Lantaa ei varastoida lantalassa talven yli. Uuden alueen varjotalojen yhteydessä olevat tarkistuskaivot ja lantavaraston yhteydessä olevat virtsakaivot tyhjennetään tarvittaessa imupainevaunulla ja aines levitetään pellolle. Lantaa hyödynnetään suoraan peltoviljelyssä tarhan omasta lantavarastosta. Peltoviljelyyn toimitettavat lantamäärät vaihtelevat vuosittain kysynnän mukaan. Hakijalla on vuokrapeltoa lannan levitykseen 5,05 ha. Lisäksi hakijalla on lannan vastaanottosopimus Natural Compost Oy:n kanssa. Lanta, jota ei voida hyödyntää peltolevitykseen, toimitetaan kompostointilaitokseen. Ruokintalaitteiden pesuvedet on nykyisin viemäröity sakokaivoon. Laajennus ja saneeraustoimenpiteiden yhteydessä siilot katetaan tai sijoitetaan erilliseen siilohuoneeseen ja vedet johdetaan umpikaivoon. Huoltorakennuksen pesu ja wc vedet johdetaan 2,5 m 3 :n umpisäiliöön. Vettä käyttävien toimintojen kuntoa tarkkaillaan tarhan päivittäisen toiminnan yhteydessä. Havaitut vauriot korjataan viipymättä. Muut varastot Tarha alueella säilytetään polttoainetta maanpäällisessä säiliössä, jonka tilavuus on 1 000 l ja joka on varustettu lukituksella sekä laponestolaitteella. Tarhalla on lisäksi enintään 20 l muita öljytuotteita, joita säilytetään huolto varastorakennuksessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Tarhan jätehuolto toteutetaan kunnan jätehuoltomääräysten antamien velvoitteiden mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tarhalla ennen toimittamista keräilyyn. Kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet pakastetaan ja toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa näiden vastaanottamiseen. Pilaantunut rehu käsitellään lannan seassa. Sekajäte välivarastoidaan tarhalla ja toimitetaan keräilypisteeseen. Metalliromu toimitetaan yhteiskeräi

5 lyn/keräilypisteen kautta uusiokäyttöön. Muovijäte välivarastoidaan tarhalla ja toimitetaan keräilypisteeseen. Ongelmajätteiden välivarastoinnissa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Ongelmajätteet välivarastoidaan tarhalla ja toimitetaan keräilypisteeseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistarha sijaitsee paikallisen metsäauto tilustien varrella. Hakijan mukaan turkistarhan toiminnasta ei arvioida aiheutuvan liikennehaittaa lähialueen asutukselle tai muita haitallisia vaikutuksia alueen tiestölle tai paikalliselle liikenteelle. Haittaeläinten torjunta Kärpästen määrää vähennetään kuiviketurpeen käytöllä. Rottia ja hiiriä torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lokkien tai muiden vahinkolintujen aktiivista torjuntaa ei lähialueen maankäyttö huomioiden katsota tarkoituksenmukaiseksi. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan Sillanpään Turkis Oy:n turkistarhan toimintaa voidaan pitää tavanomaisena turkiseläinkasvatuksena. Varjotalorakenteiden osalta turkistarhalla tullaan soveltamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa uusien minkkitalojen tiivisalusta sekä kerroshäkkiratkaisuissa. Tarha on osakkaana kompostointilaitosyhtiössä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vetelin kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 9.9. 8.10.2008 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Vetelin kunnanvirastossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vetelin kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Vetelin kunnan ympäristölautakunta katsoo lausunnossaan, että tarhan laajentaminen ei aiheuta ympäristölle suuria muutoksia. Suoja alueen sijainti tarhan eteläpuolella on erittäin hyvä ja tärkeä seikka. Lautakunnalla ei ole huomautettavaa Sillanpään Turkis Oy:n ympäristölupahakemukseen. Lautakunta esittää, että ympäristölupaan tulisi ottaa riittävät määräykset seuraavista asioista: lanta alustojen tyhjentäminen ja kuivittaminen sekä lannan varastointi valumavesien sekä jäte ja pesuvesien käsittely jätteiden varastointi ja käsittely tarha alueen yleinen siisteys toiminnan tarkkailu ja raportointi sekä mahdolliset muutokset toiminnassa

6 Hakijan kuuleminen ja vastine Annetun lausunnon johdosta ei hakijan kuulemista pidetty tarpeellisena. Tarkastukset Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 27.8.2008, josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Sillanpään Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle ja varjotalojen rakentamiselle Vetelin kunnan Pulkkisen kylässä tilalla Alipatana RN:o 1:46 ja määräalalla M602 tilasta RN:o 1:29 hakemuksen ja siihen liitetyn asemapiirroksen mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Vetelin kunnan ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä esityksen mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä ja varjotalometrit Turkistarhassa saa pitää enintään 2 000 siitosnaarasminkkiä ja 400 siitosnaaraskettua/ supia pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä vuoden 2010 jälkeen on enintään 9 762 minkkiä ja 2 608 kettua/supia. Vuoden 2010 loppuun asti tarhalla saa pitää yhteensä enintään 10 871 minkkiä ja 3 200 kettua/supia. Eläimet tulee sijoittaa hakemusasiakirjoissa olevan 5.4.2008 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti 22 tavanomaisin häkein varustettuun varjotaloon, yhteen minkkien kerroshäkein varustettuun varjotaloon ja yhteen kettujen aitataloon. Minkkivarjotalojen yhteispituus saa olla enintään 800 m, josta kerroshäkein varustetun varjotalon pituus on 90 m. Kettuvarjotalojen yhteispituus saa olla enintään 879 m, josta aitatalon pituus on 72 m. Kaikkien varjotalojen yhteispituus saa olla enintään 1 679 m. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa tarhalta muualle kasvatettaviksi ja siitoseläimiksi myydyistä eläimistä lupamääräyksessä 8 edellytetyllä tavalla. 2. Varjotalojen rakenne ja valumavesien käsittely Uudet varjotalot tulee rakentaa maa ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta alustalla (0,5 mm paksu HDPEkalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali), ja alustoille kertyvät nesteet tulee johtaa salaojissa vesitiiviisiin umpisäiliöihin hakemuksen mukaisesti. Umpisäiliöiden tulee olla rakennettuna ennen uusien varjotalojen käyttöönottoa. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunan ulkopuolelle. Lanta alustoja tulee korottaa vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotusta tulee ylläpitää. Varjotalot tulee varustaa ympärivuotisella automaattijuottojärjestelmällä ja järjestelmää tulee huoltaa säännöllisesti.

7 Nykyisten varjotalojen lanta alustojen korotusta tulee pitää 30 cm ympäröivää maanpintaa ylempänä. Sitä mukaa kuin vanhoja varjotaloja uusitaan, tulee niiden alle asentaa vesitiivis lannan ja virtsankeräysjärjestelmä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalojen alta kerättävät nesteet voidaan johtaa varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee toiminnanharjoittajan ottaa yhteyttä Länsi Suomen ympäristökeskukseen. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunan ulkopuolelle. Nykyisen varjotaloalueen valumavedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti toimivalla ojituksella 120 m 3 :n tasaus ja kemikalointialtaaseen ja käsitellä hiekkasuodatuspenkereessä sekä kemikaloimalla ennen niiden johtamista tarha alueen ulkopuolelle. Tarha alueen ulkopuolisten vesien pääsy altaaseen tulee estää ympärysojituksella. Kemikaalin syöttö altaaseen tulee tapahtua säännöllisesti ja oikein mitoitettuna suhteessa altaaseen tulevaan vesimäärään. Tasaus ja kemikalointiallas on tyhjennettävä siihen kertyneestä kiintoaineesta riittävän usein, niin että altaan puhdistusteho ei heikkene. Tasaus ja kemikalointialtaasta poistettu kiintoaines tulee käyttää pellolla lannoitteena tai se tulee toimittaa voimassaolevan ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Hiekkasuodatuspenkereen massat tulee vaihtaa kerran kolmessa vuodessa tai kun sen puhdistusteho on heikentynyt. Valumavesien käsittelyjärjestelmä tulee olla rakennettu 30.9.2009 mennessä. 3. Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen sekä hajuhaittojen torjunta Lanta tulee poistaa varjotalojen alta ketuilla vähintään kaksi kertaa vuodessa siten, että lannan poistoajankohdat ajoittuvat sekä keväälle että syksylle. Minkeillä lanta tulee poistaa varjotalojen alta hakemuksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Lannan poisto tulee suorittaa ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivia ja kantavia. Lannan poistossa tulee noudattaa tarkkuutta niin, ettei lantaa pääse varisemaan varjotalojen väleihin. Lanta alustoilla tulee käyttää runsaasti kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja turvetta myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 15 cm. Lanta tulee kuormata ja välivarastoida tarha alueella siten, että valumat ympäristöön voidaan estää. Lannan välivarastointitilavuutta tulee olla vähintään 414 m 3, kun lantaa toimitetaan peltolevityksen lisäksi kompostointilaitokseen. Lantalan nesteet tulee johtaa vesitiiviistä materiaalista rakennettuihin umpisäiliöihin ja käyttää pellolla lannoitteena. Lantala tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lantalan pohja ja reunat tulee olla sellaisia, että valumat ympäristöön voidaan estää. Lantalassa tulee olla 1 m korkeat reunat ja se tulee varustaa vähintään 50 cm korkuisella ajoluiskalla sekä kuormauslaatalla. Ajoluiska ja kuormauslaatta tulee olla rakennettu vuoden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin mahdollisimman nopeasti lanta alustojen tyhjentämisen jälkeen. Tyhjentämisen yhteydessä tulee tarkistaa lantalan rakenne ja kunto. Lanta tulee hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi voimassaolevan ympäristöluvan omaavaan laitokseen lupahakemukseen liitetyn sopimuksen mukaisesti. Lanta, jota ei voida hyödyntää pellolla lannoitteena, tulee toimittaa kompostointilaitokseen.

8 Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lannan kuormaukset ja kuljetukset tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maastoolosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Toiminnanharjoittajien tulee lisäksi huomioida, että pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei tule levittää lantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa keväisin, kun lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muu lannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Luovutettaessa lantaa lannanluovutussopimuksella, toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty. 4. Virtsan varastointi ja hyödyntäminen Vesitiiviiltä lanta alustoilta kertyvä virtsa ja lantalan valumavedet tulee varastoida hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä umpisäiliöissä, jotka tulee varustaa kannella sadevesien pääsyn estämiseksi kaivoihin. Virtsa tulee käyttää pellolla lannoitteena ja levittää siten kuin maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on määrätty ja lisäksi siten, mitä lannan levittämisestä on lupamääräyksessä 3 määrätty. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Huoltorakennuksen WC ja pesuvedet tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön, josta ne toimitetaan ympäristöluvalliseen vastaanottopaikkaan.

9 Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesusta muodostuvat jätevedet tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön. Rehusiilot tulee vesitiiviin umpisäiliön lisäksi olla varustettu tiiviillä betonialustalla. Säiliö tulee tyhjentää tarvittaessa ja jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen tai paikkaan, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottamiseen ja käsittelemiseen. Umpisäiliön ja betonialustan tulee olla rakennettu vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Yksittäiset kuolleet eläimet tulee toimittaa pikaisesti laitokseen, jolla on lupa käsitellä niitä. Niitä varten tulee varata asianmukainen säilytystila kuten esimerkiksi pakastin. Syömättä jäänyt rehu tulee kerätä pois ja säilyttää niin, että haittaeläimet eivät pääse siihen käsiksi. Pieniä määriä rehua tulee sekoittaa lantalassa muun aineksen kanssa ja suojata haittaeläimiltä peittämällä se esim. turpeella. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Toimenpiteet tulee olla tehtynä vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7. Rehun varastointi Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. Toiminnanharjoittajan tulee estää haittaeläinten pääsy käsiksi rehuun kaikissa tilanteissa. Rehusiilot tulee varustaa katoksella hakemuksen mukaisesti vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Nykyisen varjotaloalueen valumavesiä tulee tarkkailla. Valumavesien puhdistusjärjestelmän toimivuutta tulee tarkkailla ottamalla vähintään kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) vesinäytteet puhdistamoon tulevasta (ennen kemikalointia ja suodatusta) ja sieltä lähtevästä

10 vedestä (suodatuksen jälkeen). Näytteenottopaikat tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle. Vesinäytteistä tulee määritellä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Ensimmäiset vesinäytteet tulee ottaa kuukauden sisällä puhdistusjärjestelmän valmistuttua. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajien tulee olla sertifioituja tai soveltuvan koulutuksen saaneita. Näytteitä otetaan kunnes ympäristökeskus toisin määrää. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa. Nykyiseltä varjotaloalueelta lähtevän veden kokonaisfosforin tavoitepitoisuuden tulee olla alle 2 mg/l. Mikäli puhdistusvaatimus ei ole täyttynyt puhdistusjärjestelmän ensimmäisen käyttövuoden jälkeen, toiminnanharjoittajan tulee seuraavan 6 kk:n sisällä toimittaa ympäristökeskukselle suunnitelma puhdistusjärjestelmän tehostamisesta ja tehostettu puhdistamo tulee ottaa käyttöön vuoden sisällä. Lanta alustoilta umpisäiliöihin kertyvästä virtsasta tulee vähintään kerran viidessä vuodessa analysoida kokonaisfosfori (kok P), liukoinen fosfori (liuk P), kokonaistyppi (kok N) ja liukoinen typpi (liuk N). Ensimmäiset näytteet tulee ottaa ja analysoida ennen kuin virtsaa levitetään ensimmäisen kerran pellolle lannoitteeksi. Mikäli virtsa toimitetaan luvan omaavaan laitokseen, on ravinneanalyysi tarpeeton. Toimintaa, kuten juomalaitteiston ja umpisäiliöiden kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajien tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot seuraavista: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä siitoseläimiksi ja muualle kasvatettaviksi myytyjen eläinten määrä, luovutusajankohta ja tiedot eläinten toimituspaikoista (myyntisopimukset tms.) lantamäärä, lannanpoistoajankohta ja toimituspaikat (tositteet) virtsamäärä ja toimituspaikat virtsan ravinneanalyysin tulokset uudet tai muuttuneet lannanluovutussopimukset ja lannanlevityspinta alat pesu ja jätevesisäiliöiden sekä valumavesien puhdistusjärjestelmän tasausaltaan tyhjennyskerrat ja toimituspaikat Itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat muiden jätteiden määrät ja toimituspaikat valumavesien puhdistusjärjestelmän tarkkailutulokset saostuskemikaalin kulutus vuodessa Kirjanpito edellä mainittuine tietoineen tulee lähettää vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. 9. Suojametsä Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan esisopimuksen mukainen laajennusalueen lounaispuolella sijaitseva 0,6 ha:n määräala palstasta Korpilahti/402 RN:o 11:18 tulee kokonaisuudessaan jättää olemassa olevan metsän peittämäksi. Suojametsän tulee olla havupuuvaltaista sekametsää ympärivuotisen suojavaikutuksen varmistamiseksi. Suojametsää tulee uudistaa ja hoitaa

11 varovaisin metsänhoidollisin toimenpitein niin, että se jatkuvasti pysyy riittävän hyväpuustoisena, tiheänä, korkeana sekä leveänä ja säilyttää näin suojaavan vaikutuksensa. 10. Muut määräykset Tarha alue tulee hakemuksen mukaisesti peruskuivattaa salaojittamalla ja pinnanmuotoilun avulla, ympärysojittaa ja aidata. Uudet varjotalot tulee rakentaa pakovarmoiksi. Tarha alue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uusien varjotalojen ja valumavesien puhdistusjärjestelmän käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 12. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee

12 perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Lupahakemus käsittää toiminnan laajennuksen niin, että turkistarhan siitoseläinmäärä lisääntyy minkeillä nykyisestä 1 400:lla ollen laajennuksen jälkeen 2 000 siitosnaarasminkkiä. Kettujen/supien siitoseläinmäärä laskee laajennuksen myötä 450:stä 400 siitosnaaraaseen. Ympäristökeskus on myöntänyt luvan hakemuksen mukaiselle siitoseläinmäärälle ja huomioinut siinä turkistarhan varjotalojen yhteispituuden ja häkkikoon, yhden minkkitalon kerroshäkit sekä yhden kettujen aitatalon ja siten turkistarhassa pidettävän kokonaiseläinmäärän. Edellä mainittujen seikkojen perusteella varjotaloissa ja aitatalossa voidaan kasvattaa vuoden 2010 jälkeen enintään 1 562 minkkiä ja 326 kettua/supia pentuineen, kun otetaan huomioon että siitoseläinten enimmäispentumäärä on minkillä 5,2 ja ketulla 7. Näin laskettuna turkistarhan kokonaiseläinmääräksi saadaan 9 762 minkkiä ja 2 608 kettua/supia. Siitoseläimiä voidaan pitää myös enemmän kuin 1 562 siitosnaarasminkkiä ja 326 siitosnaaraskettua/supia, mikäli turkistarhan kokonaiseläinmäärät eivät ylity. Turkistarhan on täytettävä päätöksen MMM 16/EEO/1999 mukaiset häkkien tilavaatimukset vuoden 2010 loppuun mennessä. Toiminnan sijoituspaikka on kaavoittamatonta metsätalousvaltaista aluetta, jolla turkistarhauksen harjoittamisen voidaan katsoa alueelle soveltuvaksi toiminnaksi. Turkistarhan pohjoispuolella n. 50 m etäisyydellä sijaitsee naapurin toiminnassa oleva turkistarha, jonka lupa ja valvontaviranomainen on kunta. Turkistarhan laajennusalueelle on myönnetty sijoituspaikkalupa 200 siitosnaarasketulle ja alueella on sijainnut turkistarha, joka on nyt purettu. Laajennusalue sijoittuu lähimmästä naapurista poispäin. Lähin häiriintyvä kohde on asuinrakennus nykyisestä tarha alueesta n. 130 m etäisyydellä ja laajennusalueesta n. 200 m etäisyydellä metsän takana. Toiminnanharjoittaja on sitoutunut ostamaan suojapuustovyöhykkeen laajennusalueen ja lähimmän asuinrakennuksen väliseltä alueelta. Seuraavat asuinrakennukset ja Patananjärvi sijaitsevat yli 500 m etäisyydellä turkistarhasta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Nykyisen varjotaloalueen valumavesien käsittelyksi on hakemuksessa esitetty suodatusta hiekkasuodatuspenkereen läpi ja tarvittaessa kemikalointia rakeisen saostuskemikaalin avulla suoraan tasausaltaaseen. Pienten ja keskisuurten turkistarhojen yleisin hyväksyttävä valumavesien käsittelymenetelmä on oikein mitoitettu suodatus ja suurten turkistarhojen kemikalointi. Nykyisellä varjotaloalueella pidettävien siitoseläinten määrä vuoden 2010 jälkeen (400 siitoseläinkettua/supia ja 456 siitosnaarasminkkiä) vastaa keskisuurta turkistarhaa. Ympäristökeskus on hyväksynyt hakemuksessa esitetyn vesienkäsittelyn edellyttäen, että kemikalointi on säännöllistä sekä sillä varauksella, että valumavesien puhdistustuloksia seurataan tehostetusti ja mikäli puhdistamossa ei päästä valumavedelle asetettuun kokonaisfosforin tavoitearvoon, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä tehokkaampiin puhdistustoimenpiteisiin. Edellä mainitut seikat, turkistarhaustoiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, alueen maaperä ja esitetyt ympäristönsuojelutoimenpiteet sekä asetetut lupamääräykset huomioiden ympäristökeskus katsoo, että turkistarhan lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja siten ympäristöluvan myöntämisen edellytykset.

13 Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan mukaisen eläinmäärän laskemisessa on huomioitu turkistarhan varjotalojen yhteispituus ja häkkikoko, yhden minkkitalon kerroshäkit sekä yksi kettujen aitatalo ja siten turkistarhassa pidettävä kokonaiseläinmäärä. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa eläinmäärän pitämisessä huomioon, mitä siitä on säädetty ympäristölupamenettelyn sääntelyyn piiriin kuulumattomissa säännöksissä. Hyvän pentutuloksen omaavana vuonna toiminnanharjoittajan tulee järjestää kokonaiseläinmäärästä ylimenevälle osalle tilat toisesta tarhasta ja esittää ympäristökeskukselle tähän liittyvät myyntisopimukset tms. vuosittain. (Lupamääräys 1) Rakentamalla varjotalot hakemuksen mukaisesti voimassa olevia maa ja metsätalousministeriön rakennusmääräyksiä ja ohjeita noudattaen varmistetaan, että sade ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja, että lanta alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta vesistöön, maaperään tai pohjaveteen. Ympäristökuormituksen estämiseksi ja vähentämiseksi uudet ja peruskorjattavat varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lantaalustaratkaisulla ja umpisäiliöillä sekä riittävän pitkillä räystäillä, lanta alustojen riittävillä korotuksilla ja automaattijuottojärjestelmällä. (Lupamääräys 2) Käsiteltäessä nykyisen varjotaloalueen valumavedet erillisessä puhdistusjärjestelmässä vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta, erityisesti typen ja fosforin osalta. Tehokas käsittely vaatii suunnittelua jo oikein toteutettua ojitusta, jotta mahdollisimman suuri osa alueelta ympäristöön johtavasta valumavedestä voitaisiin käsitellä. Jotta puhdistusjärjestelmä toimisi tehokkaasti, tulee sen tarkkailuun, hoitoon ja tasausaltaan tyhjennykseen kiinnittää erityistä huomiota. (Lupamääräys 2 ja 8) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään vesistöön, pohjavesiin, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Riittävä turpeen käyttö varjotalojen lanta alustoilla vähentää lannasta aiheutuvaa hajuhaittaa ja ympäristöön kulkeutuvaa typpikuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syys marraskuu, jolloin lantaa muodostuu eläinmäärän vuoksi eniten. Lanta tulee välivarastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa lantalassa suorien ravinnevalumien ehkäisemiseksi. Lantavaraston tilantarve on siitosnaarasminkkiä kohden 0,25 m 3 ja siitosnaaraskettua/supia kohden 0,5 m 3 vuodessa, joten hakemuksen mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa n. 700 m 3 vuodessa. Lannan varastointitilavuuden tulee valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti vastata 12 kk:n laskennallista varastointitilavuutta. Koska lantaa on kuitenkin tarkoitus varastoida alueella vain lyhytaikaisesti ja lanta toimitetaan peltoviljelyn ohella suoraan varastoitavaksi ja hyödynnettäväksi luvan omaavaan laitokseen, on nykyinen lantalatilavuus katsottu riittäväksi. Määräys lantalan varustamisesta ajoluiskalla ja kuormauslaatalla on annettu lantalasta ympäristöön pääsevien valumien ehkäisemiseksi. Lantavaraston perusteellisella tyhjentämisellä vähintään kaksi kertaa vuodessa varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa rakenteiden kunto. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt sekä hyödyntävänsä lantaa pellolla lannoitteena että toimittavansa sitä voimassaolevaan luovutussopimukseen perustuen ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Ympäristökeskus on hyväksynyt molemmat lannan hyödyntämistavat, mikäli niistä pidetään kirjaa lupamääräyksessä 8 edellytetyllä tavalla.lannan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraatin huuhtoutumista vesistöihin ja määräyksessä on huomioitu valtioneuvoston asetus 931/2000.

14 Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa pohjavesialueiden lannoittamisesta määräyksiä pohjavesien pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Määräys on tarpeen, mikäli myöhemmin lannanlevitysaloissa tapahtuu muutoksia. (Lupamääräys 3) Vesitiiviiltä lanta alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida tiiviissä säiliöissä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Virtsan ravinteet tulee hyödyntää ensisijaisesti peltolannoitteena ja lannoituksen tulee tapahtua nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Lupamääräys 4) Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen turkistarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Johtamalla huoltorakennuksen ja ruokintalaitteiden jätevedet umpikaivoihin, varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittajat ovat jätelain perusteella velvollisia mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja, että jätteestä ei aiheudu haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle taikka ympäristölle. Toiminnanharjoittajat ovat velvollisia huolehtimaan jätteiden asianmukaisesta varastoinnista niin, että maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantuminen ehkäistään. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen sekä haittaeläinten ravinnonsaanti. Lisäksi sillä rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 6) Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarha alue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja lokkilintujen, mahdollisuutta ruokailla alueella. (Lupamääräys 7) Tarkkailemalla nykyiseltä varjotaloalueelta lähteviä valumavesiä voidaan varmistaa, että ympäristön ja erityisesti vesistön pilaantumista ei pääse tapahtumaan. Sertifioitu näytteenotto ja akkreditoidut määritysmenetelmät varmistavat tulosten luotettavuuden. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailemalla ja valvomalla laitteistojen kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Määräys turkistarhaustoiminnan vuosittaisesta kirjanpidosta, kuten lannan ja virtsan hyödyntämisestä ja muiden jätteiden määristä ja toimituspaikoista on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. (Lupamääräys 8) Suojametsän säilyttämisestä on annettu määräys, jotta naapureille syntyvä rasitus olisi mahdollisimman vähäinen. Turkistarha alueelta lähimpään naapuriin päin tuullessa havupuuvaltainen sekametsä ehkäisee hajujen leviämistä. (Lupamääräys 9)

15 Tarha alueen ympärysojittamisella ja toimivalla peruskuivattamisella estetään ympäristöstä virtaavien vesien pääsy alueelle ja estetään varjotalojen väleihin muodostuvat vesilammikot. Aitaamalla tarha alue ja rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään eläinten karkailu ympäristöön. Pitämällä tarha alue siistinä lisätään yleistä viihtyisyyttä. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos ympäristökuormitusta voidaan vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Lupamääräys 10) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Toiminnanharjoittajien on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten suunnitelmista muuttaa lannan hyödyntämistä. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 12) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Vetelin kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa raukeaa. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2015 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2014 koskeva kirjanpito, josta tulee ilmetä ainakin eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lannan määrä, lannan toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat sekä puhdistusjärjestelmän analyysitulokset. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisimmät lanta ja virtsa analyysit sekä uudet ja muuttuneet lannan levityssopimukset tai toiminnanharjoittajan hankkimat uudet lannanlevitykseen käytettävät peltoalat.

16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 16 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 19, 51 ja 52 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON HUOMIOITU Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMMRMOC4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 570 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Vetelin kunnanhallitus Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Vetelin kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla.

17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.