Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 Dnro 1084/0408/2014 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Osa II Metsänviljelyaineisto Eviran raportti Hyväksymispäivä 31.3.3014 Kasvinterveysyksikkö Hyväksyjä Esittelijät Hannu Kukkonen Osa I: Sirkka Malkki Osa II: Kari Leinonen 1

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 2

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 OSA I KASVINTERVEYS JA TAIMIAINEISTO Sisällysluettelo 1 VALVONNAN TARKOITUS... 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 4 2.1 Toimintaympäristön muutokset... 4 2.2 Valvottavat toimijat... 4 2.3 Valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit... 4 3 VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA... 6 3.1 Koulutus... 6 3.2 Valvonnasta tiedottaminen... 6 3.3 Auditoinnit... 6 4 VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 7 4.1 Tarkastusmäärät... 7 4.2 Rekisteröintiedellytysten tarkastukset... 8 4.3 Laboratoriomääritykset... 14 5 VALVONNAN TULOKSET... 15 5.1 Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät kasvintuotannossa ja metsissä... 15 5.2 Muut tuotantopaikkojen valvonnassa havaitut puutteet... 16 5.3 Markkinointikiellot... 16 5.4 Maahantuontikiellot... 18 5.5 Puisen pakkausmateriaalin maahantuonti- ja markkinointikiellot... 19 5.6 Huomautukset... 19 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 19 6.1 Tuhoojatilanteen kehittyminen... 19 6.2 Valvonnan onnistuminen... 21 6.3 Henkilöstöresurssien riittävyys... 22 6.4 Toiminnan kehittäminen vuonna 2013... 22 6.5 Toiminnan kehittämistarpeet... 23 Liitteet 1 Rekisteröidyt toimijat 2 Taimituotannon tarkastukset 3 Puutarhatuotannon tarkastukset 4 Peruna- ja juurikastuotannon tarkastukset 5 Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset 6 Markkinavalvonta 7 Tuontitarkastukset (muut kuin Venäjän tuontipuu) 8 Kasvinterveystodistusta vaativien tuotteiden tuonti ja alennetun tarkastuksen toteutuminen 9 Venäjän tuontipuun tarkastukset alkuperäalueittain ja rajanylityspaikoittain 10 Kasvinterveyden valvonnassa tutkitut laboratorionäytteet 11 Kasvinterveyskorvaukset 12 Ahvenanmaalla tehdyt kasvintuhoojatarkastukset ja markkinavalvonta 3

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 1 VALVONNAN TARKOITUS Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnan tärkein tavoite on kasvinterveyden suojelemisesta annetussa laissa (702/2003) tarkoitettujen vaarallisten kasvintuhoojien Suomeen leviämisen estäminen sekä Taimiaineistolaissa (1205/1994) säädettyjen kasvintuhoojien leviämisen estäminen taimiaineistossa. Lisäksi valvonnan tavoitteena on varmistaa, että markkinoitavat, maahan tuotavat ja maasta vietävät kasvit ja kasvituotteet täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 Toimintaympäristön muutokset Kasvinterveyden suojelemisesta annettua lakia muutettiin 1.1.2013. Muutoksen myötä Eviran tehtäväksi tuli biologisessa torjunnassa ja pölytyksessä käytettävien makroeliöiden tuonnin, markkinoinnin ja käytön valvonta. Makroeliötuotteiden hyväksyntä aloitettiin vuoden 2013 lopulla ja varsinaiset tarkastukset aloitetaan 2014. Euroopan komission täytäntöönpanoasetus Kiinasta tuotavan puisen pakkausmateriaalin valvonnasta, tarkastuksista ja näihin liittyvistä toimenpiteistä annettiin 19. helmikuuta 2013. Asetus on voimassa 1.4.2013 31.3.2015. Asetuksen myötä Evira valvoo tehostetusti tiettyjen kiviaineksien mukana Kiinasta tulevia puisia pakkausmateriaaleja erityisesti aasianrunkojäärän (Anoplophora glabripennis) osalta. Näistä osalla (tullinimikkeet 2514 00 00, 2515 ja 2516) on 90 % tarkastusvelvoite ja osalla (6801 00 00 ja 6802) 15 % tarkastusvelvoite. Venäjän asettama perunan ja taimiaineiston tuontikielto tuli voimaan 1.7.2013 alkaen. Neuvotteluja käytiin EU:n komission ja Venäjän välillä. Lokakuussa EU:n komissio ja Venäjä päätyivät sellaiseen ratkaisuun siemenperunan ja taimiaineiston osalta, että Venäjä voi neuvotella kansallisesti vientiin halukkaiden maiden kanssa. Marraskuun alkuun mennessä jäsenmaat laativat nettisivuilleen sovitut tiedot siemenperunan osalta. Suomi toimitti lisäksi ruokaperunatietoja Venäjälle, mutta mitään läpimurtoa ei saavutettu vuoden loppuun mennessä. Taimiaineiston osalta selvitykset siirtyivät kokonaan vuoden 2014 puolelle. 2.2 Valvottavat toimijat Kasvinsuojelurekisteriin kuului vuoden 2013 lopussa 5484 toimijaa, taimiaineistorekisteriin 1112 toimijaa ja ISPM 15 -merkinnänhaltijarekisteriin 778 toimijaa (Liite 1). Valtaosa rekisteröityneistä toimijoista oli viljelijöitä. Uusia toimijoita rekisteröitiin vuoden aikana kasvinsuojelurekisteriin 106, taimiaineistorekisteriin 35 ja ISPM 15 -rekisteriin 67. Kasvinsuojelu- ja taimiaineistorekistereistä poistettiin yhteensä 331 toimijaa. ISPM 15 -rekisteristä poistui 24 toimijaa vuonna 2013. Ruokaperunatiloista koottiin loppuvuonna Venäjälle viennistä kiinnostuneiden toimijoiden luettelo. Vientitoimijoita kertyi hieman yli kaksisataa. 2.3 Valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit Valvontaan käytettiin yhteensä 5166 henkilötyöpäivää (htp) eli noin 25,8 htv (Taulukko 1). Tämä oli 0,7 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2012. Eviran tarkastajat käyttivät valvontaan 75 htp ja ELY-keskusten tarkastajat 124 htp vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valtuutetut tarkastajat käyttivät noin 190 henkilötyöpäivää, mikä on noin 34 % enemmän kuin vuonna 2012. Valtuutetut tarkastajat tekivät koloradonkuoriaisten kartoituksia ja toimenpidevalvontaa. Lisäksi valtuutetut tarkastajat tekivät perunan rengasmätä-, peruna-ankerois- ja vientitarkastuksia aikaisempien vuosien tapaan. Evira maksoi valtuutettujen tarkastajien ostopalveluina tekemistä tarkastuksista palkkioita yhteensä 60 948 euroa. 4

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 Eviran tarkastajien työaikaa käytettiin valvontaan noin 13,6 henkilötyövuotta, mikä on 2,7 % vähemmän kuin v. 2012. ELY-keskusten työaikaa käytettiin työajanseurantatietojen mukaan 11,3 henkilötyövuotta eli noin 5,2 % suunniteltua vähemmän. Laskelmissa on otettu huomioon, että yksi henkilötyövuosi on 200 henkilötyöpäivää. Eviran tarkastajat käyttivät tuotantopaikkatarkastuksiin 94 htp vähemmän aikaa kuin vuonna 2012. Tämä johtui suurelta osin siitä, että sahoja ei tarkastettu vuonna 2013. ELY-keskusten tarkastajat käyttivät tuotantopaikkatarkastuksiin 33 htp suunniteltua vähemmän aikaa (Taulukko 2). Maksullisiin tehtäviin eli tuonti-, vienti- ja velvoite- eli rekisteröintiedellytysten tarkastuksiin ELY-keskuksilla meni aikaa 62 htp, mikä on 118 htp suunniteltua vähemmän. Tullilaitoksen tehtäviin kuuluvista kasvisten tuontitarkastuksista, Venäjän tuontipuun asiakirjatarkastuksista ja puisen pakkausmateriaalin valvonnasta ei ole käytettävissä työaikalaskelmia, sillä tarkastukset tehdään Tullin muiden tehtävien yhteydessä. Taulukko 1. Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit. Tarkastustyyppi Tuotantopaikka- ja markkinavalvonta Tuonti-, vienti- ja velvoitetarkastukset Muut kasvintarkastustehtävät Työaika (htp) Evira ELY-keskukset Valtuutetut tarkastajat Yhteensä 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 1700 1606 1458 1425 126 190 3284 3221 789 824 88 62 877 886 297 281 843 778 1140 1059 Yhteensä 2786 2711 2389 2265 126 190 5301 5166 Muutos prosentteina -2,7 % -5,2 % +33,7 % -2,5 % Taulukko 2. Eviran ja ELY-keskusten resurssien suunniteltu ja toteutunut käyttö tarkastustyypeittäin Tarkastustyyppi Evira Työaika (htp) ELY-keskus suunniteltu toteutunut suunniteltu toteutunut Tuotantopaikka- ja markkinavalvonta 728 1606 1393 1425 Tuontitarkastukset 1026 761 148 Vientitarkastukset 47 20 13 62 1) Velvoitetarkastukset 8 44 19 Muut kasvintarkastustehtävät 2) 266 281 603 778 Yhteensä 2075 2711 2176 2265 Muutos prosentteina 23,5 % 4,1 % 1) Sisältää kaikki ELY-keskusten tekemät maksulliset tarkastukset 2) Eviran työajanseurannassa muut kasvintarkastustehtävät sisältävät kasvinterveyskoulutuksiin, ammattitaidon kehittämiseen sekä tuonti-, vienti- ja muiden todistusten kirjaamiseen käytetyn työajan 5

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 3 VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA 3.1 Koulutus Koulutusta kasvinterveys- ja taimiaineistotarkastuksiin järjestettiin seuraavasti: - Ajankohtaiskoulutus kasvintarkastajille 19.3.2013. Koulutukseen osallistui 42 henkilöä. - Syventävä koulutus kasvintarkastajille 20.3.2013 peruna- ja kasvihuonetarkastuksista. Koulutukseen osallistui 40 henkilöä. - Ajankohtaiskoulutus kuunliljan X-virustarkastuksista taimimyymälöissä 2., 6. ja 8.5.2013. Koulutukseen osallistui 20 henkilöä. - Ajankohtaiskoulutus Tullin tarkastajille puisen pakkausmateriaalin tuontitarkastuksesta 23.5.2013. - Hedelmien ja vihannesten tuontitarkastuskoulutus Tullin tarkastajille 19.11. ja 21.11.2013. Helsingissä, osallistujia n. 10 henkilöä - Peruskoulutus uusille kasvintarkastajille 14.-16.5.2013 sekä jatkokoulutukset videolla 17.6., 19.6., 20.8., 17.9., 22.10. ja 10.12. Koulutuspäivään osallistui 7 henkilöä ja videokoulutuksiin 1 3 henkilöä. Lisäksi järjestettiin 24.10.2013 Helsingissä ammattilaisille suunnattu Viheralan kasvinterveysseminaari, johon osallistui 108 henkilöä. Sen tavoitteena oli välittää tietoa taimikauppaan liittyvistä kasvintuhoojien kulkeutumisriskeistä ja herättää toimijoiden kiinnostus hankkimansa taimiaineiston puhtaudesta ja laadusta. Vuoden 2013 koulutussuunnitelma toteutui lähes suunnitelman mukaisesti. Koulutuksista saatu palaute oli hyvää (keskiarvo 4,7 asteikolla 1 6). Palautteessa saadut kehittämisehdotukset otetaan huomioon uusia koulutuksia suunniteltaessa. 3.2 Valvonnasta tiedottaminen Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnasta tiedotettiin Eviran Internet-sivuilla, lehdistötiedottein, ammattilehdissä sekä tietyille kohderyhmille kirjeitse. Kasvinterveysyksikkö julkaisi kesän aikana neljä tiedotetta koloradonkuoriaistilanteen kehittymisestä. Makroeliötoimijoita koskeva sidosryhmäpäivä järjestettiin 16.10.2013. Kasvinterveysyksikkö osallistui Lepaa 2013 -näyttelyyn. Osastolla esiteltiin omenan lisäversoisuustautia ja makroeliöitä postereiden avulla. Tietoa jaettiin vaarallisista kasvintuhoojista ja kasvinterveyden merkityksestä puutarhatuotannossa. 3.3 Auditoinnit Kasvinterveysyksikön toimintaa kehitettiin sisäisten auditointien avulla. Kaikki suunnitellut 11 auditoinnit toteutettiin. Auditoinnit kohdistuivat Eviran ja ELY-keskusten tarkastajien sekä Eviran ylitarkastajien toimintaan. Auditointien aiheina olivat taimimyymälä-, metsänviljelyaineisto- ja velvoitetarkastukset taimitarhalla, terveystodistusten myöntöprosessi sekä toimintaympäristön ja kasvintuhoojatilanteen muutosten huomioiminen peruna- ja kasvihuonesektoreiden valvonnan ohjauksessa. Korjaavia toimenpiteitä kirjattiin yhteensä 33. Näistä oli poikkeamia kaksi ja kehittämiskohtia 31 kpl. Hyvien käytäntöjen kirjauksissa painottui tarkastajien asiakaslähtöisyys, palvelualttius ja oiva tapa kerätä tietoa toiminnasta toimijan kanssa keskustelemalla sekä ylitarkastajien hyvä verkostoituneisuus kotimaassa. Poikkeamina todettiin, että vientitarkastuksista ei ole ohjetta, vaikka materiaalia asiasta muuten löytyy runsaasti. Lisäksi yhden taimitarhan osalta ei useankaan vuoden jälkeen tiedetty, onko se taimitodistuksen/kasvipassin käyttövelvollinen vai ei. 6

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 Kehittämiskohdissa nousi esiin suullisten huomautusten kirjaaminen tarkastuspöytäkirjaan, huomautusten tiedoksi välittäminen vastaavalle sektorivastaavalle sekä tarkastuksen maksullisuudesta kertominen toimijalle. Valvonnan suunnittelua ja ohjausta koskevina kehittämistoimenpiteinä auditoinneissa esitettiin mm. sektoreiden välisen yhteistyön kehittämistä niin, että tarkastajat voisivat havaita tuhoojien uusia leviämisreittejä yli sektorirajojen ja että valvontasuunnitelman sektoripainotuksista keskusteltaisiin ja ne perusteltaisiin nykyistä paremmin. Auditoinneissa esitettiin myös toimenpiteitä kasvinterveysyksikön ja Eviran kasvintuhoojalaboratorion yhteistoiminnan kehittämiseksi. Auditoinneissa nousi esiin tarkastajien arkuus ottaa näytteitä sekä laboratoriokapasiteetin vaikutus vienti- ja vientivalmiustarkastusten näytteenoton määrään (esim. peruna-ankeroiset 3 vuotta), joiden yleisyyttä, syitä ja vaikutuksia erityisesti kasvinterveydellisen riskiin tulisi arvioida. Auditointien tulosten perusteella kasvinterveysyksikön on myös tarkemmin sovittava epävarmojen näytteiden jatkotutkimuksista ja ankeroisten rotumäärityksistä kasvintuhoojalaboratorion kanssa. 4 VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Tarkastusmäärät Tuotantopaikkatarkastuksia tehtiin 2588, markkinavalvontatarkastuksia 360, tuontitarkastuksia 3461, vientitarkastuksia 26 ja rekisteröintiedellytysten tarkastuksia 97 kappaletta (Taulukot 3-4). Tuotantopaikkatarkastus- ja kartoituskohteita oli yhteensä 256. Markkinavalvonnan tarkastuskohteita oli 360. Tuotantopaikkatarkastuksia tehtiin edellisvuotta enemmän, koska Bemisiaa esiintyi runsaasti ja perunanankeroistarkastusten määrä oli suuri. Lisäksi tehtiin suunniteltua enemmän siemenperunan markkinavalvonnan tarkastuksia. Tarkastusten toteutuminen tarkastustyypeittäin ja alueittain on esitetty liitteissä 2-8 ja taulukoissa 5-9. Taulukko 3. Tarkastuskohteiden lukumäärä vuosina 2009 2013. Tarkastuskohde 2009 2010 2011 2012 2013 Tuotantopaikat ja kartoituskohteet 1818 1849 2046 1891 2 588 Markkinavalvontakohteet 270 273 262 385 360 Yhteensä 2088 2122 2308 2199 2948 Taulukko 4. Tarkastusten lukumäärä vuosina 2009 2013. Tarkastustyyppi 2009 2010 2011 2012 2013 Tuotantopaikkatarkastukset 2679 2483 2798 2233 2588 Markkinavalvonta 347 359 380 459 360 Tuontitarkastukset (1 1149 3947 3 956 3599 3461 Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonta (2 298 413 659 454 464 Vientitarkastukset 42 30 41 35 26 Rekisteröintiedellytysten tarkastus 88 99 102 101 97 Yhteensä 4603 7 331 7937 6881 6996 (1 Vuosien 2010 2013 luvut sisältävät myös Tullin tekemät kasvisten tuontitarkastukset. Ei sisällä pakkausmateriaalitarkastuksia. Vuoden 2011 luku sisältää Tullin tekemät tarkastukset. Ahvenanmaalla tehdyt tarkastukset ja niiden tulokset on esitetty liitteessä 12. 7

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 4.2 Rekisteröintiedellytysten tarkastukset Rekisteröintiedellytysten tarkastuksia tehtiin 97 kpl eli 84 % suunnitelluista tarkastuksista (Taulukko 5). Eniten tarkastuksia tehdään taimitarhoilla. Tarkastustavoitteet saavutettiin kokonaisuudessaan hyvin, mutta joillakin alueilla jäätiin edelleen alle tavoitteen. Rekisteröintiedellytysten tarkastustavoitteiden toteutuminen on parantunut viime vuosina (74 % v. 2011, 82 % v. 2012). Tämä johtuu siitä, että rekisteritietoja on päivitetty. Samalla tarkastusten määriä on voitu vähentää ns. haamuyritysten poistuttua rekistereistä. Lisäksi tarkastajien koulutukseen ja rekisteröinnistä tiedottamiseen toimijoille on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, minkä ansiosta toimijoiden rekisteröityminen vaadittaviin rekistereihin on selvästi parantunut. Taulukko 5. Rekisteröintiedellytystarkastusten toteutuminen. Alue Tavoite Toteutunut Toteuma-% Uusimaa 23 20 87 Varsinais-Suomi 19 16 84 Satakunta 4 4 100 Häme 13 10 77 Pirkanmaa 6 5 83 Kaakkois-Suomi 1 2 200 Etelä-Savo 5 5 100 Pohjois-Savo 4 1 25 Pohjois-Karjala 7 5 71 Keski-Suomi 7 7 100 Etelä-Pohjanmaa 1 1 100 Pohjanmaa 10 9 90 Pohjois-Pohjanmaa 8 8 100 Kainuu 2 2 100 Lappi 5 2 40 Yhteensä 115 97 84 % Taimituotannon tarkastukset Kasvihuonekasvien taimia tuottavia toimijoita tarkastettiin suunnitelman mukaisesti (Taulukko 6). Tarkastuksia tehtiin Etelä-Pohjanmaalla, Kaakkois-Suomessa, Kainuussa, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa kasvihuonekoristekasvien ja vihannesten taimia toisille viljelmille tuottavissa yrityksissä. Taimitarhatarkastukset toteutuivat lähes suunnitelman mukaisesti (Taulukko 6). Istukassipulin ja mansikan taimituottajista jäi molemmista yksi tarkastamatta. Edelliseen vuoteen verrattuna varmennettujen taimien tuottajien määrä kasvoi yhdellä. Kaikki viisi tuotantopaikkaa tarkastettiin vähintään kaksi kertaa kasvukauden aikana. Puutarhatuotannon tarkastukset Koristekasveja kasvihuoneessa viljeleviä yrityksiä tarkastettiin suunnitellusti (Taulukko 6). Suurimmalla osalla alueista tarkastettujen kasvihuoneviljelmien osuus ylitettiin merkittävästi suunnitellusta, koska etelänjauhiaisesiintymiä oli kevätkaudella aiempaa enemmän. Satakunnassa ja Lapissa tarkastusten määrä jäi merkittävästi suunniteltua alemmaksi. 8

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 Kasvihuonevihannestuotannon tarkastustavoitteet saavutettiin keskimäärin koko Suomessa. Kuitenkin Hämeen, Pohjanmaan ja Uudenmaan alueilla tarkastusten määrä jäi merkittävästi suunnitellusta. Hedelmäntuotannon tarkastukset toteutuivat lähes suunnitelman mukaisesti (Taulukko 6). Tulipoltteen kartoitus viheralueilla (kiinteät havaintopaikat) toteutui 108-prosenttisesti. Mansikan punamädän (Phytophthora fragariae var. fragariae) tarkastukset viljelmillä lopetettiin heinäkuun lopussa, koska kasvintuhoojalaboratorion oli keskitettävä resurssinsa taimiaineistotuhoojanäytteisiin ja toisaalta jo tutkittujen punamätänäytteiden tulosten perusteella voitiin todeta saastunnan laajuus. Taulukko 6. Puutarhatuotannon tarkastusten toteutuminen. Kohteet 1 Tarkastukset Suunniteltu Tarkastustyyppi Kasvihuonetaimituotanto 12 30 250 125 144 115 Varmennettu taimituotanto 5 5 100 14 11 79 Taimitarhatuotanto 105 89 85 113 99 88 Istukassipulin tuotanto 2 1 50 3 1 33 Mansikan taimituotanto 3 1 33 3 1 33 Kasvihuonekoristekasvituotanto 289 325 112 578 824 143 Kasvihuonevihannesten tuotanto 77 71 92 77 87 113 Mansikan tuotanto 168 95 57 Hedelmän tuotanto 40 37 93 Tulipoltteen kiinteät havaintopaikat 74 80 108 Muut tuhoojakartoitukset 78 Yhteensä 493 522 106% 1 195 1 457 122 % 1 Valvontasuunnitelmassa ei ole annettu kaikille tarkastustyypeille tavoitetta kohteiden määrälle. Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Peruna- ja juurikastuotannon tarkastukset Perunan- ja sokerijuurikastuotannon tarkastukset toteutuivat keskimäärin suunnitellulla tavalla (Taulukko 7). Rengasmädän toimenpidevalvonta on käytännössä hoidettu suunniteltua vähemmillä tarkastuskäynneillä. Osa rengasmätä- ja etenkin peruna-ankeroisnäytteiden analysoinnista laboratoriossa siirtyi vuoden 2014 alkupuolelle. Koloradonkuoriaisen kartoitusten yhteydessä tehtiin Epitrix sp. -perunakirpan kartoitusta EU:n hätätoimenpidesuunnitelman mukaan. Epitrix - kirpan ja koloradonkuoriaisen kartoitusta tehtiin osin muun perunatarkastustoiminnan yhteydessä. Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella tehtiin vuoden 2012 valkoperuna-ankeroislöydösalueella laaja peruna-ankeroiskartoitus. Kartoitettavien kohteiden määrä oli kuitenkin arvioitua pienempi, jonka seurauksena peruna-ankeroiskartoituskohteiden ja -tarkastusten määrä jäi suunniteltua pienemmäksi. Syys-lokakuussa tehtiin Candidatus Liberibakteerin kartoitusta ja näytteenottoa porkkanaviljelmillä koko länsirannikolla Pohjois-Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen sekä Hämeessä ja Etelä- Savossa. Kartoituksessa havainnoitiin tuhoojan oireita lähes 80 viljelyksellä, joista kerättiin 730 näytettä. Kartoitusmäärät eivät sisältyneet valvontasuunnitelmaan. Porkkanakartoituksen vuoksi juurikkaan ritsomania -kartoituskohteiden määrää vähennettiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, mutta suunnitelmasta poiketen niitä tehtiin siemen- ja ruokaperunatuotantopaikoilla Pohjois-Pohjanmaalla. 9

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 Taulukko 7. Perunan- ja juurikkaantuotannon tarkastusten toteutuminen (kpl). Kohteet 1) Tarkastukset Suunniteltu Tarkastustyyppi Rengasmätäkartoitus ja jäljitys 103 97 94 103 97 94 Rengasmädän toimenpidevalvonta 16 15 94 39 22 56 Peruna-ankeroiskartoitus 128 118 92 128 118 92 Peruna-ankeroisen toimenpidevalvonta 35 50 143 35 50 143 Perunan vientivalmius 18 Koloradonkuoriais- ja Epitrix-kartoitus 190 188 99 190 190 100 Koloradonkuoriaisen toimenpidevalvonta 46 61 133 184 165 90 Ritsomaniakartoitus 29 31 107 29 31 107 Liberibakteeri kartoitus porkkanalla 79 Yhteensä 547 560 102% 708 771 109% 1) Valvontasuunnitelmassa ei ole annettu kaikille tarkastustyypeille tavoitetta kohteiden määrälle. Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset toteutuivat vaihtelevasti. Mäntyankeroiskartoitus toteutui 93-prosenttisesti. (Taulukko 8). Vientisahojen tarkastuksia ei kirjattu valvontasuunnitelmaan lainkaan. Siitä huolimatta niitä tarkastettiin kaksi. Puisen pakkausmateriaalin valmistajien tarkastukset toteutuivat 72-prosenttisesti. Tarkastukset jäivät valvontasuunnitelman tavoitteista yhdeksällä alueella viidestätoista. Syynä on ollut epätietoisuus vientisahojen ja pakkausmateriaalin valmistajien tarkastussyklistä. Lisäksi Eviran toimipaikkakohtaiset tarkastustavoitteet ovat olleet ristiriidassa ELY-rajojen kanssa. Tämä on aiheuttanut epäselvyyttä tarkastusvastuun jakamisessa. Taulukko 8. Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastusten toteutuminen (kpl). Tarkastustyyppi Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Vienti- ja ISPM sahat 0 2 Pakkausmateriaalin valmistajat 129 93 72 % Mäntyankeroiskartoitus 500 463 93 % Yhteensä 629 558 89 % Markkinavalvonta Kesäkukkien ja joulutähtien taimien markkinavalvontaa tehtiin puutarhatukuissa Varsinais- Suomen ja Uudenmaan alueilla (Taulukko 9). Keväällä kasvihuoneviljelmille tehtävien etelänjauhiaisjäljitysten takia jäätiin Varsinais-Suomessa taimien markkinavalvonnan tavoitteesta. Ruukku- ja leikkokukkien markkinavalvontaa oli suunniteltu tehtävän lähes koko maassa, mutta tarkastusmäärät jäivät merkittävästi suunniteltua alhaisemmaksi Kaakkois-Suomen, Keski- Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan alueilla. Valmiiden kasvihuonekasvien markkinavalvonta kukkatukuissa jäi Kaakkois-Suomen, Keski- Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan ELY-keskusten alueella suunniteltua merkittävästi vähäisemmäksi. Muilla alueilla suunnitelma toteutui. Mansikan taimivälittäjillä markkinavalvontaa ei tehty. Mansikantaimien markkinavalvontaa vaikeuttaa se, että välitettävät taimet ovat suureksi osaksi pakastettuja ns. frigotaimia. Niiden tarkastus perustuu kasvintuhoojien ja oireiden havainnointiin sekä oireellisista yksilöistä otettaviin laboratorionäytteisiin. Oireiden havaitseminen silmämääräisesti on vaikeaa. Myöskään PCR- 10

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 testi ei anna luotettavaa tulosta jäisistä taimista. Frigotaimista ei ole taloudellisesti mahdollista tutkia niin paljon piilosaastuntanäytteitä laboratorioanalyyseillä, että voitaisiin todeta varmuudella taimierien terveys. Perunan markkinavalvontaa tehtiin muista EU-maista markkinoitaville erille toimijoiden ilmoitusten perusteella. Ruokaperunaerien tarkastusmäärä jäi suunniteltua pienemmäksi. Siemenperunaeriä tarkastettiin lähes kaksinkertainen määrä suunniteltuun verrattuna. Taulukko 9. Markkinavalvonnan toteutuminen. Kohteet 1 Tarkastukset Suunniteltu Toteutunut Tarkastuskohde Taimimyymälät 150 155 103 Puutarhatukkuliikkeet ja välittäjät 5 11 220 45 37 82 Kukkatukut 34 25 74 66 48 73 Siemenperuna 46 90 196 Ruoka- ja teollisuusperuna 33 16 48 Puutavara satamissa 14 Yhteensä 39 36 92 % 340 360 106 % 1 Valvontasuunnitelmassa ei ole annettu kaikille tarkastustyypeille tavoitetta kohteiden määrälle. Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Tuontitarkastukset Venäjän tuontipuu Tullin tilaston mukaan Venäjältä tuotiin vuonna 2013 kasvinterveystodistusta vaativaa havupuutavaraa (3,58 milj. m3) 74209 lähetystä. Suurin osa maahantuodusta puutavarasta (73992 lähetystä) kuului alennetun, kolmen prosentin tarkastustason piiriin. Muu maahantuotu havupuutavara, 217 lähetystä, oli Venäjän Aasian puoleiselta alueelta olevaa havusahatavaraa, josta 178 lähetystä tuotiin Suomeen ja 39 lähetystä muihin EU-maihin. Liitteessä 9 on esitetty havupuutavaran jakautuminen rajanylityspaikoittain. Havupuutavaran lähetysten määrä Venäjältä nousi edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin tuotiin 71330 lähetystä (Taulukko 10). Lehtikuusisahatavaran tuonti laski 57 %. Vuoden 2013 aikana Venäjältä tuotujen lähetysten määrä on noin 20 % pienempi kuin vuosien 2009 2012 tuonnin keskiarvo. Tuonnin puutavararakenne oli samankaltainen kuin edellisenä vuotena. Hakkeen ja polttopuun osuus tuontimäärästä on noin 66 prosenttia. Havusahatavaraa tuontimäärästä oli 11 %. Tullin tilastoissa ei ole vuonna 2013 eritelty sahatukkeja, joten niiden osuutta havusahatavarana tuontimäärästä ei pysty arvioimaan. Venäjästä tuli WTO:n jäsen elokuussa 2012 ja samalla Venäjän asettamat vientitullit raakapuun viennille laskivat. Vientitullien aleneminen ei ole kuitenkaan olennaisesti lisännyt Venäjän tuontipuun määriä vuoden 2012 tasosta. Polttopuun sekä polttoja teollisuushakkeen tuonti tullee edelleen olemaan samalla tasolla, sillä Itä-Suomen puunjalostusteollisuus ja lämpöpolttolaitokset ovat perinteisesti käyttäneet jo vuosia venäläistä selluhaketta ja polttopuuta ja -haketta niiden edullisen hinnan ja saatavuuden vuoksi. Taulukko 10. Venäjältä tuodut havupuutavaralähetykset tullinimikkeittäin. Tullinimike Maahantuodut lähetykset (kpl) Luokittelematon 12 316 Kuusisahatavara 264 Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) kuusi 6 646 11

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) mänty 603 Muut (mänty raakapuu) 4 691 Mäntysahatavara 162 Polttopuu, havuhake, sahanpuru 46 660 Muu sahatavara 81 Polttopuu (sekakuormat) 2 205 Puurakennukset 130 Kuormalavat ja alustat 36 Yhteensä 73 794 Taulukko 11. Havupuutavaran jakautuminen rajanylityspaikoittain (terveystodistusten kappalemäärän mukaan). Rajanylityspaikka Osuus lähetyksistä (%) Imatra 38 Niirala 30 Nuijamaa 13 Vartius 9 Parikkala 5 Vaalimaa 2 Lieksan Inari 1 Kuusamo <1 Raja- Jooseppi 1 Vainikkala <1 Salla <1 Rajakangas 0 Hamina 0 Lappeenranta <1 Rauma <1 Tullauskeskus <1 Pori 0 Turku 0 Vuosaari 0 Lähde: Tullin tilasto Venäjän tuontipuun tarkastuksia tehtiin yhteensä 2689 (Taulukko 12 14). Alennetun tarkastustason piiriin kuuluvia lähetyksiä tarkastettiin 2472. Tarkastustaso oli 3,3 %, joten EU:n komission asetuksen (1756/2004/EY) määräämä kolmen prosentin vähimmäistarkastustaso saavutettiin. Kaikki Venäjän Aasian puolelta tuodut 217 lehtikuusisahatavaralähetystä tarkastettiin. Eviran kasvinterveysyksikön tarkastajat tekivät lähes kaikki Venäjän tuontipuun tarkastukset. Eviran siementarkastusyksikön sekä ELY-keskusten tarkastajat tekivät yhteensä 11 tarkastusta. Tarkastuksia ei ollut tarpeen teettää ostopalveluna. Suuri osa lähetyksistä tarkastettiin rajanylityspaikoilla. Määränpäässä purkupaikalla tarkastuksen yhteydessä otettiin pääsääntöisesti lastunäyte laboratoriossa tehtävää mäntyankeroisanalyysiä varten. Näytteeksi otettiin myös puutavarasta löytyneet hyönteiset. Tarkastuksia, joiden yhteydessä ei oteta näytettä, tehtiin 1675 (62 % tarkastuksista). Tulli teki asiakirjatarkastuksen kaikille maahantuoduille havupuutavaralähetyksille. Suomeen tuotavan havupuutavaran lisäksi tarkastusten piiriin kuuluvat muihin EU-maihin tuotavat lähetykset, ellei vastaanottajamaan kanssa ole sovittu määränpäässä tehtävästä tarkastuk- 12

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 sesta. EU:n suoja-alueille tuotavat lähetykset vuonna 2013 tarkastettiin 3 % tarkastustason mukaisesti. Sadan prosentin tarkastustason lähetyksistä 39 oli muihin EU-maihin tuotavien lähetysten tarkastuksia. Näistä oli 8 kpl Belgiaan, 18 kpl Ruotsiin, 8 kpl Saksaan, 6 kpl Tanskaan, 4 kpl Norjaan, 2 kpl Alankomaihin ja 1 kpl Englantiin menevää lehtikuusisahatavaraa. Taulukko 12. Venäjän tuontipuun tarkastukset vuosina 2009 2013. Tarkastustaso 2009 toteutunut 2010 toteutunut 2011 toteutunut 13 2012 toteutunut 2013 tavoite 2013 toteutunut Toteuma-% 3 % 782 2565 2656 2755 2825 2472 88 100 % 138 245 424 455 345 217 63 Yhteensä 920 2810 3080 3210 3170 2689 85 Taulukko 13. Venäjän tuontipuun tarkastukset puulajeittain. Tullinimike Lähetyksiä (kpl) Osuus lähetyksistä (%) Määrä (m 3 ) Lehtikuusi 217 8 7 030 Mänty 821 31 36 518 Kuusi 925 34 41 026 Kuusi ja mänty 726 27 34 341 Kaikki yhteensä 2689 100 118 915 Taulukko 14. Venäjän tuontipuun tarkastukset puutavaralajeittain. Tullinimike Lähetyksiä (kpl) Osuus lähetyksistä (%) Määrä (m 3 ) Lehtikuusisahatavara 217 8 7 030 Mäntytukki 160 6 9 278 Kuusikuitupuu 241 9 12 782 Kuusitukki 268 10 13 429 Mäntykuitupuu 112 4 5 666 Hake 815 30 37 355 Kuusisahatavara 163 6 5 842 Mäntysahatavara 348 13 12 701 Polttopuu 205 8 7 769 Muu sahattu (pintalauta) 45 2 1 298 Sahanpuru 103 4 5 234 Sekakuitupuu 11 <1 371 Pakkaukset 1 <1 160 Kaikki yhteensä 2 689 100 118 915 Muu tuonti EU:n ulkopuolelta Muita tuotteita kuin Venäjän havupuutavaraa tuotiin EU:n ulkopuolisista maista 1615 kpl, mikä on vähemmän kuin vuonna 2012 (Liite 8). Tuonnista 1358 lähetystä oli kasviksia, pääasiassa sitrushedelmiä ja omenaa. Kasvisten tuontimäärä oli 230 lähetystä vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sitrushedelmiä tuotiin eniten Egyptistä ja Israelista. Omenien tärkeimmät tuontimaat olivat Chile, Argentiina ja Brasilia. Tulli teki kasviksille 529 tuontitarkastusta. Suurin osa tuotavista kasviksista kuului alennetun tarkastusmenettelyn piiriin. Kasvisten jälkeen eniten tuotiin lehtipuutavaraa sekä kasvihuonekasvien taimiaineistoa. Puutavaran tuontimäärä laski edellisvuoteen verrattuna. Muuta puutavaraa kuin Venäjän havupuutavaraa tuotiin EU:n ulkopuolisista maista 170 lähetystä. Maahantuotu puutavara oli suurimmaksi osaksi tammisahatavaraa Yhdysvalloista, jota tuotiin yli 700 m 3 edellisvuotta vähemmän. Kasvihuonekoristekasvien taimiaineiston tuonti, yhteensä 55 erää, väheni seitsemällä edelliseen vuoteen verrattuna. Kukkasipuleita, taimitarhakasveja, ruukkukasveja ja muuta kasvimateriaalia tuotiin Suomeen yhteensä 32 erää.

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonta Puisen pakkausmateriaalin maahantuontimääristä ei ole saatavilla tietoja. Määrät ovat kuitenkin suuria, ja vain murto-osa maahantuotavasta puisesta pakkausmateriaalista pystytään tarkastamaan. Vuonna 2013 tehtiin 464 puisen pakkausmateriaalin tarkastusta. Tarkastustavoite oli 470 tarkastusta, mikä toteutui lähes kokonaan. Puisesta pakkausmateriaalista otettiin 417 näytettä, joista suurin osa kohdistettiin mäntyankeroismaista peräisin olevaan puiseen pakkausmateriaaliin. Vientitarkastukset Kasvinterveystodistuksia ja jälleenvientitodistuksia myönnettiin yhteensä 12417 lähetykselle (Taulukko 15). Määrä oli 10 % enemmän edellisvuoden vientimäärään verrattuna. Vuonna 2012 todistuksia myönnettiin 11 289 lähetykselle. Puutavaran vientimäärä nousi 27 %:lla. Suurin osa vientilähetyksistä oli puutavaraa, jota vietiin etenkin Kiinaan, Venäjälle, Egyptiin ja Saudi- Arabiaan. Venäjälle vietiin paljon perunaa, elintarvikkeita, mallasta sekä jauhoja, hiutaleita ja muroja. Muista tuotteista siemeniä vietiin Yhdysvaltoihin ja Intiaan. Turvetta vietiin Turkkiin, Israeliin ja Norjaan sekä taimia ja pistokkaita Norjaan ja Venäjälle. Vientituotteet tarkastettiin pääasiassa tuotantopaikoilla tehtävillä vientivalmiustarkastuksilla. Vientierien tarkastuksia tehtiin yhteensä 26 kpl. Taulukko 15. Myönnetyt kasvinterveystodistukset ja jälleenvientitodistukset. Todistustyyppi Kpl Jälleenvientitodistus 11 Korvaava terveystodistus 600 Terveystodistus muut tuotteet 2777 Terveystodistus peruna 331 Terveystodistus puutavara 8587 Jälleenvientitodistus siemenperuna 100 Jälleenvientitodistus vilja 11 Yhteensä 12417 4.3 Laboratoriomääritykset Eviran kasvianalytiikan yksikön laboratorioissa Helsingissä, Lappeenrannassa ja Loimaalla tutkittiin yhteensä 5960 näytettä (Taulukko 16). Eniten näytteitä otettiin tuontitarkastuksissa, seuraavaksi eniten perunan- ja sitten kasvihuonetuotannossa. Sen sijaan vientinäytteitä ei analysoitu laboratoriossa. Näytteet tarkastustyypeittäin ja tuhoojittain on esitetty liitteessä 10. Taulukko 16. Kasvinterveyden valvonnassa tutkitut laboratorionäytteet (kpl). Tarkastustyyppi Kpl Kasvihuonetuotanto 1135 Mansikantuotanto 140 Taimitarhatuotanto 137 Varmennettu taimituotanto 404 Perunantuotanto 1428 Tuhoojan kartoitus 672 Markkinavalvonta 355 Tuonti 1678 Saha- ja puutavaratuotanto 11 Yhteensä 5960 14

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 Kasvintuhoojien tutkimusmenetelminä käytettiin tuhoojien morfologista määrittämistä, maljakasvatuksia, testikasveja, immunofluoresenssi- ja ELISA-testejä, perinteistä ja reaaliaikaista PCR - testiä, sekvensointia (ostopalvelu) sekä kystanerotuslaitetta peruna-ankeroisten maanäytteille. Näytteitä lähetettiin tarvittaessa vertaileviin tutkimuksiin ulkomaisiin laboratorioihin. 5 VALVONNAN TULOKSET 5.1 Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät kasvintuotannossa ja metsissä Vaarallisia kasvintuhoojia löydettiin 115 kappaletta vuonna 2013, mikä on 35 löydöstä enemmän kuin edellisenä vuonna (Taulukko 17). Suurimmat muutokset kasvintuhoojien esiintymissä olivat etelänjauhiaisten ja mansikan punamädän löydöksissä. Etelänjauhiaisia levisi kevätkaudella useille viljelmille maljaköynnösten taimien mukana. Kasvihuonekoristekasviviljelmillä tavattiin etelänjauhiaisten lisäksi krysanteeemikärpänen ja kaksi palsamin kuoliolaikkuvirusta. Esiintymien kokonaismäärä kasvihuonetuotannossa oli tavanomaisella tasolla. Vihannestuotannosta vaarallisia kasvintuhooja ei todettu. Mansikan punamädän ja kulmiolaikun tarkastuksia jatkettiin kasvukaudella 2013. Heinäkuun loppuun mennessä uusia punamätälöydöksiä tavattiin 28 viljelmällä (Taulukko 17). Kulmiolaikkua todettiin vain yhdellä uudella viljelmällä. Vuodesta 2014 lähtien punamädän ja kulmiolaikun tarkastuksissa keskitytään kotimaisen taimiaineiston tarkastuksiin. Kumpaakaan tautia ei enää kartoiteta mansikkakasvustoista. Omenan lisäversoisuustautia kartoitettiin kemppi- ja versonäytteiden avulla yhteensä 43 viljelmällä Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Manner-Suomessa tavattiin kolmesta omenatarhasta omenanlisäversoisuustautia ja Ahvenanmaalla kaikilta kartoituksessa mukana olleilta 13 viljelmiltä. Yksi saastuneista kohteista oli MTT Piikkiön koe- ja tutkimusasema. Tauti on saattanut levitä sieltä toimitettujen omenan perusrunko- ja taimiaineiston mukana eräille taimistoille ja omenaviljelmille. Kesällä 2014 nämä viljelmät tarkastetaan ja selvitetään mahdollinen lisäversoisuustaudin esiintyminen. Taulukko 17. Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät puutarhatuotannossa vuosina 2011 2013. Esiintymien lukumäärä (kpl) Voimassa olevat torjuntapäätökset 2011 2012 2013 31.12.2013 Etelänjauhiainen 35 16 81 18 Floridankärpänen 1 Krysanteeminsuonimiinaajakärpänen 4 1 1 Krysanteemin valkoruoste 1 Palsamin kuoliolaikkuvirus 2 2 Papaijan rengaslaikkuvirus 1 Mansikan kulmiolaikku 1 2 1 1 Mansikan punamätä 55 28 83 Omenan lisäversoisuustauti 1 2 3 Papaijan rengaslaikkuvirus 1 Versopolte 1 1 Yhteensä 42 80 115 106 Yhtään uutta versopoltetapausta ei havaittu vuonna 2013. Yhdellä viljelmällä versopoltteen torjuntapäätös on edelleen voimassa. Perunantuotannossa keltaperuna-ankeroista todettiin 7 uudella tilalla. Toimenpidevalvonnassa keltaperuna-ankeroista todettiin 30 tilalla, joka on 75 % tarkastetuista kohteista. Valkoperunaankeroista todettiin kahdella tilalla, joista molemmat ovat toimenpidevalvontakohteita. Kesän 15

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 kartoituksissa perunan vaalearengasmätää todettiin yhdellä uudella tilalla. Muutaman tilan kartoitusnäytteiden analysointi on vielä kesken. Perunan tummarengasmätää ei todettu. Uusia koloradonkuoriaisesiintymiä todettiin 14 kohteessa. Vuoden 2012 esiintymien toimenpidevalvonnassa ei todettu koloradonkuoriaisia. Taulukko 18. Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät perunantuotannossa vuosina 2012 2013 ja uusien esiintymien suhteellinen osuus tarkastetuista tuotantopaikoista vuonna 2013. Esiintymien lukumäärä (kpl) Suhteellinen osuus 2013 2012 2013 Uudet Kaikki Uudet Kaikki Keltaperuna-ankeroinen 14 27 7 37 6 % Valkoperuna-ankeroinen 2 1* 2 0,6 % Vaalearengasmätä 1 2 1** 2 0,9 % Koloradonkuoriainen 9 38 14 14 8 % Yhteensä 26 67 23 55 Uudet: Uudet esiintymät Kaikki: Uudet ja toimenpidevalvonnassa todetut esiintymät yhteensä. Suhteellinen osuus: uudet esiintymät / kartoituskohteet *) Todettu keltaperuna-ankeroisen toimenpidevalvonnassa. **) Todettu 1 esiintymä 2014 puolella. Muutaman 2013 kartoituskohteen näytteiden analysointi vielä kesken. Metsä- ja puutavarasektorilla tavattiin vuonna 2013 ainoastaan yhden kerran vaarallinen kasvintuhooja. Puisesta pakkausmateriaalista löydettiin mäntyankeroista (Bursaphelenchus xylophilus). Metsäisillä kohteilla ei havaittu yhtään vaarallista kasvitautia eikä tuholaista. Mäntyankeroiskartoituksessa 459 näytteestä löydettiin mäntyankeroisen vaaratonta ja Suomessa luonnonvaraisena esiintyvää sukulaislajia (Bursaphelenchus mucronatus) sekä muutamasta näytteestä tunnistamattomia stiletillisiä sukkulamatoja. Sahojen ja puisen pakkausmateriaalin valmistajien tarkastuksilla otettiin 13 näytettä, joista ei löytynyt eläviä sukkulamatoja. 5.2 Muut tuotantopaikkojen valvonnassa havaitut puutteet Kasvihuonetuotannon tarkastusten yhteydessä ei havaittu oleellisia puutteita. Toimijoita opastettiin lainsäädännön vaatimuksissa ja omavalvonnan kehittämisessä vaarallisten kasvintuhoojien leviämisen ehkäisemiseksi. Sahojen ja puisen pakkausmateriaalin valmistajien tarkastusten yhteydessä ei havaittu oleellisia puutteita. Eräät toimijat olivat hakeneet ISPM 15 -merkinnänkäyttöoikeutta, mutta eivät käyttäneet tai olleet hankkineet leimamerkkiä. Näiden tarkastusten yhteydessä toimijoita perehdytettiin standardin vaatimuksiin. 5.3 Markkinointikiellot Kasvinterveyslain perusteella annettiin yhteensä 22 markkinakieltoa, joista 11 annettiin puutarhakasveille ja saman verran puupakkausmateriaalille (Taulukko 19). Markkinointikieltojen kokonaismäärä puutarhakasveilla väheni yhdeksällä vuoteen 2012 verrattuna ja niiden osuus suhteutettuna tehtyjen puutarhatarkastusten määrään oli 1,5 %. Syyt taimitarhatuotteiden markkinakielloille olivat ZP-kasvipassin puuttuminen, versopolte, lisäversoisuustauti ja etelänjauhiainen. Kesäkukkien taimien markkinavalvonnassa löydettiin kolmesta maljaköynnösten taimierästä etelänjauhiaisia (Taulukko 19). Markkinointikieltojen määrä oli tavanomaisella tasolla. Joulutähtien taimien markkinavalvonnassa ei löydetty lainkaan etelänjauhiaisia, vaikka niitä viljelmäkartoitusten perusteella levisi tuotantopaikoille taimien mukana. 16

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 Neljälle Portugalista, neljälle Kiinasta/Japanista tuodulle puupakkausmateriaalierälle annettiin markkinointikielto puuttuvien ISPM 15 -merkintöjen tai sukkulamatolöydösten takia. Mäntyankeroisia löydettiin kerran portugalilaisesta pakkausmateriaalista. Taulukko 19. Kasvinterveyslain perusteella kasveille annetut markkinointikiellot. Alkuperämaa Tuote Markkinointikiellon syy Hollanti Saksa Tanska Portugali Italia Kiina/ Japani Ei tiedossa Yhteensä Taimet: alppiruusu Versopolte 1 1 Taimet: maljaköynnös Etelänjauhiainen 2 1 3 Perusrungot: omena Lisäversoisuustauti 1 1 Taimet: ruusukvitteni Ei Zp-kasvipassia 1 1 Taimet: päärynä Ei Zp-kasvipassia 1 1 Taimet: omena Ei Zp-kasvipassia 1 1 Taimet: tuomipihlaja Ei Zp-kasvipassia 1 1 2 Taimet: orapihlaja Ei Zp-kasvipassia 1 1 Puupakkausmateriaali Eläviä sukkulamatoja 4 4 8 ISPM 15 -merkintä puuttuu 2 2 Mäntyankeroinen 1 1 Yhteensä 6 1 1 7 1 4 2 22 Taimiaineistolain perusteella annettujen markkinointikieltojen osuus suhteutettuna tehtyjen markkinavalvonta- ja tuotantopaikkatarkastusten määrään oli 0,7 %. Luvussa on huomioitu markkinavalvontatarkastusten ohella taimituotannon tarkastukset, koska taimiaineistolain perusteella annetaan markkinointikieltoja myös tuotantopaikoille. Markkinointikieltoja annettiin kuunliljoille Hosta X-viruksen ja vuorimännyille juurikirvojen vuoksi. Taimiaineistolain perusteella annettuja markkinointikieltoja oli yhteensä 40 kappaletta, joista 39 oli Hosta X-viruksen saastuttamille kuunliljoille (Taulukko 20). Eviran ja ELY-keskusten tarkastajat koekäyttivät hvx-pikatestiä taimitarhoilla ja -myymälöissä yhteensä 170 kuunliljaerästä, joista oireellisia oli 98 kpl ja oireettomia 72 kpl. Positiivisten pikatestien tulosten perusteella taimille annettiin väliaikainen markkinointikielto. Saastunnan varmistuttua kasvinterveyslaboratorion tulosten perusteella toimijoita kehotettiin hävittämään taimet välittömästi. Virustautia löytyi sekä kotimaisista että EU:n alueelta, lähinnä Hollannista, tuoduista taimista ja juurakoista. Taulukko 20. Markkinointikiellot taimiaineiston perusteella. Alkuperämaa Tuote Markkinointikiellon syy Suomi Saksa Hollanti Ei tietoa Yhteensä Taimet: Kuunlilja Hosta X-virus 15 1 15 8 39 Taimet: Vuorimänty Juurikirvat 1 1 Yhteensä 15 1 16 8 40 Muutamassa taimimyymälöissä havaittiin puutteita taimien nimilappumerkinnöissä. Puutteellisuudet ovat yleisiä erityisesti ulkomailta tuoduissa taimierissä, sillä muissa EU-maissa ei ole vastaavaa nimilappuvaatimusta. Nimilappumerkintöjen puutteellisuuksista ei ole saatavilla tilastotietoja. Korjaavana toimenpiteenä myymälöitä neuvottiin nimilappujen käytössä. 17

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 5.4 Maahantuontikiellot Tuonti Venäjältä Venäjän tuontipuusta ei löytynyt vaarallisia kasvintuhoojia eikä muita vierasperäisiä hyönteis- tai ankeroislajeja. Mäntyankeroisen vaaratonta, Suomessakin esiintyvää Bursaphelenchus mucronatus -sukulaislajia löytyi 34 Venäjältä tuodusta havupuutavarasta otetusta näytteestä. Venäjän tuontipuusta otettuja hyönteisnäytteitä oli 199. Suurin osa näytteeksi otetuista hyönteisistä osoittautui määrityksessä kirjanpainajiksi. Myöskään muista EU:n ulkopuolisista maista tuoduista puutavaralähetyksistä ei löytynyt vaarallisia kasvintuhoojia. Maahantuontikieltopäätös tehtiin 23 Venäjältä tuodulle puutavaralähetykselle, jotka eivät täyttäneet maahantuonnin ehtoja (Taulukko 21). Maahantuontikieltojen syynä olivat puutteet asiakirjoissa. Puutteita olivat esimerkiksi väärä puulaji ja se, että terveystodistuksen ja muiden tuontiasiakirjojen tiedot eivät vastanneet toisiaan. Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten osuus kaikista fyysisesti tarkastetuista puutavaralähetyksistä oli 0,9 %. Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten osuus suhteutettuna kaikkiin maahantuotuihin puutavaralähetyksiin (asiakirjatarkastuksen perusteella maahantuotavaksi hyväksytyt mukaan luettuna) oli 0,03 %. Taulukko 21. Kasvinterveyslain perusteella Venäjän puutavaralle annetut maahantuontikiellot. Puulaji/kasvilaji Maahantuontikiellon syy Yhteensä Selluhake: Mänty, kuusi Terveystodistus vanhentunut 3 Selluhake: Mänty Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 Selluhake: Kuusi Terveystodistuksessa väärä puulaji 2 Kuitupuu: Mänty Terveystodistus vanhentunut 1 Kuitupuu: Kuusi Terveystodistus vanhentunut 4 Pintalauta: Mänty Terveystodistus vanhentunut 2 Pintalauta: Kuusi Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 Pintalauta: Mänty, kuusi Terveystodistus vanhentunut 1 Polttohake: Mänty Terveystodistus vanhentunut 1 Polttohake: Mänty, kuusi Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 Sahatavara: Lehtikuusi Kuorta ja toukanreikiä sahatavarassa 1 Sahatavara: Lehtikuusi Toukanreikiä sahatavarassa 2 Tukki: Mänty Terveystodistus vanhentunut 1 Tukki: Kuusi Terveystodistus vanhentunut 1 Tolppapuut: Kuusi Terveystodistus puuttuu 1 Kaikki yhteensä 23 Muu tuonti EU:n ulkopuolelta Vuonna 2013 ei tehty yhtään maahantuontikieltopäätöstä EU:n ulkopuolelta tuodulle puutavaralähetykselle. Muille kuin puutavaralähetyksille annettujen maahantuontikieltojen määrä oli edellisvuosien tapaan pieni. Yhdysvalloista tuodun lähetyksen pensasmustikat (Vaccinium) olivat kasvutilassa ja lehdellisiä, mikä esti niiden tuonnin. Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten suhteellinen osuus tarkastetuista lähetyksistä oli 0,85 %. 18