Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2011"

Transkriptio

1 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2011

2 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2011 Dnro 1280/0408/2012 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Osa II Metsänviljelyaineisto Eviran raportti Hyväksymispäivä Kasvinterveysyksikkö Hyväksyjä Esittelijät Hannu Kukkonen Osa I: Paula Lilja Osa II: Kari Leinonen 1

3 OSA I KASVINTERVEYS JA TAIMIAINEISTO Sisällysluettelo 1 VALVONNAN TARKOITUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Toimintaympäristön muutokset Valvottavat toimijat Valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA Koulutus Viestintä VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tarkastusmäärät Laboratoriomääritykset VALVONNAN TULOKSET Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät kasvintuotannossa ja metsissä Muut tuotantopaikkojen valvonnassa havaitut puutteet Markkinointikiellot Maahantuontikiellot Puisen pakkausmateriaalin maahantuonti- ja markkinointikiellot Huomautukset JOHTOPÄÄTÖKSET Tuhoojatilanteen kehittyminen Valvonnan onnistuminen Henkilöstöresurssien riittävyys Toiminnan kehittäminen vuonna Toiminnan kehittämistarpeet Liitteet 1 Rekisteröidyt toimijat 2 Taimituotannon tarkastukset 3 Puutarhatuotannon tarkastukset 4 Peruna- ja juurikastuotannon tarkastukset 5 Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset 6 Markkinavalvonta 7 Tuontitarkastukset (muut kuin Venäjän tuontipuu) 8 Kasvinterveystodistusta vaativien tuotteiden tuonti ja alennetun tarkastuksen toteutuminen 9 Venäjän tuontipuun tarkastukset alkuperäalueittain ja rajanylityspaikoittain 10 Kasvinterveyden valvonnassa tutkitut laboratorionäytteet 11 Kasvinterveyskorvaukset 12 Koloradonkuoriaisesiintymät vuonna

4 3

5 1 VALVONNAN TARKOITUS Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnan tärkein tavoite on kasvinterveyden suojelemisesta annetussa laissa 702/2003 tarkoitettujen vaarallisten kasvintuhoojien Suomeen leviämisen estäminen. Lisäksi valvonnan tavoitteena on varmistaa, että markkinoitavat, maahan tuotavat ja maasta vietävät kasvit ja kasvituotteet täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2011 ei toimintaympäristössä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Edellisvuonna Suomessa ja muissa EU-maissa tehtyjen runkojäärälöydösten vuoksi valvonnassa kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota aasianrunkojäärän ja kiinanrunkojäärän tarkastamiseen. 2.2 Valvottavat toimijat Kasvinsuojelurekisteriin kuului vuoden 2011 lopussa 6057 toimijaa, taimiaineistorekisteriin 1205 toimijaa ja ISPM 15 merkinnänhaltijarekisteriin 708 toimijaa (Liite 1). Valtaosa rekisteröityneistä toimijoista oli viljelijöitä. Uusia toimijoita rekisteröitiin vuoden aikana kasvinsuojelurekisteriin 116, taimiaineistorekisteriin 51 ja ISPM 15 rekisteriin 48. Kaikki kasvintarkastussovelluksen rekisterit mukaan lukien rekisteristä poistettiin 1818 toimijaa, joista suurin osa kasvisten laadunvalvontarekisteristä säädösmuutoksen vuoksi. 2.3 Valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit Valvontaan käytettiin yhteensä 5023 henkilötyöpäivää (htp) eli noin 25 henkilötyövuotta (Taulukko 1). Tämä oli noin yksi henkilötyövuosi enemmän kuin vuonna Lisäys johtui siitä, että Ely-keskusten tarkastajat käyttivät valvontaan 166 htp enemmän kuin edellisvuonna, ja ostopalveluita eli valtuutettuja tarkastajia käytettiin noin 60 htp edellisvuotta enemmän koloradonkuoriaisinvaasion takia. Valtuutetut tarkastajat tekivät invaasioalueilla kuoriaiskartoituksia ja toimenpidevalvontaa. Lisäksi valtuutetut tarkastajat tekivät perunan rengasmätä-, perunaankerois- ja vientitarkastuksia aikaisempien vuosien tapaan. Evira maksoi valtuutettujen tarkastajien ostopalveluina tekemistä tarkastuksista palkkioita yhteensä euroa. Eviran tarkastajien työaikaa käytettiin valvontaan noin 12 henkilötyövuotta kuten edellisenäkin vuonna. Eviran tarkastajien käyttämä työaika oli hyvin lähellä suunniteltua. Elyjen työaikaa käytettiin työajanseurantatietojen mukaan 180 htp eli noin 7 % suunniteltua vähemmän. Eviran tarkastajat käyttivät tuotantopaikkatarkastuksiin arvioitua runsaasti enemmän aikaa, mikä johtui lisääntyneestä koloradonkuoriaisen tarkastustarpeesta (Taulukko 2). Tuontitarkastuksiin Eviran tarkastajilta kului arvioitua vähemmän aikaa, mikä johtui siitä, että Venäjän tuontipuun silmävaraista tarkastusta pystyttiin tekemään ennalta arvioitua tehokkaammin. Eviran työajanseurannassa muut kasvintarkastustehtävät sisältyvät tarkastustyyppikohtaisiin tietoihin, joten Eviran osalta raportoitu muut tarkastustehtävät sisältää ainoastaan kasvinterveyskoulutuksiin käytetyn työajan. Ely-keskusten tarkastajat käyttivät tuotantopaikkatarkastuksiin suunniteltua vähemmän aikaa, mihin oli syynä kasvihuonekoristekasvituotannon arvioitua vähäisempi tarkastustarve (Taulukko 2). Maksullisiin tehtäviin eli tuonti-, vienti- ja velvoite- eli rekisteröintiedellytysten tarkastuksiin oli varattu Ely-keskuksilla paljon toteutunutta enemmän aikaa. Tullilaitoksen tehtäviin kuuluvista kasvisten tuontitarkastuksista, Venäjän tuontipuun asiakirjatarkastuksista ja puisen pakkausmateriaalin valvonnasta ei ole käytettävissä työaikalaskelmia, sillä tarkastukset tehdään Tullin muiden tehtävien yhteydessä. 4

6 Taulukko 1. Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit Tarkastustyyppi Työaika (htp) Evira ELYkeskukset Valtuutetut tarkastajat Yhteensä Tuotantopaikka- ja markkinavalvonta Tuonti-, vienti- ja velvoitetarkastukset Muut kasvintarkastustehtävät Yhteensä Taulukko 2. Eviran ja Ely-keskusten resurssien suunniteltu ja toteutunut käyttö tarkastustyypeittäin Työaika (htp) Tarkastustyyppi Evira suunniteltu Evira toteutunut ELY suunniteltu ELY toteutunut Tuotantopaikka- ja markkinavalvonta Tuontitarkastukset Vientitarkastukset Velvoitetarkastukset Muut kasvintarkastustehtävät Yhteensä Sisältää kaikki ELY-keskusten tekemät maksulliset tarkastukset. 3 VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA 3.1 Koulutus Koulutusta kasvinterveys- ja taimiaineistotarkastuksiin järjestettiin seuraavasti: - Syventävä koulutus tuontitarkastuksista ja muista ajankohtaisista aiheista Koulutukseen osallistui 48 henkilöä. - Videokoulutus rekisteröintiedellytysten tarkastuksista samansisältöisenä 10.5., ja Koulutukseen osallistui 32 henkilöä. - Koulutus tullin tarkastajille kasvisten tuontitarkastuksista ja Koulutukseen osallistui 12 henkilöä. Osa vuoden 2011 koulutussuunnitelman mukaisista koulutuksista jäi pitämättä. Uusien tarkastajien koulutusta ei järjestetty, koska sille ei ollut tarvetta. Kasvihuonesektorin teemakoulutus jäi pitämättä, koska osallistujia oli liian vähän. Perunasektorin teemakoulutus järjestettiin vuoden 2012 puolella toimijoille suunnatun perunaseminaarin muodossa. Järjestetyistä koulutuksista rekisteröintiedellytystarkastusten koulutus ei kuulunut koulutussuunnitelmaan. Koulutuksista saatu palaute oli hyvää (keskiarvo 4,5 asteikolla 1-6). Palautteessa saadut kehittämisehdotukset otetaan huomioon uusia koulutuksia suunniteltaessa. 5

7 3.2 Viestintä Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnasta tiedotettiin lehdistötiedottein, Eviran internetsivuilla, puutarha-alan näyttelyssä Lepaalla, ammattilehdissä sekä tietyille kohderyhmille kirjeitse. Kasvinterveysyksikkö julkaisi koloradonkuoriaistarkastusten ollessa käynnissä viikoittain lehdistötiedotteen. Erityisesti invaasioalueilla ilmestyvät maakunta- ja paikallislehdet julkaisivat aktiivisesti kuoriaiseen liittyviä uutisia. Keväällä 2011 tiedotettiin runkojääristä lehdistötiedotteella sekä puisen pakkausmateriaalin maahantuojille lähetetyllä kirjeellä ja esitteellä. Uudenmaan Ely-keskus koulutti kuntien maaseutuelinkeinosihteereitä koloradonkuoriaisesiintymistä ja torjuntatoimenpiteistä. Maaseutuelinkeinosihteereiden avulla saadaan levitettyä tietoa koloradonkuoriaisesta viljelijöille. Kaikki Ely-keskukset jakoivat Eviran esitteitä ja oppaita tarkastusten yhteydessä. 4 VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Tarkastusmäärät Tuotantopaikkatarkastuksia tehtiin 2798, markkinavalvontatarkastuksia 380, tuontitarkastuksia 3956, vientitarkastuksia 41 ja rekisteröintiedellytysten tarkastusta 102 kappaletta (Taulukko 4). Tuotantopaikkatarkastus- ja kartoituskohteita oli yhteensä 2046 (Taulukko 3). Markkinavalvonnan tarkastuskohteita oli 262. Tuotantopaikkatarkastuksia tehtiin edellisvuotta enemmän koloradonkuoriaisinvaasion takia. Tarkastusten toteutuminen tarkastustyypeittäin ja alueittain on esitetty liitteissä 2-8 ja taulukoissa 5-9. Taulukko 3. Tarkastuskohteiden lukumäärä vuosina Tarkastuskohde Tuotantopaikat ja kartoituskohteet Markkinavalvontakohteet Yhteensä Taulukko 4. Tarkastusten lukumäärä vuosina Tarkastustyyppi Tuotantopaikkatarkastukset Markkinavalvonta Tuontitarkastukset ( Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonta ( Vientitarkastukset Rekisteröintiedellytysten tarkastus Yhteensä ) Vuosien luku sisältää myös Tullin tekemät kasvisten tuontitarkastukset. Vuoden 2008 luku sisältää myös pakkausmateriaalitarkastukset. 2) Vuoden 2011 luku sisältää myös Tullin tekemät tarkastukset. 6

8 Rekisteröintiedellytysten tarkastukset Rekisteröintiedellytysten tarkastuksia tehtiin 102 eli 74 % suunnitelluista tarkastuksista (Taulukko 5). Suurin osa kohteista oli taimitarhoja. Tarkastukset toteutuivat vähintään kohtuullisella tasolla muilla paitsi Hämeen ja Pohjanmaan alueilla, joilla tarkastusmäärä jäi huomattavasti alle suunnitellun. Hämeen alueella syynä olivat taimitarhatarkastusten kanssa samaan ajankohtaan ajoittuneet koloradonkuoriaistarkastukset, jotka asetettiin etusijalle kuoriaisen leviämisen estämiseksi. Rekisteröintiedellytysten tarkastukset toteutuivat paremmin kuin edellisvuosina, sillä vuonna 2010 toteuma oli 66 % ja vuonna 2009 vain 45 %. Tarkastusten parempi toteutuminen johtui siitä, että tavoitteena olevaa tarkastusmäärää on tarkistettu jo useampana vuotena, ja vuonna 2011 rekisteröintiedellytysten tarkastuksiin kiinnitettiin erityistä huomiota uuden tarkastusohjeen ja koulutuksen myötä. Lisäksi lähetettiin kirje ja ohje kasvipassin ja/tai taimitodistuksen käyttövelvollisille taimitarhoille. Taulukko 5. Rekisteröintiedellytystarkastusten toteutuminen Alue Tavoite Toteutunut Toteuma-% Uusimaa % Varsinais-Suomi % Satakunta % Häme % Pirkanmaa % Kaakkois-Suomi % Etelä-Savo % Pohjois-Savo % Pohjois-Karjala % Keski-Suomi % Etelä-Pohjanmaa % Pohjanmaa % Pohjois-Pohjanmaa % Kainuu % Lappi % Yhteensä % Taimituotannon tarkastukset Kaikissa kasvihuonekasvien taimia tuottavissa yrityksissä tehtiin tarkastukset suunnitelman mukaisesti (Taulukko 6). Pohjanmaalla määrällinen tarkastustavoite ei kuitenkaan täyttynyt, koska kaksi yritystä lopetti taimituotannon. Kaakkois-Suomessa yksi yritys aloitti koristekasvien taimituotannon, minkä seurauksena alueen tarkastusmäärä kasvoi suunnitellusta. Varsinais- Suomessa taimituotantokausi jäi joillakin viljelmiä aiempaa lyhyemmäksi, minkä takia tarkastuksia tehtiin vähemmän kuin oli suunniteltu. Taimitarhatarkastuksista toteutui 77 % suunnitelluista tarkastuksista (Taulukko 6). Suurin osa vajauksesta johtui Hämeen alueella koloradonkuoriaistarkastusten takia tekemättä jääneistä tarkastuksista. Istukassipulin tuottajista toinen, Uudellamaalla sijaitseva viljelmä jäi tarkastamatta samasta syystä. Sen sijaan molemmat mansikan taimituotantopaikat tarkastettiin. Varmennetun taimiaineiston tuotantopaikoista yksi lopetti toimintansa. Kaikki toiminnassa olevat varmennetun taimiaineiston tuotantopaikat tarkastettiin vähintään kaksi kertaa kasvukauden aikana. 7

9 Puutarhatuotannon kartoitukset Koristekasveja kasvihuoneessa viljeleviä yrityksiä tarkastettiin merkittävästi suunniteltua vähemmän (Taulukko 6). Tarkastustavoitteiden toteutuminen vaihteli huomattavasti eri alueiden välillä. Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tarkastuksia tehtiin suunnitellusti tai jopa merkittävästi enemmän. Puolella alueista tarkastettujen viljelmien ja tehtyjen tarkastusten kokonaismäärä jäi merkittävästi alle suunnitellun. Tämä johtui siitä, että suunnitelmassa varauduttiin vuoden 2010 kaltaiseen tilanteeseen, jossa tomaatin pronssilaikkuvirusta esiintyi 50 viljelmällä. Vuonna 2011 tomaatin pronssilaikkuesiintymiä ei kuitenkaan todettu lainkaan. Myös kasvihuonevihannestuotannon tarkastustavoitteesta jäätiin koko maan tasolla merkittävästi. Uudellamaalla, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Lapissa tarkastustavoitteet kuitenkin ylitettiin ja kuudella muulla alueella tarkastukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Pohjois- Savossa ja Kainuussa vihannesviljelmiä ei tarkastettu lainkaan. Suunniteltujen kartoitusten lisäksi keväällä 2011 kartoitettiin 45 ympärivuotiselta tomaattiviljelmältä Suomessa uuden tomaatin tuholaisen, Nesidiocoris tenuis luteen, esiintymistä. Kartoituksen tekivät Pohjanmaan Elykeskuksen ja Eviran Turun toimipisteen tarkastajat koko maan osalta. Hedelmäntuotannon kartoituksesta toteutui vain 58 %, mikä johtui suurimmaksi osaksi siitä, ettei kartoituksia ehditty tekemään Varsinais-Suomessa, Hämeessä eikä Kaakkois-Suomessa koloradonkuoriaistarkastusten takia (Taulukko 6). Sen sijaan tulipoltteen kartoitus viheralueilla (kiinteät havaintopaikat) sekä mansikantuotannon kartoitus toteutuivat lähes suunnitelman mukaisesti. Taulukko 6. Puutarhatuotannon tarkastusten toteutuminen Kohteet 1 Tarkastukset Tarkastustyyppi Kasvihuonetaimituotanto % % Varmennettu taimituotanto % % Taimitarhatuotanto % % Istukassipulin tuotanto % % Mansikan taimituotanto % % Kasvihuonekoristekasvituotannon kartoitus % % Kasvihuonevihannestuotannon kartoitus % % Mansikantuotannon kartoitus % Hedelmäntuotannon kartoitus % Tulipoltteen kiinteät havaintopaikat % Nesidiocoris-luteen kartoitukset 0 89 Muut tuhoojakartoitukset 0 22 Yhteensä Kohteille on laskettu erikseen toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% 8

10 Peruna- ja juurikastuotannon tarkastukset Perunantuotannon ja sokerijuurikastuotannon tarkastukset toteutuivat hyvin (Taulukko 7). Useimmissa tarkastustyypeissä tarkastuksia tehtiin suunniteltua enemmän. Rengasmädän tarkastusmäärissä saattaa tosin olla mukana myös alkuvuodesta tehtyjä, vuoden 2010 satoon kohdistuneita tarkastuksia. Sekä rengasmätä- että etenkin peruna-ankeroisnäytteiden analysointi laboratoriossa jatkui vuoden 2012 alkupuolella. Koloradonkuoriaisen kartoitusta ja toimenpidevalvontaa tehtiin huomattavasti suunniteltua enemmän koloradonkuoriaisinvaasion takia. Taulukko 7. Perunan- ja juurikkaantuotannon tarkastusten toteutuminen (kpl) Kohteet 1 Tarkastukset Tarkastustyyppi Rengasmätäkartoitus ja jäljitys % Rengasmädän toimenpidevalvonta % % Peruna-ankeroiskartoitus % Peruna-ankeroisen toimenpidevalvonta % Perunan vientivalmius % Koloradonkuoriaiskartoitus % Koloradonkuoriaisen toimenpidevalvonta % Ritsomaniakartoitus % Yhteensä Kohteille on laskettu erikseen toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset Mäntyankeroiskartoitus Mäntyankeroiskartoitus toteutui hyvin (Taulukko 8). Vientisahojen ja puisen pakkausmateriaalin valmistajien tarkastukset toteutuivat 80-prosenttisesti. Tarkastuksia jäi tekemättä erityisesti Satakunnan, Hämeen ja Lapin alueilla. Taulukko 8. Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastusten toteutuminen (kpl) Toteuma- Suunniteltu Toteutunut Tarkastustyyppi % Vienti- ja ISPM sahat % Pakkausmateriaalin valmistajat % Mäntyankeroiskartoitus % Yhteensä

11 Markkinavalvonta Markkinavalvonta toteutui vähintään kohtuullisella tasolla muiden paitsi perunan markkinavalvonnan osalta, josta toteutui vain noin 20 % (Taulukko 9). Tähän oli syynä se, että tarkastettavien erien määrä oli arvioitu liian suureksi. Perunan markkinavalvonta kohdennettiin pääasiassa muista EU-maista tuotaviin siemen- ja ruokaperunaeriin ja tarkastukset tehtiin ilmoitusten perusteella. Siemenperunaeristä saatiin melko hyvin ilmoituksia, mutta ruokaperunan tuonnista toimijat ilmoittivat melko harvoin. Kasvihuonekoristekasvien taimien markkinavalvontaa tehtiin pääasiassa puutarhatukuissa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Tarkastukset tehtiin suunnitelman mukaisesti (Taulukko 9). Markkinavalvonnan yhteydessä tehtiin tomaatin pronssilaikkuviruskartoitus tähtisilmien (Osteospermum sp.) taimille. Kokonaisuudessaan puutarhatukkujen ja puutarhakasvien taimivälittäjien tarkastukset toteutuivat huomattavasti paremmin kuin edellisvuonna, jolloin vain 50 % tarkastuksista toteutui. Työnjako oli nyt sovittu paremmin Eviran ja Ely-keskuksen tarkastajien kesken ja tarkastusten kirjaaminen oikeille tarkastuskoodeille oli ohjeistettu paremmin, joten kaikki välittäjien tarkastukset näkyvät nyt markkinavalvontana. Mansikan taimivälittäjillä markkinavalvontaa ei tehty. Mansikantaimien markkinavalvontaa vaikeuttaa se, että välitettävät taimet ovat suureksi osaksi pakastettuja taimia. Niistä ei voida silmävaraisesti havaita kasvintuhoojia, ja näin ollen tarkastuksia ei kannata tehdä, ellei tarkastettavissa ole kasvussa olevia taimia. Valmiiden kasvihuonekasvien markkinavalvontaa kukkatukuissa tehtiin hieman suunniteltua enemmän, koska osa kukkatukuista puuttui valvontasuunnitelmasta. Satakunnassa ja Pohjois- Pohjanmaalla tarkastuksia tehtiin kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin oli suunniteltu. Taulukko 9. Markkinavalvonnan toteutuminen Kohteet 1 Tarkastukset Tarkastuskohde Suunniteltu Taimimyymälät % Puutarhatukkuliikkeet ja välittäjät % % Kukkatukut % % Siemenperuna % Ruoka- ja teollisuusperuna % Puutavara satamissa % % Yhteensä Kohteille on laskettu oma toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% 10

12 Tuontitarkastukset Venäjän tuontipuu Tullin tilaston mukaan Venäjältä tuotiin vuonna 2011 kasvinterveystodistusta vaativaa havupuutavaraa lähetystä (4,6 milj. m 3 ) (Taulukko 10). Suurin osa maahantuodusta puutavarasta ( lähetystä) kuului alennetun, kolmen prosentin tarkastustason piiriin. Muu maahantuotu havupuutavara, 424 lähetystä, oli Venäjän Aasian puoleiselta alueelta olevaa havusahatavaraa, josta 115 lähetystä tuotiin Suomeen ja 309 lähetystä muihin EU-maihin. Taulukossa 10 on esitetty havupuutavaran jakautuminen rajanylityspaikoittain. Venäjältä tuotujen havupuutavaralähetysten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, jolloin tuotiin lähetystä. Lehtikuusisahatavaran tuonti lisääntyi 73 %. Lehtikuusen tuonnin nousu johtui siitä, että Haminan sataman kautta Belgiaan kuljetettiin edellisvuosiin verrattuna moninkertainen määrä lehtikuusisahatavaraa. Kokonaisuudessaan vuoden 2011 tuontimäärä oli noin 20 % pienempi vuosien keskiarvoon verrattuna. Tuonnin rakenne oli samankaltainen kuin edellisvuonna eli hakkeen ja polttopuun osuus tuontimäärästä oli noin 70 %. Havusahatavaraa tuontimäärästä oli 16 % ja sahatukkeja 11 %. Kun Venäjästä tulee WTO:n jäsen, voivat tuontimäärät ja maahantuodut puutavaralajit muuttua, sillä jäsenyyden myötä Venäjän raakapuulle asettamat vientitullit poistuvat osittain. Vientitullien aleneminen voi johtaa raakapuun tuonnin kasvuun. Polttopuun sekä poltto- ja teollisuushakkeen tuonti tullee pysymään samalla tasolla, sillä Itä-Suomen puunjalostusteollisuus ja lämpöpolttolaitokset ovat perinteisesti käyttäneet jo vuosia venäläistä selluhaketta sekä polttopuuta ja - haketta niiden edullisen hinnan ja saatavuuden vuoksi. Taulukko 10. Venäjältä tuodut havupuutavaralähetykset tullinimikkeittäin Maahantuodut lähetykset Tullinimike (kpl) Luokittelematon 481 Kuusisahatavara 1406 Kuusisahatukit 6205 Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) kuusi 9228 Muut (kuusi raakapuu) 2234 Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) mänty 1805 Muut (mänty raakapuu) 362 Mäntysahatukit 2316 Polttopuu, havuhake, sahanpuru Muu sahatavara 114 Polttopuu (sekakuormat) 1339 Puurakennukset 154 Kuormalavat ja -alustat 51 Yhteensä

13 Taulukko 11. Havupuutavaran jakautuminen rajanylityspaikoittain (terveystodistusten kappalemäärän mukaan) Osuus Rajanylityspaikka lähetyksistä (%) Imatra 36 Niirala 22 Nuijamaa 20 Vartius 10 Parikkala 6 Vaalimaa 2 Lieksan Inari 2 Kuusamo 1 Raja- Jooseppi <1 Vainikkala <1 Salla <1 Rajakangas <1 Hamina <1 Lappeenranta <1 Rauma <1 Kotka <1 Tullauskeskus Pori <1 Kemi <1 Vuosaari <1 Lähde: Tullin tilasto Venäjän tuontipuun tarkastuksia tehtiin yhteensä 3080 (Taulukot 12 14). Alennetun tarkastustason piiriin kuuluvia lähetyksiä tarkastettiin Tarkastustaso oli 3,2 %, joten EU:n komission asetuksen (1756/2004/EY) määräämä kolmen prosentin tarkastustaso saavutettiin. Kaikki Venäjän Aasian puolelta tuodut 424 lehtikuusisahatavaralähetystä tarkastettiin. Eviran kasvinterveysyksikön tarkastajat tekivät lähes kaikki Venäjän tuontipuun tarkastukset. Eviran siementarkastusyksikön sekä ELY-keskusten tarkastajat yhteensä 12 tarkastusta. Tarkastuksia ei ollut tarpeen teettää ostopalveluna. Silmävaraisia tarkastuksia tehtiin 1621 kpl, mikä oli 53 % tarkastuksista. Määränpäässä purkupaikalla tarkastuksen yhteydessä otettiin pääsääntöisesti lastunäyte laboratoriossa tehtävää mäntyankeroisanalyysiä varten. Näytteeksi otettiin myös puutavarasta löytyneet hyönteiset. Tulli teki asiakirjatarkastuksen kaikille maahantuoduille havupuutavaralähetyksille. Suomeen tuotavan havupuutavaran lisäksi tarkastusten piiriin kuuluvat muihin EU-maihin tuotavat lähetykset, ellei vastaanottajamaan kanssa ole sovittu määränpäässä tehtävästä tarkastuksesta. EU:n suoja-alueille tuotavat lähetykset tarkastettiin 3 % tarkastustason mukaisesti. Sadan prosentin tarkastustason piiriin kuuluvista lähetyksistä 309 kpl oli muihin EU-maihin tuotavia. Näistä oli 234 kpl Belgiaan, 27 kpl Ruotsiin, 23 kpl Saksaan, 17 kpl Tanskaan, 7 kpl Itävaltaan ja 1 kpl Englantiin tuotavaa lehtikuusisahatavaraa. Taulukko 12. Venäjän tuontipuun tarkastukset vuosina Tarkastustaso Toteuma toteutunut toteutunut toteutunut toteutunut arvio toteutunut 1 % % 100 % % Yhteensä % 12

14 Taulukko 13. Venäjän tuontipuun tarkastukset puulajeittain Lähetyksiä Osuus Määrä Tullinimike (kpl) lähetyksistä (%) (m 3 ) Lehtikuusi Mänty Kuusi Kuusi ja mänty Kaikki yhteensä Taulukko 14. Venäjän tuontipuun tarkastukset puutavaralajeittain Lähetyksiä Osuus Määrä Tullinimike (kpl) lähetyksistä (%) (m 3 ) Lehtikuusisahatavara Mäntytukki Kuusikuitupuu Kuusitukki Mäntykuitupuu Hake Kuusisahatavara Mäntysahatavara Polttopuu Muu sahattu (pintalauta) Sahanpuru Kaikki yhteensä Muu tuonti EU:n ulkopuolelta Muita tuotteita kuin Venäjän havupuutavaraa tuotiin EU:n ulkopuolisista maista 1881 lähetystä, mikä oli 8 % vähemmän kuin vuonna 2010 (Liite 8). Väheneminen johtui pääasiassa kasvisten ja kasvihuonekasvien taimiaineiston tuontimäärien pienenemisestä. Muiden tuotteiden tuontimäärät olivat hyvin lähellä edellisvuoden tuontimääriä. Tuonnista 1572 lähetystä (84 %) oli kasviksia, pääasiassa sitrushedelmiä ja omenaa (Liite 8). Kasvisten tuontimäärä oli 9 % edellisvuotta pienempi. Sitrushedelmiä tuotiin eniten Egyptistä ja Israelista. Omenien tärkeimmät tuontimaat olivat Brasilia ja Chile. Tulli teki kasviksille 569 tuontitarkastusta. Suurin osa tuotavista kasviksista kuului alennetun tarkastusmenettelyn piiriin. Kasvisten jälkeen eniten tuotiin puutavaraa sekä kasvihuonekasvien taimiaineistoa. Puutavaran tuontimäärissä ei tapahtunut muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Maahantuotu puutavara oli suurimmaksi osaksi tammisahatavaraa Yhdysvalloista. Kasvihuonekoristekasvien taimiaineiston tuonti väheni edelleen. Lähetyksiä oli 13 % vähemmän kuin edellisvuonna. Leikkokukkia, kukkasipuleita, taimitarhakasveja ja muuta kasvimateriaalia tuodaan vuosittain Suomeen vain muutamia lähetyksiä. Fyysinen kasvintarkastus tehtiin kaikille sadan prosentin tarkastustason piiriin kuuluville lähetyksille kahta siemenlähetystä lukuun ottamatta. Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonta Puisen pakkausmateriaalin maahantuontimääristä ei ole saatavilla tietoja. Määrät ovat kuitenkin suuria, ja vain murto-osa maahantuotavasta pakkausmateriaalista pystytään tarkastamaan. Vuonna 2011 Eviran ja Ely-keskusten tarkastajat tekivät 474 puisen pakkausmateriaalin tarkastusta (Liite 7). Tarkastustavoite oli 465 tarkastusta, joten tarkastustavoite ylitettiin. Lisäksi tulli 13

15 teki tuontivalvonnan yhteydessä 185 tarkastusta. Näytteitä otettiin 483. Näytteenotto saatiin mäntyankeroisriskin kannalta kohdennettua hyvin, sillä näytteistä 81 % otettiin mäntyankeroismaista peräisin olevasta pakkausmateriaalista. Vientitarkastukset Kasvinterveystodistuksia ja jälleenvientitodistuksia myönnettiin yhteensä lähetykselle (Taulukko 15). Määrä oli hyvin lähellä edellisvuoden vientimäärää, sillä vuonna 2010 todistuksia myönnettiin lähetykselle. Puutavaran vientimäärä nousi 10 % ja perunan vientimäärä laski 25 % edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa vientilähetyksistä oli puutavaraa, jota vietiin etenkin Egyptiin, Kiinaan, Venäjälle ja Saudi-Arabiaan. Venäjälle vietiin paljon perunaa, elintarvikkeita, mallasta ja turvetta. Muista tuotteista siemeniä vietiin Yhdysvaltoihin ja Intiaan ja turvetta Japaniin. Vihannesten taimia vietiin Norjaan. Taimitarhakasveja vietiin pääasiassa Venäjälle, ja lisäksi muutamia lähetyksiä Islantiin. Vientituotteet tarkastettiin pääasiassa tuotantopaikoilla tehtävillä vientivalmiustarkastuksilla. Vientierien tarkastuksia tehtiin 41 kpl, mikä oli 25 % suunnitellusta 164 tarkastuksesta. Taulukko 15. Myönnetyt kasvinterveystodistukset ja jälleenvientitodistukset Todistustyyppi Kpl Jälleenvientitodistus kasvit 1 Terveystodistus kasvit 255 Terveystodistus hedelmät, kasvikset 54 Terveystodistus siemenperuna 147 Terveystodistus peruna 1710 Terveystodistus keräilytuotteet 27 Jälleenvientitodistus muut tuotteet 2 Korvaava terveystodistus muut tuotteet 4 Terveystodistus muut tuotteet 1257 Jälleenvientitodistus elintarvikkeet 3 Korvaava terveystodistus elintarvikkeet 7 Terveystodistus elintarvikkeet 1334 Korvaava terveystodistus puutavara 10 Terveystodistus puutavara 6344 Terveystodistus vilja 61 Yhteensä Laboratoriomääritykset Eviran kasvianalytiikan yksikön laboratorioissa Helsingissä, Lappeenrannassa ja Loimaalla tutkittiin yhteensä 7667 näytettä (Taulukko 15). Eniten näytteitä otettiin kasvihuonetuotannosta, perunantuotannosta ja tuontilähetyksistä. Näytteet tarkastustyypeittäin ja tuhoojittain on esitetty liitteessä

16 Taulukko 16. Kasvinterveyden valvonnassa tutkitut laboratorionäytteet (kpl). Tarkastustyyppi Kpl Kasvihuonetuotanto 1152 Mansikantuotanto 20 Taimitarhatuotanto 162 Varmennettu taimituotanto 705 Perunantuotanto 2366 Tuhoojan kartoitus 656 Markkinavalvonta 729 Tuonti ja vienti 1877 Yhteensä VALVONNAN TULOKSET 5.1 Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät kasvintuotannossa ja metsissä Useilta kasvihuonekoristekasviviljelmiltä todettiin jälleen etelänjauhiaisia sekä muutamilta viljelmiltä krysanteeminsuonimiinaajakärpäsiä (Taulukko 17). Esiintymien määrä oli kuitenkin tavanomaisella tasolla. Yhdeltä kurkkuviljelmältä löydettiin kaksi Suomessa uutta virustautia: kurkun vihermosaiikkivirus (CGMMV) ja papaijan rengaslaikkuvirus (PRSV). Kurkun vihermosaiikkivirus luokiteltiin taimiaineistotuhoojaksi ja sitä ei siksi ryhdytty hävittämään viljelmältä viranomaistoimin. Papaijan mosaiikkivirus luokiteltiin vaaralliseksi kasvintuhoojaksi, jonka hävittämiseksi määrättiin torjuntatoimenpiteet. Virusten leviämisreittiä viljelmälle ei pystytty selvittämään. Pepinon mosaiikkivirus löydettiin yhdeltä tomaattiviljelmältä. Komission hätätoimenpidepäätöksessä ei määrätä jäsenmaita hävittämään pepinon mosaiikkivirusesiintymiä, joten sen hävittämistoimenpiteisiin ei kyseisellä viljelmällä ryhdytty. Nesidiocoris tenuis luteen kartoituksessa ei löydetty luteita. Alan toimijoilta saatujen tietojen mukaan luteita on kuitenkin ollut viidellä viljelmällä. Kartoituksen jälkeen lude luokiteltiin taimiaineistotuhoojaksi, joten toimenpiteitä sen torjumiseksi ei määrätty. Avomaan puutarhatuotannon tarkastuksissa löydettiin yksi vaarallisen kasvintuhoojan esiintymä (Taulukko 17). Varsinaissuomalaiselta mansikkaviljelmältä löytyi Suomessa uusi kasvintuhooja, mansikan kulmiolaikku (Xanthomonas fragariae). Torjuntatoimenpiteenä saastunut kasvusto määrättiin hävitettäväksi. Tauti oli todennäköisesti taimierässä piilevänä sen tullessa Hollannista vuonna Viljelmän muilta lohkoilta tautia ei löytynyt. Jäljitystiedot muista samaa taimierää vastaanottaneista viljelmistä saatiin vasta vuoden 2012 puolella, joten jäljitykset kyseessä olevien kahden viljelmän osalta tehdään kesällä Yhdellä taimitarhalla oli vielä voimassa alppiruusun versopoltteen torjuntapäätös, mutta toimenpidevalvonnoissa ei löydetty taudin esiintymiä. 15

17 Taulukko 17. Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät puutarhatuotannossa vuosina ja niiden suhteellinen osuus tarkastetuista tuotantopaikoista vuonna 2011 Esiintymien lukumäärä (kpl) Chrysanthemum stunt viroid 6 Suhteellinen osuus 2011 Etelänjauhiainen % Floridankärpänen 1 1 Hop stunt viroid 1 Krysanteeminsuonimiinaajakärpänen % Krysanteemin valkoruoste 4 1 Mansikan mustalaikku** 2 Mansikan kulmiolaikku 1 1 % Palsamin kuoliolaikkuvirus 5 Papaijan rengaslaikkuvirus 1 < 1 % Potato spindle tuber viroid 3 Spodoptera littoralis yökkönen 1 Tomaatin pronssilaikkuvirus Tomato apical stunt viroid 1 Tomato chlorotic dwarf viroid 1 Versopolte 1* 1* 1* Zucchini yellow mosaic virus 1 Yhteensä * Vanha esiintymä ** Ei enää vaarallinen kasvintuhooja vuodesta 2009 alkaen. Perunantuotannossa todettiin perunan vaalearengasmätä kahdella tilalla (Taulukko 18). Löydöksistä toinen oli uusi ja toinen tehtiin toimenpidetilalla, josta rengasmätä todettiin vuonna Keltaperuna-ankeroinen todettiin 27 tilalla, joista 17 oli uusia löydöksiä. Perunaankeroisen löydösmääriin sisältyy syksyn 2010 tarkastuksissa todettuja löydöksiä 9 kappaletta, joiden tutkimukset valmistuivat huhti-toukokuussa Vastaavasti syksyn 2011 tarkastusten tutkimukset ovat vielä kesken, joten todellinen määrä tullee olemaan suurempi. Koloradonkuoriaisia löydettiin 38 kohteesta, joista 12 oli ammattiviljelmiä. Esiintymistä 33 löytyi havaintoilmoitusten perusteella ja viisi esiintymäpaikkojen läheisyydessä tehdyissä kartoituksissa. Esiintymistä 21 oli Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen muodostamalla alueella, 11 Kaakkois-Suomen alueella, neljä Sysmä-Joutsa-Pertunmaa -alueella, yksi Ruovedellä ja yksi Isojoella (Liite 12). Vuoden 2010 ainoan esiintymäpaikan toimenpidevalvonnassa Kaakkois- Suomessa ei enää löydetty kuoriaisia. Koloradonkuoriaiset levisivät Suomeen todennäköisesti kesäkuun ilmavirtausten mukana etelästä ja kaakosta. On mahdollista, että joitakin yksilöitä on tullut jo kesän 2010 ukkosmyrskyjen mukana tai kesän 2011 aikana kuljetusvälineiden mukana. Merkittävin leviämistapa ovat kuitenkin ilmavirtaukset. 16

18 Taulukko 18. Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät perunantuotannossa vuosina ja uusien esiintymien suhteellinen osuus tarkastetuista tuotantopaikoista vuonna 2011 Esiintymien lukumäärä (kpl) Suhteellinen osuus Uudet* Kaikki Uudet Kaikki Keltaperuna-ankeroinen % Vaalearengasmätä < 1 % Koloradonkuoriainen % Yhteensä *) Uudet: Uudet esiintymät Kaikki: Uusina ja toimenpidevalvonnassa todetut esiintymät yhteensä. Metsä- ja puutavaratuotannosta ei löydetty vaarallisia kasvintuhoojia. Mäntyankeroiskartoituksessa 27 näytteestä löydettiin mäntyankeroisen vaaratonta ja Suomessa luonnonvaraisena esiintyvää sukulaislajia (Bursaphelenchus mucronatus). Sahojen ja puisen pakkausmateriaalin valmistajien tarkastuksilla otettiin 114 näytettä, joissa 10 näytteestä löytyi laboratoriomäärityksessä eläviä sukkulamatoja. 5.2 Muut tuotantopaikkojen valvonnassa havaitut puutteet Pohjois-Pohjanmaalla todettiin ISPM 15 merkinnän käyttöoikeuden haltijoilla säännösten vastaista toimintaa. Käytössä oli vanhoja merkintöjä, käytettiin toisen toimijan merkintää tai käytettiin merkintää ilman, että vanhalle merkinnän käyttöoikeuspäätökselle oli haettu jatkoa. Toimijat korjasivat havaitut puutteet tarkastuksen jälkeen, mikä varmistettiin uusintatarkastuksilla. Pohjanmaalla havaittiin kasvihuonetuotannon kartoitusten yhteydessä puutteita tuhoojien tarkkailussa. Monessa tapauksessa tarkkailu ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla, koska siihen käytettiin kouluttamatonta työvoimaa. Korjaavana toimenpiteenä tarkastusten yhteydessä opastettiin tuhoojien tarkkailussa ja jaettiin tietoa vaarallisista kasvintuhoojista. Hämeessä peruna-ankeroisen torjuntapäätösten noudattamisessa oli yleisenä puutteena, että varsinkin vanhempien torjuntapäätösten osalta viljelykierrosta puuttui kokonaan peruna tai sitä viljeltiin hyvin harvoin. Korjaavana toimenpiteenä viljelijöitä neuvottiin torjuntapäätöksen noudattamisessa. 5.3 Markkinointikiellot Kesäkukkien taimien markkinavalvonnassa löydettiin kahdesta taimierästä etelänjauhiaisia ja yhdestä tomaatin pronssilaikkuvirusta (Taulukko 19). Markkinointikieltojen määrä oli tavanomaisella tasolla. Joulutähtien taimien markkinavalvonnassa ei löydetty lainkaan etelänjauhiaisia, vaikka niitä viljelmäkartoitusten perusteella levisi tuotantopaikoille taimien mukana. Markkinavalvonnan yhteydessä tehtiin tomaatin pronssilaikkuviruskartoitus tähtisilmäkasvien (Osteospermum sp.) taimille, mutta eristä ei todettu virusta. Taimitarhakasveille annettiin kasvinterveyslain perusteella markkinointikieltoja alppiruusun versopoltteen ja tulipoltteen isäntäkasvien ZP-kasvipassien puuttumisen takia (Taulukko 19). Puutarhakasveille annettujen markkinointikieltojen osuus suhteutettuna tehtyjen tarkastusten määrään oli 3 %. Perunan markkinavalvonnassa ei annettu markkinointikieltoja. 17

19 Taulukko 19. Kasvinterveyslain perusteella kasveille annetut markkinointikiellot Tuote Markkinointikiellon syy Yhteensä NL NL/BE DK Taimet: Alppiruusu Versopolte 3 3 Taimet: Maljaköynnös Etelänjauhiainen 1 1 Taimet: Tulipoltteen isäntäkasvit Ei ZP-kasvipassia Taimet: Tähtisilmä Tomaatin pronssilaikkuvirus 1 1 Taimet: Villakko Etelänjauhiainen 1 1 Yhteensä Taimiaineistolain perusteella annettiin taimitarhakasveille 14 markkinointikieltoa (Taulukko 20). Määrä oli samaa tasoa kuin edellisvuonna, jolloin taimiaineistolain perusteella annettiin 12 markkinointikieltoa. Markkinointikielloista puolessa syynä oli kuunliljan X-virus, kun edellisvuonna kaikki tapaukset olivat yksittäisiä tapauksia. Koska taimitarhoilta kartoitetaan nykyään punaja ruskovyökaristetta, löytyi valvonnassa myös muita karisteita. Niiden takia annettiin kaksi markkinointikieltoa. Taimiaineistolain perusteella annettujen markkinointikieltojen osuus suhteutettuna tehtyjen markkinavalvonta- ja tuotantopaikkatarkastusten määrään oli 2,4 %. Luvussa on huomioitu markkinavalvontatarkastusten ohella taimituotannon tarkastukset, koska taimiaineistolain perusteella annetaan markkinointikieltoja myös tuotantopaikoille. Lisäksi taimimyymälöissä havaittiin puutteita taimien nimilappumerkinnöissä. Puutteellisuudet ovat yleisiä erityisesti ulkomailta tuoduissa taimierissä, sillä muissa EU-maissa ei ole vastaavaa nimilappuvaatimusta. Nimilappumerkintöjen puutteellisuuksista ei ole saatavilla tilastotietoja. Korjaavana toimenpiteenä myymälöitä neuvottiin nimilappujen käytössä ja tarvittaessa asiasta annettiin kirjallinen huomautus. Taulukko 20. Markkinointikiellot taimiaineistolain perusteella Alkuperämaa Tuote Markkinointikiellon syy FI ja BE DK FI NL NL Yhteensä Taimet: Kuunlilja X-virus Taimet: Kääpiövuorimänty Karistetauti 1 1 Taimet: Mänty Männynkariste 2 2 Taimet: Pensasmustikka Mustikkasyöpä 1 1 Taimet: Pihlaja Sienitaudit 1 1 Taimet: Päärynä Bakteeriversomätä 1 1 Taimet: Useita lajeja ja lajikkeita Taimien huono kunto, nimilappujen puute 1 1 Yhteensä Maahantuontikiellot Puutavara Venäjän tuontipuusta ei löytynyt vaarallisia kasvintuhoojia eikä muita vierasperäisiä hyönteis- tai ankeroislajeja. Mäntyankeroisen vaaratonta Bursaphelenchus mucronatus -sukulaislajia löytyi 127 Venäjältä tuodusta havupuutavarasta otetusta näytteestä. Venäjän tuontipuusta otettuja hyönteisnäytteitä oli 174. Suurin osa näytteeksi otetuista hyönteisistä osoittautui määrityksessä kirjanpainajiksi. Myöskään muista EU:n ulkopuolisista maista tuoduista puutavaralähetyksistä ei löytynyt vaarallisia kasvintuhoojia. 18

20 Maahantuontikieltopäätös tehtiin 15 Venäjältä tuodulle puutavaralähetykselle, jotka eivät täyttäneet maahantuonnin ehtoja (Taulukko 21). Maahantuontikieltojen syynä olivat puutteet asiakirjoissa. Puutteita olivat esimerkiksi väärä puulaji ja se, että terveystodistuksen ja muiden tuontiasiakirjojen tiedot eivät vastanneet toisiaan. Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten osuus kaikista fyysisesti tarkastetuista puutavaralähetyksistä oli 0,5 %. Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten osuus suhteutettuna kaikkiin maahantuotuihin puutavaralähetyksiin (asiakirjatarkastuksen perusteella maahantuotavaksi hyväksytyt mukaan luettuna) oli 0,02 %. Muu tuonti EU:n ulkopuolelta Muille kuin puutavaralähetyksille annettujen maahantuontikieltojen määrä oli edellisvuosien tapaan pieni. Vaarallisia kasvintuhoojia lähetyksistä ei löytynyt. Kasvinterveyslain perusteella annettujen maahantuontikieltojen syynä olivat virheet lähetysten kasvinterveystodistuksissa (Taulukko 21). Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten suhteellinen osuus tarkastetuista lähetyksistä oli 0,4 % ja osuus kaikista maahantuoduista lähetyksistä 0,2 %. Taimiaineistolain perusteella annettiin maahantuontikielto yhdelle Israelista tuodulle Durantan pistokaslähetykselle lehtikirvojen takia. Taimiaineistolain perusteella annettujen maahantuontikieltojen suhteellinen osuus taimiaineistoa sisältäneistä tarkastetuista ja maahantuoduista lähetyksistä oli 1 %. Taulukko 21. Kasvinterveyslain perusteella puutavaralle ja kasvituotteille annetut maahantuontikiellot Tuote Maahantuontikiellon syy Alkuperämaa Yhteensä Hake: Kuusi Puulaji ei mainittu terveystodistuksessa 1 1 Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 1 Hake: Mänty Puulaji ei mainittu terveystodistuksessa 1 1 Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 1 Terveystodistus kirjoitettu väärälle tuojalle 3 3 Hake: Mänty ja kuusi Ei terveystodistusta 1 1 Hiomopuu: Kuusi Terveystodistus virheellinen 1 1 Kuitupuu: Kuusi Puulaji ei mainittu terveystodistuksessa 1 1 Pintalauta: Kuusi Terveystodistus puutteellinen puulajien suhteen. 1 1 Terveystodistus virheellinen 1 1 Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 1 Pintalauta: Mänty Terveystodistuksessa väärää tietoa 1 1 Sahatavara: Mänty Terveystodistuksessa väärää tietoa 1 1 Kiina Thaimaa USA Venäjä Hedelmät: Mango Tuotteen määrä suurempi kuin terveystodistuksessa 1 1 Siemenet: Mänty Ei kasvinterveystodistusta 1 1 Taimet: Päivänlilja Kasvilajia ei mainittu terveystodistuksessa 1 1 Kaikki yhteensä

21 5.5 Puisen pakkausmateriaalin maahantuonti- ja markkinointikiellot Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonnassa ei löytynyt mäntyankeroista. Maahantuonti- ja markkinointikieltoja annettiin 71 erälle puutteellisten merkintöjen sekä sukkulamato- ja hyönteislöydösten takia (Taulukko 22). Kieltopäätöksen saaneiden erien osuus oli 15 % Eviran ja Ely-keskusten tarkastamista eristä, eli tuontivaatimukset täyttämättömän pakkausmateriaalin osuus oli samalla tasolla kuin edellisvuonna, jolloin kieltopäätös annettiin 13 prosentille tarkastetuista eristä. Kieltopäätöksistä 40 % annettiin Kiinasta ja Yhdysvalloista peräisin oleville erille sukkulamatolöydösten takia. Päätöksistä 18 % annettiin Venäjältä ja Valkovenäjältä tuodulle pakkausmateriaalille puuttuvien ISPM 15 -merkintöjen takia. 5.6 Huomautukset Yhdelle taimimyymälälle annettiin huomautus markkinointikiellon rikkomisen ja nimilappujen puuttumisen takia. Markkinointikiellon rikkomisesta tehtiin myös tutkintapyyntö poliisille. Myymälä rikkoi tulipoltteen isäntäkasveille ZP-kasvipassin puuttumisen takia annettua markkinointikieltoa myymällä kasveja kiellon voimassa ollessa. Joillekin kasvihuoneviljelmille annettiin huomautus, koska ne eivät noudattaneet torjuntapäätöstä. Taulukko 22. Kasvinterveyslain perusteella puiselle pakkausmateriaalille annetut markkinointikiellot ja maahantuontikiellot Maahantuontikiellon syy Alkuperämaa Ei ISPM 15 - merkintää Eläviä kuoriaisia Eläviä sukkulamatoja Puutteelliset merkinnät, eläviä sukkulamatoja Kiina USA Venäjä Portugali Taiwan Valkovenäjä 3 3 Kanada Espanja 1 1 Indonesia 1 1 Japani, Kiina, Taiwan 1 1 Ei tiedossa 1 1 Kaikki yhteensä Yhteensä 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Tuhoojatilanteen kehittyminen Puutarhatuotanto Kasvihuonetuotannosta löydetään vuosittain useita vaaralliseksi luokiteltuja kasvintuhoojia sekä tuhoojia, joista ei löydettäessä tiedetä pitäisikö ne luokitella vaarallisiksi kasvintuhoojiksi vai ei. 20

22 Suurimman leviämisriskin ja eniten torjunta- ja valvontatyötä aiheuttaa etelänjauhiainen, jota löydetään vuosittain kymmeniltä viljelmiltä. Riski sen asettumisesta pysyväksi tuholaiseksi kasvihuonetuotantoon on suuri. Suurin osa etelänjauhiaisesiintymistä johtuu jauhiaisten leviämisestä taimiaineiston mukana muista EU-maista. Jauhiaiset voivat kuitenkin olla peräisin EU:n ulkopuolisista maista, mistä monien koristekasvien pistokkaat tuodaan. Kevätkaudella kesäkukkaviljelmiltä löydettyjen etelänjauhiaisesiintymien määrä on kasvanut viime vuosina. Joulutähtiviljelmillä todettujen etelänjauhiaisesiintymien määrä vaihtelee vuosittain muutamasta kymmenestä jopa sataan. Tuhoojatapausten määrään Suomessa vaikuttaa kasvinsuojelun onnistuminen taimituottajilla muissa EU-maissa. Kasvihuonevihannestuotannosta on viime vuosina löydetty useita virus- ja viroiditauteja ensimmäistä kertaa Suomessa. Tapaukset ovat olleet yksittäisiä, eivätkä taudit ole päässeet leviämään toisille viljelmille. Tautien leviämisreittejä ei ole varmuudella saatu selville. MTT on tehnyt merkittävän vaarallisen kasvintuhoojan löydöksen avomaan puutarhatuotannosta. Vuosina tehdyssä tutkimuksessa on löytynyt omenan lisäversoisuustautia (Ca. Phytoplasma mali) omenanlehtikempeistä kahdelta viljelmältä, jotka sijaitsevat Varsinais- Suomessa ja Uudellamaalla. Lisäksi Ahvenanmaalla on paikallisilta toimijoilta saadun tiedon mukaan havaittu taudin oireita omenapuissa. Taudin leviämistavasta ei ole tietoa, mutta se on voinut levitä joko ulkomaisen omenan taimiaineiston mukana tai havukasvien taimilla talvehtivien kemppien mukana muista EU-maista. Se, että omenan lisäversoisuustautia on jo suppeassa kartoituksessa löydetty kahdelta viljelmältä, viittaa siihen, että tautia esiintyy omenaviljelmillä laajemminkin. Omenaviljelmien tulipoltekartoituksen yhteydessä kesällä 2012 kartoitetaan myös omenan lisäversoisuustautia, jotta saadaan tietoa siitä, onko tauti aiheuttanut Manner-Suomessa oireita. Kemppien keräämiseen ja taudin tutkimiseen ei valvonnan puitteissa ole mahdollisuutta vuonna Alppiruusun versopoltteen hävittämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat olleet käynnissä useiden vuosien ajan yhdellä taimitarhalla. Vuoden 2011 tarkastuksissa ei löydetty tautia. On kuitenkin liian aikaista sanoa, onko tauti saatu lopullisesti hävitettyä, sillä tautia aiheuttava Phytophthora ramorum sieni voi säilyä taimitarhalla piilevänä useita vuosia ja puhjeta jälleen sopivissa olosuhteissa. Taimiaineistotuhoojaksi luokiteltua X-virusta löytyi runsaasti kuunliljan taimiaineistosta. Monet taimitarhat hankkivat kuunliljan emokasveja Hollannista, jossa taimiaineisto vaikuttaa löydösten perusteella olevan laajasti saastunutta. Jotta tauti ei leviäisi taimitarhojen omaan tuotantoon ja sitä kautta heikentäisi kuluttajille markkinoitavan taimiaineiston laatua, tulisi viljelijöiden kiinnittää huomiota hankitun emokasvimateriaalin puhtauteen. Perunantuotanto Perunan vaalearengasmätää todettiin vähemmän kuin edellisinä vuosina keskimäärin. Yhden vuoden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöstä rengasmätäsaastuntojen pysyvästä vähenemisestä. Rengasmätä säilyy ja lisääntyy piilevänä tilan omassa lisäysaineistossa ja pelloilla jääntiperunassa. Saastunta leviää myös tilojen välillä markkinoitavien perunaerien sekä yhteiskoneiden välityksellä. Tummarengasmätää ei ole todettu Suomessa. Keltaperuna-ankeroislöydösten määrä on vakiintunut. Yksi suuri syy peruna-ankeroislöydösten suureen määrään on perunantuotannossa käytettävä monokulttuuri. Toimenpidevalvonnassa todettujen peruna-ankeroislöydösten määrä on suuri, mikä osoittaa, ettei torjunnan toimenpideohjelmalla ole pystytty hävittämään peruna-ankeroista. Koloradonkuoriaista todettiin 38 kohteessa poikkeuksellisen laajalla alueella. Aikaisempina vuosina koloradonkuoriaisia on löydetty pääasiassa Itä- ja Kaakkois-Suomesta. Kesällä 2011 kuo- 21

23 riaisia löytyi myös Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta ja Päijät-Hämeestä. Pysyviä kuoriaisesiintymiä on noin 100 kilometrin etäisyydellä Suomen rajalta kaakossa ja etelässä, joten kuoriaisinvaasioita on odotettavissa tulevinakin vuosina sopivien ilmavirtausten seurauksena. Välillä voi kuitenkin olla useitakin vuosia, joina koloradonkuoriaisia löytyy hyvin vähän tai ei ollenkaan. Edellinen invaasio oli vuonna 2004, jolloin esiintymiä löydettiin 29. Vuosina kuoriaisesiintymiä löytyi vuosittain nollasta viiteen. Metsä- ja puutavaratuotanto Mäntyankeroismaista peräisin olevasta puupakkausmateriaalista löytyi stiletillisiä eli mäntyankeroisen tapaan puun sisällä eläviä sukkulamatoja samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Sukkulamatoja löytyi 391 otetusta näytteestä 50 näytteestä eli 13 prosentista näytteitä. Suurin osa sukkulamatoja sisältäneestä pakkausmateriaalista oli merkitty ISPM 15 -standardin mukaisesti. Löydökset osoittavat, että nykyisen standardin mukainen lämpökäsittely joko ei riitä tappamaan ankeroisia, tai että käsittelyjä ei tehdä kunnolla. Näin ollen mäntyankeroismaista peräisin oleva puinen pakkausmateriaali on riski mäntyankeroisen leviämiselle standardin mukaisesta käsittelystä ja merkinnästä huolimatta. 6.2 Valvonnan onnistuminen Tavoitteiden määrällinen toteutuminen Parhaiten toteutuivat perunantuotannon tarkastukset sekä puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonta. Myös puutarhakasvien markkinavalvonta toteutui edellisvuosia paremmin ja tuontitarkastuksissa sadan prosentin tarkastustason piiriin kuuluvien lähetysten tarkastusmäärä nostettiin tavoitetasolle. Eniten puutteita oli taimitarhatuotannon, kasvihuonekoristekasvituotannon, kasvihuonevihannestuotannon, hedelmäntuotannon kartoituksen ja perunan markkinavalvonnan toteutumisessa. Avomaan puutarhatuotannossa tehtävien tarkastusten osalta syynä tavoitteista jäämiseen olivat koloradonkuoriaistarkastukset, jotka oli hoidettava ensisijaisesti. Koloradonkuoriaistarkastukset vaikuttivat muiden kesäkauden aikana tehtävien tarkastusten toteutumiseen erityisesti Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Valvonnan vaikuttavuus Kasvihuonetuotannossa todetut vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät saatiin hävitettyä. Osa toimenpidevalvonnoista jatkui myös alkuvuodesta 2012, mutta kaikki tuhoojien hävitystoimenpiteet onnistuivat. Kasvintuhoojat leviävät edelleen pääosin muista EU-maista tulevien taimierien mukana, sillä taimien tuonti suoraan EU:n ulkopuolelta Suomeen vähenee koko ajan. Taimimateriaali tuotetaan kuitenkin yhä kauempana ja taimet ovat usein kulkeneet useamman toimijan kautta ennen toimitusta Suomeen. Vaarallisten kasvintuhoojien lajivalikoima on viime vuosina pysynyt pääosin samanlaisena. Vihannestuotannossa havaitaan kuitenkin vuosittain meillä aiemmin esiintymättömien kasvitautien yksittäisiä esiintymiä. Nykyiset toimenpiteet eivät siten pysty estämään kokonaan uusien taudinaiheuttajien ja tuholaisten leviämistä. Aiemmin esiintymättömät kasvitaudit ovat ongelmallisia myös viranomaisille, sillä taudinaiheuttajan määrittäminen saattaa kestää useita viikkoja. Tautien ja tuholaisten alkuperän selvittäminen on tärkeää, jotta tuhoojien leviämisriski pienenisi jatkossa. Kuitenkin tauti- ja tuholaisesiintymät havaitaan usein niin myöhään, että alkuperän 22

24 selvittäminen on mahdotonta. Taimien maahantuonti- ja markkinavalvontatarkastuksissa kasvintuhoojia on erittäin vaikea löytää silloin kun niitä on erässä vain vähäisiä määriä. Avomaan puutarhatuotannossa valvonta kattaa hyvin taimitarhat, sillä kasvipassia ja/tai taimitodistusta käyttävät taimitarhat tarkastetaan vuosittain. Varsinkin suurilla taimitarhoilla haasteena on kuitenkin tarkastuksen tekeminen siten, että mahdolliset vaaralliset kasvintuhoojat pystytään löytämään. Vaikka kotimaisen taimitarhatuotannon valvonta onkin tärkeää, ei sillä kuitenkaan voida estää vaarallisten kasvintuhoojien tuhoojien leviämistä, sillä leviämisriskin aiheuttaa ensisijaisesti muista EU-maista peräisin oleva taimiaineisto. Tulipoltteen ja mansikan vaarallisten kasvintuhoojien kartoitukset tehdään melko alhaisella tasolla: 5 % mansikkaviljelmistä ja 10 % hedelmätarhoista tarkastetaan vuosittain, ja näiden tarkastustyyppien vaikuttavuutta on vaikea arvioida. Valvonnan vaikuttavuus näiden tarkastustyyppien kohdalta tulisikin selvittää. Mansikantuotannon kulmiolaikkulöydös osoittaa kuitenkin, että kartoituksilla on mahdollista löytää tuhoojia, jos kartoitus tehdään huolellisesti ohjeen mukaan. Näiden tarkastusten lisääminen ei välttämättä ole edes mahdollista, sillä tarkastukset ajoittuvat loppukesään, joka on lomakautta ja useiden muidenkin tarkastusten sesonkiaikaa. Omenan lisäversoisuustaudin löytyminen omenaviljelmiltä osoittaa, että valvonnalla ei voida estää kaikkien tuhoojien leviämistä. Erityisen ongelmallista on estää tuhoojien leviämistä avomaan puutarhatuotannossa käytettävän taimiaineiston välityksellä. Ammattiviljelijät käyttävät suureksi osaksi muista EU-maista hankittua taimiaineistoa. Taimiaineistoerät kuljetetaan suoraan viljelmille, joten ne eivät ole tarkastettavissa esimerkiksi tukkuliikkeiden varastoissa. Vaikka taimiaineiston tarkastukset voitaisiin järjestää, olisi tuhoojien havaitseminen silti epävarmaa lepotilaisesta tai jopa pakastetusta taimiaineistosta. Lisäksi tuhoojat voivat olla kasveissa piilevinä, ja ne tulevat esille vasta istutuksen jälkeen tai jopa istutusta seuraavina vuosina. Valvonnan keinot versopoltteen leviämisen estämiseksi ovat hyvin rajalliset. Tautia todetaan markkinavalvonnassa vuosittain muista EU-maista tuoduissa alppiruusun taimissa, eikä taimimyymälätarkastuksilla pystytä tarkastamaan Suomeen tuotuja lähetyksiä kattavasti. Näin ollen kotipuutarhoihin päätyy versopoltteen saastuttamia taimia, joista tauti saattaa levitä luontoon ja viheralueille. Perunantuotannossa tuhoojalöydösten määrä on ollut viime vuosina vakiintuneella tasolla. Kartoitukset kohdennetaan tiloille, joilla tarkastuksia ei ole aiemmin tehty tai edellisestä tarkastuksesta on kulunut useita vuosia. 6.3 Henkilöstöresurssien riittävyys Evirassa oli valvontaan käytettävissä henkilöstöresursseja suunnitelman mukaisesti. Koloradonkuoriaistarkastukset ja sairauslomat verottivat kuitenkin avomaan puutarhatuotannon tarkastustavoitteiden toteutumista. Valtionhallinnon säästötoimenpiteiden takia Ely-keskusten henkilöstöresurssit ovat vähentyneet ja tulevat jatkossakin vähenemään. Heikkenevän resurssitilanteen vuoksi kaikki Ely-keskukset eivät esimerkiksi pysty enää hoitamaan sijaisjärjestelyjä tarkastajien poissaolojen aikana, mikä näkyi tarkastustoteumissa vuonna Henkilöstöresursseissa oli vuoden aikana vajausta tarkastajien poissaolojen takia Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksissa. Pohjois- Savon Ely-keskuksessa kasvinterveystehtäviin varattuja resursseja käytettiin kesän aikana muihin valvontatehtäviin sairausloman vuoksi. Koloradonkuoriaistarkastukset vaikuttivat muiden tarkastustehtävien toteutumiseen erityisesti Uudenmaan ja Hämeen Ely-keskuksissa. Kaakkois-Suomen Ely-keskuksessa pystyttiin koloradonkuoriaistarkastuksiin antamaan lisäresursseja. Lapin Ely-keskuksessa tarkastajaresurssit eivät riittäneet metsä- ja puutavaratuotannon tarkastuksiin eivätkä puisen pakkausmateriaalin 23

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010 Dnro 1541/0411/2011 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Osa II Metsänviljelyaineisto Eviran raportti Hyväksymispäivä

Lisätiedot

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2012

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2012 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2012 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2012 Dnro 2469/0408/2013 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Osa II Metsänviljelyaineisto

Lisätiedot

Kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti

Kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti Kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti 2007 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluyksikön valvontaraportti vuodelta 2007 31.3.2008 Dnro 2327/504/2008 OSA I a OSA I b OSA II OSA III OSA IV Kasvinterveys

Lisätiedot

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2009

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2009 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2009 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2009 Dnro 1480/0411/2010 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Osa II Metsänviljelyaineisto Eviran raportti Hyväksymispäivä

Lisätiedot

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2013 Dnro 1084/0408/2014 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Osa II Metsänviljelyaineisto

Lisätiedot

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2008

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2008 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2008 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2008 Dnro 2196/0411/2009 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Osa II Metsänviljelyaineisto

Lisätiedot

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2015

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2015 Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2015 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Dnro 2285/0411/2016 Eviran raportti Hyväksymispäivä 5.4.2016 Kasvinterveysyksikkö

Lisätiedot

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet

Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet OHJE 14616 Sivu/sivut 1 / 5 Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet Tämä ohje sisältää tietoa kasvipassia ja/tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteista.

Lisätiedot

Kasvintarkastusrekisterit, kasvipassin käyttöoikeus ja taimitoimittajan valtuutus

Kasvintarkastusrekisterit, kasvipassin käyttöoikeus ja taimitoimittajan valtuutus OHJE 14200/1 Sivu/sivut 1 / 5 Kasvintarkastusrekisterit, kasvipassin käyttöoikeus ja taimitoimittajan valtuutus Kasvinterveyttä ja taimiaineistoa koskevan lainsäädännön mukaan toimijan, joka markkinoi,

Lisätiedot

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Salla Hannunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013 KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI 1) Mitä se on? 2)

Lisätiedot

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä Esitelmän sisältö Maa- ja metsätalouden vieraslajiston erityispiirteitä

Lisätiedot

Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta

Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta Taimituotannon vaatimukset ja valvonta kasvinterveys- ja taimiaineistolainsäädännön näkökulmasta Jari Poutanen Evira, kasvinterveysyksikkö Esityksen ydinviesti Luonnonmukaisesti tai tavanomaisesti tuotettu

Lisätiedot

Valmiussuunnitelma: vaarallisen kasvintuhoojan löytyminen tomaatin tuotannosta

Valmiussuunnitelma: vaarallisen kasvintuhoojan löytyminen tomaatin tuotannosta Vastuuhenkilö Jari Poutanen Sivu/sivut 1 / 6 Valmiussuunnitelma: vaarallisen kasvintuhoojan löytyminen tomaatin tuotannosta 1 Tausta Tämä valmiussuunnitelma on laadittu siltä varalta, että tomaattituotannosta

Lisätiedot

Huomioi kasvinterveyslainsäädännön uudistus taimitarhalla

Huomioi kasvinterveyslainsäädännön uudistus taimitarhalla Tiedote 14.6.2019 1 (7) Huomioi kasvinterveyslainsäädännön uudistus taimitarhalla Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu 14.12.2019, kun EU:n kasvinterveysasetusta (EU) 2031/2016 aletaan noudattaa. Uudistus

Lisätiedot

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset kasvihuoneyrityksissä

Kasvinterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset kasvihuoneyrityksissä Tiedote 2.8.2019 1 (5) Kasvinterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset kasvihuoneyrityksissä Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu 14.12.2019, kun EU:n kasvinterveysasetusta (EU) 2016/2031 aletaan noudattaa.

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Kasvintuhoojien leviämisväylät Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Tavoite Arvioida, kuinka paljon Suomeen tuodaan kasviperäisiä tavaroita, joiden mukana voi levitä uusia kasvintuhoojia

Lisätiedot

Täyttöohje kasvinsuojelu-, taimiaineisto- ja/tai kasvisten laadunvalvontarekisterin hakemuslomakkeeseen

Täyttöohje kasvinsuojelu-, taimiaineisto- ja/tai kasvisten laadunvalvontarekisterin hakemuslomakkeeseen Täyttöohje kasvinsuojelu-, taimiaineisto- ja/tai kasvisten laadunvalvontarekisterin hakemuslomakkeeseen (Lomake nro 80876) 22.11.2010 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto Kasvinterveysyksikkö

Lisätiedot

Hukkakauravalvonnan raportti 2011. Evira/1005/0411/2012

Hukkakauravalvonnan raportti 2011. Evira/1005/0411/2012 Hukkakauravalvonnan raportti 2011 Evira/1005/0411/2012 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2012 Siementarkastusyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Hanna Kortemaa Ritva Vallivaara-Pasto Lisätietoja Sisältö: 1

Lisätiedot

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2016

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2016 Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2016 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Dnro 2012/0411/2017 Eviran raportti Hyväksymispäivä 11.4.2017 Kasvinterveysyksikkö

Lisätiedot

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2017

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2017 Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2017 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Dnro 2093/0411/2018 Eviran raportti Hyväksymispäivä 9.4.2018 Kasvinterveysyksikkö

Lisätiedot

Piensahojen puunkäyttötutkimukset muodostavat osan Suomen puunkäytön

Piensahojen puunkäyttötutkimukset muodostavat osan Suomen puunkäytön Suomen piensahat 1998 Toimittajat: Esa Ylitalo Aarre Peltola Irma Kulju 14.4.2 523 Piensahat vähentyneet selvästi Piensahojen puunkäyttötutkimukset muodostavat osan Suomen puunkäytön kokonaismäärän selvittämistä.

Lisätiedot

Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen

Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen Paula Lilja Ylitarkastaja Kasvinterveysyksikkö Vieraslajit puutarhassa 9.4.2019 Turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun

Lisätiedot

Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke Laitila/Kalanti

Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke Laitila/Kalanti Mistä luomutaimia? Taimipäivä SataVarMa-hanke 30.1.2018 Laitila/Kalanti Sisältö Yleistä taimituotannosta Mansikan luomutaimiaineisto Luomutaimien saatavuus Lisätietoa Taimituotanto Taimituotantoa koskeva

Lisätiedot

Täyttöohje vienti-ilmoituslomaketta varten

Täyttöohje vienti-ilmoituslomaketta varten Täyttöohje Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto Kasvinterveysyksikkö Mustialankatu 3, 00790 Helsinki Puh. 029 530 0400, Faksi 029 530 4350 www.evira.fi etunimi.sukunimi@evira.fi 2 (5) VIENTI-ILMOITUS

Lisätiedot

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2018

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2018 Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2018 Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2018 Päiväys: 12.4.2019 Asianumero: 2692/00.01.02.00.01/2019

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädännön velvoitteet päivittäistavarakaupan osalta

Kasvinterveyslainsäädännön velvoitteet päivittäistavarakaupan osalta Kasvinterveyslainsäädännön velvoitteet päivittäistavarakaupan osalta Sanna Välimäki Jaostopäällikkö kasvien tuonti- ja sisämarkkinajaosto, kasvinterveysyksikkö, kasvintuotannon osasto Ruokavirasto - PTY

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2013. 656/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2013. 656/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2013 656/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Elintarviketurvallisuusviraston maksullisista suoritteista annetun maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.7.2014 C(2014) 5082 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS toimenpiteistä Xylella fastidiosa (Well et Raju) -organismin unioniin kulkeutumisen

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu vuonna 2019

Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu vuonna 2019 Kasvinterveyslainsäädäntö uudistuu vuonna 2019 Paula Lilja Ylitarkastaja Kasvinterveysyksikkö Taimistoviljelijöiden talvikurssi 2019 15.3.2019 Huom. Tämä esitys on maaliskuun 2019 tilanne. Tarkista tarvittaessa

Lisätiedot

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Matkailun suuralueet sekä maakunnat Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira Leviämisväylän volyymin ja tuotannon arvon vaikutus kasvilajien potentiaaliseen tuhoojariskiin

Lisätiedot

Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO

Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO Kasvintuhoojien priorisointi hankkeen loppuseminaari 9.9.2014 Juha Tuomola Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Riskinarvioinnin

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa

METSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2014 50/2014 4.12.2014 Annu Kaila Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa

Lisätiedot

Ohjeita venäläisen havupuutavaran maahantuojalle

Ohjeita venäläisen havupuutavaran maahantuojalle Eviran ohje 14405/2 Ohjeita venäläisen havupuutavaran maahantuojalle Tuontivaatimukset ja maahantuojan velvollisuudet Ohjeita venäläisen havupuutavaran maahantuojalle Tuontivaatimukset ja maahantuojan

Lisätiedot

Kasvinterveysyksikön VASU-raportti 2014

Kasvinterveysyksikön VASU-raportti 2014 Kasvinterveysyksikön VASU-raportti 2014 OSA I Kasvinterveys ja taimiaineisto SISÄLLYS 1 ARVIO VALVONNAN VAIKUTTAVUUDEN TOTEUTUMISESTA 2 2 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 3 3 TOIMINNAN JA TUOTTEIDEN SÄÄNNÖSTENMUKAISUUS

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2015. Osa II Metsänviljelyaineisto

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2015. Osa II Metsänviljelyaineisto Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti 2015 Osa II Metsänviljelyaineisto Dnro 2285/0411/2016 Eviran raportti Hyväksymispäivä 5.4.2016 Kasvinterveysyksikkö Hyväksyjä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43 miljardin euron arvosta

Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43 miljardin euron arvosta Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, elokuu 2014 46/2014 5.11.2014 Annu Kaila Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/08

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/08 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 17/08 Päivämäärä 15.10.2008 Dnro 1858/01/2008 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.11.2008 - toisseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus toimenpiteistä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012 33/2012 3.8.2012 Aarre Peltola Suomeen tuotiin tammi toukokuussa 3,8 miljoonaa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011 24/2011 10.6.2011 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi reaalisesti

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2008

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 28 38/28 6.1.28 Aarre Peltola Puun tuonti vauhdissa heinäkuussa Puun tuonti Suomeen

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5

Lisätiedot

Geenivarojen säilytys

Geenivarojen säilytys Geenivarojen säilytys 1. Säilytys alkuperäisellä viljelypaikalla. 2. Siirrettynä geenipankkien kokoelmiin. Maatalouden viljelykasvit Siementen säilytys yleistä. Kasvullisesti lisättävät puutarhakasvit

Lisätiedot

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 17/2011 6.5.2011 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo jatkoi kasvuaan

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2011 31/2011 3.8.2011 Aarre Peltola Puun tuonti kiihtyi toukokuussa Suomeen tuotiin

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu Raakapuu. Metsäteollisuustuotteet. Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia.

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu Raakapuu. Metsäteollisuustuotteet. Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu 22 Toimittaja: Jukka Torvelainen 22..22 648 Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia jäljessä viime vuodesta Raakapuu Suomeen tuotiin elokuussa puuta 1, miljoonaa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 37/2010 8.9.2010 Aarre Peltola Puun tuonti on lisääntynyt tasaisesti Puun tuonti

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Kuminan tautitilanne

Kuminan tautitilanne Kuminan tautitilanne 11 12 Asko Hannukkala & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus HY Maataloustieteiden laitos PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.12 Loimaa, 19.11.12 Ilmajoki Parempaa

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Viljan interventiovalvonnan raportti 2009. Evira/7307/0411/2010

Viljan interventiovalvonnan raportti 2009. Evira/7307/0411/2010 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 23.6.2010 Tuonti- ja markkinavalvontayksikkö Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Beata Meinander Juha Kärkkäinen Juha Kärkkäinen Sisällysluettelo 1 VALVONNAN

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.

Lisätiedot

Kasvien terveystarkastus 1

Kasvien terveystarkastus 1 Kasvien terveystarkastus 1 KASVIEN TERVEYSTARKASTUS Yleistä Kasvien, kasvinosien ja kasvituotteiden maahantuonnin ehdoista on säädetty laissa kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003) ja taimiaineistolaissa

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2007

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2007 07/2008 6.3.2008 Aarre Peltola Suomeen tuotiin runsaasti puuta vuonna 2007, määrä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot