Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2013

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2013

Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Vanhusneuvostokyselyn tulokset... 4 2.1 Kyselyn taustatiedot... 4 2.2 Vanhusneuvostojen käytännöt... 4 2.3. Kokoukset ja jäsenet... 5 2.4. Vanhusneuvoston toimintaedellytykset... 7 2.5. Vanhusneuvoston tehtävät... 9 2.6. Vanhusneuvostojen toimivuus... 11 2.7. Ylikunnallinen yhteistyö... 12 2.8. Tiedotus/ sähköisten kanavien hyödyntäminen... 13 3 Yhteenvetoa... 14 3.1. Keski-Suomen vanhusneuvostojen vahvuudet... 14 3.2. Kehitettävät asiat Keski-Suomen vanhusneuvostoissa... 14 4 Kehittämistavoitteet... 15 Liite 1: Keski-Suomen vanhusneuvostot, lokakuu 2013... 16

1 Johdanto Vanhuspalvelulaki (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 1 ) astui voimaan 1.7.2013. Sen myötä vanhusneuvostoista tuli lakisääteisiä 1.1.2014 alkaen. Lain 11 :n mukaan kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Tässä selvityksessä on tulokset Keski-Suomen vanhusneuvostojen tilanteesta ennen vanhusneuvostopykälän voimaantuloa lokakuussa 2013. Vanhuspalvelulaki määritteli lyhyesti vanhusneuvoston tehtävät, mutta ei niiden organisoitumista ja toimintatapoja. Vanhuspalvelulain toimeenpanon tukemiseksi STM ja Suomen kuntaliitto julkaisivat muistion 2 lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi 28.6.2013. (Myöhemmin tässä selvityksessä viitataan lyhyesti muistio.) Muistiossa on määritelty esimerkiksi vanhusneuvoston toimintaedellytykset, jotka laissa edellytetään. Muistiota on käytetty apuna tätä selvitystä ja sitä varten tehtyä kyselyä valmisteltaessa. Lisäksi vanhusneuvoston toimintaa on kuvattu uudistetussa vanhuspalveluita ohjaavassa Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 3. (Myöhemmin tässä selvityksessä laatusuositus ). Lisäksi on hyödynnetty ennen lain voimaantuloa tehtyä osapilottia 4, jossa yhtenä osana selvitettiin vanhusneuvostojen tilannetta Väli-Suomen ikäkasteessa. Vanhusneuvostoja on ollut laajasti jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa. Kuntaliiton teettämän valtakunnallisen kyselyn mukaan vanhusneuvosto puuttui 29:stä kunnasta vuonna 2012. Keski-Suomesta se puuttui kolmesta kunnasta ja kaikkiin kuntiin vanhusneuvosto saatiin syksyn 2013 aikana. Vanhusneuvostot voivat olla yhteisiä kuntayhtymissä. Lisäksi se voi olla yhdistettynä vammaisneuvoston kanssa. Oma tupa, oma lupa -hanke 5 käynnistyi Keski-Suomessa heinäkuussa 2013. Hankkeen tarkoituksena on viedä käytäntöön vanhuspalvelulakia. Eräs hankkeen tavoitteista on parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua omiin elinoloihinsa vaikuttavien päätösten suunnitteluun. Lisäksi vahvistetaan ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua heille järjestettävien palveluiden sisältöön ja toteutustapaan. Käytännössä tämä on tarkoittanut perustettavien vanhusneuvostojen tukemista, vanhusneuvostotoiminnan kehittämistä sekä ylikunnallisen toiminnan suunnittelua. Hankkeen kesto on 15.7.2013-31.10.2014 Vanhusneuvostot asettuvat kunnissa haastavaan rooliin ilman päätösvaltaa julkisen päätöksentekojärjestelmän ja samaan aikaan kansalaistoiminnan rajapintaan. Vanhusneuvostojen asema yhdessä toimijana vaatii uudenlaista asennetta ja ajattelutapaa jäseniltä, virkamiehiltä ja luottamusmiehiltä. Vanhusneuvostojen uusi rooli lakisääteisenä on merkittävä ja tämän raportin pohjalta voidaan arvioida, ettei sen merkitystä ja roolia ole vielä kaikilta osin sisäistetty. 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 2 Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi (STM ja Suomen Kuntaliitto 2013) 3 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM ja Suomen Kuntaliitto 2013) 4 http://www.ikakaste.fi/ikalainpilotointi/vanhusneuvosto 5 Oma tupa, oma lupa -hankkeen Internetsivut

2 Vanhusneuvostokyselyn tulokset 2.1 Kyselyn taustatiedot Nykytilan kartoittamiseksi vanhusneuvostoille lähetettiin sähköinen kysely, jonka tavoitteena oli kartoittaa neuvostojen nykytilaa vanhuspalvelulain ja laatusuositusten näkökulmasta. Kyselyn vastausaika oli 1-30.10.2013. Kysely lähetettiin vanhusneuvostojen sihteereille ja/tai puheenjohtajille. Kyselyyn toivottiin vastattavan mahdollisuuksien mukaan koko vanhusneuvoston kanssa. Tietoa siitä, kuka/ketkä kyselyyn ovat kussakin vanhusneuvostossa vastanneet, ei ole koottu. Kyselyyn vastasi kaikki Keski-Suomen vanhusneuvostot lukuun ottamatta Luhankaa, jossa toiminta oli tuolloin vasta käynnistymässä. Vastaajia oli yhteensä 21. 2.2 Vanhusneuvostojen käytännöt Taulukko 1: Vanhusneuvoston asettanut taho (n=21) Vanhusneuvostot olivat pääsääntöisesti kunnanhallituksen asettamia. Kaksi vanhusneuvostoa oli perusturvalautakunnan asettamia ja kaksi kunnanvaltuuston.

Taulukko 2: Vanhusneuvoston toimikausi (n=21) Vanhusneuvostojen toimikausi on 60 % neljä vuotta ja 40 % kaksi vuotta. Kinnulassa, jossa toiminta käynnistyi syksyn 2013 aikana ei kyselyn vastaushetkellä oltu toimikautta vielä määritelty. Toimikauteen ei ole ohjeistusta, mutta käytännössä on huomioitava toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Useimmissa kunnissa vanhusneuvosto vaihtuu valtuustokausittain. 2.3. Kokoukset ja jäsenet Vanhusneuvostoissa oli jäseniä neljästä kuuteentoista. Kunnan asukasluvulla ei ollut suoraa vaikutusta neuvoston jäsen määrään. Pienin neuvosto toimii Viitasaarella ja suurin Jämsässä. Useimmissa kunnissa jäsenille ei ole nimetty henkilökohtaisia varajäseniä. Vanhusneuvostot kokoontuvat kerrasta kahdeksaan kertaa vuodessa. Keskimäärin kokouksia on neljä. Jyväskylässä vanhusneuvoston kokouksia on lisätty kuudesta kahdeksaan vuonna 2012. Silti yhteinen kokemus on ollut, että aikaa on niukasti kutakin käsiteltävää asiaa kohden.

Taulukko 3: Vanhusneuvoston kokoonpano Jämsää lukuun ottamatta kaikissa vanhusneuvostoissa puheenjohtajana toimii eläkeläisjärjestöjen edustaja ja sihteerinä kunnan työntekijä Kaikissa vanhusneuvostoissa on edustus eläkeläisjärjestöistä ja kunnan viranhaltijoista. Viidestä puuttuu edustus kunnan luottamushenkilöistä. Viranhaltijat olivat pääsäätöisesti perusturvapalveluista tai vanhus- ja vammaispalveluista. Seurakunta on vahva yhteistyökumppani, ja se on edustettuna 75 % vanhusneuvostoissa. Edustusta on usein myös veteraanijärjestöistä tai vammaisjärjestöistä (osa vanhusneuvostoista on vammaisneuvoston kanssa yhteisiä). Järjestötoiminnan ulkopuolelta ikäihmisistä on edustus vain yhdessä vanhusneuvostossa. Vanhusneuvoston jäsenet eivät ole muodollisesti kunnan luottamushenkilöitä, vaikka heidän asemansa on lähes vastaava (Muistio, 12). Ikälain pilotissa ei annettu suositusta vanhusneuvoston kokoonpanosta tai luottamushenkilöiden edustuksesta. Sen mukaan kokoonpanoa pohdittaessa tulee ottaa huomioon neuvoston toiminnan tarkoitus ja tiedonkulku. Luottamushenkilöiden on koettu lisäävän tiedonkulkua, mutta toisaalta virkamiesten ja luottamushenkilöiden vahva osuus voi ohittaa neuvoston tarkoituksen toimia ikäihmisten äänitorvena.

2.4. Vanhusneuvoston toimintaedellytykset Kunnan on vanhuspalvelulain mukaan huolehdittava vanhusneuvoston toimintaedellytyksistä. Toimintaedellytyksiin sisältyy muistion mukaan seuraavat asiat: kokoustilat kokousten järjestäminen kokouskäytännöt kokouksista aiheutuneet kustannukset kunnan palveluksessa oleva sihteeri koulutuksiin osallistuminen (kunnan päätöksellä) kokouspalkkioiden maksaminen määräraha Taulukko 4: Toimintaedellytyksistä huolehtiminen Kaikissa vanhusneuvostoissa kunta on järjestänyt kokoustilat maksutta sekä kunnan työntekijänä toimivan sihteerin. Suurin osa kunnista huolehti myös kokousjärjestelyistä ja kahvituksista. Koulutuksiin osallistumisen oli mahdollistanyt 75 % kunnista. Vanhusneuvoston jäsenten osallistuminen kunnan tai muiden tahojen koulutukseen vahvistaa osaltaan neuvoston toimintaedellytyksiä (Muistio, 13). Vanhuspalvelulaissa ei ole määritelty vanhusneuvoston organisoinnista ja toimintavoista erikseen, joten ne ovat kuntien päätettävissä. Vanhusneuvostolle suositellaan tehtäväksi kunnanhallituksen hyväksymää toimintasääntöä, joka sisältää seuraavat asiat: tarkoitus lakisääteiset ja muut tehtävät vanhusneuvoston asettava toimielin jäsenten lukumäärä mitä tahoja jäsenet edustavat neuvoston toimikausi kokousten koollekutsuminen puheenjohtajan valinta

sihteerin tehtävien hoitaminen toimintasuunnitelman laatiminen toimintakertomuksen antaminen. Kyselyn mukaan oma toimintasääntö on 65 % vanhusneuvostoista. Melkein yhtä usealla on vuosittainen toimintasuunnitelma. Sen sijaan toimintakertomuksen on antanut vain 33 % vanhusneuvostoista. Taulukko 5: Toimintasäännön, -suunnitelman ja -kertomusten tilanne 16 14 13 14 13 12 10 8 8 7 7 6 4 2 0 Kyllä Ei toimintasääntö toimintasuunnitelma vuosittain toimintakertomus Taulukko 6: Kokouspalkkioiden maksaminen Kokouspalkkion jäsenille maksaa 76 % kaikista kunnista. Muistion mukaan kokouspalkkion maksaminen jäsenille on perusteltua, joskin kunnan harkittavissa.

Taulukko 7: Määräraha Oma määräraha vanhusneuvostoilla on alle puolella. Muistion sanamuoto määrärahasta on jämäkämpi kuin kokouspalkkioiden osalta. Sen mukaan kunta osoittaa talousarviossa vanhusneuvoston toimintaan tarvittavat määrärahat (Muistio 2013, 13). Tällä hetkellä vanhusneuvostojen budjetti on useimmissa kunnissa osa jotakin muuta määrärahaa. Määrärahan suuruus vaihteli muutamasta sadasta eurosta noin seitsemään tuhanteen. 2.5. Vanhusneuvoston tehtävät Vanhuspalvelulain mukaan vanhusneuvoston tehtäviä ovat: 1) Neuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. 2) Vanhusneuvosto on otettava mukaan 5 :ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun ja 6 :ssä tarkoitettuun arviointiin. Vastausten mukaan lain mukainen tehtävä 1) on useimmissa kunnissa ollut osa toimintaa. Laatusuositus pitää tärkeinä tehtävinä myös yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä vanhusneuvostojen iäkkäiden aktivointia käyttämään voimavarojaan itsensä ja yhteisönsä hyväksi (Laatusuositus, 2013, 18). Myös nämä ovat olleet useimmissa vanhusneuvostojen tehtävänä. Kyselyssä pyydettiin vanhusneuvostoja nimeämään heidän tehtäviään. Tehtäviksi mainittiin seuraavia asioita: Seuraa, ottaa kantaa, tekee aloitteita ja kannanottoja, toimii vanhusten edunvalvojana, tuo ikäihmisten ääntä päätöksentekoon Työryhmissä mukanaoleminen Tapahtumien järjestäminen o Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Jakaa ateria- ja siivousseteleitä veteraaneille

Lisäksi kyselyssä pyydettiin vanhusneuvostoja nimeämään vuoden 2013 tärkeimmät tehtävät: Toiminnan käynnistäminen (uudet vanhusneuvostot) Vanhuspalvelulain eteenpäin vieminen + koulutus Hyvinvointiohjelma/strategian valmistelu Talousarvion seuranta ja vuoden 2014 suunnittelu Asumispalveluihin liittyviin asioihin osallistumine Taulukko 8: Lakisääteiset tehtävät 16 14 12 14 13 10 8 6 4 6 7 2 0 Kunnan hyvinvointisuunnitelman tekemiseen Palvelujen laadun arviointiin Kyllä Ei Vanhuspalvelulain asettama tehtävä vanhusneuvostoille on osallistua Ikäihmisiä koskevan hyvinvointisuunnitelman tekemiseen (Vanhuspalvelulaki 5 ) sekä palveluiden laadun arviointiin (Vanhuspalvelulaki 6 ). Keski-Suomen vanhusneuvostoille nämä tehtävät ovat suurelle osalle uusia. Suunnitelman tekemiseen ja laadun arviointiin on osallistunut noin 30% vanhusneuvostoista.

2.6. Vanhusneuvostojen toimivuus Kyselyssä pyydettiin sanallista arvioita siitä, mikä omassa vanhusneuvostossa toimii hyvin. Mainitut asiat on tiivistetty seuraavaan luetteloon, jossa vihreät ympyrät kuvaavat mainintojen määrää. Eniten mainintoja saivat aktiivisuus, hyvä henki ja keskustelut sekä yhteistyö eri tahoihin. Yksittäisistä toimivista asioista olevat maininat olivat myös joillakin neuvostoilla kehitettävien asioiden listalla. Keskustelu ja kannanotto OOOOOO Hyvä henki OOOOO Aktiivisuus OOOOOO Yhteistyö eri tahoihin OOOO Asiantuntijoiden käyttö OOO Tiedotus (kunnan taholta) OO Taloudelliset edellytykset O Hyvä sihteeri OO Puheenjohtajuus OO Lisäksi pyydettiin sanallista arvioita vanhusneuvoston osalta kehitettävistä asioista. Kehitettävissä asioissa oli enemmän vaihtelua kuin toimivissa asioissa. Eniten mainintoja sai eri sanakääntein muotoiltuna vanhusneuvoston asema. Uudet ja osa vanhoistakin pohti tehtävien muotoilua uudelleen. Viranhaltijoiden sitoutuminen Tietojen hankkiminen Tehtävien muotoutuminen Vaikutusmahdollisuuden puuttuminen o vastaukset kannanottoihin puuttuu o kuuleminen asioiden valmistelu vaiheessa o yhteistyötä päättäjien kanssa o yhteistyö viranhaltijoiden ja eri toimialojen kanssa Vanhusneuvostojen yhteistoiminta Toimintaa enemmän Toimintasuunnitelma ja -kertomus Oma budjetti Toiminta tunnetuksi Näkyvyyttä toiminnalle Yhteistyö median kanssa Yhteistyö vammaisneuvoston kanssa Sihteeri, jolla olisi aikaa neuvostolle Kokouksiin sitoutuminen Aktiivisten toimijoiden löytäminen Palveluiden arvioinnin ja laadun kehittäminen

2.7. Ylikunnallinen yhteistyö Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelu uudistuksen näkökulmasta ylikunnallisen yhteistyön käynnistäminen on perusteltua. Lisäksi useat asiat ovat kunnissa yhteisiä. Kyselyn perusteella vanhusneuvostoilla ei vielä ole ylikunnallista yhteistyötä. Suurimmasta osasta oli kuitenkin osallistuttu maakunnalliseen vanhusneuvostoseminaariin, jotka pidetiin 2012 Hankasalmella ja 2013 Laukaassa. Seminaareihin oli useista kunnista osallistunut myös kunnan virkamies, mutta päättäjiä vain joka kolmannesta kunnasta. Maakunnallinen seminaari on ollut Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan järjestämä foorumi. Seminaaria kiiteltiin palautteessa. Erityisesti hyvänä pidettiin vuoden 2012 ryhmätöitä ja niiden pohjalta tehtyä koontia Millainen on toimiva vanhusneuvosto. Kehittämisehdotuksia vuosittaiseen seminaariin: Etukäteisvalmistelua enemmän, esim. parempi tiedotus Useammin (2 x vuosi) Ajankohdan pohdinta Sosiaaliasiamiehen raporttien läpikäynti Yhteistyöelimen perustaminen Kierrätys eri paikkakunnille Päättäjiä mukaan Sisältöä voi olla vähemmän Yhteisten asioiden ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen

2.8. Tiedotus/ sähköisten kanavien hyödyntäminen Vanhusneuvostoilla on melkein kaikilla jäsenten sähköpostiosoitteet käytössä. Sen sijaan vanhusneuvostojen muistiot/ pöytäkirjat löytyvät sähköisesti alle 30%. Oma nettisivu on vain 18%. Oma viestintäsuunnitelma on tehty vain yhdelle vanhusneuvostolle. Kaikkien kuntien sivuilta ei löydy mainintaa vanhusneuvostosta, sen jäsenistä tai mahdollisista yhteystiedoista. Sähköisten kanavien hyödyntämisellä voidaan lisätä tiedotusta vanhusneuvostolle esimerkiksi ikäihmisiin liittyvistä tapahtumista tai asioista. Lisäksi esim. sähköisellä kokousjärjestelyillä voidaan helpottaa sihteerin työtä ja mahdollistaa asioiden sopimisesta nopeammin vaikkapa työryhmään osallistumisesta. Osa vanhusneuvostoista on tiedottanut omasta toiminnastaan paikalliselle medialle/ eläkeläisjärjestöille. Osana tunnettavuuden kehittämistä on tiedotuksen/näkyvyyden lisääminen eri keinoilla. Kyselyssä tunnettavuuden parantamiseen mainittiin seuraavia keinoja: Tiedotuksen lisääminen/ tiedotteiden tekeminen o eläkeläisjärjestöille o eri toimijoille ja medialle, esim. paikallislehteen Yhteydenpito eri toimijoihin Esite Kunnan nettisivuille vanhusneuvosto o kokoonpano, pöytäkirjat Yhteistyötä muiden ikäluokkien kanssa Erilaisiin tapahtumiin osallistumalla

3 Yhteenvetoa 3.1. Keski-Suomen vanhusneuvostojen vahvuudet 1. Vuoden 2013 loppuun mennessä kaikkiin Keski-Suomen kuntiin on perustettu vanhuspalvelulain mukaisesti vanhusneuvosto. 2. Lain edellyttämät toimintaedellykset ovat lähes kaikissa vanhusneuvostoissa turvattu. 3. Suurelle osalle jäsenistä maksetaan kokouspalkkiot. 4. Vanhusneuvostot ovat aktivoituneet vanhuspalvelulain myötä entisestään. 5. Ylikunnallista toimintaa on järjestetty jo kahtena vuonna maakunnallisena seminaarina. 6. Vanhusneuvostojen työskentelyä tuetaan Oma tupa, oma lupa -hankkeen kautta lokakuun 2014 loppuun asti. 3.2. Kehitettävät asiat Keski-Suomen vanhusneuvostoissa 1. Vanhusneuvoston roolin selkiyttäminen Eri tahojen sitoutuminen toimintaan Kannanottoihin ja lausuntoihin vastaaminen/ huomioiminen 2. Vanhusneuvostojen tunnettavuuden lisääminen 3. Toimintasäännön/ toimintasuunnitelman tekeminen

4 Kehittämistavoitteet Edellä mainitut kehittämistavoitteet ovat kuntien vanhusneuvostojen itsensä esille nostamia asioita. Näiden lisäksi lain, laatusuositusten, sote-integraation ja väli-suomessa tehdyn vanhusneuvostojen pilotoinnin pohjalta voidaan nostaa kehittämistavoitteita vanhusneuvostoille. Selvityksen mukaan vanhusneuvostojen kehittämistyötä pitää tehdä kunnallisella tasolla. Joissakin kunnissa vanhusneuvostotoiminta on varsin hyvällä tasolla, mutta kaikissa kunnissa on parannettavaa.keskeisimmät kehitettävät asiat ovat samoja kunnan koosta ja sijainnista riippumatta. Ne liittyvät joko vanhusneuvoston roolin kirkastamiseen tai toiminnan tunnettavuuden lisäämiseen. Tulevaisuuden sote-ratkaisuista riippumatta arkielämä ylittää kuntarajat jo nyt. Tästä syystä alueellista ja ylikunnallista yhteistyötä on syytä suunnitella ja tehdä. 1. Vanhusneuvoston roolin kirkastaminen ja toiminnan tarkoitus a. Kokoonpano vastaaminen neuvoston nykytilaa ja tavoitteita b. Vanhusneuvoston jäsenten, virkamiesten ja päättäjien sitouttaminen vanhusneuvoston toimintaan i. Toiminnan lakisääteisyyden ja tarkoituksen avaaminen eri tahoijen kanssa ii. Yhteisten tapaamisten järjestäminen päättäjien ja järjestöjen kanssa iii. Aloitteiden ja kannanottojen tekemiseen liittyvän prosessin avaaminen c. Vanhusneuvoston mukanaolo asioiden suunnitteluvaiheessa, esim. erilaisiin työryhmiin osallistuminen 2. Toiminnan perustan varmistaminen a. Toimintasäännön tekeminen ja hyväksyttäminen b. Toimintasuunnitelman tekeminen kausittain tai vuosittain c. Oman budjetin määrittely ja kokouspalkkioiden maksaminen d. Sihteerin resurssien riittävyyden varmistaminen 3. Tunnettavuuden lisääminen a. Erilaisten näkyvyyttä lisäävien keinojen käyttöönotto (ks. luku 2.8) b. Viestintäsuunnitelman tekeminen ja toteuttamiseen tarvittavien resurssien varmistaminan 4. Vanhusneuvostojen ylikunnallinen yhteistyö a. Ylikunnallisen yhteistyön tekeminen lähialueella b. Ylikunnallisen yhteistyön tekeminen maakunnassa c. Valtakunnallisen vanhusneuvostotyön seuraaminen Oma tupa, oma lupa -hanke tukee Keski-Suomen vanhusneuvostoja järjestämällä ylikunnallista yhteistyöpalavereita. Lisäksi hankkeen työntekijä tekee kuntakohtaisia käyntejä vanhusneuvostojen tukemiseksi.

Liite 1: Keski-Suomen vanhusneuvostot, lokakuu 2013 Jäsenten lukumäärä Kokousten määrä Toimintakertomus Toimikausi Toimintasääntö Toimintasuunnitelma Toimintaedellytykset Kokouspalkkio Määräraha Hyvinvointisuunnitelma Laadun arvionti Jäsenten s.postitos. Hankasalmi 2 9+1 4 ei x x \ x x x ei x ei Joutsa 4 10 3-4 ei ei ei x x ei ei ei x ei Jyväskylä 4 13+1 10 x x ei x x ei x x x x Jämsä 2 13+3 7 ei ei ei \ ei ei ei ei x Kannonkoski 2 10+1 1-2 x ei ei x ei ei ei ei ei ei Karstula 2 14 4 x x x x x x x ei x ei Keuruu 4 10 4 x x x x x x x x x ei Kinnula 4+2 4 ei ei ei x ei ei ei ei x ei Kivijärvi 2 8 2-3 ei x ei x x x ei ei x ei Muu sähköinen muistio netissä Konnevesi 4 10 2-4 x x ei x x ei ei ei x nettisivu Kyyjärvi 4 6+1 4-6 ei x ei x x ei x ei x Laukaa 2 9+1 4-5 x x x x x x Luhanka aloittanut juuri toimintansa Multia 4 5+1 4-6 x x x x x x ei ei x x Muurame 4 5 5 x x ei x x ei x x ei ei Petäjävesi 4 10 4-5 ei ei ei \ ei ei ei ei x ei Pihtipudas 4 8 4-5 ei ei ei x x ei ei ei ei ei Saarijärvi 4 12 5-6 x x ei \ x ei x x x ei Toivakka 4 7 6 x x x x x x ei ei x Uurainen 2 5+2 4-5 x x ei \ ei x ei x x ei Viitasaari 4 4 3-4 x ei ei x x ei x x ei ei Äänekoski 2 10+2+2 4-5 x x x x x x ei ei x muistio netissä muistio netissä muistio netissä