Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin kannalta arvokas - puutarhahistoriallinen tai puutarhataiteellinen arvo - muu Villingin erityispiirteistä nouseva arvo, esim. säilyneet sisätilat
RAKENNUKSIA KOSKEVAT SUOJELUMÄÄRÄYKSET Suojeluluokat: sr-1, sr-2, sr-3 Suojelun peruste: rakennustaiteellinen arvo, jne. Suojelumääräyksen tavoite: kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen purkamisen kieltäminen ominaispiirteiden vaaliminen säilyttävän korjauksen edistäminen
ARVOKKAITA ALUEIA TAI MILJÖITÄ KOSKEVAT SUOJELUMÄÄRÄYKSET /s Esimerkiksi: MP/s Puutarha- ja kasvihuone-alue, joka on kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokas osa Villingin kartanon ympäristöä. Villingin kartanoon liittyvä maatalousmaisema. Rakennukset suojeltu sr-3 ja sr-merkinnöillä.
ALUEELLISET SUOJELUMÄÄRÄYKSET /s RA/s Loma-asuntojen korttelialue, joka on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja/tai maisemakulttuurin kannalta arvokas. Tontinjako tulee tehdä tavalla, joka kunnioittaa em. arvoja. Villingin kartano ja Röda Stugan.
KULTTUURIMAISEMAN OSAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET s-1 Puutarhakulttuurin tai/ja puutarhakasvillisuuden kannalta arvokas pihapiirin osa. Aluetta on hoidettava siten, että sen merkitys puutarhakulttuurin tai - kasvillisuuden erityiskohteena säilyy. s-2 Maisemakuvallisesti arvokas alue, jota tulee hoitaa siten, että sen maisemakuvallinen arvo säilyy. Avoimena nurmena hoidettu laaksomainen painanne (s-2). Solgläntan. Avoimena nurmena hoidettu laaksomainen painanne (s-2). Ängsbackan.
KULTTUURIYMPÄRISTÖN RAKENTEIDEN SÄILYTTÄMISTÄ KOSKEVAT SANALLISET MÄÄRÄYKSET Saarissa Villinki ja Itä-Villinki olevat historialliset polut, tiet ja kiviaidat tulee säilyttää. Vanhan huvilakulttuurin jäänteet, kuten tukimuurit, kivijalat, portaikot, terassoinnit jne. tulee säilyttää.
RAKENNUKSIA KOSKEVAT SUOJELUMERKINNÄT sr-1 (16 kpl) Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai Villingin huvila-aluekokonaisuuden kannalta huomattavan arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen tai sen arvokkaiden sisätilojen rakennustaiteellisia, historiallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavien rakenteiden, rakennusosien, julkisivujen, vesikaton, ikkunoiden, ulko-ovien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Villa Oivala ja sauna, 1925 Arkkitehti Oiva Kallio Rakennuksen korjaustöihin on pyydettävä kaupunginmuseon lausunto.
sr-1 Villingin kartano, Fridhem 1847 Röda Stugan, n. 1800, saaren vanhin rakennus. Sisätilat arkkitehti K.Malmström 1920-luku Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
sr-1 Widablick, 1910-luku, arkkitehti David Frölander-Ulf
Granudd (1884, arkkit. Hugo Neumann, muutos 1910-11, Valter Jung ja Emil Fabritius): päärakennus ja uimahuone Willingenäs (1901-05) Kallioniemi (1917), arkkitehti B.Tojkander Källarbacken I, 1920-luku
Stormklippan (ent. Outokumpu Oy:n päärakennus), siirretty Villinkiin1924 Aftonsol (1913), arkkitehti John Settergren sr-1
Arkkitehti Martti Välikankaan perheelleen suunnittelemat modernit kesähuvilat Villa Meri ja Villa Outi, piharakennus, sekä entinen Outokummun majoitusrakennus, ns. Naisten talo (1951-53), arkkitehti Antero Pernaja. Modernismi. Suojelumerkintä sr-1.
RAKENNUKSIA KOSKEVAT SUOJELUMERKINNÄT Sr-2 (23 kpl; Sikosaari ei mukana) Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavien rakenteiden, rakennusosien, julkisivujen, vesikaton, ikkunoiden, ulkoovien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen. Torpet, 1917 arkkitehti David Frölander-Ulf; muutos 1938 arkkitehti Martti Välikangas
Sr-2 Villinge Vesterudd I, v. Schantzien huvila 1914 Haukiniemi (1913-14) Torpet
Palsta 1:1001 Kivelä Rauhala Nordanskog, 1880-luku, myöh. muutettu
Kristalludden Parcellen nro 10 Stigen, 1915 Lindsvik
sr-1 Widablick, 1910-luku, arkkitehti David Frölander Ulf
sr-1 Widablick, 1910-luku, arkkitehti David Frölander Ulf
Heimliden Skogsvik Kylänlahden vajarakennus Solhäll I Villingehus
Outokumpu Solhäll Lahdenperä Kivelä Modernismi. Outokummun alueen huvilat, 4 kpl,nk. Kivelä, 1945; Runar Finnilän suunnittelema huvila Solhäll (1948) sekä Lahdenperä, arkkitehti Oiva Kallio ().
RAKENNUKSIA KOSKEVAT SUOJELUMERKINNÄT sr-3 (22 kpl; Sikosaari ei mukana) Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksen keskeiset alkuperäiset ominaispiirteet tulee säilyttää ja niiden tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Rakennuksen ulkoasun korjaus-, muutostyöt on toteutettava rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla. Palsta 1:1130 Vähäkallio, siirretty huvila Bergsund I ja II Kartanon talousrakennuksia Skogsvik
Sr-3 Solhäll III Impivaara Parcellen nro. 10c Adalis
Sr-3 Solgläntan Solhäll II Ängsbacka Stenstrand Ängsbacka Outokumpu 1:1120 Lillinge Strömsund
Sr Suojeltu rakennus tai ympäristörakenne = saunoja, talousrakennuksia ym. Villingin huvilakulttuuriin kuuluvia rakennuksia ja rakenteita.
Kuva puuttuu Bergbo (1:77) + Markattan II + Rauhalan vieressä oleva punainen huvila?
UUDISRAKENTAMISTA SÄÄTELEVIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla lauta, luonnonkivi tai rappaus. Hirsipintaisia julkisivumateriaaleja saa käyttää ainoastaan hirsipintaisia rakennuksia ja niiden pihapiirejä korjattaessa. Kattojen tulee pääosin olla harjakattoja tai pulpettikattoja. Rakennuksissa tulee olla räystäät. Rakennusten enimmäiskerrosluku on kaksi. Korkeintaan 70% rakennusoikeudesta saa sijoittaa yhteen tasoon. Rakennusten enimmäiskorkeudet ovat: kaksikerroksisen rakennus 8 m; yksikerroksisen rakennus 4 m ja talousrakennus 3 m. Rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajoista on 4 m maarajasta ja 20 m meren rannasta. Tämä ei koske venevajoja eikä RAH-alueelle rakennettavia saunoja. Avokalliolle rakennettaessa tulee maisemallisia haittoja aiheuttavia louhintatöitä välttää. Rakennukset pitää muotonsa ja sijoituksensa puolesta sovittaa olemassa oleviin rakennuksiin, maastoon ja kasvillisuuteen.
slk Luonnonsuojelun tai maisemansuojelun kannalta tärkeä, kallioalue, jolle sallitaan vain luonnon- ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet.