Seamk Seinäjoki 29.4.2016 Kuntien elinkeinotoimien tulevaisuuden näkymät Etelä-Pohjanmaalla 2016 Kuntien elinkeinotoimien tulevaisuuden näkymät EP:lla 2007 2009 Kehityspäällikkö, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 2006 2007 Ohjelmapäällikkkö, yrittäjyysohjelma, Seamk 1999 2001 EU-koordinaattori, Etelä-Pohjanmaan liitto 1998 1999 Projektityöntekijä, Seamk, Ilmajoki 1995 1997 Toimitusjohtaja, PMI-Kehitys Oy, Pihtipudas juha.tall@seamk.fi
Teemat Esittäytyminen Tutkimuksen tausta ja toteuttaminen Tulokset Johtopäätökset Tavoitteena herättää uusia ajatuksia kuntien elinkeinotoimien tulevaisuudesta!
Taustaa Yrittäjyydellä on keskeinen merkitys Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämässä Yrittäjiä ja yrittäjyyttä arvostetaan Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian vision tavoitteena on tarjota yrittäjille ja yrityksille paras yrittäjyyden ekosysteemi Tutkimuksen tarkoitus on luoda katsaus yrittäjyyden ekosysteemiin ja tehdä toimenpide-ehdotuksia yrittäjyyden ekosysteemin kehittämiseksi paikallisella tasolla Huomion keskiössä kunnalliset elinkeinotoimet Kunnissa ja maakunnassa suurimman huomion viime vuodet vienyt soteuudistus Nyt aika pysähtyä ja paneutua kuntien elinvoimaisuuden kehittämiseen
Tutkimuksen tavoitteet Päätavoitteena on tuottaa kuntien ja niiden keskeisten sidosryhmien näkemyksiä kuntien elinkeinotoimen tulevaisuudesta sekä toimenpide-ehdotuksia kunnallisen elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Alatavoitteet 1) tehdä katsaus olemassa oleviin kuntien elinkeinopalveluja koskeviin selvityksiin 2) haastatellen tuottaa näkemyksiä kuntasektorilta itseltään sekä muilta keskeisiltä sidos- ja yhteistyöryhmiltä kuntien elinkeinopalvelujen tulevaisuuden visioista sekä keinoista tavoitetilaan pääsemiseksi, 3) tuottaa näkemystä, mitä palveluja yritysten tulisi saada omasta kunnasta tai seudun elinkeinoyhtiöltä ja mitä maakuntatasoisesti, 4) selvittää, mikä on kunnissa palvelusetelin käytön nykytilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat. Lisäksi tarkoitus on herätellä keskustelua aihealueesta maakunnassa haastattelujen, seminaarien ja kolumnien muodossa.
Tutkimuksen rakenne ja viitekehys
Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimus toteutettiin 1.12.2015-30.4.2016 välisenä aikana Teemahaastattelut 1) kunnanjohtajille ja elinkeinovastaaville kaikissa eteläpohjalaisissa kunnissa sekä lisäksi Isossakyrössä sekä 2) muille asiantuntijoille (yrittäjiä, eri sidosryhmien asiantuntijoita) Kuntahaastatteluita tehtiin 18 kunnassa yhteensä 26 (28 henkilöä) ja asiantuntijahaastatteluita 22 (26 henkilöä) Kunta-aineistoa taltioitiin 28 h 50 min ja asiantuntija-aineistoa 20 h Haastatteluja oli toteuttamassa neljä eri tutkijaa (Juha Tall, Erkki Petäjä, Kirsti Sorama ja Elina Varamäki), joista päätutkija teki 90%. Lisäksi benchmarking-kohteina tutustuminen JOSEK, Jykes ja VASEK
Elinkeinostrategiat kunnissa Elinkeinostrategia 16 kunnassa Yhdessä kunnassa sitä ei ole ja yksi kunta noudatettaa seudullisen kehittämisyhtiön strategiaa Etelä-Pohjanmaalla ei ole kahta sellaista kuntaa, joilla olisi samat painopisteet elinkeinostrategioissaan Toimialakohtaisia painotuksia löytyy 7 kunnasta Elinkeinostrategian painopisteinä olevien toimialojen lukumäärä vaihteli 1 4 toimialaan Asiakassegmenteistä puhutaan kolmen kunnan elinkeinostrategioissa
Elinkeinopalvelujen resursointi EP:llä Summa summarum 30 /as 6 M /v (60 htv)
Kunnalliset elinkeinopalvelut ryhmittely Suorat palvelut Yrityskohtainen (yrittäjän) neuvonta Palveluiden välittäminen Yhteistyön edistäminen Välilliset palvelut Sijoittuminen Yritysten asioiden edistäminen Hanketoiminta Markkinointi ja matkailu
Elinkeinopalvelujen vahvuudet Vahvuus Kpl Yhteistyö yritysten kanssa 7 Osaava henkilöstö 6 Uusien yritysten neuvonta 4 Tonttitarjonta 4 Ketteryys 3 Neuvontapalvelut 3 Toimitilatarjonta 3
Palveluihin liittyvät tarpeet - palvelupuutteet Usein ilmenneet palvelutarpeet Enemmän yhteyttä yrittäjiin (9) Lisää resursseja (5) Kunnalle oma elinkeinoasiamies (2) Digitalisaation hyödyntäminen (2)
Kehittämistarpeet - toiminnan kehittäminen Kehittämistarpeet useissa kunnissa Keskittyminen olennaiseen / fokusoituminen (6) Lisää resursseja (5) Enemmän yhteyttä yrittäjiin (4) Systemaattinen strategia (3)
Kunnallisten elinkeinopalvelujen rooli Rooli useissa kunnissa Yrittäjyyden edellytysten luominen (6) Edistää uusien työpaikkojen syntymistä (5) Tarjoaa alkavien yrittäjien palvelut (5) Toimivien yritysten neuvonta (5) Rooli kahdessa kunnassa Huolehtii tonteista ja rakennusluvista Tarjoaa yrityksille toimitiloja Rakentaa yritysten tarvitseman kunnallistekniikan Yrittäjyyttä edistävä päätöksenteko Yritysten sijoittumispalvelut Tarjoaa matalan kynnyksen palveluja yrittäjille
Elinkeinopalvelujen roolien kehitysnäkymät Kehitysnäkymät useissa kunnissa Kunnallisten elinkeinopalvelujen rooli vahvistuu (8) Maakunnalliset elinkeinopalvelut lisääntyvät (4) Sosiaalisen median ja sähköisten palvelujen merkitys kasvaa (3) Kehitysnäkymät kahdessa kunnassa Elinvoimapolitiikan rooli vahvistuu Uusi kuntastrategia valmistumassa Seudullinen yhteistyö jatkuu Tarvitaan palveluiden ja toimijoiden roolin selkiinnyttämistä Kunta mielellään mukana kehittämishankkeissa
Kunnallisten elinkeinopalvelujen toteuttaminen Taso Usean kunnan näkemys (3 tai enemmän) Paikallisesti Elinkeinoasiamiespalvelut, lähipalvelut, kasvollinen palvelutarjonta, lähin luukku yrittäjille (14) rakennusluvat, tontit ja kaavoitus (5) yritysten sijoittumispalvelut (3) Seudullisesti kehittämishankkeet (5) neuvontapalvelut (4) elinkeinotoimijoiden (tavoitteellinen) yhteistyö (4) Maakunnallisesti koulutuspalvelut (6) omistajanvaihdospalvelut (6) kehittämishankkeet (5) erityisosaamista edellyttävä neuvonta: omistajanvaihdokset, kansainvälistyminen (3) Valtakunnallisesti Yritys-Suomi, sähköiset palvelut (4)
Yhteistyön esteet kunnallisten elinkeinopalvelujen toteuttamisessa Luottamuksen puute (6)!!! Kateus (4) Asenteet (4) Kuntien välinen kilpailu (3) Hallinnon rajat (2) Oman edun tavoittelut (2) Laki, tietosuoja (2) Epäselvä tilannekuva (2) Ei tunnisteta yhteistyön mahdollisuuksia (2)
Palvelusetelien käytön nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Palveluseteli käytössä 14 kunnassa yleisimmin (11 kunnassa) sosiaali- ja terveysalalla (päivähoito, kotihoito, siivous) 2 kunnassa seutukunnallisen liikelaitoksen kautta 2 kunnassa käytössä elinkeinopalveluissa Palvelusetelijärjestelmään kohdistetaan suuria odotuksia ja hyviä esimerkkejä löytyy yritykset ovat uskaltaneet investoida ja kehittää toimintaansa asiakkaiden valinnanvapaus on lisääntynyt kuntien palveluiden budjetointi on helpottunut kunnat ovat säästänet palveluiden järjestämiskustannuksissa. 7 kuntaa on lisäämässä palvelusetelien tarjontaa ja 6 kuntaa pysyttelee nykyisellä tasolla. Kokemukset ovat positiivisia, on myös kuntien toimintatavoissa kehitettävää, jotta palveluseteliä voidaan hyödyntää Esimerkiksi palvelusetelin arvon laskeminen vaatii aikaa ja osaamista Mielenkiintoista: palvelusetelin käyttöä nuorten työllistämisessä Elinkeinopalveluiden kannalta haasteena on, että tarvitaan portinvartija myöntämään seteleitä Seuraava askel voisi olla maakunnallisesti koottava palvelusetelityöryhmä
Resurssit 24 htv 24,23 /as Painopisteet seudun vahvat toimialat JOSEK osaamislähtöiset tulevaisuuden toimialat painopisteitä leikkaavat teemat (kansainvälistyminen, koulutus ja osaaminen sekä seudun markkinointi ja viestintä) Palvelut aloittavien yrittäjien neuvonta neuvontapalveluja yritysten kehittämiseen, sijoittumiseen, kansainvälistymiseen ja omistajanvaihdoksiin seutumarkkinointi Kehittämishankkeet Asiakastapaamisia yli 5000 (2015); yli 200 kpl/htv
Jykes Resurssit 40 htv 23 /as Palvelut Yrityspalvelut yrityksen perustamisneuvonta toimivien yritysten neuvonta omistajanvaihdosten neuvonta rahoitusneuvonta Kasvu- ja kehittämispalvelut Yritysympäristön kehittäminen Kyberturvallisuuden kehittämisohjelma Nimetyt omistajakuntien yhteyshenkilöt Asiakastapahtumia noin 2800 (2015); 70 kpl/htv
Resurssit 18 htv 14 /as Painopisteet Yrityspalvelut Alue- ja toimialakehittäminen Seutuviestintä Palvelut VASEK Yritysten elinkaaren kattava perus- ja toimialakohtainen neuvonta (perustaminen, kehittyvät ja kasvuyritykset, omistajan- ja sukupolvenvaihdosten neuvonta) Sähköiset palvelut (yritysrekisteri, tontti- ja toimitilarekisteri sekä LISSU; liiketoimintasuunnitelman laatiminen verkossa) Palvelusetelikoordinaattori Yritys- ja asiakastapaamisia yli 4000 (2015); 225 kpl/htv
Johtopäätökset
Hyviä toimintatapoja eri kunnista Elinkeinoasiamiespalvelut Elinvoimaohjelma Hankinta-asiamiestoiminta Invest In konsepti Kasvuyritysten kehittämisrahasto Kaupungin palvelusetelityöryhmä Palvelusetelikoordinaattori Tavoitteiden toteutumisen mittaaminen Toimitilat ja tontit online palveluna Tulevaisuuden kärkialojen kehittämishankkeet Uusien yrittäjien neuvontapalvelu Visit konsepti Yrittäjien ja kunnan välinen yhteistyö Yrittäjien palvelupiste Yrityslähtöiset kehittämishankkeet Yritysten omistajanvaihdospalvelut
Yleisiä havaintoja kunnallisista elinkeinopalveluista 1/2 Sote-uudistus on hoikentamassa tai on jo hoikentanut kuntaorganisaatioita alle puoleen nykyisestä koosta Elinkeinoelämän dynamiikan ja paikallisen elinvoiman näkökulmasta kuntien pitäisi vähentää vielä merkittävästi sote-uudistuksen jälkeen jäävästä organisaatiosta ja keskittyä lähidemokratian hoitamiseen ja paikallisen elinvoimapolitiikan toteuttamiseen Kunnallisen elinkeinopolitiikan toteuttamiseen liittyvät keskeiset ominaisuudet 1. Toiminnan ja toimijoiden tulisi nauttia luottamusta. Vaatimus luottamuksesta koskee suhdetta yrittäjiin, kuntaan, vastaaviin muihin toimijoihin ja elinkeinotoimen tarvitsemiin maakunnallisiin ja valtakunnallisiin yhteistyökumppaneihin 2. Tekemisen tulee olla ammattimaista ja toimenpiteiden tulee perustua todennettuun tietoon 3. Elinvoimapolitiikan toteuttamisen tulee olla systemaattista. Kehittämistoimilla ja palveluilla tulee selkeä fokus ja rooli ja perusteltu paikka kokonaisuuden osana 4. Yrittäjyyden edistämiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä 5. Toimintaympäristön ja yrittäjien tarpeiden jatkuva uudistuminen edellyttää myös elinkeinotoimen palvelujen ja toimintatapojen jatkuvaa uudistamista
Kunta 2015 2020 4 2 1
Yleisiä havaintoja kunnallisista elinkeinopalveluista 2/2 Vahvuudet yrittäjien näkökulmasta ovat läheisyys, matala kynnys palveluihin sekä kasvollisuus ja henkilökohtaiset yhteydet yrittäjiin. Kunnallisen elinkeinopalvelun tulee tarjoa yrittäjille lähin luukku, johon voi olla yhteydessä asiassa kuin asiassa. Elinkeinopalvelut toimivat myös linkkinä muuhun kuntaorganisaatioon sekä välittävät yhteyksiä seudullisiin ja maakunnallisiin palveluihin ja erikoisosaajiin. Heikkouksia ovat resurssien vähyys suoraan yrittäjien palveluun sekä suurempien organisaatioiden osalta etääntyminen yrittäjien arjesta. Resurssien vähyys suoriin yrityspalveluihin voi johtua palveluhenkilöstön moninaisista tehtävistä sekä tehtävien painottumisesta hallintoon ja yleiseen yritystoiminnan edistämiseen. Tasapaino suorien yrityspalveluiden ja yleisen yritystoiminnan edistämisen osalta on kuntakohtainen strategien valinta. Elinkeinopalvelut ovat osa kunnan elinkeinostrategian toteuttamista ja niitä johdetaan sen tavoitteiden pohjalta. Elinkeinopalveluita on kehitettävä vahvuuksien pohjalta kasvolliseksi matalan kynnyksen lähipalveluksi, josta yrittäjän on helppo saada neuvoja, tietoa ja yhteyksiä muihin palveluihin ja asiantuntijoihin. Proaktiivista ja yritysten tulevista tarpeista lähtevää kohdennettua toimintaa olisi hyvä entisestään lisätä. Kun nämä ennakointi ja edistämistoimet perustuva hyvään oman alueen yrityskentän ja yrittäjien tuntemiseen, ne kohdentuvat oikein ja ovat kustannustehokkaita.
Etelä-Pohjanmaan kunnallinen elinkeinotoimi 2020 I Yksi! II Kaksi! III Näillä mennään!(tilanne 2016)
Elinkeinopalvelujen työnjako Kunta- tai seututaso Maakuntataso Valtakunnan taso Lähtökohta Kunnan tai seudun elinkeinopolitiikka Maakunnallinen elinkeinopolitiikka Valtakunnallinen elinkeinopolitiikka Strategia ja johtaminen Kunnan tai seudun elinkeinostrategia, mittarit, resurssit, organisointi ja prosessit Maakunnallinen elinkeinostrategia, mittarit, resurssit, organisointi ja prosessit Kunnan tai seudun elinkeinostrategia, mittarit, resurssit, organisointi ja prosessit Lähimmän luukun reaktiiviset ja Erikoisosaamista vaativat palvelut kuten Yhteiskunnan toimivuus mm. proaktiiviset palvelut yrittäjille rahoitus, omistajanvaihdokset, lainsäädäntö, verotus, kansainvälien Neuvonta, tiedon ja yhteyksien välitys innovaatiopalvelut, kasvuyrityspalvelut ja kauppa, koulutus, tutkimus Keskeiset Yritysten tarpeiden ennakointi ja kansainvälistymispalvelut Sähköiset yrityspalvelut palvelut toimintaedellytysten parantaminen Kaavoitus ja infra Eritysrahoitus ja yritystuet Yritysnäkökulman esiintuominen Invest in-palvelut Kaavoitus, infra, tontit, toimitilat Yhteiset tietokannat esim. yrittäjät, yritykset, toimitilat, tontit Kuntien omina, kuntien yhteisinä tai Itsehallintoalueiden johtama palvelu, Valtion organisoimana ja julkisten ja Palveluiden elinkeinoyhtiöiden toteuttamana jossa toteuttajia itsehallintoalueen omat yksityisten toimijoiden toteuttamana organisointi Täydentäviä palveluita yksityiseltä asiantuntijat, kunnalliset elinkeinoyhtiöt sektorilta tai toimijat ja yksityiset toimijat
Elinkeinoasiamies 2.0 Kunnallisen elinvoimapolitiikan toteuttajan toimenkuvan keskeiset elementit 1. Yhteistyö yrittäjien kanssa, tapaamiset yrittäjien kanssa 2. Yrittäjien välisen vuorovaikutuksen edistäminen 3. Yrittäjien ja kunnan välisen vuorovaikutuksen edistäminen 4. Osaamisen, asiantuntijoiden ja taloudellisten resurssien välittäminen yrittäjien käyttöön 5. Yrittäjyysnäkökulman esille tuominen kuntaorganisaatiossa 6. Yhteistyö kunnanjohtajan kanssa 7. Tuo lisäarvoa kollegojen kanssa yhteiseen tiimiin, on hyvä tiimin jäsen
Elinkeinoasiamies 2.0 Yrittäjät 2. 3. 1. 4. Elinkeinotoimen asiantuntija Kunta Kj 6. 5. 7. Asiantuntijat, osaaminen ja taloudelliset resurssit
Puuttuvia palveluja tai avauksia (alustava lista) Puuttuvat palvelut Tontit ja toimitilat (maakunnallinen verkkopalvelu, yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa) Investoi Etelä-Pohjanmaalle Invest in Seinäjoki Region Etelä-Pohjanmaan sijoittumispalvelut yrittäjille ja muille asukkaille Pienten kasvuyritysten pääomarahasto (riskirahasto) Yrittäjärekisteri (Y-tunnus Hetu) Uudet avaukset Elinvoimapolitiikka: mitä tarkoittaa Etelä-Pohjanmaan elinvoimapolitiikka (AJATUSPAJA) Yrittäjien tarpeista lähtevä ja heidän kanssa yhteistyössä laadittu maakunnan elinvoimastrategia, kunnalliset elinvoimastrategiat (prosessit ja niiden johtaminen) Yrittäjien sähköinen asiointi kunnan kanssa (esim. lomakkeet ja hakemukset) CHAT - Etelä-Pohjanmaan elinkeinopalvelut Elinkeinopalvelujen palvelutarjotin maaliin
Seminaarin jälkeen Tutkimus viimeistellään ja se ilmestyy online julkaisuna SeAMKin julkaisusarjassa Tieto lopullisen julkaisun valmistumisesta lähetetään jokaiselle haastattelussa tai seminaarissa mukana olleelle Kiitos!