KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan eläkkeensaajan toimeentuloa maksamalla hänelle valtion varoista eläkettä, jos hänen eläkkeensä eivät muutoin riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Takuueläke turvaa eläkeläiselle noin 687 euron vähimmäiseläkkeen kuukaudessa. Takuueläkkeeseen oikeutettuja on arvioitu olevan noin 116 000, mikä on vajaat 10 prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Keskimääräinen takuueläke on Kelan mukaan noin 121 euroa kuukaudessa. Mikäli eläkeläinen on varhentanut vanhuuseläkkeensä alkamaan ennen 65 vuoden ikää, täysimääräistä takuueläkettä vähennetään. Varhennusvähennys pienentää takuueläkettä tai voi jopa estää sen saamisen. Tällöin vähimmäiseläke jää alle 687,74 euron kuukaudessa. Varhennettuna takuueläkettä saa noin 4 800 henkilöä. Heidän takuueläkkeensä on keskimäärin 88 euroa kuukaudessa. Kokonaan ilman takuueläkettä on jäänyt joitakin tuhansia eläkeläisiä. Tyypillisiä varhennetulle eläkkeelle jääneitä ovat raskasta työtä tehneet, 1930-luvulla syntyneet pienviljelijät, kotiäidit, ammatinharjoittajat sekä erilaisia tilapäistöitä tehneet, jotka eivät ole jaksaneet tehdä tai pystyneet tekemään työtä varsinaiseen eläkeikään asti. Heidän työllistymisensä on ollut vaikeaa matalan koulutuksen, iän tai heikon terveyden vuoksi. Takuueläkkeestä annetun lain tarkoitus kohtuullisen toimeentulon turvaamisesta ei ole heidän kohdallaan toteutunut. Eläkeläisten köyhyyden torjumiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantamiseksi tulisi näille jo varhennetulla eläkkeellä oleville taata vähimmäiseläke ilman varhennuksesta tehtäviä vähennyksiä. Epäoikeudenmukaista on takuueläkkeen epääminen niiltä, jotka ovat jääneet eläkkeelle ennen takuueläkelain voimaantuloa. Tämän lisäksi takuueläkkeen myöntämisen perusteita pitäisi muuttaa siten, että sairauden takia eläkkeelle jääneet ja vaikeasti työllistyneet olisivat oikeutettuja takuueläkkeeseen ilman varhaisvähennyksiä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että ennen takuueläkelain voimaantuloa varhennetulla eläkkeellä oleville taataan vähimmäiseläke ilman varhennusvähennyksiä ja että takuueläkkeen myöntämisen perusteita muutetaan siten, ettei eläkkeelle jääminen sairauden ja vaikean työllistymisen vuoksi estä vähimmäiseläkkeen myöntämistä ilman vähennyksiä? Versio 2.0
Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2011 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd 2
Ministerin vastaus KK 85/2011 vp Merja Mäkisalo-Ropponen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 85/2011 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että ennen takuueläkelain voimaantuloa varhennetulla eläkkeellä oleville taataan vähimmäiseläke ilman varhennusvähennyksiä ja että takuueläkkeen myöntämisen perusteita muutetaan siten, ettei eläkkeelle jääminen sairauden ja vaikean työllistymisen vuoksi estä vähimmäiseläkkeen myöntämistä ilman vähennyksiä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Takuueläke on muita eläkkeitä täydentävä vähimmäiseläke-etuus. Takuueläkettä ei makseta, jos eläkkeensaajan muut eläketulot ylittävät 681,51 euroa kuukaudessa. Täysi takuueläke on 687,74 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeeseen on oikeus vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä saavalla henkilöllä. Takuueläkkeeseen on oikeus myös työttömyyseläkettä saavalla henkilöllä sekä henkilöllä, joka saa maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain mukaista luopumistukea. Lisäksi takuueläkkeeseen on oikeus 65 vuotta täyttäneellä maahanmuuttajalla sekä maahanmuuttajalla, joka on kansaneläkelaissa määritellyllä tavalla työkyvytön. Vanhuuseläkkeellä oleva on oikeutettu takuueläkkeeseen myös silloin, kun hän saa varhennettua vanhuuseläkettä. Edellytyksenä on kuitenkin, että eläkkeensaaja on täyttänyt 62 vuotta. Varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevalle takuueläkettä ei kuitenkaan myönnetä täysimääräisenä, vaan takuueläkkeen määrään tehdään varhennusvähennys. Takuueläkettä vähennetään 0,4 prosenttia jokaiselta 65 ikävuotta edeltävältä kalenterikuukaudelta. Takuueläkkeestä tehtävä varhennusvähennys on 14,4 prosenttia, jos kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä saava henkilö ottaa takuueläkkeen täyttäessään 62 vuotta. Jos takuueläkkeenhakija saa pelkästään työeläkkeenä maksettavaa varhennettua vanhuuseläkettä tai ulkomailta maksettavaa varhennettua vanhuuseläkettä, varhennusvähennys määräytyy kuitenkin kyseisen eläkkeen varhennusvähennysprosentin mukaan. Takuueläkkeeseen tehtävä varhennusvähennys on pysyvä. Takuueläkettä on Kansaneläkelaitokselta saadun viimeisimmän tiedon mukaan myönnetty 101 411 henkilölle, heistä 5 222 saa takuueläkettä varhennettuna. Myös vanhuuseläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle ennen säädettyä eläkeikää. Varhennetun vanhuuseläkkeen tarkoituksena on ollut lisätä yksilön valinnan vapautta ja mahdollistaa eläkkeelle siirtyminen joustavasti. Jotta varhennettu vanhuuseläke olisi rahoitukseltaan mahdollisimman kustannusneutraali normaaliin vanhuuseläkkeeseen nähden, varhennettu vanhuuseläke maksetaan pysyvästi varhentamatonta vanhuuseläkettä pienempänä. Eläkepolitiikan yleisenä tavoitteena on työelämässä jatkamisen kannustaminen. Takuueläkkeen tarkoituksena ei ole ollut poistaa vanhuuseläkkeeseen tehdyn varhennusvähennyksen vaikutusta. Takuueläkkeeseen tehtävällä varhennusvähennyksellä estetään se, että henkilöt, jotka ovat ottaneet tai ottavat vanhuuseläkkeen var- 3
Ministerin vastaus hennettuna, saisivat takuueläkkeessä kompensaatiota vanhuuseläkkeen ennenaikaisesta ottamisesta. Takuueläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä, jos henkilö ei ole vanhuuseläkkeellä vaan saa takuueläkkeeseen oikeuttavaa työkyvyttömyys- tai tapaturmaeläkettä. Sama koskee myös alle 65-vuotiasta maahanmuuttajaa, jolle takuueläke myönnetään työkyvyttömyyden perusteella. Edellä kerrotuissa tapauksissa henkilön sairaus tai vamma ei siten johda takuueläkkeen vähentämiseen. Varhennusvähennystä ei tehdä takuueläkkeeseen myöskään silloin, kun henkilö saa työttömyyseläkettä. Takuueläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, jos työttömyyspäivärahan lisäpäivillä oleva pitkäaikaistyötön jää vanhuuseläkkeelle 62 vuotta täytettyään. Lisäpäivillä oleva pitkäaikaistyötön voi kuitenkin kansaneläkelaissa ja työntekijän eläkelaissa olevan säännöksen perusteella jäädä 62 vuotta täytettyään vanhuuseläkkeelle ilman vanhuuseläkkeeseen tehtävää varhennusvähennystä. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, joka mahdollistaisi työttömyyspäivärahan lisäpäivillä olevan pitkäaikaistyöttömän jäämisen vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana ilman takuueläkkeeseen tehtävää varhennusvähennystä. Pitkäaikaistyötön voisi siten 62 vuotta täytettyään saada takuueläkkeen vähentämättömänä riippumatta siitä, saako hän työttömyyseläkettä vai siirtyykö työttömyyspäivärahan lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle. Muutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alusta. Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 85/2011 vp Merja Mäkisalo-Ropponen /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 85/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Mäkisalo-Ropponen /sd: Vilka åtgärder vidtar regeringen för att se till att de som innan lagen om garantipension trädde i kraft fick tidigarelagd pension garanteras en minimipension utan förtidsminskning och att grunderna för beviljandet av garantipension ändras så att en pensionering på grund av en sjukdom och svårigheter med sysselsättningen inte utgör något hinder för beviljandet av en garantipension utan avdrag? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Garantipensionen är en minimipensionsförmån som kompletterar de övriga pensionerna. Garantipensionen betalas inte om pensionstagarens övriga pensionsinkomster överskrider 681,51 euro i månaden. Den fulla garantipensionen uppgår till 687,74 euro i månaden. Rätt till garantipension har en person som får ålderspension eller sjukpension. Rätt till garantipension har också en person som får arbetslöshetspension eller en person som får avträdelsestöd enligt lagen om avträdelsestöd för lantbruksföretagare. Rätt till garantipension har också en invandrare som har fyllt 65 år och en invandrare som är arbetsoförmögen på det sätt som föreskrivs i folkpensionslagen. Rätt till garantipension har också en person som får ålderspension även då han eller hon får förtida ålderspension. En förutsättning är dock att pensionstagaren har fyllt 62 år. Den som får förtida ålderspension beviljas dock inte full garantipension utan av garantipensionsbeloppet görs en förtidsminskning. Garantipensionen minskas med 0,4 procent för varje månad som garantipensionen tidigareläggs med innan pensionstagaren fyller 65 år. Förtidsminskningen av garantipensionen uppgår till 14,4 procent om den person som får förtida ålderspension enligt folkpensionslagen lyfter garantipensionen när han eller hon fyller 62 år. Om den som ansöker om garantipension får endast förtida ålderspension som betalas som arbetspension eller förtida ålderspension som betalas från utlandet, bestäms förtidsminskningen dock i enlighet med tidigareläggningsprocenten för pensionen i fråga. Förtidsminskningen som görs av garantipensionen är permanent. Enligt färska uppgifter från Folkpensionsanstalten har garantipension beviljats 101 411 personer varav 5 222 får en garantipension som har tidigarelagts. Även av ålderspensionen görs en förtidsminskning om en person beviljas ålderspension före den lagstadgade pensionsåldern. Avsikten med förtida ålderspension har varit att öka den enskildes valfrihet och att möjliggöra en flexibel övergång till pensioneringen. För att den förtida ålderspensionen ska vara så neutral som möjligt i fråga om finansieringen i förhållande till den normala ålderspensionen betalas den förtida ålderspensionen permanent till ett mindre belopp än icke-förtida ålderspension. Ett allmänt mål med pensionspolitiken är att uppmuntra befolkningen till att fortsättningsvis vara i arbetslivet. Avsikten med garantipensionen var inte att eliminera effekten av förtidsminskningen av ålderspensionen. Med hjälp av den minskning som görs av garantipensionen förhindrar man att personer som har fått eller får för- 5
Ministerns svar tida ålderspension med hjälp av garantipensionen ska få en kompensation för att de får förtida ålderspension. Av garantipensionen görs inte någon förtidsminskning om personen i fråga inte får ålderspension utan sjuk- eller olycksfallspension som berättigar till garantipension. Samma gäller också invandrare under 65 år vilka beviljas garantipension på grundval av arbetsoförmåga. I de ovan anförda fallen leder således en persons sjukdom eller skada inte till att garantipensionen minskar. Av garantipensionen görs inte heller någon förtidsminskning om en person får arbetslöshetspension. Av garantipensionen görs en förtidsminskning om en långtidsarbetslös som får arbetslöshetsdagpenning för tilläggsdagar övergår på ålderspension efter att ha fyllt 62 år. En långtidsarbetslös person som får arbetslöshetsdagpenning för tilläggsdagar kan dock på basis av bestämmelsen i folkpensionslagen och lagen om pension för arbetstagare efter att ha fyllt 62 år ta ut ålderspension utan att en förtidsminskning görs av ålderspensionen. Regeringen har överlämnat en proposition till riksdagen enligt vilken det ska vara möjligt att inte längre göra någon förtidsminskning av garantipensionen om en person vid 62 års ålder övergår till ålderpension från att ha fått arbetslöshetsdagpenning för tilläggsdagar. En långtidsarbetslös kan således få garantipensionen utan avdrag oberoende av om han eller hon får arbetslöshetspension eller vid 62 års ålder övergår från arbetslöshetsdagpenning för tilläggsdagar till ålderspension. Ändringen avses träda i kraft vid ingången av 2012. Helsingfors den 12 oktober 2011 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 6