Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi 720 henkilöllä. 1980-luvulla Lahti kärsi väkiluvun laskusta, kyseisenä vuosikymmenenä kaupungin väestö väheni lähes 1 800 henkilöllä. 1990- luvun alusta lähtien kaupungin väkiluvun kehitys kääntyi positiiviseksi, ja kaupungin väestö lisääntyi vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä yli 3 500 henkilöllä. 2000- luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä väestönkasvu oli lähes 4 200 henkilöä. (Kuva 1). 2000-luvulla Lahden väestönkasvu vaihteli vuosittain voimakkaasti. Vuonna 2004 väkiluku lisääntyi 28 henkilöllä ja 774 henkilöllä vuonna 2009. Vuosikymmenen lopussa väestönkasvu olikin voimakkainta sitten 1970- luvun alun. Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut kohtalaisen hidasta. Vuosina 2007 2011 Lahden väkiluku kasvoi 3,6 % (+ 3 542 henkilöä). Samana ajanjaksona vertailukaupungeista kasvoivat voimakkaimmin Oulu, Es- Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina vuosina 1980-2011 poo ja Vantaa, joiden väestömäärän lisäys oli yli 7 %. Sekä Jyväskylän että Helsingin väkiluku kasvoi 5,5 % ja Tampereen 4,3 %. Lahtea hitaampaa kasvu oli Kuopiossa (3,1 %) ja Turussa (1,9 %). Kouvolassa väkiluku pieneni - 2,0 %. (Kuva 2). Kuntaliitokset toteutettiin Jyväskylässä ja Kouvolassa vuoden 2009 ja Kuopiossa vuoden 2011 alussa. Edellä mainittujen kuntien tilastot on esitetty vuodesta 2006 lähtien vuoden 2011 aluejaolla.
2 Vuonna 2011 Lahden väkiluku kasvoi 0,7 % (+ 720 henkilöä). Vertailukaupungeista yli prosentin väestönkasvu saavutettiin pääkaupunkiseudun kunnissa (Espoossa + 4 469 henkilöä, Vantaalla( + 2 946 henkilöä) ja Helsingissä (+ 6 835 henkilöä) sekä Oulussa (+ 2 238 henkilöä). Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös Jyväskylässä (+ 1 246 henkilöä), Tampereella (+ 1 951 henkilöä) ja Turussa (+ 1 304 henkilöä). Viimeisimmällä sijalla olivat Kuopio (+ 640 henkilöä) ja Kouvola, jonka väkiluku pieneni 505 henkilöllä. Lahden kaupunkiseutu on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Sen kuntien Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 164 222. Alueen kuntien väkiluku kasvoi viiden viimeisen vuoden aikana yhteensä 2,8 % eli 4 491 henkilöllä. (Kuva 3). Vuosina 2007 2011 Lahden kaupunkiseudun asukasmäärän kasvu oli vaatimatonta muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna. Tarkastelussa mukana olleista kahdeksasta kaupunkiseudusta Lahden seutua hitaammin kasvoi ainoastaan Kouvolan kaupunkiseutu, jonka väkiluku pieneni 2,1 %. Kasvu oli voimakkainta Oulun (7,7 %), Tampereen (6,1 %), Helsingin (6,0 %) ja Jyväskylän (5,4 %) kaupunkiseuduilla. Lukumääräisesti väkiluku kasvoi eniten Helsingin kaupunkiseudulla, jossa asukasmäärä lisääntyi viiden viimeisen vuoden aikana yli 75 000 henkilöllä eli keskikokoisen kaupungin verran. Vuonna 2011 Lahden kaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi 0,5 % eli 817 henkilöllä. Yli prosentin väestönkasvu saavutettiin Oulun (+ 3 282 henkilöä), Helsingin (+ 16 617 henkilöä) ja Tampereen (+ 3 855 henkilöä) kaupunkiseuduilla. Suhteellinen kasvu oli Lahden seutua hitaampaa vain Kouvolan kaupunkiseudulla, jonka väkiluku väheni 0,5 % (- 508 henkilöä). Asukkaita Muutos 2010 2011 lkm % Helsinki 588 549 595 384 6 835 1,2 Espoo 247 970 252 439 4 469 1,8 Tampere 213 217 215 168 1 951 0,9 Vantaa 200 055 203 001 2 946 1,5 Turku 177 326 178 630 1 304 0,7 Oulu 141 671 143 909 2 238 1,6 Jyväskylä 130 816 132 062 1 246 1,0 Lah 101 588 102 308 720 0,7 Kuopio 96 793 97 433 640 0,7 Kouvola 88 072 87 567-505 -0,6 Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2010 ja 2011 Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina 2007 2011. Indeksi 2006=100. Kuva 3. Suomen suurimpien kaupunkiseutujen väkiluvun kehitys vuosina 2007 2011. Indeksi 2006=100.
3 Keskustan asukasmäärä kasvanut kymmenessä vuodessa liki 2 900 asukkaalla Kaupungin väestöstä liki neljännes asuu Launeen suuralueella. Väkiluku on kuitenkin kasvanut eniten Keskustan suuralueella, jonne asuntorakentaminen keskittyi 2000- luvun alkupuolella. Kymmenen viimeisen vuoden aikana Keskustan asukkaiden määrä on kasvanut lähes 2 900 asukkaalla. Suhteellisesti eniten väkiluku on lisääntynyt Kolava-Kujala -alueella. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Ankkurin, Tornatorin, Kariston, Asemantaustan, Sammonkadun ja Renkomäen alueilla, joilla väestönkasvu oli yli sata henkilöä. Väestön määrä sen sijaan laski eniten eli yli 50 henkilöllä Länsiharjun ja Lounaankadun alueilla sekä Metsäkankaalla. (Kuva 5). Viimeisimmän viiden vuoden aikana kasvualueita olivat Keskustan ja Kolava-Kujalan lisäksi Ahtiala ja Laune. Jalkarannan ja Mukkulan suuralueiden väkiluku pysyi lähes ennallaan. Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi ja Kärpäsen suuralueiden väkiluku väheni, suurin väkiluvun lasku tapahtui Kärpäsen alueella. (Kuva 4). Vuonna 2011 väkiluvun kasvu oli Keskustassa 290, Launeella 229, Kolava-Kujalassa 138, Ahtialassa 151, Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -alueella 36 ja Mukkulassa 12. Asukasluku pieneni Jalkarannassa 117 ja Kärpäsessä 103 henkilöllä. Kuva 5. Väkiluku tilastoalueittain vuonna 2011. Kuva 4. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina 2007-2011.
4 Väestön ennustetaan kasvavan 0,7 % vuodessa Lahden väestöennusteita ovat tehneet sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen väestöennuste on demografinen trendilaskelma, joka perustuu viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Vuonna 2009 laaditun väestöennusteen mukaan Lahti ylittäisi 105 000 asukkaan rajan vuonna 2018 ja 110 000 asukkaan rajan vuonna 2029. Kasvuprosentti olisi siten ennusteen alkuvuosina 0,5 ja vuoden 2020 jälkeen 0,4. (Kuva 6). Lahden omassa vuonna 2012 tarkistetussa tavoitteellisessa väestöennusteessa väestökasvu perustuu vahvana säilyvään muuttovoittoon. Väkiluvun arvioidaan kasvavan 0,7 prosentin vuosivauhtia. Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi yli 105 000 vuonna 2015 eli kolmisen vuotta aikaisemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Kaupungin laatimassa ennusteessa Lahdessa arvioidaan olevan 110 000 asukasta jo vuonna 2022 eli seitsemän vuotta Tilastokeskuksen arviota aikaisemmin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä Lahden väkiluvun ennustetaan kasvavan yhteensä noin 7 %. Helsingissä ja Tampereella kasvun odotetaan olevan vain hieman voimakkaampaa. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan Espoossa ja Vantaalla, joiden väkiluvun on arvioitu kasvavan yli 15 % vuoteen 2025 mennessä. Kuolleita enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina 2007 2011 luonnollinen väestönmuutos lisäsi kaupungin väkilukua vain 84 henkilöllä. Viimeisen viiden vuoden väestönkasvusta vain 2 % selittyy syntyneiden enemmyydellä. (Kuva 7). Vuosina 2007 2011 syntyneiden enemmyys oli Lahdessa varsin alhainen muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Viimeisen viiden vuoden aikana Lahden syntyneiden enemmyys alitettiin vain Kouvolassa, jossa kuolleita oli yli 1 100 enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten Espoon, Vantaan, Helsingin ja Oulun väkilukua. (Kuva 8). Lahdessa oli vuonna 2011 syntyneitä 1 034 ja kuolleita 1 055, joten kuolleita oli 21 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain Kouvolassa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua yli 270 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin Espoossa, jonka luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väkilukua yli 2 200 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys lisäsi Helsingin väkilukua yli 1 600 henkilöllä, Vantaata yli 1 400 henkilöllä ja Oulua yli 1 100 henkilöllä. Jyväskylän, Espoon ja Vantaan väestönkasvuun vaikutti syntyneiden enemmyys enemmän kuin muuttoliike yhteensä. (Kuva 9). Kuva 6. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen 2025.
5 Kuva 7. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina 2000 2011. Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina 2007 2011. Kuva 9. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna 2011.
6 Maassamuutto ja siirtolaisuus Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä. 1970-luvun alkupuolen vilkkaan muuttoliikkeen seurauksena saatu suuri muuttovoitto kääntyi Lahdelle tappiolliseksi jo saman vuosikymmenen puolivälissä. Vuoden 1974 jälkeen Lahden muuttotase oli seuraavan kerran positiivinen vasta vuonna 1991. Tämän jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa lukuun ottamatta vuotta 2004. Vuosina 2007 2011 Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena 3 439 henkilöllä. Lahtea vähemmän muuttovoittoa saivat Kuopio, Turku, Jyväskylä ja Kouvola, jonka nettomuutto oli negatiivinen. Eniten muuttovoittoa sai Helsinki, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena lähes 21 500 henkilöllä. Espoon ja Tampereen muuttovoitto oli runsas 5 500, Vantaan liki 5 000 ja Oulun noin 4 500 henkilöä. (Kuva 8). Vuonna 2011 muuttovoittoa saivat Lahtea (+ 715 henkilöä) vähemmän Jyväskylä, Kuopio ja Kouvola, joka kärsi edelleen muuttotappiosta. Helsinki lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan lähes 5 500 ja Espoo noin 2 200 henkilöllä. Vantaan, Turun ja Oulun muuttovoitto oli runsas 1 000 henkilöä. (Kuva 9). Lahdessa ja Tampereella muuttovoitto muista kunnista tärkein kasvutekijä Vuosina 2007 2011 Lahden väkiluku lisääntyi nettomaassamuuton ansiosta 2 091 henkilöllä. (Kuva 7). Viiden vuoden aikana määrällisesti eniten muuttovoittoa muista kunnista saivat Lahden lisäksi Helsinki, Oulu ja Tampere. Maassamuutto oli tappiollinen Kouvolalle, Turulle ja Espoolle. (Kuva 8). Vuonna 2011 Lahteen muutti muista kunnista 5 966 henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli 5 544. Muuttovoitto muista kunnista oli siten 422 eli hieman edellisvuosia pienempi. Vertailukaupungeista Lahti sai kuudenneksi eniten muuttovoittoa, kun se vielä vuonna 2010 oli sijalla neljä. Määrällisesti eniten maassamuutossa väestöään lisäsivät Helsinki (+ 1 643 henkilöä), Tampere (+ 753 henkilöä), Oulu (+ 722 henkilöä), Espoo (+ 640 henkilöä) ja Turku (+ 540 henkilöä). Kouvola menetti maassamuutossa 435 asukasta. (Kuva 9). Lahdelle kuntien välinen muuttoliike on vaikuttanut väkiluvun kasvuun huomattavasti enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Sekä vuosina 2007 2011 että vuonna 2011 Lahden väestönkasvusta 59 % johtui siitä, että kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista. Vuonna 2011 maassamuuton kasvun merkitys väestönkasvulle oli Lahden jälkeen suurin Turussa (41 %), Tampereella (38 %), Oulussa (32 %), Kuopiossa (27 %) ja Helsingissä (24 %). Suurista kaupungeista ainoastaan Lahden ja Tampereen muista kunnista saama muuttovoitto lisäsi niiden väkilukua enemmän kuin syntyneiden enemmyys tai siirtolaisuus. Väestönkasvusta 41 % selittyi siirtolaisuudella Siirtolaisuus on kasvattanut kaikkien Suomen suurimpien kaupunkien väkilukua. Nettosiirtolaisuuden ansiosta Lah-den väkiluku kasvoi 1 348 henkilöllä vuosina 2007 2011. (Kuva 8). Vuonna 2011 ulkomailta muutti Lahteen 449 henkilöä ja Lahdesta ulkomaille 156 henkilöä. Siirtolaisuuden ansiosta väkiluku kasvoi siten 293 henkilöllä. Siirtolaisten määrä kasvoi vuonna 2011 eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä lähes 3 800 henkilöä, Espoossa yli 1 500 henkilöä ja Vantaalla noin tuhat henkilöä. Siirtolaisuus
7 oli tärkein syy väkiluvun kasvuun Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Siirtolaisuus oli kuntien välistä muuttoliikettä tärkeämpi kasvutekijä myös Espoossa, Vantaalla ja Jyväskylässä. (Kuva 9). Viimeisen viiden vuoden aikana Lahden väestönkasvusta 38 % johtui siirtolaisuudesta. Vuonna 2011 vastaava osuus oli 41 %. Väestönmuutokset alueittain Alueittain tarkasteltuna syntyneiden lukumääräinen enemmyys oli vuonna 2011 korkein Karistossa, Renkomäessä, Nikkilässä ja Riihelässä. (Kuva 10). Kuolleita oli syntyneitä enemmän eniten keskustassa yleensä, Sairaalanmäellä, Jalkarannan Sarvikadun ja Tapanilan alueilla, Kivistönmäellä ja Mukkulan keskustassa. Sairaalanmäen ja Jalkarannan korkeaan kuolleisuuden vaikuttaa alueella sijaitsevat sairaalat. Kivistönmäellä syynä on vanhustentalojen suuri määrä. Vuonna 2011 muuttovoittoa saivat lukumääräisesti eniten keskustan alueista Ankkuri ja Kolkankadun alue, Tornator sekä Jalkarannan Kankolankadun alue. Muuttotappio oli suurin Sydänkankaalla, Riihelässä, Saksalassa ja Patoniityssä. (Kuva 11). Kuva 10. Syntyneiden enemmyys Lahden tilastoalueilla vuonna 2011. Kuva 11. Lahden nettomuutto tilastoalueittain vuonna 2011.
8 Väestönkasvusta huolimatta työikäisten määrä laski Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti alle 15- vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna 2008. Vuonna 2011 Lahden asukasluku kasvoi 720 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten 25 64 -vuotiaiden määrä laski 324 henkilöllä ja alle 15-vuotiaiden lasten määrä pysyi lähes ennallaan. 15 24- vuotiaiden nuorten määrä kasvoi 156 ja yli 65-vuotiaiden peräti 879 henkilöllä. (Kuva 12). Vuoden 2011 lopussa kaupungin väestöstä 14 % oli lapsia, 13 % nuoria 15-24 -vuotiaita, 53 % 25-64 -vuotiaita ja 20 % yli 65- vuotiaita. Väestöstä 9 % oli yli 75-vuotiaita ja 2 % 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että lasten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa (kuva 13). Vuosina 2007 2011 alle 15-vuotiaiden osuus laski -0,8 prosenttiyksikköä (- 288 henkilöä). Osuuttaan väestöstä kasvattivat yli 65- vuotiaat 1,9 % prosenttiyksiköllä (+ 2 581 henkilöä) ja 15 24 -vuotiaat nuoret 0,4 prosenttiyksiköllä (+ 824 henkilöä). 25 64 - vuotiaiden työikäisten osuus pieneni 1,5 prosenttiyksikköä vaikka lukumääräinen lisäys oli 425 henkilöä. Kuva 12. Lahden väestö ikäluokittain vuosina 2007-2011. Kuva 13. Lahden ikärakenteen kehitys vuosina 2007 2011. Indeksi 2006=100.
9 Lahden ikärakenne on vanhempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin. Vuoden 2011 lopussa lasten osuus väestöstä jäi Lahtea alhaisemmaksi vain Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Lasten osuus väestöstä oli korkein Espoossa, jossa lähes viidennes väestöstä oli alle 15- vuotiaita. (Kuva 14). 15 24 -vuotiaiden osuus oli pienin Kouvolassa, pääkaupunkiseudun kunnissa ja Lahdessa. Nuoria oli suhteellisesti eniten Oulussa ja Jyväskylässä. Työikäisten osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa, jonka väestöstä 53 % oli 25 64 -vuotiaita. Työikäisiä oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Yli 65-vuotiaiden osuus oli Lahtea (19 %) suurempi vain Kouvolassa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten Espoossa ja Vantaalla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli noin 12 %. Kuva 14. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna 2011. Liki kolmannes lapsista asui Launeella Lahtelaisista lapsista noin 30 % asui Launeella ja 18 % Ahtialassa ja vain 3 % Kolavala-Kujalassa. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalassa (36%) ja Ahtialassa (23%). Keskustan osuus jäi seitsemään prosenttiin. Tilastoaluetarkkuudella tarkasteltuna alle 15 -vuotiaita lapsia oli lukumääräisesti eniten Liipolassa, Renkomäessä, Kolavalla, Nikkilässä ja Sydänkankaalla, joissa lasten määrä oli yli 400. (Kuva 15). Lasten osuus väestöstä oli suurin Iltakalliolla, Karistossa, Viuhassa, Rekolassa ja Vihdinkadulla. Näillä alueilla yli 30 % väestöstä oli alle 15-vuotiaita. Lasten osuus oli alhaisin useimmilla ydinkeskustan tilastoalueilla ja Kivistönmäellä, joissa alle viisi prosenttia väestöstä oli alle 15-vuotiaita.
10 Kuva 15. Alle 15-vuotiaiden lukumäärä tilastoalueittain vuonna 2010. Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 29 % asui Keskustassa, 21 % Launeella ja 18 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa (28 %), Jalkarannassa (26 %), Mukkulassa (23 %) ja Kivimaa- Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella (22 %). Tilastoalueittain tarkasteltuna ikääntyneitä asui Ankkurissa reilut 1 100, Liipolassa noin 950 ja Mukkulan keskustassa runsas 750. Kivistömäellä, Metsäkankaalla ja Asemantaustassa oli kullakin alueella runsas 600 yli 65-vuotiasta. (Kuva 16). Ikääntyneiden osuus alueen väestöstä oli suuri useimmilla keskustan tilastoalueilla. Mattilanmäellä peräti 55 % asukkaista oli yli 65-vuotiaita. 40 prosentin raja ylittyi Asikkalankadun, Paavolan, ja Sammonkadun tilastoalueilla. Ikäihmisten osuus oli yli 30 % keskustan Sairaalanmäen, Lounaankadun, Rajakadun alueiden lisäksi Kivistönmäellä, Jalkarannan Sarvikadulla ja Pallaksen rannassa sekä Mukkulan keskuksessa. Ahtialan Iltakalliolla ja Ruukkikadulla yli 65-vuotiaiden osuus oli alle kaksi prosenttia. Kuva 16. Yli 65 vuotiaiden lukumäärä tilastoalueittain vuonna 2010.
11 Eläkeikäisten määrä kasvaa 8 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä Lahden kaupungin omassa tavoitteellisessa väestöennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan noin 10 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Ennusteen mukaan eläkeikäisten määrä kasvaisi lähes 8 000 henkilöllä. Tällöin joka neljännen lahtelaisen odotetaan olevan yli 65-vuotias. (Kuva 17). Väestöennusteen mukaan työikäisten määrä kasvaa yhteensä lähes 1 000 henkilöllä. Heidän osuutensa väestöstä kuitenkin laskee nykyisestä 53 prosentista 48 prosent- tiin. Työikäisten määrän lasku kohdistuu nimenomaan ikäluokkaan 45 64 -vuotiaat, joiden määrä laskee liki 3 000 henkilöllä. 25 44 -vuotiaiden määrä sen sijaan kasvaa lähes 4 000 henkilöllä. Lasten määrän ennustetaan kasvavan yli 2 000 henkilöllä ja 15 24 -vuotiaiden nuorten määrän pienenevän vajaalla 1 000 henkilöllä. Tilastokeskuksen laatiman trendiennusteen mukaan vanhusväestön osuus tulee jatkossakin olemaan Lahdessa suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa tullee vanhusten osuus olemaan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 18). Kuva 17. Lahden väestöennuste ikäluokittain vuosille 2012, 2015, 2020 ja 2025. Kuva 18. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien väestöennuste vuoteen 2025.
12 Sataa työikäistä kohti 52 lasta tai vanhusta Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä (15 64 - vuotiasta) kohti. Vuonna 2011 Lahdessa oli sataa työikäistä kohti 52 vanhusta tai lasta. (Kuva 19). Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (41), mihin syynä on lasten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta Espoossa ja Vantaalla. Kaupungin oman väestöennusteen mukaan demografinen huoltosuhde nousisi nykyisestä 52:stä 68:een vuoteen 2025 mennessä. Tällöin sataa 15 64 -vuotiasta asukasta kohti olisi 25 alle 15-vuotiasta ja 43 yli 65- vuotiasta asukasta. (Kuva 20). Tilastokeskuksen ennusteen mukaan huoltosuhde olisi vieläkin korkeampi. Sen mukaan jokaista 100 työikäistä kohti tulee olemaan sekä koko maassa että Lahdessa 70 lasta tai vanhusta vuonna 2025. Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein Kouvolassa (81) ja alhaisin Helsingissä (51). (Kuva 21). Kuva 19. Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna 2011. Kuva 20. Lahden väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuosille 2015, 2020 ja 2025. Kuva 21. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle 2025.
13 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista vuonna 2011 Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuoden aikana väkiluku kasvoi 720 henkilöllä eli 0,7 %. Viimeisen viiden aikana väestönkasvu on ollut voimakkainta sitten 1970-luvun alun. Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna väkiluvun kehitys on kuitenkin ollut suhteellisen hidasta. Lahden väestön kasvu perustuu suurimmaksi osaksi muista kunnista saatuun muuttovoittoon. Vuonna maassamuuton merkitys kaupungin väkiluvun kasvulle oli 59 % (+ 422 henkilöä). Suurista kaupungeista Lahden lisäksi ainoastaan Tampereen muista kunnista saama muuttovoitto lisäsi niiden väkilukua enemmän kuin syntyneiden enemmyys tai siirtolaisuus. Lahden väestönkasvusta 41 % selittyi siirtolaisuudella (+ 293 henkilöä), mikä on suurten kaupunkien keskitasoa. Siirtolaisuus oli tärkein syy väestönkasvuun Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Lahdessa oli kuolleita 21 enemmän kuin syntyneitä, mikä osaltaan hidasti väestönkasvua. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa syntyneiden enemmyys oli alhaisempi kuin Lahdessa. Luonnollinen väestönlisäys vaikutti muuttoliikettä enemmän Jyväskylän, Oulun, Vantaan ja Espoon väestönlisäykseen. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten 25 64 -vuotiaiden määrä laski 324 henkilöllä. Väestöstä 14 % oli lapsia, 13 % nuoria 15-24 -vuotiaita, 53 % 25-64 -vuotiaita ja 20 % yli 65-vuotiaita. 100 työikäistä kohti oli 52 vanhusta tai lasta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Lahden omassa tavoitteellisessa väestöennusteessa kasvu perustuu vahvana säilyvään muuttovoittoon. Väkiluvun arvioidaan kasvavan noin 0,7 prosentin vuosivauhtia. Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi 105 000 vuonna 2015 ja 110 000 vuonna 2022. Kaupungin oman väestöennusteen mukaan ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti ja vuonna 2025 joka neljännen lahtelaisen odotetaan olevan yli 65-vuotias. Tällöin eläkeikäisiä olisi yli 8 000 enemmän kuin tällä hetkellä. Myös työikäisten määrän ennustetaan kasvavan, mutta vain noin 1 000 henkilöllä. Nuorten 15-24 -vuotiaiden määrä ennustetaan pienenevän vajaalla 1 000 henkilöllä. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan nousevan nykyisestä 52:stä 68:een vuoteen 2025 mennessä. Tällöin sataa 15 64 -vuotiasta asukasta kohti olisi 25 alle 15-vuotiasta ja 43 yli 65-vuotiasta asukasta. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta Tilastokeskus