Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset Toimenpiteet 2019 23.9.2019
Kuva 1. Vuonna 2019 tehtävät toimenpiteet sekä sidosryhmäyhteistyö 2
TP 1 & 2 Yhteentoimivat prosessit kaavoituksesta rakennusluvitukseen Tietovirtojen simulointi, käsitteiden ja loogisten tietomallien kehittäminen (TP1) Tekninen soveltuvuus testaus (TP2) Tavoitteet ja kuvaus Toimenpiteen tavoitteena on tietovirtojen, käsitteiden ja tietomallien kehittäminen kuntakaavoituksen, kiinteistönmuodostuksen ja rakentamisen luvituksen välillä. Tavoitteena on arvioida millaisia mahdollisuuksia ja rajoitteita tietomallipohjaiset maankäyttöpäätösaineistot antavat ja millaisia vaatimuksia tietomalleille on asetettava. Erityisesti keskitytään tunnistamaan oleellisimmat tiedonsiirtoketjun tietovirrat sekä löytämään käsitemallitasolla ratkaisuja toimivalle tietomallipohjaiselle aineistokokonaisuudelle. Toimenpiteeseen sisältyy käyttötapausten simulointia yhteistyössä Iisalmen, Jyväskylän ja Tampereen kanssa. Simuloinnilla tutkitaan, miten prosessi toimisi tulevassa suunnittelujärjestelmässä. Samalla arvioidaan yhden kuntakaavan mallin toimivuutta tietomallin näkökulmasta suhteessa nykyiseen hierarkkiseen (yleiskaava/asemakaava) malliin. Työn rinnalla määritetään keskeistä käsitteistöä yhteistyössä ympäristöministeriön ja Sanastokeskus TSK:n kanssa. Lisäksi laaditaan soveltamisprofiilit kaavan tietomallille. Työn tuloksia työstetään hankkeen edetessä yhteentoimiva.suomi.fi -sivustolla läpinäkyvän sidosryhmäyhteistyön takaamiseksi. Keskeiset termit kuten tietomalli, käsitemalli ja soveltamisprofiili on kuvattu tämän toimenpidepaketin lopussa. Tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: - Millaisia kehittyneempiä kaavatietomalleja valtakunnallisesti on olemassa? - Millä tavoin yhden kuntakaavan malli toimisi suhteessa nykyisen kaltaiseen järjestelmään (yleiskaava/asemakaava) tietomallin näkökulmasta? o Uhat, mahdollisuudet ja kehitysehdotukset - Miten kaavatietomallissa tulisi huomioida yleiskaavoituksen tarpeet? o o Voisiko tietty yleispiirteinen osa tulevan kaavatietomallin sisällöstä vastata nykyistä yleiskaavaa? Voisiko suoraan rakentamista ohjaavat yleiskaavat olla osa ajantasa-asemakaavan tietomallia? - Edellisten kysymysten pohjalta alkaa hahmottua millaiseen tietomalliin nykyiset yleis- ja asemakaavat ovat vietävissä kustannustehokkaasti siten, että ne ovat riittävällä tavalla vertailukelpoisia tuleviin kaavoihin ja vastaavat tunnistettuihin kansallisiin tietotarpeisiin. Mitä mahdollisia ongelmia tähän liittyy? - Mitkä ovat tietomallipohjaisten aineistojen hyödyt ja haasteet? - Kuinka tulevaa muutosta on tarpeen vaiheistaa ja mitä tulisi tehdä seuraavaksi? Alustava arviointi Aluksi arvioidaan yleispiirteisesti tietomallipohjaisen suunnittelun toimivuutta erilaisissa kunnissa voimassa olevien kaavojen näkökulmasta. Tämä tapahtuu tarkastelemalla voimassa olevien yleis- ja asemakaavojen ohjausvaikutusta muutamalla erilaisella kaupunkiseudulla tai kunnassa analysoimalla voimassa olevia kaavoja. 3
Koska erityisesti yleiskaavat poikkeavat ohjausvaikutuksiltaan ja esitystavaltaan vahvasti toisistaan, pyritään tarkasteltaviksi kunniksi valitsemaan erilaisia ympäristöjä. Erityisesti kiinnitetään huomioita siihen, kuinka tietomallipohjaisuus voisi tukea strategista suunnittelua myös yhden kuntakaavan järjestelmässä. Nykyiset prosessit ja käyttötapaukset Kuvataan yleispiirteisellä tasolla nykykäytäntöjen mukaisia kaavoituksen, tonttijaon/ kiinteistönmuodostuksen ja rakennusluvituksen välisiä tietovirtoja, prosesseja ja käyttötapauksia. Tarkoituksena on hahmottaa eri kuntien mahdollisesti erilaisia menettelyjä ja järjestelmiä sekä tämän jälkeen arvioida kuinka ne vaikuttavat kokonaisuuteen. Samalla kerätään tietoa, millaisia pisimmälle vietyjä potentiaalisia kaavatietomalleja Suomessa on ja kuinka niitä on sovellettu. Lisäksi tutkitaan millä tavoin ne ovat olleet tiedonsiirron välineitä eri prosessien välillä, osa suunnittelun automatisointia ja tehostamista tai alkuperäinen tapa tiedon jäsentelyyn. Lisäksi hyödynnetään Maankäyttöpäätökset -hankkeen kyselyjen vastauksia sekä hankkeen aikana esiin tulleita tietomalleja. Rakentamisen luvituksen tietomallin pohjana käytetään KuntaGML:n mukaista tietomallia. Kiinteistöjen osalta käytetään pohjana Maanmittauslaitoksen käytössä olevaa kiinteistörekisterin tietomallia. Myös yhteistyökuntien mahdollisesti erilaiset tietomallit huomioidaan. Kaikkien kuntakohtaisten yksityiskohtien kuvaaminen ei ole tämän projektin resurssien puitteissa mahdollista, vaan tässä yhteydessä pyritään tunnistamaan keskeiset ongelmakohdat valtakunnallisen tiedonsiirron näkökulmasta. Ongelmakohtien avulla muodostetaan käyttötapausesimerkkejä, joita voidaan ratkaista nykyistä tehokkaammin yhtenäisen tietomallipohjaisen aineiston avulla. Näitä ovat alustavasti: - kaavoitusprosessin ja kiinteistönmuodostuksen välinen suhde - tonttijako, jolloin se tehdään kaavoituksen yhteydessä - tonttijako, jolloin se tehdään kaavoituksen jälkeen - kaavoituksen ja rakennusluvituksen välinen suhde - nykyisen kaltainen rakennuslupaprosessi - 2 -vaiheinen rakennuslupaprosessi + rakennuksen tietomalli (BIM) - poikkeamisluvan tarpeen arviointia Tulevaisuuden käsitemallit, loogiset tietomallit ja niiden väliset suhteet Em. tiedonsiirtoketjun osalta määritetään tulevaisuuden käsitemallit suhteessa toisiinsa. Käsitemallit laaditaan aluksi ylätasolla, joita tarkennetaan loogisen tason tietomalleiksi (ominaisuudet mukana). Konkreettisten käyttötapausten avulla pyritään hahmottamaan, miten maankäytön prosessit toimisivat tulevassa suunnittelujärjestelmässä ja työstämään ratkaisuja havaittuihin ongelmakohtiin (tietokatkokset yms.). Simuloinnissa ei tehdä varsinaisia tietojärjestelmä-pilotointeja. Samalla arvioidaan, pystyvätkö Kuntapilotti-hankkeessa laadittu kaavatietomalli, rakennusluvituksen tietomalli (KuntaGML) ja kiinteistörekisterin tietomalli mahdollistamaan tulevaisuuden käyttötarkoitukset ja tietovirrat. Mikäli ei, niin millä tavoin tietomalleja pitäisi uudistaa. Näiden kokemusten pohjalta jatkojalostetaan loogista ja fyysistä kaavatietomallia, jossa huomioidaan yllä esitetyt tiedonvirtausketjut ja mahdollisesti uudistetut maankäytön prosessit. Projektin aikana varmistetaan, että jatkojalostetun kaavatietomallin mukainen tieto soveltuu teknisesti tallennettavaksi avoimen lähdekoodin paikkatietotietokantaan ja julkaistavaksi olemassa olevien avoimen lähdekoodin rajapintapalvelusovellusten avulla. Simuloinnin aikana hahmottuu millä tavoin tonttijaon ja kiinteistönmuodostuksen sekä rakentamisen luvituksen suhdetta voisi uudistaa ja kuinka tämä tulisi huomioida kaavatietomallissa. Erityisesti arvioidaan kaksivaiheisen rakennusluvituksen haasteita ja mahdollisuuksia tiedonsiirtoketjujen ja 4
prosessien kannalta. Lopuksi esitetään mahdollisia parannusehdotuksia käsitemalleihin ja loogisen tason tietomalleihin, kun huomioidaan em. asiat ja niistä saadut kokemukset. Teknisen soveltuvuuden testaus - olemassa olevat kaavat tietomalliin Jatkojalostetun kaavatietomallin avulla kokeillaan olemassa olevien kaavojen muuntamista fyysiseen kaavatietomalliin, jotta voidaan arvioida, millaisia asioita jatkossa tulee huomioida. Erityisesti kokeillaan suoraan rakentamista ohjaavien yleiskaavojen viemistä osaksi kaavatietomallia eli ts. osaksi nykyisen kaltaista ajantasa-asemakaavaa. Samalla voidaan arvioida yhden kuntakaavan mallin toimivuutta tietomallinäkökulmasta. Tätä arvioidaan kokeilemalla, kuinka ainakin yhden kunnan oikeusvaikutteisia yleis- ja asemakaavoja voitaisiin viedä tietokantamuunnoksin tietomalliin. Aineiston avulla pyritään konkretisoimaan, kuinka kaavatietomalli voisi olla osa em. tiedonsiirtoketjua ja millä tavoin tulevat kaavamuutokset päivittyisivät aineistoon. Tuloksia esitellään yhteistyökunnille työpajassa, jossa he voivat esittää kommentteja tähänastisiin tuloksiin. Pyrkimyksenä on löytää askeleita sellaiselle toteutustavalle, jolla olisi kuntakentällä mahdollisimman laaja hyväksyntä. Lopputulokset Työn lopputuloksena syntyy kuvaus siitä, mitä tietomallipohjainen suunnittelu voisi käytännössä tarkoittaa, miten se olisi realistista jalkauttaa ja millä tavoin se edistäisi tavoitetilan 2030 saavuttamista. Projektin lopputuloksena on: - paranneltu kaavatietomalli, jossa on huomioitu tavoitteissa esitetyt yhteydet liittyviin toimintoihin - käsitemallitasolla kehittämistarpeet rakennusluvan ja kiinteistönmuodostuksen tietomalleihin - tietomallien soveltamisprofiilit, jotka ovat pohjana seuraaville työvaiheille, kuten ohjeistuksen laadinnalle - ehdotukset maankäyttöpäätösten käsitteistä osaksi rakennetun ympäristön sanastoa yhteentoimiva.suomi.fi-palveluun. Lisäksi laaditaan käsite-ehdotukset muista tarvittavista käsitteistä, joita hankkeen aikana mahdollisesti syntyy Työn lopputulokset tukevat maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ja jatkotoimenpiteiden tarkennusta. Rajaus ja liittymät Projekti toteutetaan vuorovaikutuksessa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen ja Kuntaliiton Kuntakaavan simulaatio -hankkeen kanssa, jossa testataan yhden kuntakaavan mallia erilaisten käyttötapausten avulla viidessä pilottikunnassa Tiedonkulku projektien välillä pyritään varmistamaan ja mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä samojen kuntien kanssa. Tulevaisuuden Maankäyttöpäätökset -hankkeessa on erillinen työpaketti päätös- ja lähtötietojen erottamisesta. Tämä huomioidaan tietomallin kehittämisessä. Hankkeeseen vaikuttavat useat ulkopuoliset, erilliset ja rinnakkaiset prosessit ja projektit, jotka pyritään ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Erillisinä toimeksiantoina jatketaan kiinteistö- ja rakennusalan sanastotyötä sekä mallinnetaan aiemmissa hankkeissa laaditut tietomallit, ainakin Kuntapilotti-hankkeessa laadittu kaavan tietomalli ja KuntaGML:n rakennuslupaskeema, yhteentoimivuusalustalle (yhteentoimiva.suomi.fi). 5
Termien määritelmät Käsitemalli Valitut käsitteet (sanastotaso) ja niiden väliset suhteet kuvattu (luonnollisella kielellä). Kuvaustapa voi olla epäformaali. Looginen tietomalli Käsitteiden tietosisältö, suhteet ja rajoitteet kuvattu kattavasti ja yksikäsitteisesti, mutta tavalla, joka on riippumaton tallennus- ja tiedonsiirtoteknologiasta, esim. UML-kielinen luokkakaavio. Fyysinen tietomalli Loogisen tietomallin toteutus tietyssä tallennus- ja tiedonsiirtoteknologiaympäristössä, esim. tietokantaskeema tai XML-skeema. Kuva 2. Käsitemallin, loogisen ja fyysisen tietomallin suhteet Tietomalli Tietomallilla tarkoitetaan mallia, joka kuvaa tietoa ja tietojen välisiä suhteita. Tietomalli on yleiskäsite: käsitemallit, loogiset tietomallit ja fyysiset tietomallit ovat kaikki tietomalleja. Tietovirta Tietovirtakuvauksen tarkoituksena on luoda näkymä a) toimintaan liittyvien prosessien väliseen tiedonvaihtoon, b) tunnistaa toiminnassa hyödynnettävät tietovarannot sekä c) tunnistaa toiminnan tietovirtoihin vaikuttavat ulkopuoliset toimijat ja lopputuotteet Soveltamisprofiili Soveltamisprofiili on tietomääritys, jota käytetään: - Yleisesti jonkin olemassa olevan tietomallin tarkennuksena tai laajennuksena toiseen käyttötarkoitukseen. - Yhteentoimivuusmenetelmässä myös uutena tietojärjestelmä- tai käyttötapauskohtaisena tietomallina yhteisiä tietokomponentteja hyödyntäen. Soveltamisprofiilin muodostamisessa tulee noudattaa kansainvälisesti sovittuja käytäntöjä. Keskeinen periaate on se, että yhteisiä tietokomponentteja voidaan tarkentaa soveltamisprofiileissa eri käyttötarkoituksiin muuttamatta tietokomponenttien merkityssisältöä. 6
TP 3: Kaavoituksen päätös- ja lähtötietojen erottaminen ja kansallinen saatavuus Tavoitteet ja kuvaus Kansallisesti on saatavilla paljon erilaista melko jäsentymätöntä lähtötietoa, jonka harmonisointi parantaisi tietojen saatavuutta ja käytettävyyttä. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä on esitetty, ettei kaavapäätöksiin jatkossa sisällytettäisi muita maankäyttöpäätöksiä ja lähtötietoja. Tavoitteena on arvioida käyttötapausten avulla, mitä lähtötietojen erottaminen kaavapäätöksistä voisi tarkoittaa ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tähän liittyy. Käytännössä tutkitaan siis toimintamallia, jossa lähtötietoja ei enää kopioitaisi kaavojen kohteiksi, vaan ne asettaisivat reunaehtoja muulle maankäytön suunnittelulle ja näytettäisiin lähtötietoina yhdessä kaavapäätöksen kanssa taustakartan tavoin. Työssä tuotetaan ehdotus toimintamallista lähtötietojen erottamiseksi kaavapäätöksistä. Työ tukee MRL-uudistustyötä ja jatkotoimenpiteiden tarkennusta. Selvitys on edellytyksenä tietomallipohjaisen suunnittelun kehittämiseen. Tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: - Millä tavoin kaavapäätöksistä olisi irrotettavissa muut maankäyttöpäätökset ja lähtötiedot, jotta kaavapäätöksessä ilmenisi nykyistä selvemmin se mistä asioista kaavassa on päätetty ja mitkä asiat on päätetty jossain muualla? - Millaisia lähtötietoja tulisi viedä kaavan kohteiksi, mitä ei ja miksi? Jos lähtötietoja ei viedä kaavan kohteiksi, niin kuinka ne tulevat kaavaratkaisussa riittävästi huomioiduksi? - Millaisia vaatimuksia ja mahdollisuuksia tietomallipohjainen kaava/lähtötieto tuo mukanaan ja kuinka asia on huomioitava kaavojen tietomalleissa, muiden maankäyttöpäätösten tietomalleissa ja lähtötietojen tietomalleissa? - Millaisia toimenpiteitä vaaditaan, että erityisesti kaavoituksen tarvitsemat lähtötiedot olisivat helpommin saatavilla ja mitä nämä tiedot ovat? Lopputulokset Lopputuloksena on perustellut vastaukset tutkimuskysymyksiin sekä ehdotus toimintamallista. Rajaus ja liittymät Tehtävä linkittyy toimenpiteessä 1 kehitettävään kaavatietomallityöhön ja tarvittaessa työ raportoidaan yhteisesti. Kaavan pohjakarttaan liittyen on meneillään ympäristöministeriön erillinen hanke Selvitys kaavan pohjakartasta, joka valmistuu syksyn aikana. Ympäristöministeriö varmistaa hankkeiden välisen tiedonkulun. 7
TP 4 Maankäyttöprosesseja tukevien kansallisten palveluiden tavoitetilan kuvaus Tavoitteet ja kuvaus Toimenpiteen tavoitteena on edistää kansallista keskustelua maankäytön suunnittelun ja rakentamisen tavoiteltavista prosesseista, yhteisistä tietovarannoista ja tietovirroista, tarvittavista kansallisista järjestelmistä ja palveluista sekä hahmottaa mitä näistä on tarkoituksenmukaista säätää laissa ja asetuksissa. Työ tukee maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Toimenpiteessä laaditaan ns. maankäyttöpäätösten viitearkkitehtuuri. Viitearkkitehtuuri ohjaa maankäyttöpäätösten laatimista julkisen hallinnon prosesseissa. Tavoitteena on saattaa kuntien kaavoitusprosesseissa syntyvä tieto palvelemaan laajasti yhteiskunnan eri prosesseja. Työssä kuvataan tavoitetila, jossa maankäyttöpäätösprosesseja tukevat palvelut edistävät laadukkaiden maankäyttöpäätösten tekemistä ja mahdollistavat yhteisten tietovarantojen varaan rakentuvat, osin automatisoidut prosessit julkisen hallinnon ja yhteiskunnan eri tehtävissä. Viitearkkitehtuuri ohjaa tietojärjestelmien kehittämistä ja pyrkii varmistamaan laadukkaan ja yhteentoimivan tiedon saatavuuden. Lopputulokset Toimenpiteessä laaditaan keskeisimpien maankäyttöpäätösten viitearkkitehtuurikuvauksen luonnosversio 0.7, joka on sisältönsä puolesta valmis, mutta ei ole vielä läpikäynyt viitearkkitehtuurin hyväksymisprosessin vaatimaa lausuntokierrosta ja siihen liittyvää viimeistely- ja täydennystyötä. Ympäristöministeriö toteuttaa lausuntokierroksen projektin päätyttyä. Rajaus ja liittymät Viitearkkitehtuuri perustuu julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmään ja on osa sitä. Viitearkkitehtuurin sisällöllistä rajausta, mm. mitä prosesseja ja tietovarantoja viitearkkitehtuuri kuvaa, tehdään työn edetessä. Työn keskiössä on kuntakaavoituksen, kiinteistönmuodostuksen ja rakentamisen luvituksen tietovirtojen yhteensovittaminen ja siten näiden prosessien kehittäminen. Viitearkkitehtuuri ei kuvaa kuntien tai muiden viranomaisten maankäyttöpäätöksiin liittyviä, operatiivisia tietojärjestelmiä kuten kaavoituksen suunnittelujärjestelmiä tai rakennusvalvonnan järjestelmiä, vaan pitäytyy näitä tukeviin tietojärjestelmäpalveluihin ja näitä yhteen kytkeviin rajapintapalveluihin, jotka mahdollistavat mm. maankäyttöpäätöstiedon laadunvarmennuksen ja tiedon kokoamisen eri prosesseja palveleviin yhteisiin tietovarantoihin. Ympäristöministeriön toimesta on vuonna 2018 laadittu Rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuurin luonnos. Syntyvä viitearkkitehtuuriluonnos laaditaan yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa ja se täydentää ja osin tarkentaa tehtyä kokonaisarkkitehtuuria. 8
TP 5: Yhteiskunnallinen hyötyanalyysi Tavoitteet ja kuvaus Tulevaisuuden maankäyttöpäätösten digitalisaation onnistunut toteutus ja tavoitetilan saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii paljon sekä taloudellisia resursseja että sidosryhmien voimakkaan tahtotilan uudistuksen toteuttamiseen. Projektin tavoitteena on tuottaa konkreettista tietoa eri sidosryhmiin kohdistuvista olennaisista, pääosin taloudellisista vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa tietomallipohjaisen suunnittelun taloudellisista ja ei taloudellisista hyödyistä ja kustannuksista. Työssä keskitytään hyötyjen ja kustannusten kuvaamiseen tietojen virtaamisessa kuntakaavoituksen, kiinteistönmuodostuksen ja rakentamisen luvituksen välillä (toimenpiteet 1 & 2). Tavoitteena on tuottaa poliittisille päättäjille (valtio/kunnat) ja eri sidosryhmille selkeä ymmärrys maankäyttöpäätösten digitalisaation taloudellisista vaikutuksista. Tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: - Mitkä ovat nykyisen suunnitteluprosessin ja uuden tietomallipohjaisen suunnittelujärjestelmän kustannukset ja hyödyt kunnille? o Toimenpiteissä 1 & 2 tunnistetaan nykyisen prosessin solmukohdat ja luodaan vision, miten ongelmat ratkaistaan. Tämän perusteella arvioitaviksi tekijöiksi nousevat muun muassa: kaavoituksen nopeutuminen työajan säästöt muutokset työtyytyväisyydessä rakentamisen luvituksen nopeutuminen työajan säästöt vaikutus asiakkaille (kansalaiset, rakennusyritykset) kuntien suunnittelujärjestelmähankintoihin liittyvät taloudelliset hyödyt ja kustannukset muutokset tietojärjestelmäkuluissa o Maankäyttöpäätös-hankkeen hyöty-kustannusanalyysissä on jo arvioitu seuraavia hyötyjä, jotka huomioidaan: Vähentyvä asiakaspalvelun tarve viranomaisilla Viranomaisten tiedonhankintakustannusten vähentyminen Päällekkäisen työn poistuminen ja prosessien tehostuminen (kaavojen digitointi omiin järjestelmiin ja kaavoihin liittyvät kuulutukset) Lakisääteisten valvontatehtävien ja muiden tehtävien tehostuminen Maankäyttöpäätöstietoihin liittyvän asiakaspalvelun paraneminen - Mitkä ovat digitaalisen kansallisen tietovarannon hyödyt ja kustannukset eri sidosryhmille /yhteiskunnalle? - Kumpi vaihtoehdoista 1) yhteinen kansallinen tietovaranto vai 2) hajautettu ratkaisu (=jokaisella kunnalla ja yksityisellä toimijalla oma palvelu) tukee enemmän digitalisaation kautta syntyviä hyötyjä kuten tuottavuuden ja palvelujen paraneminen, hallinnollisen taakan pieneneminen ja julkisten menojen kasvun hillitseminen, tai uuden liiketoiminnan syntyminen? 9
- Mitkä ovat uudistuksen riskit, erityisesti pienille kunnille ja toimijoille? - Onko Suomessa suunniteltu ratkaisu ainoa laatuaan vai yleinen suuntaus myös muissa maissa? o Päivitetään hankkeessa keväällä kerätty tieto uusimmalla kansainvälisellä tiedolla Lopputulokset Projekti tuottaa tietoa, joka voidaan liittää osaksi uuden maankäyttö ja rakennuslain esityksen vaikutusten arviointia seuraavasti: - Alustava arvio maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulohetkellä kokonaishyödyistä ja - kustannuksista sidosryhmittäin sekä konkreettiset case-esimerkit - Eri vaihtoehtojen, esim. hajautettu/keskitetty kaavatietopalvelu välittömät ja välilliset vaikutukset ja perustelut ehdotetulle ratkaisulle - Riskien arviointi mm. pienten kuntien osalta Lopputuloksena on perustelut tulevien uudistustoimenpiteiden rahoitukselle sekä kaikkien osapuolten vahvempi sitouttaminen uudistukseen. Rajaus ja liittymät Projekti synkronoidaan hankkeen muiden toimenpiteiden kanssa. Uuden suunnittelujärjestelmän hahmottamisen ja tässä hankkeessa syksyn aikana toteutettavien toimenpiteiden (TP1, TP2) yhteydessä kerätään tietoa nykyiseen ja uudistettuun prosessiin liittyvistä hyödyistä ja kustannuksista. Riippuen selvitystyöhön osallistuvien kuntien lukumäärästä ja miten ne edustavat erityyppisiä kuntia, pyritään muodostamaan alustava arvio kuntiin kohdistuvista taloudellisista vaikutuksista. Projektissa hyödynnetään Kuntaliiton Kuntakaavan simulaatio -hankkeessa sekä ympäristöministeriön Selvitys kaavan pohjakartasta ja Kaavojen arkistoinnin selvitys -hankkeissa syntyvää tietoa kustannuksista ja hyödyistä, mikäli tiedot ovat saatavilla tämän projektin aikataulun puitteissa. Tämän lisäksi pyritään muodostamaan paras mahdollinen arvio muille sidosryhmille tulevista välittömistä ja välillisistä vaikutuksista sekä tietoyhteiskuntavaikutuksista perustuen jo tehtyihin selvityksiin. Työ sisältää myös tiiviin kansainvälisen tarkastelun. Projekti liittyy uuden maankäyttö ja rakennuslain esityksen vaikuttavuuden arviointityöhön tuottamalla siihen tietoa taloudellisista vaikutuksista. Projektissa hyödynnetään jo tehtyjä selvityksiä kuten Maankäyttöpäätökset-hankkeen ja Kuntapilottihankkeen hyöty-kustannusanalyysejä ja muita saatavilla olevia kotimaisia/ulkomaisia selvityksiä. 10