Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Loppuraportti 1.1.2011 31.12.2014 Hannu Räsänen 31.12.2014
Sisällys 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT... 1 1.1. Projektin perustiedot, toteutus- ja raportointikausi... 3 2. HANKKEEN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ... 4 2.1. Kehittämistoiminnan malli... 8 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN... 9 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET... 9 5. PROJEKTIN TULOKSET... 10 6. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET... 16 7. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN... 16 8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT... 16 9. TOIMINNON JATKUVUUS... 17 10. PROJEKTIN RAHOITUS... 18 11. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA... 20 12. AINEISTON SÄILYTYS... 20
Sivu: 1 (21) 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT Lähtökohta Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Oy osatoteuttajana yhdessä Joensuun Tiedepuisto Oy:n hallinnoijana on toteuttanut Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelmaa yhdessä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n ja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Oy:n kanssa. Hankeaika on ollut vuosina 2011-2014. Hankkeen toteutus käynnistettiin PIKESissä helmikuussa 2011 hankkeeseen vetäjäksi valitun projektipäällikön toimesta. Uusiutumisohjelma kokonaisuus koostuu kahdesta hankkeesta: Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelmasta (Uusiutumisohjelma emo) ja Uudistuvan liiketoiminnan osaajat ohjelmasta (Osaajat). Hankkeen henkilöresurssina PIKESissä on ollut yksi hankepäällikkö (projektipäällikkö) ja muissa kehittämisyhtiöissä kussakin yksi hankepäällikkö sekä yksi hankepäällikkö Joensuun Tiedepuisto Oy:ssä. Lisäksi resursseina on ollut puolipäiväinen ohjelmajohtaja sekä puolipäiväinen ohjelmasihteeri. Ohjelman tavoitteena on ollut päästä entistä syvemmälle kohdeyritysten kehittämiseen. Hankkeen vahvuutena on ollut maakunnallinen kattavuus ja keskeisten kehittämisyhtiöiden sitoutuminen yhdessä hankkeen toteuttamiseen. Tämä osaltaan vaikutti siihen, että eri alueilla tarvittiin yritysrajapinnassa toimivia henkilöitä. Tavoitteet Teollisuusaloittain: Tavoitteet Teknologiateollisuus Elintarviketeollisuus Puu- ja puutuoteteollisuus + Suunnittelu-, kunnossapito-, yms. muut tuotannollista toimintaa tukevat alan yritykset 120 yritystä Pohjois-Karjalan alueella + myötävaikuttaa 30 uuden työpaikan syntymiseen (4 7 Pielisen Karjalassa) 20 30 yritystä Pielisen Karjalassa (60 sovittu sisäisesti 2011 PIKES alueella) Hankkeen käynnistyessä Teknologiateollisuuden strategian keskeinen viesti oli selkeä: pelkästä valmistuksesta on siirryttävä kohti monipuolisempaa palveluliiketoimintaa. Palveluliiketoiminnan
Sivu: 2 (20) omaksuminen näyttää olevan keskeinen keino globalisaatiossa menestymiseen. Käytännössä tämä merkitsee kehittämispanosten suuntaamista teknologiateollisuuden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Toinen keskeinen tavoite on saada mahdollisimman monelle tällä hetkellä alihankintaa harjoittavalle yritykselle omia lopputuotteita jälkimarkkinoineen. Uusiutumisohjelman tavoitteena on ollut jalkauttaa samanaikaisesti sekä Pohjois-Karjalan teknologiteollisuuden kehittämisohjelmassa 2015 että Teknologiateollisuus ry:n valtakunnallisessa TRIOplus -ohjelmassa linjattuja kehittämistoimenpiteitä. TRIOplus on ollut kansallinen Trio ohjelman jatkohanke. TRIOplus ohjelmassa keskityttiin kasvuun, kansainvälistymiseen, osaamisen kehittämiseen ja yritysten tervehdyttämiseen. Uusiutumisohjelma emo kytkeytyi vahvasti Itä-Suomen verkostoveturit hankkeeseen TRIOplus -koordinaation kautta. Pielisen Karjalan vahvat teollisuudenalat kuten elintarviketeollisuus sekä puu- ja puutuotealan teollisuus ovat olleet alusta saakka keskeisinä toimialoina tavoitteita suunniteltaessa. Hankkeen tavoitteiden mukaan yrityksiä on autettu pitkän tähtäimen strategioiden laatimisessa, rahoitusten hakemisessa, tuote- ja menetelmäkehityksessä, uusien tuotteiden ja toimintamallien löytämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen hyödyntämisessä. Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelmassa on yrityksiä pyritty kehittämään kokonaisvaltaisesti sopeutumaan alan rakennemuutokseen, jotta pieniä ja keskisuuria yrityksiä ei täydellisesti uhkaa toiminnan siirtyminen alhaisemman työvoimakustannusten maihin. Maakunnan teknologiateollisuuden yritykset ovat pitkälti alihankkijoita ja tästä syystä suurten veturiyritysten tuotteiden menekki heijastuu voimakkaana kuormitusasteeseen. Voimakasta heilahtelua eliminoimaan kehitetään omia tuotteita. Erityishuomiota on haluttu kohdistaa omien tuotteiden kehittämiseen nyt alihankintapainotteisessa teollisuudessa. Tavoitteena on ollut myös arvoverkostojen kehittäminen siten, että saadaan kilpailuetua ratkaisu- ja kokonaistoimituksilla, kansainvälistymällä ja liikevaihdon kasvulla uusien toimintamallien avulla. Uusien tuotteiden kehittämisen sekä myytävien liiketoimintojen ja lisenssien hankkimisen myötä luodaan ja kehitetään markkinointi- ja jakeluverkostoja. Tuottavuutta tehostetaan hankintojen, prosessien ja teknologian avulla. Kaivannaisteollisuuden voimakas kasvu Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on luonut tulevaisuuden uskoa koko Itä-Suomeen. Kaivostoiminta ja sen ympärille muodostunut markkina-alue on vahvistanut maakunnallista kaivannaisteollisuutta, mahdollistanut uusien työpaikkojen syntymistä ja tukenut alueellisen elinkeinoelämän ja julkishallinnon positiivista kehitystä. Uusiutumisohjelmassa on pyritty huomioimaan tämän teollisuudenalan tuomat vaikutukset alueen metalli- ja koneenrakennusteollisuuteen ja tavoitteissa on pyritty luomaan ja ylläpitämään Pro Kaivos hankeen aikana luotuja verkostoja alueen kaivosyhtiöihin. Hankkeen numeerisina tavoitteina on myötävaikuttaa 30 uuden työpaikan syntymiseen, joista Pielisen Karjalaan 4-7 uutta työpaikkaa. Edelleen hankkeen tavoitteena on myötävaikuttaa yhden uuden yrityksen syntymiseen. Hankkeessa on mukana 120 Pohjoiskarjalaista yritystä, joista Pielisen Karjalan alueella 60.
Sivu: 3 (20) Kohderyhmä Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelman varsinainen kohderyhmä ovat Pohjois- Karjalan maakunnassa toimivat teknologiateollisuuden pk-yritykset. Muut kuin teknologiateollisuuden tuotannolliset yritykset, kuten rakentamisen teollisia tuotteita valmistavat, elintarvikealan, puutuotealan ja kivialan pienet ja keskisuuret yritykset ovat kohderyhmänä erityisesti teknologiateollisuuden tuomien ratkaisujen näkökulmasta kuitenkin siten, että Pielisen Karjalan alueella painopisteenä ovat olleet ja toimenpiteet on kohdistettu mahdollisimman tasapuolisesti seuraavien kolmen alueella keskeisesti vaikuttavan toimialueen kesken: metalli- ja koneenrakennusteollisuus, elintarviketeollisuus ja puu- ja puutuotealan teollisuus. Hankkeen tuotteiden ja palveluiden ideoinnissa kohderyhmänä ovat olleet myös yksityishenkilöt, jotka etsivät tuotteilleen valmistajaa tai suunnittelevat oman yritystoiminnan käynnistämistä tuoteideoitten ympärille. Kohdeyrityksistä on laaja verkosto Pohjois-Karjalassa aikaisemmin toimineiden WoodHow, Carelian MetPlast ja Carelian Business Booster kasvuohjelmien perintönä. Viestinnän, tiedotuksen ja koulutuksen näkökulmasta kohderyhmänä ovat Pielisen Karjalan alueen yritykset ja asukkaat. 1.1. Projektin perustiedot, toteutus- ja raportointikausi Projektin toteutusaika 1.1.2011 31.12.2014 (jatkohakemuksella) Raportointikausi 8.2.2011 31.12.2014 PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi: Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma 2011 2014 Projektikoodi: A31556 Ohjelma: Itä-Suomi EAKR toimenpideohjelma 2007 2013 Toimintalinja: 2: Projektityyppi: Vastuuviranomainen: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Kehittämisprojekti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aloituspäivämäärä: 1.10.2011 Päättymispäivämäärä: 31.12.2014
Sivu: 4 (20) 2. HANKKEEN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma -hanke toteutettiin hyväksyttyä projektisuunnitelmaa noudattaen. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Oy yhdessä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n ja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Oy:n kanssa osatoteuttajina ovat toteuttaneet hankkeen Joensuun Tiedepuisto Oy:n hallinnoijana kanssa vuosina 2011-2014. Hankkeen toteutus käynnistettiin PIKESissä helmikuussa 2011 hankkeeseen vetäjäksi valitun projektipäällikön toimesta. Toimenpiteet jalkautettiin esitetyn kehittämismallin (2.1.) ja Trio plus menetelmien tavoin ja ne toteuttivat sekä Trio plus ohjelmaa että Pohjois- Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelmaa 2015. Uusiutumisohjelman toiminta oli myös POKAT 2015 mukaista. Toteutuksen ja yhteistyön tarjoamien mahdollisuuksien tavoitteena oli, että teknologiateollisuuden uusiutumisohjelman tuloksena yrityksille avautuu erilaisia kehittämispolkuja yrityksien tarpeista ja painotuksista lähtien Toteuttamispolut: o Alihankkijasta tuotetaloksi riippuvuuden vähentäminen ja riskien hallinta omissa käsissä o Tuotannosta palveluliiketoimintaan uutta lamankestävää liiketoimintaa o Tuotannosta ratkaisutoimittajaksi arvoverkostoja ja kumppaneiden erikoisosaamista hyödyntämällä o Kertaprojekteista elinkaaren hallintaan projektien toistettavuuden hyödyntäminen o Projektitoimittajasta massaräätälöijäksi tuoteosien toistettavuuden hyödyntäminen
Sivu: 5 (20) Tavoitteena, että yritykset: kehittävät uusia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja hakevat aktiivisesti uusia tuotteita ostojen kautta (esim. myytäviä liiketoimintoja ja valmistuslisenssejä) toimittavat toimittajaverkostona suurempia kokonaisuuksia tehostavat jakelua - logistiikkaa parantavat tuottavuutta tuotantoteknologiaa kehittämällä nostavat jalostusarvoa kehittävät tuotantoaan palveluliiketoimintoihin laajentaen omaksuvat tuotteisiinsa liittyvän markkinatiedon hyödyntämisen hyödyntävät tutkimustietoa ja teknologiaa tehokkaammin muuttavat strategiaansa siten, että se vastaa alan rakennemuutosta kehittävät omaa ydinosaamistaan Yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa uusiutumisohjelman toteutuksessa tavoiteltiin seuraavilta osa-alueilta löytyviä toteutus- ja yhteistyömahdollisuuksia. Arvoverkostot: Tunnistetaan arvoverkostoja, joissa on saatavissa lisää liikevaihtoa (verkostoyhteistyö). Toteutetaan arvoverkostoihin liittyvien toimintamallien kouluttaminen ja jalkauttaminen sekä toteuttaja- että yrityskenttään yhdessä Osaajat hankkeen kanssa Aktivoidaan ja suunnitellaan projektina kansainvälistymishankkeita ja globaaleja ostoja arvoverkostojen ja yhteistyörenkaiden avulla (esim. yhteiset myynti- ja ostoverkostot) Aktivoidaan ja suunnitellaan projektina Pk-yritysten arvoverkostojen kehittämishankkeita ratkaisuja kokonaistoimittajaksi osaaja- ja palveluverkkoa hyödyntäen (esim. bioenergian optimoitu logistiikka ja terminaalirakenteet) Kootaan synergisiä, ylimaakunnallisia arvoverkostoja TRIOplus -verkostoa hyödyntäen Haetaan kansainvälisiä asiakkuuksia, hankintalähteitä, partneriorganisaatioita jne. arvoverkostoille Määritellään arvoverkosto- / yrityskohtaiset kansainvälinen liiketoiminta- ja toimenpidesuunnitelmat, tehdään suunnitelmien edellyttämät vaatimusmäärittelyt ja suunnitellaan projektin toimenpiteet.
Sivu: 6 (20) Tuote- ja menetelmäkehitys: Valmistellaan ja projektoidaan yritysten tuotteiden ja tuotannon jalostusastetta nostavia toimenpiteitä mm. elektroniikkaa, optiikkaa, automaatiota, uusia materiaaleja ja ICT:tä yhdistämällä Tietoisuuden lisääminen komposiittimateriaalien soveltamisessa uusissa tuotteissa (muovi, metalli, puu, kivi) tuotteistaminen sekä muovi-, metalli-, kivi- ja puuosien yhdistäminen uusiksi tuotteiksi Aktivoidaan ja projektoidaan yritysten ja yritysryhmien palveluliiketoiminnan kehityshankkeita osaaja- ja palveluverkkoa hyödyntäen Aktivoidaan ja projektoidaan yritysten ja verkostojen tuote- ja menetelmäkehityshankkeita osaajaja palveluverkkoa hyödyntäen Jatkuvan parantamisen kulttuurin kehittämiselle yrityksissä luodaan edellytyksiä (Laatujärjestelmä kehitystyöhön, laatutyökalujen käyttöönottoon ja LEAN -tuotantomenetelmien käyttöönottoon ) Edistetään komponenttitoimittajien erikoistumista ja kansainvälistymistä joustavan automaation soveltamisen edellytysten luomiseksi Yrityksissä toteutetaan kansainvälistymisen edellyttämiä tuote-/palvelusopeutukseen liittyviä toimenpiteitä (LCC -hankinnat, maakohtaisten normien, käyttötottumusten yms. edellyttämät muutokset jne.) Innovaatiotoiminta: Ideasta Innovaatioksi kehittämisessä tavoiteltiin seuraavan mallin mukaista toteutustapaa tiekarttaa, jossa: Aktivoidaan ja koulutetaan pk-yrityksiä ja yritysverkostoja liikeideoiden tuottamiseen erityisiltä asiakas ja kasvualueilta yhdessä osaajat hankkeen kanssa Tuotekehitys- ja innovaatioverkostojen palvelutarjonnan kokoaminen ja tämän verkoston osaamisen hyödyntäminen sekä tarjonnassa olevien yritysten ja resurssien täydentäminen Luodaan konsepti ja prosessit ideoiden tuotteistamiseksi ja kaupallistamiseksi (systemaattinen toimintatapa nopeaan kaupallistamiseen mm. idearaati-ideoiden jatkokehitykseen) palveluverkon kehittäminen Innovaatiotoiminnassa tunnistettuja tarpeita esim. kansainvälisiin kontakteihin, teknologiansiirtoon tms. liittyen tyydytetään hyödyntämällä toteuttajien kansainvälisiä verkostoja (Enterprise Europe Network, TII jne.) ja rahoitusohjelmia (EU-puiteohjelmat jne.). Hanke rakentaa entistä tiiviimmän kytköksen yrityskehittämisen ja Tekesin kehittämisohjelmien välille.
Sivu: 7 (20)
Sivu: 8 (20) 2.1. Kehittämistoiminnan malli UUSIUTUMISOHJELMAN KEHITTÄMISMALLIN PROSESSIKUVAUS 1. YHTEYDENPITO YRITYKSIIN 1.1. Yhteydenoton tavoitteet - saada aikaan luottamukselliset, säännölliset, pitkäjänteiset ja systemaattiset yhteydenpitotavat yrityksen kanssa - kukin hankepäällikkö vastaa ensisijaisesti oman kehittämisyhtiönsä toiminta-alueen yritysten kehittämisestä 1.2. Yhteydenotossa syntyvä tieto - yrittäjälle tiedot uusiutumisohjelman palvelusisällöstä - hankehenkilöstölle tiedot yrityksestä alustavan kartoituksen perusteella - vastuuhenkilöt yrityksen ja uusiutumisohjelman välillä 1.3. Yhteydenoton aikana tehtävät toimenpiteet - luodaan luottamuksellinen kontakti yritykseen - arvioidaan yrityksen kehittämistarpeet, -haasteet ja potentiaali 1.4. Yhteydenottoon tarvittavat resurssit - yritysrekisterit - yhteydenotto yrityksestä, vinkki rahoittajalta tai muulta toimijalta - näkemys ja toimintamallit yritysten kehittämisestä - toimialatuntemus ja yhteistyökyky - työkalut ja verkostot 1.5 Yhteydenoton jälkeen päätetään - aloittaa arviointi- ja mahdolliset kehittämistoimenpiteet - päättää kehittämistoimenpiteiden aloittamisesta myöhemmin - yhteistyöhenkilöt yritykseen ja uusiutumisohjelmaan - mahdollisten muiden tai rinnakkaisten toimijoiden käyttäminen kehittämistyön tukena
Sivu: 9 (20) 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Tiedotuksessa on toimittu Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n tiedotus- ja markkinointisuunnitelman ja -ohjeen sekä Joensuun Tiedepuiston, hallinnoijan laatiman Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelman viestintäsuunnitelman mukaisesti. Tiedotusvälineviestinnässä on toteutettu totuus- eli uutisviestintää. Viestinnän pääkohderyhminä ovat olleet: media, tuotannolliset yritykset ja sidosryhmistä: asiakkaat, yritysten henkilöstö, viranomaiset, rahoittajat ja yritysjärjestöt. Yritysviestinnässä keskeisenä vaikuttamisen välineenä ja aktivointikäyntien yhteydessä on ollut viestiä: - Mitä uusiutumisohjelma voi tarjota yritystoimintaan ja sen kehittämiseen juuri tähän hetkeen ja eri tilanteisiin - Kuinka ohjelma voi auttaa käytännössä ja miksi yrityksen kannattaa olla mukana tai mitä hyötyä yritys hankkeesta voi saada tulevaisuudessa. Hankkeen nimissä on osallistuttu seuraaviin tapahtumiin yritysten kanssa ja hanke on ollut niissä esillä: Pielisen Messut 2010 tapahtumaan yhdessä Metallinyrkki yritysverkon kanssa, Gastro 2012 messuille Helsingissä yhdessä Pielisen Karjalan alueen elintarviketeollisuuden kanssa (Erillinen raportti). Alihankintamessut 2013 Tampereella, Erätaika 2013, Kuopio ja Pielisen Messut 2014, Nurmes Hankkeen yritysstrategioiden kehittämisen alueella esimerkiksi julkaistiin TRIOplus lehdessä UUSIUTUMISOHJELMA puree Pohjois-Karjalassa pääotsikon alla artikkeli PK-Levyn (Pasi Karjalainen) kokemuksista liiketoimintasuunnitelman tuomasta lisäarvosta yrittäjälle ja yrityksen kehitykselle. 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen toteutuksen aikana todettiin kuinka merkittävää alueellinen viestintä on PIKESin tunnettavuudelle ja sitä kautta myös PIKESin toteuttamien hankkeiden tunnettavuudelle. Tuotannollisten alojen uusiutumisohjelman viestinnässä todettiin myös puutteita, kun toimittiin liiaksi painottuen hankkeen hallinnoijan toteuttamaan viestintään. Tämä viestintä ei tavoittanut Pielisen Karjalaa siten kuin oli odotettu. Tulevissa vastaavissa hankkeissa alueellisen viestinnän merkitys tulee nostaa voimakkaammin esille. Hankkeen toteutuksen myötä esille tulivat myös seuraavat uudet tarpeet: Saavutetuista tuloksista huolimatta yritysten omien tuotteiden kehittäminen on jäänyt odotettua vähemmälle. Aloituksia on ollut, mutta niitä ei ole saatu vietyä päätökseen. Alueella on uusien
Sivu: 10 (20) tuotteiden kehittämiseen liittyen potentiaalia, jonka realisoituminen ainakin osittain edellyttää jatkossa ulkopuolista kehittämisapua ja yrittäjien sparraamista. Lisäksi palveluliiketoimintojen kehittäminen on jäänyt vähäisemmäksi kuin hankkeen suunnitteluvaiheessa oli tavoiteltu. Hankkeen asiakkaiden antamassa palautteessa ja heidän odotuksissaan on ollut, että näiden ja vastaavien hankkeiden palveluille olisi tarvetta myös jatkossa. Tärkeänä pidetään, että kehittämisapu jalkautetaan yrityksiin ja se toteutetaan henkilökohtaisessa kontaktissa. Yrityksissä kaivataan myös enemmän ja ajantasaista tietoa saatavissa olevista palveluista ja henkilöistä niiden takana. Yritysten näkökulmasta niiden suurimmat kehittämistarpeet ovat tuottavuuden kasvattamisessa. Myös kehittämistoimia myynnissä ja markkinoinnissa, teknologiaosaamisessa sekä liiketoimintaosaamisessa pidetään kohtuullisen tärkeinä jatkossa. Sidosryhmien suunnalla yritysten kansainvälistyminen ja viennin kehittäminen nostetaan suurimmaksi kehittämistarpeeksi. 5. PROJEKTIN TULOKSET Tuotannollisten alojen uusiutumisohjelmalle asetetut tavoitteet ja tulokset ovat toteutuneet. Hanke on saavuttanut sille asetetut laadulliset sekä numeeriset tavoitteet. Pielisen Karjala (Lokakuu / 2014) Tavoite Toteutunut Hankkeessa mukana olleet yritykset 60 91 Hankkeessa syntyneet uudet työpaikat 4-7 - Uudet yritykset / joista naisten perustamia 1/0 1/0 Hankkeessa mukana olleet muut organisaatiot 0 40 Palvelusuoritteet - 199 Toimenpiteet / Yhteydenotot - 528
Sivu: 11 (20) 1. Hanke on myötävaikuttanut työpaikkojen syntymiseen ja pysymiseen Pielisen Karjalan alueella, mutta tosiasiallisesti hankkeen suoranaisesti synnyttämien työpaikkojen määrää ei voida vahvistaa. 2. Hanke on toiminut yhdessä yritysten investointi- ja kehittämisprojektien rahoitus- ja projektisuunnittelussa sekä rahoitushakemusten ja niihin liittyvien tulos- ja rahoitussuunnitelmien laadinnassa: Toteutetut toimenpiteet Lokakuu/2014 Kehittämiseen ja investointeihin sekä muihin tukiin kohdistuneiden rahoitushakemusten rahallinen määrä on yhteensä: - 5 326 000,00 joista hyväksytyt päätökset 3 254 000,00 (60 %) - Yritykset ovat toteuttaneet: 2 887 000,00 (88 %) - (kohtuullisella todennäköisyydellä vielä keskeneräisistä hakemuksista hyväksytään 848 000,00 à 70 % hyväksytty rahoittajalla) 3. Uusien yritysten syntyminen alueelle: Hanke on myötävaikuttanut kahden yrityksen syntymiseen / sijoittumiseen Pielisen Karjalaan: VTS Metalli Tmi, Valtimo (Tapio Suutari) ja PKP Flex Oy Valtimo. 4. Toiminnan turvaamiseksi hanke on ollut mukana yrittäjien kanssa osallistuen neuvotteluihin ja laskelmien laatimiseen käyttöpääomalaina tarpeissa (Finnvera), järjestelylaina tarpeissa (rahoituslaitokset) ja omistajuusjärjestelyissä ja takausasioissa (Finnvera ja rahoituslaitokset) 5. Hankkeen myötävaikutuksella on syntynyt alueen yrityksissä uutta liiketoimintaa, esimerkiksi: Metsäkuljetuskärki Oy on laajentanut toimintaansa metsänkorjuu-urakoinneista tuotannolliseen toimintaan käynnistämällä Lieksassa metsäkoneiden ja raskaiden ajoneuvojen varusteluun keskittyvän valmistuksen. Fomatec Oy on laajentanut toimintaansa metsäkoneurakoinnista tuotannolliseen toimintaan aloittamalla metsäkoneiden varusteluun liittyvän tuotekehityksen, myyntija markkinointi sekä tuotannollisen toiminnan Lieksassa à muuttanut myöhemmin Iisalmelle
Sivu: 12 (20) Kaivu & Korjaus Hiljanen Ay on laajentanut toimintaansa maansiirtourakoinneista tuotannolliseen toimintaan käynnistämällä maansiirtokoneiden varusteluun keskittyvän suunnittelun valmistuksen Valtimolla. PKP Flex Oy on jatkanut tuotekehityshankettaan ja käynnistänyt ensimmäisten kaivinkoneiden monitoimialustojen valmistuksen Pielisen Karjalan alueella. 6. Toimialayhteistyö - Hankkeessa on seurattu eri toimialoja ja viestitty näiden toimialojen muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä tuotannollisten alojen yrityksille, seuraavin esimerkein: Kaivosteollisuus Kainuun Etu sidosryhmävierailu Pro Kaivos seminaari (2011) Green Mining seminaari Kajaanissa (2012) Euromining 2013, Tampere Kaivosteollisuuden messutapahtumat Oulussa ja Tampereella (2013, 2014) Elintarviketeollisuus TEM Toimialaraportti 30.10.2012 Turku julkistamistilaisuus Elintarviketeollisuuden messutapahtumat Helsingissä (2012) ja Tampereella (2014) Yhteistyö muiden hankkeiden ja muiden elintarviketeollisuustoimijoiden kanssa (PKKY, Savonia AMK, Makery Oy, Foodwest)
Sivu: 13 (20) Teknologiateollisuus TRIO Plus seminaarit 2011, 2012 Fastems seminaari Tampereella 2012 Tekniikka 2012, Jyväskylä Biosampo vierailu Kouvola 2013 Bioenergia yhteistyömatka Itävalta 2013 Alihankintamessut Tampereella (2012, 2013, 2014) Puu- ja rakennusalanteollisuus (Puunjalostus mukaan lukien) 7. Kansainvälistyminen Lieksan puuseminaari Hanke on ollut vahvasti myötävaikuttamassa ja avustamassa FINRUS 2010 ja Potkua Venäjän kauppaan hankkeita yritysyhteistyön kautta Pielisen Karjalan alueella. KiVi -seminaari (kilpailukykyä viennistä 2011) Petroskoi yritysyhteistyömatka 2013 Pietari Technical Fair tapahtuma 2013 Hankkeen piirissä on toteutettu kansainvälistymiseen ja vientitoiminnan käynnistämiseen liittyen seuraavat yritystapaukset: Hanke on ollut myötävaikuttamassa kahden Lieksassa metsäkoneklusterin alueella toimivan yrityksen (Fomatec Oy & Metsäkuljetus Kärki Oy) tuotekehityshankkeen käynnistämisessä aina tuotekehityksestä tuotannonkäynnistämiseen ja kansainvälistymisvalmiuksien luomiseen.
Sivu: 14 (20) Hanke on ollut myötävaikuttamassa ja avustamassa Nurmeksessa toimivan Nurmeksen Työstö ja Tarvike yrityksen oman kaivosteollisuutta palvelevan tuotteen vientitoimenpiteiden käynnistämisessä maailman markkinoille. (USA kone- ja laiteturvallisuussertifiointi) Hankkeen loppuvaiheessa ollaan oltu mukana kehittämässä Barents yhteistyön avautumiseen liittyviä toimenpiteitä, esim. LKAB Svappavaaran kaivoshankkeen esittely Oulussa 8. Hanke on ollut mukana Pohjois-Karjalan tulevissa Karjalainen kauppamies ja Innolla, osaamisella ja uskalluksella kansainvälistymään hankkeiden valmistelutyössä. 9. Hanke on jatkanut CBB -hankkeen ja Pro Kaivos -hankeen yhteydessä muodostetun metalliteollisuusyritysten Metallinyrkki-verkoston kehittämistä (Näkyvyys www-kotisivujen kehittämisen ja kaivosteollisuussuhteiden jatkajana) 10. Hankkeen toimesta on syntynyt Jakendos tuottamana kansainvälistymiseen liittyvä tietopaketti PIKESin ja yritysten käyttöön. 11. Verkostoituminen Hanke on tukenut verkostohankkeiden kehittymistä ja eteenpäin menemistä. Merkittävin on Pielisen Karjalassa toimivan Metallinyrkki yritysverkoston kehittäminen sekä Pielisen Karjalan alueen elintarvikealan yhteistyömuotojen kehittäminen PIElog ja Gastro 2012 tapahtumien kautta. Hanke on osallistunut Pielisen Messut 2010 ja 2014 tapahtumaan yhdessä Metallinyrkki yritysverkoston kanssa sekä Gastro 2012 tapahtumaan Helsingissä Pielisen Karjalan elintarviketeollisuuden kanssa yhteisosastolla (Erillinen raportti).
Sivu: 15 (20) Hanke on osallistunut järjestelyihin Yritystreffit Lieksassa Joptek alihankintayhteistyön kehittämiseksi (2014) tapaamiseen. Hankkeen kautta on välitetty yritysyhteistyön mahdollisuuksia esim. JCP-Mateco, Farmilaite ja Pielisen Karjalan metalliteollisuus yritysten välille. Hankkeen kautta on tarjottu myytävinä olevia valmistuslisenssejä alueen yrityksille Hankkeen kautta on tarjottu ja osallistuttu jälleenmyyntiverkostojen kartoitukseen ja alueen yritysten tuotteiden saattamiseen noiden toimijoiden palvelun piiriin 12. Tuote- ja Menetelmäkehityksen alueella: Hanke on ollut myötävaikuttamassa kahden metsäkoneklusterin alueella toimivan yrityksen tuotekehityshankkeen käynnistämisessä aina tuotekehityksestä tuotannonkäynnistämiseen ja kansainvälistymisvalmiuksien luomiseen
Sivu: 16 (20) Hanke on ollut myötävaikuttamassa kaivinkoneen monitoimialustan kehittämishankkeessa ja sen saamisesta Pielisen Karjalan alueelle Hankkeen kautta on viety yritysten ja yksityishenkilöiden tuoteideoita arvioitavaksi Tuoteväylätiimin kautta Keksintösäätiön käsittelyyn sekä avustettu yrityksiä ja yksityishenkilöitä tuotesuojaukseen liittyvissä tarpeissa ja valmisteltu teknisiä dokumentteja ja asiakirjoja 13. Hanke on myötävaikuttanut alueen yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja tulevaisuuden näkymiin: Hankkeessa on laadittu alueen yrityksiin puhtaasti uusia Liiketoimintasuunnitelmia (LTS) yritysten strategisen kehittämisen tueksi Hankkeessa on tuettu yritystä ISO-9001 laatusertifioinnin saamiseksi ja tuettu yrityksen uusasiakashankintaa. 14. Hanke on myötävaikuttanut alueen yritysten energiatehokkuuden parantumiseen: Hankkeessa on toteutettu kahden yrityksen lämmitysjärjestelmämuutos ja haettu yrityksille energiatukiavustukset toteutukseen. 6. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Kaikessa viestinnässä ja yhteistyössä eri tahojen kanssa olemme painottaneet ja tuoneet esille, että tuotannollisten alojen teollisuusyritykset tarvitsevat myös naisia ja nuoria alalle ja se sopii tasapuolisesti niin miehille kuin naisille. 7. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Hankkeen viestinnässä on huomioitu, että suomalaiset tuotannollisten alojen teollisuusyritykset ottavat huomioon toiminnassaan kestävän kehityksen vaatimukset ja odotukset. Yritysprojektien suunnittelussa on mietitty millaisia vaikutuksia suunnitelluilla investointi- ja kehittämistoimenpiteillä on ympäristöön ja kestävään kehitykseen. 8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen hyvinä käytäntöinä voidaan pitää käytännönlähtöistä suoraa yhteistoimintaa alueen tuotannollisten alojen teollisuusyritysten, muun elinkeinoelämän ja julkishallinnon kanssa. Tällainen toiminta luo luontaisia verkostoja ratkaisemaan yhteisiä mahdollisuuksia. Tällainen toiminta on erittäin tärkeää erityisesti yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden käynnistämisessä sekä uusien yritysten perustamiseen liittyvissä asioissa, koska kaiken, päätöksistä
Sivu: 17 (20) toimintaan, pitää tapahtua nopeasti. Hyvinä käytäntöinä voidaan pitää myös rohkeaa ja avointa toimintaa, asioiden niin vaatiessa, toimintaa paikallistasolta maakunta- ja maakuntarajojen ulkopuolella ilman välikäsiä. 9. TOIMINNON JATKUVUUS Projektin jatkuvuus toteutuu kehittyneiden yritysverkostojen kuten Metallinyrkki kautta. Hankkeen projektihenkilöstöltä, hankkeen päätyttyä, on siirtynyt tietoa kehittämisyhtiön yritysneuvojille ja he voivat jakaa tätä siirtynyttä osaamista omassa neuvontatyössään. Hankkeen päättyessä on osallistuttu uusien yrityksiä tukevien toimenpiteiden kehittämistyöhön ja suunnitteluun huomioiden yrittäjien ja muiden sidosryhmien odotukset tulevilta kehittämistoimenpiteiltä. (Karjalainen kauppamies & Innolla, osaamisella ja uskalluksella kansainvälistymään)
Sivu: 18 (20) 10. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus on esitetty alla olevissa taulukoissa vuosien 2011 2013 ja jatkohakemuksen ja päätöksen jälkeen vuoden 2014 osalta. KUSTANNUSARVIO Uusiutumisohjelma / Pikes osa-toteutus Henkilöstökustannukset / Projektipäällikkö / Pikesin osatoteutus Pikes Oy:n hanketoiminnan tukipalveluhenkilöstön (Paula Karjalainen, Tero Heikkinen, Jani Karjalainen) henkilöstökulut /hankkeen hallinnoin vaatima työ 2011 2012 2013 Yhteensä Perusteet 56320 62669 63922 182911 Palkkataso 4000 /kk * sotu 28 %, vuotuinen palkankorotusvara 2 %, työsuhde alkaa 1.2.2011 ja päättyy 31.12.2013 8448 9400 9588 27437 Arvio 600 /kk * sotu 28 %, vuotuinen kustannusnousu 2 %, työt alkaa 1.2.2011 ja päättyy 31.12.2013 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 64768 72069 73511 210348 Ostopalvelut 13200 14400 14400 42000 Pielisen Karjalan teknologiateollisuuden yritysryhmien kehittämis- ja kasvusuunnitelmiin ostetut ostopalvelut sekä toimialakohtaiset ostopalvelut (asiantuntijaselvitykset) (keskimäärin 1200 / kk) Matkakustannukset 6600 7200 7200 21000 Matkakulut / projektipäällikkö / yrityskäynnit, matkat joensuuhun hankkeen kokouksiin, hankkeen järjestämät tutustumismatkat (keskimäärin 600 /kk) Kone- ja laitehankinnat 3000 500 500 4000 Projektipäällikölle puhelin ja tietokone, yms. toimistotyövälineet ja kalusteet Rakennukset ja maa-alueet 0 0 0 0 Vuokrakustannukset 1650 1800 1800 5250 Projektipäällikön toimiston vuokra (150 / kk) Toimistokulut 5500 6000 5902 17402 Toimistotarvikkeet, paperit, postikulut, puhelinkulut, tietoliikennekulut, hankkeen markkinointi- ja tiedotusaineistot (500 /kk) Muut kustannukset 0 0 0 0 Luontoissuoritukset 0 0 0 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 94718 101969 103313 300000 Tulot 0 0 0 0 NETTOKUSTANNUKSET 94718 101969 103313 300000
Sivu: 19 (20) Vuoden (2013) - 2014 osalta: B 2013 B 2014 Yhteensä 2011-2014 Henkilöstökustannukset Ohjelmajohtaja, JTP 0 Hankepäällikkö, JTP 0 Ohjelmasihteeri, JTP 0 Hankepäällikkö,Keti 0 Hankepäällikkö,Pikes 60 000 60 000 120 000 Hankepäällikkö,Josek 0 Tukipalvelut, Pikes Paula Karjalainen 2 500 2 500 5 000 Tukipalvelut Pikes Tero Heikkinen 3 000 3 000 6 000 Yhteensä 65 500 65 500 131 000 Ostopalvelut Koulutukset, seminaarit 0 Tiedotus, markkinointi, esitteet, loppuevaluointi, asiakastilaisuudet 10 000 10 000 Talous, tietohallinto, toimistopalvelut 0 Ohjausryhmän kokouspalkkiot, matkakulut 0 Ulkopuoliset asiantuntijapalvelut 0 Työterveyshuolto Josek 0 Yhteensä 10 000 0 10 000 Matkakustannukset Henkilöstön ulkomaanmatkat 0 Henkilöstön kotimaan matkat 4 000 4 000 8 000 Yhteensä 4 000 4 000 8 000 Kone- ja laitehankinnat Tietokoneet ja matkapuhelimet oheislaitteineen 500 500 Yhteensä 0 500 500 Vuokrakustannukset Toimistotilavuokrat 2 000 2 000 4 000 Tietokone leasing 0 Yhteensä 2 000 2 000 4 000 Toimistokulut Puhelin-, posti- ja toimistokulut 1 500 1 500 3 000 Yhteensä 1 500 1 500 3 000 HYLÄTYT KULUT (VÄHENNETTY JO KULUISTA) 0 RAHOITETTAVAT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Pikes 83 000 73 500 156 500 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus yhteensä 311 290 317 100 1 250 562 Kuntien rahoitus yhteensä 133 410 135 900 Joensuun Tiedepuisto 5 000 5 000 20 000 Josek 94 766 96 604 380 775 Keti 15 152 15 446 60 883 Pikes 18 491 18 850 74 298 RAHOITUS YHTEENSÄ 444 700 453 000 1 786 518
Sivu: 20 (20) 11. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projekti toteutettiin hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti verkostoperiaatteita noudattaen. Hankkeen tavoitteena on ollut konkreettisten palvelu- ja toimintaverkostojen synnyttäminen Pielisen Karjalan alueen teollisuusyrityksille Jo syksyllä 2008 alkanut kansainvälinen talouskriisi on vaikuttanut hankkeen painotuksiin. Tästä huolimatta Pielisen Karjalan alueen yritykset ovat investoineet kehittämiseen ja tuotantoteknologiaan merkittävästi ja kyenneet ylläpitämään työllisyyttä alueella. Projektia toteutettiin erittäin käytännönlähtöisesti ns. kenttätyönä ja hankkeen henkilöstö paneutui hankkeen alkuvaiheessa Pielisen Karjalan alueen teollisuuskenttään tutustumiseen sekä hankkeen esittelyyn alueen yrittäjille Investoinnin ja kehittämiskohteet ovat jakautuneet alueellisesti niiden tarjoamien teollisuustyöpaikkojen mukaan varsin tasaisesti. Lieksassa on ollut suurimmat investoinnit euromääräisesti mitattuna. Metallinyrkki yritysverkoston kehittämistyötä on jatkettu hankkeessa Pro Kaivos -hankkeen, CBB - hankkeen synnyttämissä jalanjäljissä. Hanke on toiminut eri toteuttajien kanssa yhdessä syntyneen toimintamallin mukaisesti. Hanke on saavuttanut sille asetetut tulokset ja tavoitteet. 12. AINEISTON SÄILYTYS Aineisto säilytetään Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n tiloissa Kauppatori 1, 75500 Nurmes.