Opas AVAIN Asumisoikeusasuntoosi

Opas AVAIN Asumisoikeusasuntoosi

SISÄLLYSLUETTELO 1 Opas AVAIN-asumisoikeusasuntoon... 2 2 Asumisoikeuden perustaminen... 2 2.1 Asumisoikeussopimuksen tekeminen... 2 2.2 Asumisoikeusmaksun maksaminen... 2 2.3 Puolison vastuu asumisoikeussopimuksesta... 2 2.4 Autopaikan vuokrasopimus... 3 3 Asuntoon muuttaminen... 3 3.1 Edellytykset hallinnan luovuttamiselle... 3 3.2 Vakuuden toimittaminen... 3 3.3 Avainten luovuttaminen... 3 3.4 Uuden asukkaan tuloilmoituksen tekeminen... 3 3.5 Muuttoilmoituksen tekeminen... 3 3.6 Sähkösopimuksen tekeminen ja voimassaolo... 4 3.7 Kotivakuutuksen ottaminen... 4 4 Käyttövastikkeen ja -korvausten maksuvelvollisuus... 4 4.1 Käyttövastikkeen maksuvelvollisuuden alkaminen ja päättyminen... 4 4.2 Käyttövastikkeen määrä ja korottaminen... 4 4.3 Käyttövastikkeen muodostuminen... 4 4.4 Käyttökorvaukset... 5 4.5 Käyttövastikkeen maksun viivästyminen... 5 5 Asumisoikeusasunnon käyttäminen... 5 5.1 Asuinkäyttö... 5 5.2 Asunnon luovuttaminen toisen käyttöön... 5 5.3 Asunnon jättäminen pitkäksi aikaa käyttämättä... 6 5.4 Tupakointi yleisissä tiloissa ja asunnoissa... 6 5.5 Järjestysmääräysten noudattaminen... 6 5.6 Järjestyshäiriöistä ilmoittaminen... 6 6 Hoito- ja kunnossapitovastuu sekä lisä- ja muutostyöt... 6 6.1 Asumisoikeuden haltijan huolellisuusvelvoite... 6 6.2 Asunnon hoito- ja kunnossapito sekä korjaustyöt... 6 6.3 Vikailmoituksen tekeminen... 6 6.4 Asumisoikeustalon omistajan oikeus päästä asuntoon kunnon valvomiseksi... 7 6.5 Asunnon lisä- ja muutostyöt ja niihin tarvittava lupa... 7 6.6. Pitkäaikaisen asumisen palkitseminen... 7 7 Isännöinti ja huolto... 7 7.1 Isännöinnin tehtävät... 7 7.2 Huollon tehtävät... 7 8 Asumisoikeustalojen yhteishallinto... 8 8.1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa... 8 8.2 Asukashallintomallin muuttaminen... 8 8.3 Avainasukas-sivusto... 8 9 Asumisoikeuden päättäminen luovutuksella... 8 9.1 Asumisoikeudesta luopuminen... 8 9.2 Luovutuksensaajat... 8 9.3 Keskinäinen vaihto... 8 9.4 Luovutushinta... 8 9.5 Asumisoikeustalon omistajalle tehtävä luovutusilmoitus... 9 9.6 Asumisoikeuden takaisinlunastus... 9 9.7 Asumisoikeussopimukseen tehtävä lakkaamismerkintä... 9 9.8 Puolison suostumus asumisoikeuden luovutukseen... 9 10 Asumisoikeuden päättäminen purkamalla... 9 10.1 Purkamisperusteet... 9 10.2 Varoitus ja purkamisilmoitus... 9 11 Asunnosta pois muuttaminen... 10 11.1 Muuttopäivä... 10 11.2 Asukkaan lähtöilmoituksen tekeminen... 10 11.3 Asumisoikeustalon omistajan oikeus esitellä vapautuvaa asuntoa... 10 12 Poismuuton yhteydessä suoritettava ennakko-ja huoneistotarkastus... 10 12.1 Huoneistotarkastuksen suorittaminen... 10 12.2 Ennakkotarkastus... 10 12.3 Varsinaisen huoneistotarkastuksen sisältö... 10 12.4 Ennen varsinaista huoneistotarkastusta huomioitavaa... 10 12.5 Huoneistotarkastuksessa todettavat viat ja puutteet... 11 13 Vakuuden palauttaminen... 11 13.1 Edellytykset vakuuden palauttamiselle... 11 13.2 Vakuuden pidätysoikeus ja asumisoikeusmaksusta pidättäminen... 11 Opas voimassa 1.5.2014 alkaen.

1 OPAS AVAIN-ASUMIS- OIKEUSASUNTOON AVAIN Asumisoikeusasukkaan oppaaseen on kerätty tietoa asumisoikeuden perustamisesta, käyttövastikkeesta, asukastoiminnasta sekä muista asumiseen liittyvistä asioista AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä (myöhemmin AVAIN Asumisoikeus). Lisätietoja kotisivuillamme: www.avainasumisoikeus.fi /Avainasukas Opas ei kuitenkaan ole osa asumisoikeussopimusta. Mikäli asumisoikeussopimuksen tai asumisoikeutta koskevan lainsäädännön ja oppaan välillä on ristiriitaisuuksia, noudatetaan ensisijaisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä ja asumisoikeussopimusta. AVAIN Asumisoikeudella on oikeus muuttaa tämän oppaan sisältöä ja oppaassa mainittuja tietoja. AVAIN Asumisoikeus ilmoittaa oppaaseen tehtävistä muutoksista kotisivuillaan Avainasukkaan osiossa tai muulla vastaavalla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla. 2 ASUMISOIKEUDEN PERUSTAMINEN Asumisoikeudella tarkoitetaan yksityishenkilölle luovutettua oikeutta hallita asuinhuoneistoa ja mahdollisia muita tiloja talossa. Tämän oikeuden saa asumisoikeustalon omistajan kanssa tehtävällä asumisoikeussopimuksella. Asumisoikeusasunto on turvallinen ja joustava asumismuoto. Se tarjoaa lähtökohtaisesti pysyvän oikeuden hallita asumisoikeusasuntoa ja toisaalta asumisoikeuden haltija voi halutessaan vaivattomasti ja ilman riskiä luopua asumisoikeusasunnostaan. 2.1 Asumisoikeussopimuksen tekeminen Asumisoikeus perustetaan asumisoikeussopimuksella, johon sovelletaan lakia asumisoikeusasunnoista (16.7.1990/650) (tässä oppaassa asumisoikeuslaki ). Asumisoikeussopimuksella asumisoikeustalon omistaja antaa asumisoikeuden haltijalle asumisoikeuden eli oikeuden hallita asumisoikeusasuntoa asumisoikeusmaksua ja käyttövastikkeen maksua vastaan. Asumisoikeussopimuksessa sovitaan osapuolten keskeisimmät oikeudet ja velvollisuudet. Asumisoikeuden haltijalla on oikeus saada huoneisto hallintaansa maksamalla asumisoikeus- ja vakuusmaksu. Vastaavasti asumisoikeustalon omistajalla on velvollisuus luovuttaa huoneisto asumisoikeuden haltijan käyttöön ja oikeus saada asumisoikeussopimuksen mukaiset maksusuoritukset. Asumisoikeussopimuksessa voidaan sopia asumisoikeuden haltijan oikeudesta hallita myös muita tiloja kuin varsinaista huoneistoa, esimerkiksi varastotiloja. Muiden tilojen käyttöoikeus voi sisältyä käyttövastikkeeseen tai niistä voidaan periä erillinen käyttökorvaus. Asumisoikeussopimus tehdään aina kirjallisesti kahtena kappaleena, yksi kummallekin sopijapuolelle. Asukkaan tulee säilyttää omaa asumisoikeussopimuskappaletta huolellisesti koko asumisoikeuden ajan. Tämä on tärkeää mm. siksi, että asumisoikeutta luovutettaessa sopimus on luovutettava omistajalle lakkaamismerkinnän tekemistä varten (ks. kohta 9.6). 2.2 Asumisoikeusmaksun maksaminen Asumisoikeutta perustettaessa asumisoikeuden haltija sitoutuu maksamaan asumisoikeussopimuksessa ilmoitetun asumisoikeusmaksun. Asumisoikeusmaksu perustuu asumisoikeusasunnon alkuperäiseen hankintahintaan. Kun asumisoikeus perustetaan ensimmäisen kerran, asumisoikeusmaksu on korkotuetuissa tai aravalainoitetuissa asumisoikeusasunnoissa enintään 15 % hankintahinnasta. Tämän jälkeen asumisoikeusmaksujen määrityksissä otetaan huomioon rakennuskustannusindeksin muutokset ja mahdolliset asunnon arvoa korottaneet lisä- ja muutostyöt (ks. kohta 9.4). 2.3 Puolison vastuu asumisoikeussopimuksesta Yhdessä asuvat avio- ja avopuolisot sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävät henkilöt vastaavat yhteisvastuullisesti asumisoikeussopimuksesta johtuvista velvoitteista. Tämä vastuu on silloinkin, kun vain toinen puolisoista on asu- 2

misoikeussopimuksen tehnyt osapuoli. Puoliso, joka ei ole tehnyt asumisoikeussopimusta vastaa sopimusvelvollisuuksista aina niin kauan kuin hän asuu huoneistossa, myös jos sopimuksen tehnyt puoliso muuttaa huoneistosta. Vastuusäännös tarkoittaa, että asumisoikeustalon omistaja voi esimerkiksi periä käyttövastiketta kummalta tahansa huoneistossa asuvista puolisoista. Merkitystä ei myöskään ole sillä, onko toinen puoliso asunut huoneistossa jo asumisoikeuden hallinnan alkaessa vai muuttanut sinne vasta myöhemmin. 2.4 Autopaikan vuokrasopimus Autopaikan käyttöoikeudesta voidaan sopia asumisoikeussopimuksessa. Mikäli autopaikka vuokrataan erillisellä vuokrasopimuksella, sovelletaan siihen maanvuokralakia (OM7/42/2007) tai lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (31.3.1995/482). Autopaikat pyritään vuokraamaan siten, että yhden asunnon käyttöön vuokrataan ensisijaisesti yksi autopaikka. Toinen autopaikka vuokrataan vain, jos autopaikkoja jää jäljelle. Vastaavasti toisesta autopaikasta tulee tavallisesti luopua, mikäli taloon muuttaa asukas, joka haluaa vuokrata ensimmäisen autopaikkansa. Lisätietoja vapaana olevista autopaikoista ja niiden vuokraamisesta saa ottamalla yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään tai huoltoyhtiöön. 3ASUNTOON MUUTTAMINEN 3.1 Edellytykset hallinnan luovuttamiselle Asumisoikeussopimuksessa sovitaan päivästä, jona talon omistaja luovuttaa asumisoikeuden haltijalle asumisoikeusasunnon hallinnan. Hallinnan luovuttamisen edellytyksenä on, että asumisoikeudenhaltija on maksanut sovittuun päivään mennessä asumisoikeus- ja vakuusmaksun ja mahdolliset rakennusvaiheen aikana sovitut sekä erääntyneet asunnon lisä- ja muutostyöt. 3.2 Vakuuden toimittaminen Asumisoikeussopimuksessa sovitaan kohtuullisesta vakuudesta ja sen eräpäivästä. Pääsääntöisesti vakuus on asumisoikeustalon omistajan tilille maksettava koroton suoritus. Vakuus tulee toimittaa asumisoikeustalon omistajalle aina ennen asumisoikeussopimuksessa sovittua asunnon hallinnan luovutuspäivää ja asuntoon muuttamista. Vakuus toimitetaan kaikkien asumisoikeussopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen vakuudeksi. Vakuus toimitetaan talon omistajan haltuun ja hyväksi koko asumisoikeussopimuksen voimassaoloajaksi. Asukas ei siten voi käyttää vakuutta esimerkiksi käyttövastikkeen maksuun. Vakuuden palauttamisesta on kerrottu kohdassa 13. 3.3 Avainten luovuttaminen Kun asumisoikeussopimus on allekirjoitettu ja hallinnan luovutuksen edellytyksenä olevat maksut on suoritettu, asumisoikeuden haltijalle luovutetaan huoneiston ja mahdollisten muiden hänen käyttöönsä tulevien tilojen avaimet. Asumisoikeuden haltija vastaa kaikista hänelle luovutetuista avaimista. Avainten säilyttämisessä on syytä olla erityisen huolellinen koko asumisen ajan. Puuttuvat avaimet aiheuttavat aina poismuuton yhteydessä lukkojen uudelleen sarjoittamisen. Asumisoikeustalon omistajalla on oikeus periä kaikki puuttuvasta/kadonneesta avaimesta omistajalle aiheutuvat kustannukset. Kopioiden teettäminen avaimista omatoimisesti on kielletty, lisäavaimet tilataan aina isännöitsijältä. 3.4 Uuden asukkaan tuloilmoituksen tekeminen Tuloilmoitus on tehtävä viimeistään asuntoon muutettaessa. Tällöin ilmoitus toimitetaan huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle, jos asumisoikeuskohteella ei ole huoltoyhtiötä. Lomakkeita saa asumisoikeustalon isännöitsijän toimistosta ja AVAIN Asumisoikeuden kotisivuilta. Tuloilmoituksen tekemisen jälkeen asuntoon muuttavat henkilöt merkitään talonkirjaan. Huoneiston ovi voidaan avata vain talonkirjaan merkitylle asukkaalle. Talonkirjaan merkitty asukas voi olla yhteishallintolain kautta vaikuttamassa oman talonsa asioihin. 3.5 Muuttoilmoituksen tekeminen Uuden asukkaan tuloilmoitus ei korvaa lakisääteistä muuttoilmoitusta. Kun asunnosta muutetaan pysyvästi toiseen asuntoon tai jos tilapäinen oleskelu toisessa asunnossa kestää yli kolme kuukautta, täytyy viikon kuluessa muutosta tehdä erillinen muuttoilmoitus maistraattien ylläpitämään valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään. Postin oikeaan osoitteeseen saamiseksi muuttoilmoitus on tehtävä lisäksi myös postiin. Postin ja väestökirjahallinnon käytössä on järjestelmä, jossa voit halutessasi päivittää nämä tietosi yhdellä ilmoituksella. Internetissä ilmoituksen voi tehdä myös Postin ja väestökirjahallinnon yhteisessä verkkopalvelussa osoitteessa: www.muuttoilmoitus.fi. 3

3.6 Sähkösopimuksen tekeminen ja voimassaolo Sähkösopimus sähkön toimittamisesta asumisoikeushuoneistoon tulee tehdä noin kaksi viikkoa ennen muuttoa. Mikäli asukas ei ole tehnyt sähkösopimusta, AVAIN Asumisoikeus laskuttaa sähkösopimuksettoman ajan sähkön kulutuksen ja laskutuksesta aiheutuvat kulut asukkaalta jälkikäteen. Sähkösopimuksen tulee olla voimassa huoneiston viimeiseen hallintapäivään saakka. 3.7 Kotivakuutuksen ottaminen Asumisoikeuden haltijalla tulee olla koko asumisoikeussopimuksen voimassaoloajan voimassa oleva kotivakuutus. Kotivakuutuksen tulee olla voimassa huoneiston viimeiseen hallintapäivään saakka. Vakuutuksen sisältö ja laajuus kannattaa harkita tarkoin, sillä kaikki vakuutukset eivät korvaa esim. irtain- tai ulkovarastossa olevia tavaroita eivätkä sijaisasunnon kustannuksia mahdollisessa kiinteistövahingossa. Asumisoikeustalon omistajalla on kiinteistöilleen kiinteistövakuutus, josta korvataan kiinteistölle mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Kiinteistön vakuutuksesta ei korvata asukkaiden yksityisomaisuutta. 4KÄYTTÖVASTIKKEEN JA -KORVAUSTEN MAKSUVELVOLLISUUS 4.1 Käyttövastikkeen maksuvelvollisuuden alkaminen ja päättyminen Käyttövastikkeen maksuvelvollisuus alkaa sinä päivänä, jona asumisoikeuden haltijalla on oikeus saada huoneisto hallintaansa. Maksuvelvollisuus alkaa sovittuna hallinnanluovutuspäivänä vaikka asumisoikeuden haltija muuttaisikin huoneistoon vasta myöhemmin. Maksuvelvollisuus alkaa sovittuna päivänä myös silloin, kun asumisoikeustalon omistaja ei voi luovuttaa asuntoa sovittuna päivänä asumisoikeuden haltijasta johtuvasta syystä, kuten vakuuden toimittamisen viivästymisen vuoksi. Hallinnan luovutuksen edellytyksistä kohdassa 3.1. Käyttövastikkeen maksuvelvollisuus päättyy kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun omistaja on vastaanottanut asumisoikeuden haltijan tekemän asumisoikeuden luovutusta koskevan ilmoituksen edellyttäen, että myös huoneiston hallinta on tällöin luovutettu. Käyttövastiketta on maksettava kolmen kuukauden määräajan loppuun saakka, vaikka asunnosta muutettaisiin jo aikaisemmin pois. Mikäli asunnon hallintaa ei ole luovutettu kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisesta, jatkuu maksuvelvollisuus hallinnan luovutukseen asti. Mikäli asumisoikeussopimuksen tehnyt tekee luovutusilmoituksen asunnosta jo ennen kuin asunnon hallinta on siirtynyt hänelle, päättyy käyttövastikkeen maksuvelvollisuus tässäkin tapauksessa vasta kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun omistaja on vastaanottanut luovutusilmoituksen. Käyttövastikkeen maksuvelvollisuuden aikaisemmasta päättymisestä voidaan sopia talon omistajan kanssa erikseen ainoastaan siltä osin kuin asuntoon muuttaa em. määräajalla uusi käyttövastiketta maksava asukas. 4.2 Käyttövastikkeen määrä ja korottaminen Käyttövastikkeen määrä sopimushetkellä sekä ehdot asumisoikeustalon omistajan oikeudesta myöhemmin tarkistaa käyttövastiketta sovitaan asumisoikeussopimuksessa asumisoikeuslain edellytysten mukaisesti. AVAIN Asumisoikeuden hallitus käsittelee käyttövastikkeen tarkistustarpeet vuosittain ja päättää keskimääräiset käyttövastikkeet erikseen kullekin taloyksikölle. Yleensä käyttövastikkeen tarkistukset tehdään kalenterivuoden alussa ja niistä ilmoitetaan etukäteen viimeistään kaksi kuukautta ennen uuden käyttövastikkeen voimaantuloa. Lisätietoa käyttövastikkeen määräytymisestä saat Avainasukas-sivustolta ja asukkaiden kokouksissa. 4.3 Käyttövastikkeen muodostuminen Käyttövastikkeen muodostuminen perustuu ns. omakustannusperiaatteeseen eli käyttövastikkeilla katetaan kaikkien omistajan asumisoikeusasuntojen ja niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja ylläpidon edellyttämät, kohtuullisen taloudenpidon mukaiset menot. Asumisoikeustalon omistaja soveltaa omistamissaan asumisoikeustaloissa ns. käyttövastikkeiden tasausjärjestelmää. Tasaamisen periaatteista päättää asumisoikeuslainsäädännön asettamissa rajoissa yhtiön hallitus. Asuntokohtaisen käyttövastikkeen määrittelyssä on käytössä jyvitys. Jyvitys päätetään asumisoikeustalokohtaisesti rakennusvaiheessa. Asuntokohtainen käyttövastike määräytyy edellä mainittujen keskimääräisen vastikkeen, tasauksen ja talokohtaisen jyvityksen perusteella. Käyttövastike muodostuu käyttövastike I:stä ja käyttövastike II:sta. Käyttövastike I sisältää menoerät, joihin asukkaat voivat vaikuttaa omalla asumisellaan. 4

Sellaisia menoja ovat esimerkiksi: talohuolto, ulkoalueiden hoito, siivous ja puhtaanapito, lämmitys, vesi- ja jätevesi, sähkö, jätehuolto, kiinteistö- ja huoneistokorjaukset sekä kohdekohtainen asukastoiminta. Näitä menoja ei tasata muiden asumisoikeustalojen kesken. Lisäksi käyttövastike I:n määrään vaikuttaa mahdollinen edellisiltä kausilta kertynyt kumulatiivinen käyttövastike I:n ylijäämähyvitys tai alijäämäveloitus. Käyttövastike II sisältää menoja, jotka tasataan yhtiön kaikkien asumisoikeustalojen kesken. Tällaisia menoja ovat mm: isännöinti, asumisoikeuksien myynti ja markkinointi, maavuokrat, kiinteistövero, vahinkovakuutukset, tasattavat kiinteistö ja huoneistokorjaukset, valtakunnallinen asukastoiminta ja hallinto, viestintä ja tiedotustoiminta, muu yhtiön hallinto sekä pääomamenot. 4.4 Käyttökorvaukset Käyttövastikkeen lisäksi asumisoikeuden haltijalta voidaan periä muita huoneiston käyttöön liittyviä maksuja eli ns. käyttökorvauksia. Käyttökorvauksista voidaan sopia heti asumisoikeussopimuksessa tai myös myöhemmin asumisoikeussuhteen aikana. Käyttökorvaukset voivat perustua esimerkiksi kulutukseen tai henkilölukuun. Käyttökorvaukset tarkistetaan vuosittain talon omistajan toimielinten päätösten mukaisesti. Mikäli käyttökorvaus perustuu henkilölukuun, asumisoikeuden haltija on aina velvollinen omaaloitteisesti ilmoittamaan henkilöluvun kasvusta ja maksamaan myös asuntoon muuttavan tai syntyvän uuden henkilön osalta kyseistä käyttökorvausta. Vaikkei ilmoitusta tehtäisikään henkilöluvun kasvaessa, omistajalla on aina oikeus periä tällaiset maksut taannehtivasti. 4.5 Käyttövastikkeen maksun viivästyminen Asumisoikeussopimuksessa sovitaan käyttövastikkeen maksamiseen liittyvistä ehdoista, kuten käyttövastikkeen maksukaudesta ja eräpäivästä. Käyttövastike maksetaan kerran kuussa etukäteen asumisoikeustalon omistajan ilmoittamalle pankkitilille. Käyttövastikkeen maksun viivästyessä asumisoikeustalon omistajalla on oikeus periä kulloinkin voimassa olevan korkolain mukaista viivästyskorkoa sekä perintälain mukaisia perintäkuluja. Saamatta jäänyt käyttövastike voidaan myös antaa perittäväksi ulkopuoliselle perintätoimistolle, jolla on aina erääntyneen käyttövastikkeen lisäksi oikeus periä omat perimiskulunsa. Ankarimmillaan käyttövastikkeen laiminlyönti voi johtaa asumisoikeussopimuksen purkamiseen, jolloin omistajalla on viivästyskoron lisäksi oikeus saada korvausta viivästymisestä aiheutuneista vahingoista. Edellä käyttövastikkeen viivästymisestä sanottu koskee myös kaikkia muita huoneiston käyttöoikeuteen kuuluvia omistajalle suoritettavia maksuja. Käyttökorvauksista kohdassa 4.4. 5 ASUMISOIKEUS- ASUNNON KÄYTTÄMINEN 5.1 Asuinkäyttö Asumisoikeusasunto luovutetaan käytettäväksi vain asuinkäyttöön. Asumisoikeuden haltija saa käyttää huoneistoa omana vakituisena asuntona ja myös yhteisenä asuntona puolisonsa ja perheeseen kuuluvien lasten kanssa. Puolisoiden yhteisvastuusta kohdassa 2.3 Asumisoikeussopimuksen ja -lain määräysten lisäksi huoneiston käytössä on muistettava noudattaa, mitä asumisoikeuskohteen järjestysmääräyksissä sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevissa viranomaismääräyksissä ja ohjeissa on määrätty. Järjestysmääräyksistä kohdassa 5.5. 5.2 Asunnon luovuttaminen toisen käyttöön Ilman asumisoikeustalon omistajan lupaa asunnon hallintaa tai sen osaa ei saa luovuttaa toisen käytettäväksi. Asumisoikeusasunnon väliaikainen luovuttaminen enintään kahdeksi vuodeksi toisen käyttöön voi kuitenkin olla mahdollista, jos asumisoikeuden haltija joutuu työnsä, opintojensa tai muun vastaavan syyn takia tilapäisesti oleskelemaan toisella paikkakunnalla tai luovuttamiseen on muu erityinen syy. Edellä mainitusta luovuttamisesta ja sen sovitusta tai todennäköisestä kestosta on ilmoitettava talon omistajalle kirjallisesti. Jos hallinnan väliaikainen luovuttaminen myöhemmin näyttääkin kestävän yli kaksi vuotta, omistajalle on ilmoitettava tästä aina kirjallisesti ja viimeistään kuukausi ennen kahden vuoden määräajan täyttymistä, koska omistajalla voi olla perusteltu syy vastustaa pitempiaikaista luovutusta. Tärkeää on huomata, että huoneiston luovuttaminen toisen käyttöön ei vapauta asumisoikeusasunnon haltijaa mistään asumisoikeussopimuksessa sovituista asumisoikeuden haltijan velvoitteista. Luovutuksesta huolimatta asumisoikeuden haltija vastaa edelleen omistajalle mm. käyttövastikkeen ja käyttökorvauksien maksamisesta ja siitä, että huoneistoa hoidetaan huolellisesti. Asumisoikeuden haltijan vastuuta ei rajoita 5

millään tavalla esimerkiksi se, että huoneiston väliaikaisesti käyttöönsä saanut on aiheuttanut huoneistossa omistajalle korvattavan vahingon. 5.3 Asunnon jättäminen pitkäksi aikaa käyttämättä Jos huoneisto jätetään pitkäksi aikaa käyttämättä, asumisoikeuden haltijan tulee ilmoittaa siitä asumisoikeustalon omistajalle. Omistajalle tulee tällöin myös aina varata mahdollisuus päästä huoneistoon. 5.4 Tupakointi yleisissä tiloissa ja asunnoissa Yleisissä sisätiloissa tupakointi on ehdottomasti kielletty. Asunnoissa tupakointikiellosta on sovittu asumisoikeussopimuksessa. 5.5 Järjestysmääräysten noudattaminen Asumisoikeustalon asukkaalla on velvollisuus noudattaa asumisoikeuskohteessa kulloinkin voimassa olevia järjestysmääräyksiä. Asukas vastaa myös vieraidensa aiheuttamista järjestyshäiriöistä. Järjestysmääräysten rikkominen saattaa johtaa asumisoikeussopimuksen purkamiseen ja aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuuden. Järjestysmääräysten lisäksi asukkaan on noudatettava myös muita terveyden, turvallisuuden ja järjestyksen säilyttämiseksi annettuja tarpeellisia ohjeita, määräyksiä ja lakeja. Järjestysmääräyksistä saa tarvittaessa lisätietoa esimerkiksi isännöitsijältä ja Avainasukassivustolta. 5.6 Järjestyshäiriöistä ilmoittaminen Jos talossa ilmenee järjestyshäiriöitä, tulee niistä ilmoittaa kirjallisesti isännöitsijälle. Isännöitsijä voi antaa järjestyshäiriön aiheuttajalle kirjallisen huomautuksen ja häiriköinnin edelleen jatkuessa kirjallisen varoituksen. Räikeämmissä tilanteissa voidaan myös antaa suoraan varoitus. Jos häiriköinti jatkuu vielä varoituksen antamisen jälkeen, asumisoikeustalon omistaja voi purkaa asumisoikeussopimuksen. On kuitenkin huomattava, että etenkin kerrostaloasumisessa on myös siedettävä normaaleja yhteisöasumiseen liittyviä ääniä. Yksittäisiä kertoja, esimerkiksi kerran vuodessa vietettäviä syntymäpäiväjuhlia, voidaan harvoin luokitella järjestyshäiriöksi. Toki tulevista mahdollisesti häiriötä aiheuttavista kertaluonteisistakin tilanteista on kohteliasta ilmoittaa naapureille etukäteen. 6 HOITO- JA KUNNOSSAPITOVASTUU SEKÄ LISÄ- JA MUUTOSTYÖT 6.1 Asumisoikeuden haltijan huolellisuusvelvoite Asumisoikeuden haltijan tulee hoitaa huoneistoa ja asumisoikeussuhteen johdosta käytössään olevia muita tiloja ja laitteita huolellisesti. Tällä huolellisuusvelvoitteella tarkoitetaan sitä, että asumisoikeuden haltijalla on kaikessa toiminnassaan yleinen velvollisuus ottaa huomioon, että huoneisto on AVAIN Asumisoikeuden omaisuutta. Huolellisuusvelvoite käsittää normaaliin asumiseen liittyviä seikkoja, kuten huoneistokohtaisen ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja muiden asunnon koneiden ja laitteiden oikean käyttämisen ja asunnon pintamateriaalien huomioon ottamisen hoito- ja siivousmateriaaleja valittaessa. Tärkeää on myös muistaa, että asumisoikeuden haltijalla on suoraan asumisoikeuslain mukaan velvollisuus korvata omistajalle kaikki vahingot, jotka hän tai hänen vieraanaan oleva henkilö aiheuttaa huoneistolle tai rakennuksen yhteiskäytössä oleville tiloille tai laitteille tahallisesti, laiminlyönnillä tai muulla huolimattomuudella. 6.2 Asunnon hoito- ja kunnossapito sekä korjaustyöt Huoneistoa koskevan välittömän vahingon estämiseksi tai rajoittamiseksi huoneiston haltijan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin välittömästi. Asumisoikeuden haltija vastaa kaikista kulloinkin voimassa olevan vastuunjakotaulukon mukaisesti vastuulleen kuuluvasta asunnon hoidosta ja kunnossapidosta sekä korjaustöistä. Vastuunjakotaulukkoon kannattaa tutustua huolella. Lisätietoja saa tarvittaessa kiinteistön huoltoyhtiöstä ja isännöitsijältä. Asumisoikeuden haltijan vastuulla ei ole asunnon tavanomainen kuluminen, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä asumiseen. Ohjeena tavanomaisesta kulumisesta käytetään Rakli:n julkaisua Asuinhuoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous. Ohjeistus on saatavana Avainasukas-sivustolta ja AVAIN Asumisoikeuden asuntopalveluista. 6.3 Vikailmoituksen tekeminen Asukkaan tulee ottaa yhteys joko huoltoyhtiön palvelunumeroon tai isännöitsijään kaikissa asuntokohtaisissa vioissa. Ilmoitusvelvollisuuden 6

laiminlyönnistä aiheutuvat vahingot voivat tulla asukkaan korvattavaksi. Huoltotyöt suoritetaan pääsääntöisesti arkisin normaalityöajan puitteissa. Kiireellisissä tapauksissa viat huolletaan aina niin pian kuin mahdollista. Huoltoyhtiön palvelunumero on auki 24 tuntia vuorokaudessa, mutta suositeltavaa on että eikiireellisistä huoltotöistä ilmoitetaan normaalin työajan puitteissa. 6.4 Asumisoikeustalon omistajan oikeus päästä asuntoon kunnon valvomiseksi Asumisoikeustalon omistajalla on oikeus päästä asuntoon sen kunnon, hoito- ja kunnossapitotyön sekä muutostyön tarkistamista sekä korjaustyön suorittamista varten. Tällaisissa tilanteissa, poislukien hätätöiksi luokiteltavat työt otetaan ensin yhteyttä asukkaaseen ja pyritään sopimaan kummallekin sopiva ajankohta. 6.5 Asunnon lisä- ja muutostyöt ja niihin tarvittava lupa Asumisoikeuden haltijalla on oikeus tehdä tai teettää asumisoikeusasunnossa kohtuullisia asumistasoa parantavia lisä- ja muutostöitä (myöhemmin muutostyö) noudattaen AVAIN Asumisoikeuden erillistä ohjeistusta: Asumisaikainen lisä- ja muutostyöohje asunnon haltijalle. Lisä- ja muutostyölupahakemuksen ja ohjeet saa talon isännöitsijältä ja Avainasukassivustolta. Uudiskohteiden rakennusaikaisista lisä- ja muutostöistä asumisoikeuden haltija tekee lisä- ja muutostyösopimuksen suoraan kohteen urakoitsijan kanssa. Tällöin urakoitsija hankkii asumisoikeuden haltijan haluamille muutostöille asumisoikeustalon omistajan hyväksymisen. Urakoitsija toimittaa asumisoikeustalon omistajalle lisä- ja muutostöiden kustannusselvityksen, jonka perusteella asumisoikeuden haltijalle maksetaan mahdollinen hyvitys asumisoikeudesta luovuttaessa asukkaan toimittamia maksukuitteja vastaan. 6.6. Pitkäaikaisen asumisen palkitseminen määrän verran. Tarkemmat tiedot Avainasukassivustolta. 7 ISÄNNÖINTI JA HUOLTO 7.1 Isännöinnin tehtävät Isännöinnistä vastaa asumisoikeustalon omistajan valitsema isännöitsijä. Isännöitsijä vastaa asumisoikeuskohteen ns. juoksevaan hallintoon kuuluvista asioista isännöintisopimuksen mukaisesti esim. ylläpitosopimuksista ja niiden valvonnasta. Isännöitsijän toimii myös yhteistyössä asukastoimikunnan kanssa erilaisissa asumiseen liittyvissä asioissa. Isännöitsijän yhteystiedot löytyvät talon ilmoitustaululta ja Avainasukas-sivustolta. 7.2 Huollon tehtävät Huollosta vastaa asumisoikeustalon omistajan valitsema huoltoyhtiö tai jos huoltoyhtiötä ei ole, joku muu omistajan valitsema taho. Huoltoyhtiö vastaa huoltosopimuksen mukaisista tehtävistä. Sopimuksen mukaista toteutumista valvoo isännöitsijä. Tyypillisesti huoltoyhtiön vastuulla ovat erilaiset kiinteistön, asuntojen ja piha-alueiden huolto- ja hoitotoimenpiteet. Lisäksi huoltoyhtiö vastaanottaa vika-ilmoitukset ja päivystää 24 tuntia vuorokaudessa kiireellisiä huoltotoimenpiteitä ja huoneistojen oven avauksia varten. Huoltosopimuksen laajuus voi vaihdella eri asumisoikeustaloissa. Joissakin asumisoikeustaloissa on myös voitu sopia, että joidenkin tavallisesti huoltoyhtiön vastuulle kuuluvien asioiden hoidosta vastaavat asukkaat. AVAIN Asumisoikeus haluaa kiittää asukkaitaan pitkäaikaisesta asumisesta. Samassa asunnossa yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta asuneelle asukkaalle tarjotaan asukasetuna mahdollisuutta asunnon ilmeen parantamiseen. Parannus tulee suorittaa Asumisaikainen lisä- ja muutostyöohje asunnon haltijalle -ohjeistuksen mukaisesti. Asukasetu on kahden kuukauden vastikkeen 7

8 ASUMISOIKEUSTALOJEN YHTEISHALLINTO 8.1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa Asumisoikeustaloissa toteutetaan yhteishallintoa vähintään siinä laajuudessa kuin yhteishallinnosta vuokrataloissa annetussa laissa (16.7.1990/649) säädetään. Yhteishallinnon tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa asioissa, lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää asumisoikeustalojen kunnossapitoa ja hoitoa. AVAIN Asumisoikeuden käytössä olevaan asukashallintomalliin, talosi asukkaidenkokousten pöytäkirjoihin sekä muihin yhteishallintolain mukaisiin raportteihin pääset tutustumaan Avainasukas-sivustolla. 8.2 Asukashallintomallin muuttaminen AVAIN Asumisoikeuden hallitus voi tarvittaessa muuttaa asukashallintomallia huomioiden yhteishallinnosta vuokrataloissa annetussa laissa (16.7.1990/649) olevat vähimmäisvaatimukset. Muutoksista tiedotetaan Avainasukas-sivustolla ja asukastilaisuuksissa. Kaikki asukashallinnon muutokset koskevat voimaan tultuaan kaikkia yhtiön taloyksiköitä. 8.3 Avainasukas-sivusto Avainasukas-sivusto on asukkaiden extranetsivusto, josta löytyy kohdekohtaista ja yleistä tietoa asumisesta sekä yhteishallinnosta. Sivustolle kirjautumiseen tarvitaan asuntokohtaiset tunnukset. Uudelle asukkaalle lähetetään huoneistokohtaiset käyttäjätunnukset huoneiston hallinnan yhteydessä postitse. Mikäli tunnuksesi jostain syystä katoavat, voit tilata uudet tunnukset sähköpostitse osoitteesta: extranet@avainasumisoikeus.fi. Ilmoita sähköpostissa koko nimesi ja tarkka osoitteesi. 9ASUMISOIKEUDEN PÄÄTTÄMINEN LUOVUTUKSELLA 9.1 Asumisoikeudesta luopuminen Asumisoikeuden haltija voi halutessaan luopua asumisoikeudestaan. Asumisoikeuden haltija voi päättää asumisoikeutensa luovuttamalla sen luovutusehdot täyttävälle luovutuksensaajalle (ks. kohta 9.2) sovitulla luovutushinnalla (ks. kohta 9.3) ja tekemällä asumisoikeustalon omistajalle luovutusta koskevan kirjallisen ilmoituksen (ks. kohta 9.4). Asumisoikeusasunto voidaan myös tietyissä tilanteissa vaihtaa toiseen asumisoikeusasuntoon. Asumisoikeuden vaihdon edellytyksistä voi kysyä tarkempaa tietoa asumisoikeustalon asuntopalveluista. 9.2 Luovutuksensaajat Asumisoikeuden voi siirtää puolisolleen, suoraan etenevässä tai takanevassa polvessa olevalle sukulaiselleen taikka sellaiselle perheenjäsenelle, joka luovutushetkellä vakinaisesti asuu huoneistossa. Asumisoikeuden voi jättää myös perinnöksi. Luovutuksensaajalla on oltava käyttämätön asumisoikeusjärjestysnumero. Asumisoikeuden siirrosta on tehtävä kirjallinen ilmoitus omistajalle. Omistaja hakee luovutuksensaajalle kunnan asukashyväksynnän ennen asumisoikeussopimuksen siirtoa. 9.3 Keskinäinen vaihto Asumisoikeuden haltijoilla on oikeus vaihtaa asuntoa keskenään. Keskinäinen vaihto ei ole sidottu kuntarajoihin, eikä uutta järjestysnumeroa tarvita, jos vaihto tapahtuu saman kunnan sisällä. Vaihtajat voivat olla eri omistajayhteisöjen asumisoikeuden haltijoita. Muutoin menettely tapahtuu kuten yllä. Keskinäistä vaihtoa haluavien hakeminen voi tapahtua mm. eri omistajayhteisöjen ylläpitämien Asuntopörssien kautta. 9.4 Luovutushinta Asumisoikeus voidaan aina luovuttaa enintään asumisoikeussopimuksessa sovitulla ja asumisoikeuslakiin perustuvalla luovutushinnalla. Asumisoikeuden luovutushinta on enintään asumisoikeussopimukseen merkitty ja asunnosta suoritettu alkuperäinen asumisoikeusmaksu, 8

johon tehdään rakennuskustannusindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus, ja johon lisätään mahdollisten hyvitettävien lisä- ja muutostöiden arvo luovutushetkellä. Indeksitarkistus lasketaan asumisoikeusasunnon luovutusilmoituksen (ks. kohta 9.5) vastaanottoajankohdan rakennuskustannusindeksin pisteluvun ja alkuperäisen asumisoikeusmaksun eräpäivän pisteluvun välisen erotuksen perusteella. Korkotuki- tai aravalainoitetun asumisoikeusasunnon osalta asumisoikeuden enimmäisluovutushinnalle omistaja hakee asunnon sijaintikunnan vahvistuksen. Lisä- ja muutostöistä voidaan hyvittää omistajan hyväksymien asumisoikeuden haltijan asumisoikeusasuntoon teettämien ja hallintaaikanaan rahoittamien asumistasoa parantavien kohtuullisten, Asumisaikainen lisä- ja muutostyöohje asunnon haltijalle -ohjeistuksen mukaisesti tehtyjen töiden arvo. Hyvitettäville lisä- ja muutostöille on aina oltava omistajan hyväksyntä ennen töiden aloittamista. 9.5 Asumisoikeustalon omistajalle tehtävä luovutusilmoitus Asumisoikeuden luovutuksesta on aina tehtävä asumisoikeuden omistajalle kirjallinen ilmoitus. Luovutusta koskeva luovutusilmoituksen saa asuntopalveluista tai AVAIN Asumisoikeuden kotisivuilta. Luovutusilmoitus tehdään yleensä ilmoittamatta erikseen luovutuksensaajaa. Tällainen ilmoitus merkitsee asumisoikeudesta luopumista ja käynnistää alla kohdassa 9.6 kuvatun asumisoikeuden takaisinlunastusmenettelyn. Luovutus määrätylle luovutusehdot täyttävälle luovutuksensaajalle on myös aina ilmoitettava omistajalle, jotta omistaja voi tehdä luovutuksensaajan kanssa uuden asumisoikeussopimuksen ja merkitä luovuttajan asumisoikeussopimukseen asumisoikeuden lakkaamista koskevat merkinnät (ks. kohta 9.7). 9.6 Asumisoikeuden takaisinlunastus Kun asumisoikeustalon omistaja on vastaanottanut asumisoikeuden haltijan tekemän luovutusta koskevan ilmoituksen, alkaa kolmen (3) kuukauden pituinen määräaika, jonka aikana talon omistajan on osoitettava asumisoikeudelle luovutuksensaaja. Jos luovutuksensaajaa ei voida määräajassa osoittaa, talon omistaja on velvollinen lunastamaan asumisoikeuden takaisin. Lunastus tehdään edellä kohdassa 9.4 mukaisella luovutushinnalla em. määräajan päättyessä huoneiston hallinnan vapauttamista vastaan. 9.7 Asumisoikeussopimukseen tehtävä lakkaamismerkintä Asumisoikeutta luovutettaessa asumisoikeuden haltijan tulee toimittaa alkuperäinen asumisoikeussopimuskappaleensa asumisoikeustalon omistajalle, jotta omistaja voi tehdä siihen asumisoikeuden lakkaamisesta merkinnän. Lakkaamismerkinnän tekeminen on erityisen tärkeää, koska asumisoikeuslain mukaisesti asumisoikeuden haltija ei vapaudu asumisoikeuden haltijan velvollisuuksistaan ennen kuin asumisoikeus on merkitty alkuperäiseen asumisoikeussopimukseen lakanneeksi. 9.8 Puolison suostumus asumisoikeuden luovutukseen Jos puolisot käyttävät asumisoikeusasuntoa yhteisenä asuntonaan, ei puoliso saa luovuttaa asumisoikeuttaan ilman toisen puolison suostumusta. Käytännössä puolison suostumuksen on oltava jo luovutusilmoituksessa. 10 ASUMISOIKEUDEN PÄÄTTÄMINEN PURKAMALLA 10.1 Purkamisperusteet Asumisoikeussopimuksen purku on asumisoikeustalon omistajan keino reagoida velvollisuuksiaan laiminlyövän asumisoikeuden haltijan menettelyyn. Asumisoikeustalon omistaja saa purkaa asumisoikeussopimuksen asumisoikeusasunnoista annetun lain 33, 36 ja 42 :ssä lueteltujen asumisoikeuden haltijan sopimusrikkomusten perusteella. Purkamisperusteet ovat tilanteita, joissa on enää kohtuutonta edellyttää omistajan pysyvän sopimuksessa. Yleisin purkamisperuste on sovitun käyttövastikkeen maksamatta jättäminen ja toiseksi yleisin huoneistossa vietetty häiritsevä elämä. Myös esimerkiksi huoneiston käyttötarkoituksen vastainen käyttö, huoneiston huono hoito tai järjestysmääräysten rikkominen voivat oikeuttaa asumisoikeustalon omistajan purkamaan asumisoikeussopimuksen. 10.2 Varoitus ja purkamisilmoitus Normaalisti asumisoikeustalon omistaja antaa asumisoikeuden haltijalle ennen purkamista kirjallisen varoituksen, jonka tarkoituksena on antaa asumisoikeuden haltijalle vielä mahdollisuus korjata sopimuksen vastainen menettelynsä. Tietyissä tilanteissa, ja kun rikkominen on ollut erittäin moitittavaa, voi asumisoikeusasunnon omistajalla olla oikeus purkaa sopimus myös ilman varoitusta. Purkamisilmoitus tehdään aina kirjallisesti ja 9

annetaan tiedoksi todistettavasti. 11 ASUNNOSTA POIS MUUTTAMINEN 11.1 Muuttopäivä Mikäli asumisoikeussopimus päättyy sopimuksen purkamisen perusteella, muuttopäivä on sopimuksen päättymispäivän jälkeinen arkipäivä. Muissa tapauksissa muuttopäivä on asumisoikeussopimuksen lakkaamispäivä tai tätä aikaisemmaksi talon omistajan kanssa sovittu hallinnanluovutuspäivä, jolloin asunto on luovutettava kokonaan talon omistajan hallintaan. 11.2 Asukkaan lähtöilmoituksen tekeminen Poismuutosta tulee ilmoittaa huoltoyhtiölle tai jos huoltoyhtiötä ei ole, isännöitsijälle. Asukkaan lähtöilmoitus tehdään erillisellä lähtöilmoituslomakkeella, jonka voi useimmissa taloissa jättää rappukäytävässä tai muussa paikassa sijaitsevaan huoltoyhtiön postilaatikkoon. Asumisoikeustalon omistajalle tehty luovutusilmoitus ei korvaa huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle jätettävän lähtöilmoituksen tekemistä. Lähtöilmoitus ei myöskään korvaa lakisääteistä muuttoilmoitusta vaan se tulee tehdä erikseen väestörekisterikeskukselle, ks. myös edellä kohta 3.5. Lähtöilmoituslomakkeita saa asumisoikeustalon asuntopalveluista, isännöitsijältä tai AVAIN Asumisoikeuden kotisivuilta. 11.3 Asumisoikeustalon omistajan oikeus esitellä vapautuvaa asuntoa Asumisoikeustalon omistajalla on oikeus näyttää vapautuvaa asumisoikeusasuntoa uusille mahdollisille asukkaille asumisoikeuden haltijalle ja omistajalle sopivana aikana. Kätevintä on että, omistaja välittää asumisoikeuden haltijan puhelinnumeron asunnon näyttöä haluaville, tähän pyydetään luovutusilmoituksessa asumisoikeudesta luopujan suostumus. Tällöin he voivat sopia keskenään näytölle sopivan ajan. 12 POISMUUTON YHTEYDESSÄ SUORITETTAVA ENNAKKO- JA HUONEISTOTARKASTUS 12.1 Huoneistotarkastuksen suorittaminen Asumisoikeusasunnossa suoritetaan poismuuton yhteydessä huoneistotarkastus. Huoneistotarkastukset suoritetaan pääsääntöisesti työaikana. Suositeltavaa olisi, että asukas olisi paikalla huoneistotarkastuksissa. Huoneistotarkastus on kaksiosainen. Luovutusilmoituksen saapumisesta noin kuukauden sisällä isännöitsijä sopii asumisoikeuden haltijan kanssa asunnossa tehtävän ennakkotarkastusajan, jonka tarkoituksena on arvioida asunnon kunto ja tehdyt muutokset. Varsinaisessa huoneistotarkastuksessa arvioidaan asunnon kunto tyhjänä ja siivottuna jolloin todetaan asukkaan sopimuksen mukaisten hoito- ja kunnossapitovastuiden toteutuminen. Hyvään asumistapaan kuuluu, että asukas luovuttaa asunnon sopimuksen päätyttyä tyhjänä, hyvässä kunnossa ja siivottuna. Luovutusilmoituksen saavuttua toimitetaan poismuuttajalle kulloinkin voimassa oleva muuttoon liittyvä ohjeistus. 12.2 Ennakkotarkastus Ennakkotarkastuksessa arvioidaan asunnon kunto mahdollista kunnostustarvetta silmälläpitäen sekä todetaan tehdyt korjaus- ja muutostyöt, samalla asukasta informoidaan alustavasti lähtevän asukkaan vastuulle mahdollisesti tulevista korjauksista, jotta asukas voi ennen muuttoaan ne halutessaan saattaa kuntoon. 12.3 Varsinaisen huoneistotarkastuksen sisältö Huoneistotarkastuksessa todetaan asumisoikeusasunnon ja muiden asumisoikeuden haltijan hallinnassa olevien tilojen kunto tarkastamalla siisteys, tehdyt lisä- ja muutostyöt sekä kaikki mahdolliset viat ja puutteet. Tilojen tulee olla hyvässä kunnossa ja siivottuna, normaalista asumisesta aiheutuva kuluminen huomioon ottaen. Ohjeena tavanomaisesta kulumisesta käytetään Rakli:n julkaisua Asuinhuoneiston tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous. Ohjeistus on saatavana Avainasukassivustolta. 12.4 Ennen varsinaista huoneistotarkastusta huomioitavaa Asumisoikeusasunto ja asukkaan hallintaan luovutetut muut tilat, kuten irtainvarasto, sekä asuntopiha tai parveke tulee ennen huoneistotarkastusta olla tyhjennetty ja huolellisesti siistitty ja siivottu. Ennen huoneistotarkastusta on muistettava huolellisesti puhdistaa ja varmistaa erityisesti seuraavien osien toimivuus, kunto ja puhtaus: Seinät ja lattiat: Itse maalatuista tai tapetoiduista seinistä sovitaan erikseen, pääsääntöisesti seinät on kuitenkin maalattava alkuperäisen väriseksi huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Mikäli seiniä ei tarvitse maalata, ei seinissä ole- 10

via proppuja tarvitse poistaa, mutta kevyet tauluyms. kiinnikkeet tulee poistaa siististi. Maalattaessa kiinnikkeiden ja proppujen poistamisesta aiheutuneet kolot ja muut vastaavat jäljet on paikattava. Paikkaaminen on tehtävä huolellisesti ja ammattitaitoisesti tasoitteella, hionnalla ja koko seinän ylimaalauksella. Palapeilit on poistettava ja seinäpinta on paikattava edellä kuvatulla tavalla. Ovet ja ikkunat: Sälekaihtimet, parvekelasit, turvalukko, ovisilmä ja varmuusketju on jätettävä paikoilleen poistamisesta aiheutuvan vaikeasti korjattavan vahingon välttämiseksi. Kaikki asunnon tai muiden tilojen käyttöä varten asukkaalle luovutetut avaimet mukaan lukien turvalukon avaimet on palautettava. Helat ja jalkalistat Kiinteät kalusteet (kuten keittiö-, WC- ja vaatekaapistot) Kodinkoneet (kuten liesi, uuni, jääkaappi, pakastin, liesituuletin): Sähkölaitteissa tulee olla kaikki alkuperäiset varusteet. Jääkaappi ja pakastin on sulatettava, pestävä ja niiden ovet on jätettävä auki. Lieden tausta, levyt, uuni ja uunipellit ja -ritilät sekä liesituulettimen rasvasuodatin on puhdistettava. Itse asennutettua astianpesukonetta poistettaessa liitäntäputket on tulpattava vesivahinkojen välttämiseksi ja alkuperäinen kalustekaappi ja -ovi asennettava takaisin paikalleen. Lavuaarit, hanat, WC-istuin Lattiakaivot ja ilmanvaihtoventtiilit Sauna, parveke, terassi ja asuntopiha Huoneistoon kuuluva asukaskansio ja kodinkoneiden käyttöohjeet 12.5 Huoneistotarkastuksessa todettavat viat ja puutteet huoneistotarkastuksessa. 13 VAKUUDEN PALAUTTAMINEN 13.1 Edellytykset vakuuden palauttamiselle Vakuus palautetaan kohtuullisen ajan kuluessa asumisoikeussopimuksen päätyttyä ja kun huoneistossa on pidetty huoneistotarkastus, huoneiston hallinta ja kaikki avaimet on luovutettu asumisoikeustalon omistajalle. Avaimet on palautettava huoneistotarkastuksen yhteydessä vaikka asunnon käyttövastikkeen vastuuaika ei olisi päättynyt. Vakuus palautetaan täysimääräisenä edellyttäen, että asumisoikeuden haltijan asumisoikeussopimuksen mukaiset käyttövastikkeenmaksusekä hoito- ja kunnossapitovastuut on täytetty sekä alkuperäinen asumisoikeussopimus on palautettu asumisoikeustalon omistajalle asumisoikeussopimuksen lakkaamismerkinnän tekemistä varten (ks. kohta 9.7). 13.2 Vakuuden pidätysoikeus ja asumisoikeusmaksusta pidättäminen Vakuus asetetaan kaikkien asumisoikeussopimuksen mukaisten sopimusvelvoitteiden varalta. Asumisoikeustalon omistaja voi kärsiä vahinkoa paitsi käyttövastikkeen maksun laiminlyönnin vuoksi, myös esimerkiksi siitä syystä, että asumisoikeuden haltija on hoitanut huoneistoa huonosti ja huoneistoa joudutaan korjaamaan ennen uuden asumisoikeuden haltijan muuttoa. Asumisoikeussopimuksen päättyessä asumisoikeustalon omistajalla on oikeus pidättää Mikäli varsinaisessa huoneistotarkastuksessa todetaan vikoja tai puutteita, asumisoikeustalon omistajalla on oikeus korjauttaa ne asukkaan kustannuksella. Asukkaalta voidaan tällöin laskuttaa mm. asunnon siivoamisesta, tavanomaisen kulumisen ylittävien jälkien korjaamisesta, mm. asunnossa tupakoinnista aiheutuvat korjauskulut, luvattomien korjaus- ja muutostöiden ennalleen saattamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ylimääräisen huoneistotarkastuksen tekemisestä aiheutuvat kustannukset. Ensisijaisesti em. kustannukset peritään asuntoa varten toimitetusta vakuudesta ja toissijaisesti asumisoikeusmaksusta. Mikäli vakuus ja asumisoikeusmaksu eivät riitä kattamaan kustannuksia, asumisoikeustalon omistaja voi ryhtyä normaaleihin perimistoimiin. Edellä mainittu koskee myös vikoja, jotka ovat aiheutuneet asukkaan toimenpiteiden seurauksena mutta, joita asumisoikeustalon omistaja ei ole voinut havaita ennakkotarkastuksessa eikä

kaikki asumisoikeussopimuksen velvoitteiden laiminlyönnistä johtuvat saatavansa suoraan vakuudesta. Mikäli asumisoikeuden haltijan antama vakuus ei riitä, on talon omistajalla oikeus kuitata asumisoikeuden haltijalle palautettavasta asumisoikeusmaksusta talonomistajan mahdolliset vastasaatavat. Vastasaatavat voivat olla tyypillisimmillään käyttövastikerästejä, mutta myös mahdollisia vahingonkorvaussaatavia (remontti-, lukkojensarjoitus tai muita sellaisia kustannuksia) voi kuitata. Mikäli vakuudesta tai asumisoikeusmaksusta ei voida kuitata kaikkia asumisoikeustalon omistajan saatavia, voi asumisoikeustalon omistaja ryhtyä näiden osalta normaaleihin perimistoimiin.

AVAIN Asumisoikeus Oy Lautatarhankatu 8 B 00580 Helsinki p. 020 7624 708