LUONNOS 14.3.2012 liite 10 Paikallisen kehittämisen alatyöryhmän esitys Koheesio 2014+ -työryhmälle pohjaksi yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toimintatavan rakentamiseksi ohjelmakaudelle 2014 2020 Paikallisen kehittämisen alatyöryhmä esittää tekemänsä valmistelun pohjalta (ks. liite 1), että ohjelmakaudella 2014 2020 paikallisen kehittämisen toimintatapa otetaan käyttöön Kaikilla alueilla Kaikissa rahastoissa Paikallisen kehittämisen alatyöryhmä esittää, että ohjelmakaudella 2014 2020 kaikilla alueilla ja niiden asukkailla Manner-Suomessa tulee olla mahdollisuus osallistua yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen. Nykytilanteessa suurissa kaupungeissa ja keskikokoisten kaupunkien keskustoissa ei ole käytössä välinettä yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toimintatavan avulla asukkaiden aktiivisuus saadaan nykyistä tehokkaammin hyödyksi myös kaupungeissa ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta haittaavia raja-aitoja voidaan poistaa. Kaupunkien kehittämiseen saadaan houkuteltua yksityistä rahoitusta. Myös kunnat osallistuvat julkiseen rahoitukseen sovitulla osuudella. Eri ammatti- ja väestöryhmillä (naiset, miehet, nuoret, ikääntyneet, maahanmuuttajat jne.) tulee olla mahdollisuus osallistua itseä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon sekä paikalliseen kehittämiseen. Alatyöryhmän näkemyksen mukaan kaikkia YSK-rahastoja tulee voida hyödyntää yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen toteuttamisessa eri alueiden tarpeiden mukaisesti. Paikallisen kehittämisen toimintatavan ulottaminen maaseutu- sekä meri- ja kalatalousrahaston lisäksi sosiaali- ja aluekehitysrahastoon luo uudenlaista lisäarvoa, kun paikallisiin kehittämistarpeisiin voidaan vastata nykyistä kattavammin niin temaattisesti kuin alueellisesti (liite 2). Toimintatapaa voidaan soveltaa hyvin monenlaisten teemojen eteenpäin viemiseen. Toimintatavan avulla kohderyhmät voidaan tavoittaa nykyistä kattavammin ja rahastojen tavoitteiden toteuttamista voidaan edistää paikallistasolla. Aikaisempiin kokemuksiin perustuen paikallislähtöiset ja pienetkin kehittämishankkeet ja yritystuet voivat olla hyvin tehokkaita ja tuloksellisia. Paikallistoimijoiden omaehtoista ja - vastuista aktiivisuutta lisäävä toimintatapa on perusteltu taloudellisesti ja saatujen tulosten nojalla (liite 3). Eri rahastojen koordinoinnin tulee toimia sujuvasti. Perustuen paikallisiin kehittämisstrategioihin ja toimintaryhmiin Alatyöryhmä esittää, että paikallista kehittämistä toteutetaan eri rahastoissa yhtenäisellä toimintatavalla perustuen paikallisiin kehittämisstrategioihin, joita paikalliset toimintaryhmät toteuttavat. Nykyisin Suomessa toimivat toimintaryhmät ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka valitsevat kehittämishankkeita ja yritystukia rahoitettavaksi toimintaalueellaan. Nykyinen hallintomalli on kuvattu liitteessä 4. Alatyöryhmä tekee myöhemmässä vaiheessa toimeksiantonsa mukaisesti ehdotuksen paikallisten toimintaryhmien hallintomallista tulevalla ohjelmakaudella. Toimintaryhmät ovat alueensa kehittäjiä, toimijoiden verkottajia ja kanava alueen asukkaille, yrityksille ja yhdistyksille osallistua alueen kehittämiseen. Strateginen toimintaryhmätyöhön perustuva toimintatapa on joustava ja sen kautta on mahdollista edistää eri rahastojen tavoitteita käyttämällä kokonaisvaltaista ja monipuolista 1
keinovalikoimaa. Toimintaryhmien muodostamisessa kannattaa, siellä missä se on mahdollista, hyödyntää jo olemassa olevia kehittämisyhdistyksiä. Olemassa olevilla toimintaryhmillä on valmiiksi hyvät verkostot alueen muihin kehittäjätahoihin ja asiakkaat ovat tottuneet asioimaan niiden kanssa. Uusia ryhmiä on mahdollista perustaa ja se on tarpeen erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa ei tällä hetkellä ole toimivia ryhmiä. Paikalliset toimijat sopivat uuden ryhmän perustamisesta. Aikaisempien kokemusten perusteella tärkeiksi osoittautuneet yhteiset lähtökohdat ja periaatteet, EU:n asetusesitysten reunaehdot (liite 5) ja maan hallituksen linjaukset muodostavat paikallisen kehittämisen puitteet: 1. Lähtökohdat hallitusohjelmasta, aluepoliittisesta tavoitepäätöksestä ja komission linjauksista Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa painotetaan paikallista kehittämistä aiempaa enemmän esittäen mm. kylätoiminnan vahvistamista sekä kansalaisvaikuttamisen ja -toiminnan kehittämistä ja tukemista eri tavoin. Paikallisen kehittämisen sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen tarve korostuu kuntarakenteen muuttuessa ja kuntien kasvaessa yhä suuremmiksi yksiköiksi. Hallitusohjelman linjauksia tarkentavat valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011 2015. Tavoitepäätöksessä linjataan paikallista kehittämistä seuraavasti: Eri ihmisryhmien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin oman alueensa kehittämisessä sekä lähidemokratian kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota kuntarakenteiden muuttuessa. Toimivia horisontaalisen paikallistoiminnan muotoja, kuten toimintaryhmiä, kyläyhdistyksiä ja muita laaja-alaisesti paikallista kehittämistyötä tekeviä organisaatiota vahvistetaan ja luodaan niille keinoja vaikuttaa oman alueensa poliittiseen päätöksentekoon.... Kuntakoon kasvaessa horisontaalisten paikallistason toimijoiden merkitys kasvaa. Asukkaiden osallistumismahdollisuuksien varmistamiseksi kuntien ja paikallistoimijoiden suhteet on järjestettävä uudelleen. Paikallisen kehittämisen toimintatapoja kehitetään ja levitetään mahdollisesti eri rahastoihin komission linjausten mukaisesti myös kaupunkialueilla. Komission mukaan paikallinen kehittäminen (Community-led Local Development) on yksi tulevan kauden koheesiopolitiikan keskeisistä elementeistä (Fact sheet: http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/informat/2014/community_en.pdf). Yleisasetuksen yhteenvedon mukaan yhteisen strategiakehyksen rahastojen avulla on vastattava moninaisiin kehitystarpeisiin aluetasoa pienempien yksiköiden tasolla ja paikallisella tasolla. Edistääkseen moniulotteisten ja monialaisten toimenpiteiden toteuttamista komissio ehdottaa paikallisyhteisöjen omien aloitteiden vahvistamista, yhdennettyjen paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpanon helpottamista ja LEADER-lähestymistavasta saatuihin kokemuksiin perustuvien paikallisten toimintaryhmien muodostamista. Maaseuturahastossa paikallinen kehittäminen (LEADER) on pakollinen toimintatapa ja muissa rahastoissa vapaaehtoinen. Komission ehdotus paikallisen kehittämisen toimintatavaksi pohjautuu LEADER-toimintatavalle ja koskee kaikkia YSK-rahastoja. Komissio esittää, että paikallisen kehittämisen toimintatapa olisi kaikille rahastoille yhtenäinen. 2. Paikallisen kehittämisen läpileikkaavat periaatteet Suomessa käytössä olleita paikallisen kehittämisen välineitä ovat mm. toimintaryhmätyö maaseudun kehittämisessä ja kalatalousalueilla (ns. Leader-toimintatapa), Urban- ja Equalyhteisöaloitteet, ESR:n tavoite 3 - ja 1 -ohjelmien yleiskattava tuki välittäjäorganisaatioiden kautta, koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) sekä kylätoiminta. Näistä saatuihin kokemuksiin perehdyttyään ja niihin perustuen alatyöryhmä esittää paikallisen kehittämisen läpileikkaaviksi periaatteiksi ohjelmakaudella 2014 2020 seuraavia: 2
paikkaperusteisuus (kylä-, kaupunginosa-, kunta-, seutukuntaperusteisuus) ja läpinäkyvyys toiminta-alueiden valinnassa alhaalta ylös -periaate paikallinen kumppanuus, yhteistyö ja verkostoituminen alueiden välinen yhteistyö ja tarvittaessa kansainvälinen kokemusten vaihto monialaisuus, integroitu lähestymistapa kokeilevuus kannustavuus ja vipuvaikutus hallintotapa, joka perustuu paikalliseen kumppanuuteen, läpinäkyvyyteen ja yksinkertaisuuteen kansalaisten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, osallisuus ja valtaistaminen strategisuus 3. Paikallisen kehittämisen käytännön toteutuksen linjauksia ja ratkaisuja Paikallisen kehittämisen toimintatavan toimivuuden varmistamiseksi on tärkeää sopia ensin toimintatavan periaatteet ja mekanismi ja vasta sitten pohtia tarkemmin sisältöjä. Paikallisesta kehittämisestä saatujen kokemusten perusteella alatyöryhmä esittää seuraavia hyväksi havaittuja linjauksia ja ratkaisuja paikallisen kehittämisen toimintatavassa jatkossa: Toimeenpanon periaatteiden ja ryhmän ja viranomaisten tehtävien eli hallintotavan tulee olla eri rahastoissa sama. Hallintotavan tulee olla asiakaslähtöinen; prosessien tulee olla läpinäkyviä, yksitulkintaisia, nopeita ja joustavia. Hallinnollisissa vaatimuksissa tulee ottaa huomioon hankkeen koko. Pienten hankkeiden byrokratiaa helpotetaan. Sekä pienten että suurten toimijoiden tulee pystyä osallistumaan toimintaan; pienille toimijoille rakennetaan menettelyt likviditeetin riittävyyteen sekä hallinnon hoitamiseen esim. sateenvarjomallin tai osaprojektimallin kautta. Paikallisen kehittämisen rahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta. Toiminta-alueen kunnat osallistuvat julkiseen rahoitukseen sovitulla osuudella. Toimintaryhmällä tulee olla valintapäätöksessä määritelty suuntaa-antava eri rahastojen rahoitussuunnitelma koko ohjelmakaudelle. Avoimuus, matala osallistumiskynnys ja uusien ihmisten sitouttaminen mukaan toimintaan ovat keskeistä. Yhteiskunnan kolmen sektorin (yritystoiminta, julkinen valta ja kansalaistoiminta) tasa-arvoista yhteistyötä tarvitaan yhä enemmän. Tuloksekasta yhteistyötä ei synny satunnaisesti, vaan näiden kolmen sektorin yhteen saattamiseen tarvitaan toimiva mekanismi ja toimijat yhteen kokoava organisaatio. Toiminnan tulee perustua yhteiseen strategiaan ja toimijoiden roolit ja tehtävät on sovittava yhdessä. Rahoitettavien kehittämishankkeiden ja yritystukien valinta tehdään siten, että päättävässä elimessä on tasapainoisesti mukana eri tahoja (ks. liite 6). Toiminta-alueet tulee määritellä paikallistasolla toiminnallisuuden lähtökohdista käsin. Nykyisten toimintaryhmien alueiden keskimääräinen asukasmäärä on noin 45 000 asukasta. Jos toimintatapa otetaan käyttöön myös kaupungeissa, asukasmäärä nousee selvästi suuremmaksi. Tiiviin yhdyskuntarakenteen alueilla väestömäärä voi olla huomattavasti suurempi ja harvaan asutuilla alueilla pienempi. Kuntarakenteen muutos jatkuu, mikä tuo haasteita toiminta-alueiden määrittelyyn ja kuntarahoituksen neuvotteluun. Lähtökohtana on paikallisen toimintaryhmän toiminta-alueen määrittely paikallistasolla. Yksi kunta voi kuulua useampaan toimintaryhmään, kunhan ryhmät ja kunta ovat tämän neuvotelleet ja sopineet selkeästi sopimuksilla. Pääsääntönä säilyy, että kunta kuuluu yhteen toimintaryhmään. 3
Toimintatavan tulee olla joustava siten, että se mahdollistaa erilaiset hanketyypit, erikokoiset hankkeet sekä moninaiset yhteistyömuodot. Toimintatapa synnyttää toimintaa yli maakuntien ja kuntien hallinnollisten rajojen. Paikallisessa kehittämistyössä mukana olevat tahot huolehtivat yhteistyössä hyvästä tiedonkulusta ja kokemustenvaihdosta. Kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijat toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa sparraten toisiaan kehittämistyössä. Paikallista kehittämisosaamista lisätään ja toimijoita voimaannutetaan. 4. Päätösesitys Koheesio 2014+ -työryhmälle 1. Koheesio 2014+ -työryhmä antaa paikallisen kehittämisen alatyöryhmälle mandaatin jatkaa valmistelua. 2. Alatyöryhmä jatkaa valmistelua siltä pohjalta, että ohjelmakaudella 2014 2020 mahdollistetaan kaikkien YSK-rahastojen hyödyntäminen paikallisen kehittämisen toteuttamisessa. 3. Alatyöryhmän tehtävänä on 1) tehdä esitys monirahastoisen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen yhteisistä periaatteista ja toteuttamismallista Suomessa ohjelmakaudella 2014 2020 2) koota paikalliselta tasolta esitykset paikallisten toimintaryhmien ja kehittämisstrategioiden toiminta-alueista ja tehdä niiden pohjalta esitys toiminta-alueiden muodostamisen periaatteista ja kokonaisehdotus toiminta-alueista 3) tehdä ehdotus paikallisten toimintaryhmien ja kehittämisstrategioiden hallintomallista, valintakriteereistä, roolista ja tehtävistä sekä valintakomiteasta ja aikataulusta 4) selvittää ja tehdä esitys paikalliseen kehittämiseen suunnattujen varojen jakokriteereistä 5) selvittää kansallisen rahoituksen tarpeita. Lisäksi työryhmän eri rahastoja edustavien jäsenten tehtävänä on viedä paikallisen kehittämisen toimintatavat edustamansa rahaston ohjelmavalmisteluprosessiin sisään. 4
LIITE 1. Paikallisen kehittämisen alatyöryhmän esityksen valmisteluprosessi EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2014+ toteutusta valmisteleva työryhmä päätti kokouksessaan 2.12.2012 asettaa alatyöryhmän valmistelemaan esitystä eri rahastojen kautta toteutettavan paikallisen kehittämisen osuudeksi kumppanuussopimukseen. Alatyöryhmä on tähän mennessä kokoontunut kolme kertaa: 25.1., 14.2. ja 1.3.2012 ja perehtynyt seuraaviin asioihin ja kuullut seuraavia asiantuntijoita: 1. Kokemuksia Suomessa käytössä olleista paikallisen kehittämisen välineistä: vahvuuksia ja heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia Toimintaryhmätyö maaseudun kehittämisessä; Sanna Sihvola, MMM Toimintaryhmätyö kalatalousalueilla; Timo Halonen, MMM Urban; Mika Honkanen, TEM Equal; Ritva Hakkarainen, TEM Koheesio- ja kilpailukykyohjelma, KOKO; Petra Stenfors, TEM Kylätoiminta; Eero Uusitalo, TEM 2. Kuntien näkemyksiä ja kokemuksia paikallisen kehittämisen eri välineistä; Christell Åström, Suomen Kuntaliitto 3. Kaupunkien näkemyksiä paikalliseen kehittämiseen Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n näkemyksiä paikalliseen kehittämiseen tarvittavista välineistä; toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Paikallisten toimintaryhmien keskustelut kaupunkien kanssa; Leader-asiamies Heikki Konsala, Suomen Kylätoiminta ry Kotkan kaupunki Sepra ry:n toiminnassa; toiminnanjohtaja Marjo Lehtimäki, Sepra ry ja yhteyspäällikkö Matti Erävala, Kotkan kaupunki, Sepra ry:n hallituksen jäsen 4. Kokemuksia ja näkemyksiä paikallisen kehittämisen lisäarvosta ESR:ssä ja EAKR:ssä ESR:n paikallinen ulottuvuus; Riikka-Maria Turkia, TEM EAKR:n kaupunkiulottuvuus ja paikallinen kehittäminen; Harri Ahlgren, TEM Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys LIIVERI ry ESR:n välittäjäorganisaationa kaudella 2000 2006; toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki Rakennerahastot toimintaryhmien käytössä Lapissa ohjelmakaudella 2000 2006, kokemuksia sopimusmallista; toiminnanjohtaja Anne Anttila, Outokaira Tuottamhan ry Lisäksi työryhmä on käynyt läpi EU:n asetusehdotusten tuomat reunaehdot paikalliselle kehittämiselle ohjelmakaudella 2014 2020. Mikäli EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2014+ toteutusta valmisteleva työryhmä antaa 20.3.2012 kokouksessaan alatyöryhmälle jatkomandaatin, valmistelee alatyöryhmä asettamispaperinsa mukaisesti vuoden 2012 puoliväliin mennessä alustavan esityksen eri rahastojen kautta toteutettavan paikallisen kehittämisen osuudeksi kumppanuussopimukseen. Alatyöryhmän kokoonpanoa voidaan tarvittaessa tarkistaa ja kuultavia asiantuntijoita tullaan kutsumaan työn aikana lisää. 5
LIITE 2. Aluekehitys- ja sosiaalirahaston kautta saavutettava lisäarvo paikalliseen kehittämiseen Aluekehitys- ja sosiaalirahaston kautta voidaan edistää yhteisölähtöisesti alueellista, taloudellista ja sosiaalista koheesiota paikallistasolla ja luoda uudenlaista lisäarvoa paikalliseen kehittämiseen niin alueellisesti kuin temaattisesti. Paikallisen kehittämisen kautta rakennerahastotoimintaan voidaan luoda uusi ulottuvuus, jolla voidaan tukea paikallisyhteisöille myönteisiä vaikutuksia aikaansaavaa kehittämistoimintaa. Hyödynsaajia toiminnassa ovat niin toteuttajataho kuin välittömät kohderyhmät. Paikallisen kehittämisen mekanismin kautta kaupungit saavat mahdollisuuden hyödyntää välinettä, jonka avulla tavoitetaan tehokkaasti kohderyhmät ja aktivoidaan kehittämistyöhön mukaan asukkaita ja sosiaalista pääomaa sekä yksityistä rahoitusta. Mekanismin kautta voidaan edistää myös kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta nykyistä paremmin. Nykykaudella paikallisten toimintaryhmien puuttuminen kaupunkialueilta on hankaloittanut kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta edistävän kehittämistoiminnan toteuttamista, koska kaupunki- ja maaseutualueilla ei ole käytössä samoja kehittämisvälineitä ja toimijoita. Nykykaudella aluekehitys- ja sosiaalirahastoissa painotus on ollut suuremmissa hankkeissa, ja menettelyt pienimuotoisille hankkeille ovat olleet raskaita. Kesällä 2011 käyttöön otettu kertakorvausmalli (lump sum) kuitenkin mahdollistaa aikaisempaa paremmin pienet hankkeet, ja tätä kautta pienet hankkeet ja toimijat voivat saada jalansijaa myös ESR- ja EAKR-toiminnassa. Maaseuturahaston toimien ulkopuolella olevat kaupunkialueet ovat kuitenkin jääneet paitsi mahdollisuudesta toteuttaa paikallisia kehittämishankkeita paikallisten toimintaryhmien kautta. Samoin maaseuturahaston toimien ulkopuolella olevilla kaupunkialueiden yrittäjillä ei ole mahdollisuutta hakea yritystukia paikallisesta toimintaryhmästä, jonka toimijat kokevat yleensä läheisemmäksi ja kynnykseltään matalammaksi kuin ELY-keskuksen. Toimintaryhmiä sitovat samat rahoitussäädökset kuin ELY-keskuksia, mutta toimintaryhmien kautta tavoitetaan paremmin yrittäjät paikallistasolla. Yritystuilla myötävaikutetaan uusien työpaikkojen syntyyn ja yritysten kehittymiseen, mikä on myös kaupunkien kehittämisessä keskeistä. Rakennerahastojen toimilla voitaisiin täydentää paikallisen kehittämisen keinovalikoimaa ja vastata nykyistä laajempiin kehittämistarpeisiin, mikä parantaisi kehittämistyön kokonaisvaltaisuutta. Toimintaryhmillä on kokonaiskuva toiminta-alueensa kehittämistarpeista sekä olemassa olevat, toimivat yhteistyöverkostot, joita voitaisiin hyödyntää. Rakennerahastojen avulla voitaisiin paikallisen kehittämisen kautta vahvistaa naisten asemaa sekä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien, esim. maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten, osallisuutta ja työllisyyspoluille pääsyä. Paikallisten koulutushankkeiden toteuttaminen sosiaalirahaston kautta työllisyyden edistämiseksi on luontevaa ja se on koettu myönteiseksi toiminnaksi. Esimerkiksi ohjelmakaudella 2000 2006 toimintaryhmä Outokaira Tuottamhan ry toteutti alueellaan ESR-rahoitteisesti useita hankkeita. Yksi niistä oli yrittämiseen valmentavan Otto-koulutushanke, jonka tarkoituksena oli elinkeinojen ja toimeentulon mahdollisuuksien etsiminen yritystoiminnan kautta. Otto-hankkeen parina toteutettiin Elli-hanke, jonka tavoitteena oli edesauttaa naisten uusia mahdollisuuksia työelämässä sekä edesauttaa uusien yritysten perustamista ja luoda pohjaa toimivalle naisyhteistyölle uusilla kokeiluilla. Otto 2 -yrittäjyyden palveluverkostohankkeessa yrittäjyydestä kiinnostuneille ihmisille tarjottiin toimintamallia, jossa ohjaavan, opastavan ja konsultoivan koulutusmallin avulla annettiin valmiudet yrittämiseen. Satua ja saippuaa -naisten elinvoima ja luovuus liikkeellä -hankkeen tavoitteena oli naisyritysten perustaminen toiminta-alueelle madaltaen kynnystä yritystoiminnan aloittamiselle eri toimenpiteillä. Paikallisessa kehittämisessä hyödynnettiin monirahastoisuutta (EMOTR, EAKR, ESR) tuloksellisesti ja ongelmattomasti jo ohjelmakaudella 1996 1999. 6
LIITE 3. Paikallisen kehittämisen kautta toteutettu toiminta ja tulokset Paikallisella kehittämistyöllä on saatu aikaan merkittävää lisäarvoa ja tuloksia ruohonjuuritasolla. Toimintatavalla on edistetty laajempien kehittämistavoitteiden toteutumista paikallisesti. Paikallisen kehittämisen kautta on voitu vastata ruohonjuuritasolta nouseviin kehittämistarpeisiin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Paikallinen kehittäminen on tarjonnut myös vaikuttamiskanavan asukkaille kehittäen suoran demokratian välineistöä. Se on aktivoinut ja osallistanut ihmisiä vaikuttamaan asuinympäristöönsä ja sen tulevaisuuteen sekä tuonut kehittämistyöhön mukaan myös merkittävästi yksityistä rahaa. Toimintatapa on tavoittanut erityisen hyvin nuoret ja naiset. Kehittämistyötä toteuttaneiden hankkeiden vaikutukset ovat olleet paikallisesti merkittäviä. Maaseudun kehittämistyössä eri ohjelmien kautta (LEADER II, POMO, LEADER+, ALMA, Pohjois- ja Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmat, ELMA, POMO+, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinja 4) toteutetulla toimintaryhmätyöllä (Leadermetodi) on vuosina 1996 2010 toteutettu yli 15 500 hanketta. Kokonaisrahoitus on ollut yli 437 miljoonaa euroa. Yksityistä rahoitusta toimintaryhmätyöhön on saatu kaikkiaan yli 143 miljoonaa (noin 33 prosenttia kokonaisrahoituksesta). Kuntarahoituksen osuus julkisesta rahoituksesta on ollut 20 prosenttia. Kalatalouden puolella toimintaryhmätyö on ollut käytössä vuodesta 2008 lähtien. Kokemukset ovat olleet hyviä: ryhmien myötä paikallistasolle on tullut toimija ja toimintatapa, joka alueviranomaisilta aiemmin puuttui. Arviointien mukaan yrittäjien on helpompi lähestyä kalatalousryhmiä kuin ELY-keskuksia. Ryhmät ovat aktivoineet ja verkottaneet, edistäneet elinkeinokalataloutta paikallisesti sekä lisänneet yhteistyötä alueiden eri toimijoiden kanssa. Ryhmien kautta on pystytty rahoittamaan alaan liittyviä, pieniä yritysten investointihankkeita, joita ei muuten olisi voinut rahoittaa. Urban II -yhteisöaloitetta toteutettiin vuosina 2001 2007. Se oli ainoa EU:n rakennerahastoohjelma, jota hallinnoitiin paikallistasolla eli ohjelmaa toteuttavissa kaupungeissa Helsingissä ja Vantaalla. Ohjelman toteuttaminen onnistui hyvin ja tuloksena saatiin mm. vakinaistettuja hankkeita, yhteistyöverkostoja, poikkihallinnollisia työtapoja ja kumppanuuksia. Ohjelma lisäsi alueellista yhteistyötä. Ohjelman kokonaisrahoitus oli noin 22,5 miljoonaa euroa. Equal-yhteisöaloitetta toteutettiin vuosina 2000 2006. Ohjelman rahoituskehys oli noin 160 miljoonaa euroa. Kauden aikana toteutettiin 90 kehittämiskumppanuushanketta. Ohjelmassa saatiin aikaan runsaasti hyviä tuloksia, kuten kohderyhmien aktiivisuuden ja osallisuuden lisäämistä, heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden parantamista, osaamisen lisäämistä, sosiaalisten yritysten liiketoiminnan kehittämistä, segregaation purkamisen edistämistä, työssä jaksamisen parantamista sekä monimuotoisuus- ja monikulttuurisuuskäytäntöjen edistämistä. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO toimi vuosina 2010 2011 yhteensä 52 ohjelmaalueella ja 7 kansallisessa verkostossa. KOKO-rahoitus oli luonteeltaan siemenrahoitusta, jolla generoitiin hankkeita varsinaisiin rahoitusohjelmiin. Vuonna 2010 KOKOon käytetyllä noin 20 miljoonalla eurolla arvioidaan olleen vaikutus 150 200 miljoonan euron kehittämishankkeiden käynnistymiseen. KOKOlla vahvistettiin seutujen sisäistä ja välistä yhteistyötä ja luotiin vahvat temaattiset yhteistyöverkostot paikallisiin ja alueellisiin toimijoihin. 7
LIITE 4. Leader-toiminnan hallintomalli ohjelmakaudella 2007 2013 Hallinto- ja maksajaviraston tehtävät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 toimintalinjalla 4 (Leader-toimintatapa) ELY-keskukset alueellisina viranomaisina toimeenpanevat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjojen 1 (maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen), 3 (maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen) ja 4 (Leader-toimintatapa) tukijärjestelmät. Leader-toimintatapaa sovellettaessa tukijärjestelmien toimeenpanoon osallistuvat myös paikalliset toimintaryhmät. Maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä sovittaa yhteen maaseuturahaston rahoittamat alueelliset maaseudun kehittämistoimenpiteet ja muut alueelliset toimenpiteet sekä täsmentää hankkeiden valintaperiaatteet ja muut hankkeiden valintaan liittyvät alueelliset rajoitteet. ELY-keskus myöntää tuen (hallintoviranomaisen siirtämä tehtävä). Poikkeuksena sovellettaessa Leader-toimintatapaa muissa kuin toimintaryhmän omissa hankkeissa toimintaryhmä harkitsee tuen myöntämisen tarkoituksenmukaisuuden, jonka jälkeen ELY-keskus tarkastaa tuen myöntämisen laillisuuden päättäessään tuen myöntämisestä. Toimintaryhmien itse toteuttamissa hankkeissa ELY-keskus harkitsee myös tuen myöntämisen tarkoituksenmukaisuuden samalla tavoin kuin päättäessään yleisesti tuen myöntämisestä. ELY-keskus ottaa vastaan myös tuensaajan maksamishakemuksen, tarkastaa tuen maksamisen edellytykset (ml. hallinnolliset tarkastukset) ja tekee tuen maksamista koskevan päätöksen (maksajaviraston siirtämä tehtävä). Poikkeuksena sovellettaessa Leadertoimintatapaa muissa kuin toimintaryhmän itse toteuttamissa hankkeissa toimintaryhmä ottaa vastaan tuensaajan maksamishakemuksen ja antaa ELY-keskukselle lausunnon hankkeen etenemisestä, jonka jälkeen ELY-keskus tarkastaa tuen maksamisen edellytykset ja tekee tuen maksamista koskevan päätöksen samalla tavoin kuin päättäessään yleisesti tuen maksamisesta. Toimintaryhmien itse toteuttamissa hankkeissa noudatetaan tuensaajan maksamishakemusten yleistä käsittelymenettelyä. Maksajavirasto varmistaa maksamishakemuksiin sisältyvien menojen tukikelpoisuuden ja tuen myöntömenettelyn sekä niiden yhdenmukaisuuden yhteisön sääntöjen kanssa samoin kuin yhteisön lainsäädännön vaatimien tarkastusten suorittamisen tarkastaessaan ja hyväksyessään maksun suoritettavaksi tuensaajalle ja vie suoritetut maksut kirjanpitoon. 8
LIITE 5. Asetusehdotusten reunaehdot Yleisasetus Art. 28 31 Paikallisyhteisöjen kehittämishankkeet keskittyvät paikallistasolle ja ne toteutetaan käyttäen paikallisia toimintaryhmiä ja paikallisiin kehittämisstrategioihin perustuen. Kehittämishankkeet on suunniteltu paikallisista tarpeista ja ne sisältävät innovatiivisuutta paikallisissa oloissa, verkostoitumista ja tarvittaessa yhteistyötä. (Art. 28) Paikalliset toimintaryhmät muodostuvat paikallisten yksityisen ja julkisten sosioekonomisten ryhmien edustajista ja niiden päätöksenteossa yhdenkään yksittäisen ryhmän osuus ei ole yli 49 % äänimäärästä. (Art. 28) Paikallisten toimintaryhmien tehtäviin kuuluu parantaa paikallisten toimijoiden valmiuksia kehittää ja panna täytäntöön toimia, toteuttaa ja seurata paikallista kehittämisstrategiaa, ottaa vastaan tukihakemukset ja arvioida ne, valita toimet ja vahvistaa tuen määrä. (Art. 30) Paikalliseen kehittämiseen myönnettävän tuki on koordinoitava YSK-rahastojen välillä; paikallisten kehittämisstrategioiden ja ryhmien valinta, hyväksyminen ja rahoittaminen on koordinoitava. (Art. 28). Paikalliset kehittämisstrategiat valitsee ohjelmien hallintoviranomaisten perustama komitea. Strategiat on hyväksyttävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Hyväksymispäätöksessä on vahvistettava kunkin rahaston rahoitusosuudet ja jos käytetään useampaa rahastoa, voidaan nimetä päärahasto. Toimintakustannukset rahoitetaan päärahastosta. (Art. 29 ja 28). Hyväksymispäätöksessä on vahvistettava myös ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten tehtävät. (Art. 29) YSK-rahastoista tuettava paikallinen kehittäminen on toteutettava ohjelman yhden tai useamman prioriteetin kautta. (Art. 28) Paikallisten kehittämisstrategioiden sisällöstä säädetään artiklassa 29. Paikalliseen kehittämiseen myönnettävä tuki sisältää paikallisen kehittämisstrategian valmistelun ja täytäntöönpanon, toimintaryhmän yhteistyön valmistelun ja täytäntöönpanon sekä toimintakustannukset enintään 25 % paikallisen kehittämisstrategian julkisista kokonaiskustannuksista. (Art. 31) Maaseutuasetus Art. 42 45 ja Art. 65 Maaseutuasetuksessa paikallisesta kehittämisestä puhutaan käsitteellä LEADER. Maaseutuasetuksessa säädetään tarkemmin toimien tukikelpoisuudesta, yhteistyötoimista, toimintakustannuksista ja toiminnan edistämisestä. Maaseuturahastossa LEADER-toimintatapa on pakollinen ja siihen on osoitettava maaseuturahaston rahoitusosuudesta vähintään 5 %. (Art. 65) ESR-asetus Art. 3, 4, 12 ESR-asetuksessa paikallinen kehittäminen on vapaaehtoista. ESR:stä tuetaan investointiprioriteetteja, joita on yhteensä 18 (Art. 3). Kehittyneemmillä alueilla, joihin Suomikin kuuluu, on 80 % rahoituksesta keskitettävä enintään neljään investointiprioriteettiin (Art. 4). Yksi investointiprioriteetti on yhteisöjohtoiset paikalliset kehittämisstrategiat. Paikalliset työllisyysaloitteet on myös mainittu. Myös muita investointiprioriteetteja voidaan toteuttaa paikallisen kehittämisen toimintatavalla. ESR:stä voidaan tukea työllisyyttä, koulutusta ja 9
sosiaalista osallisuutta koskevia yhteisöjohtoisia paikallisia kehittämisstrategioita, alueellisia sopimuksia ja paikallisaloitteita (Art. 12). EAKR-asetus Art. 4, 5, 7 EAKR-asetuksessa paikallinen kehittäminen on vapaaehtoista. EAKR:stä tuetaan investointiprioriteetteja, joita on yhteensä 30 (Art. 5). Rahoitusta on keskitettävä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tukemiseen, pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseen (Art. 4). Paikalliseen kehittämiseen suoraan liittyvä investointiprioriteetti on paikalliset kehittämisaloitteet sekä tuki lähipalveluja toimittaville rakenteille uusien työpaikkojen luomiseksi ja toinen investointiprioriteetti on tuki heikoimmassa asemassa oleville kaupunki- ja maaseutuyhteisöille fyysisen elinympäristön ja talouden elvyttämistä varten. Myös muita investointiprioriteetteja voidaan toteuttaa paikallisen kehittämisen toimintatavalla. EAKR-rahoituksesta 5 % on korvamerkitty kaupunkiympäristön kestävää kehitystä tukeville yhdennetyille toimenpiteille, joita hallinnoivat kaupungit. (Art. 7) Yhdennetyillä toimenpiteillä tarkoitetaan ensisijassa merkittäviä investointeja, jotka vaativat usean sektorin yhteistyötä korvamerkintää ei siis ole tarkoitettu ensisijassa paikallisen kehittämisen toimintatavan käyttöön. EMKR-asetus Art. 58 67 ja Art. 95 EMKR-asetuksessa paikallinen kehittäminen on vapaaehtoista. EMKR:stä tuetaan kalastusalueiden kestävää kehitystä noudattaen yleisasetuksessa säädettyä paikallisen kehittämisen toimintatapaa. (Art. 58) Kalastusalueiden, joilla paikallisen kehittämisen toimintatapaa noudatetaan, tulee olla kooltaan rajoitettuja ja yleensä pienempi kuin NUTS 3 -alue sekä toiminnallisesti yhtenäinen ja sillä on oltava kriittinen massa kehitysstrategian tukemiseksi. (Art. 60) Asetuksessa säädetään tarkemmin siitä, minkälaisia paikallisten kehitysstrategioiden tulee olla EMKR:n soveltamiseksi. Niiden on mm. perustuttava paikallisen elinkeinoelämän eri alojen, erityisesti kalastus- ja vesiviljelyalan toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. (Art. 61) Asetuksessa säädetään tarkemmin paikallisista kalastusalan toimintaryhmistä. Jos paikallista kehitysstrategiaa tuetaan EMKR:n lisäksi muista rahastoista, on EMKR:stä tuettavia hankkeiden käsittelyä varten perustettava oma valintaelin. (Art. 62) Asetuksessa säädetään tarkemmin tukikelpoisista toimista. (Art. 63 67) Paikallisessa kehittämisessä voidaan mennä pidemmälle kuin rahaston muissa toimissa sekä substanssin (Art. 65) että tuen intensiteetin (Art. 95) puolesta. Alatyöryhmä esittää, että asetusehdotusten tuomia sisällöllisiä reunaehtoja pohditaan sitten, kun paikallisen kehittämisen mekanismista on sovittu. Toinen järjestys johtaisi voimavarojen hajautumiseen ja mahdottomuuteen korjata nykyisiä temaattisia puutteita ja alueellisia aukkoja. 10
LIITE 6. Kolmikantaperiaate Leader-toiminnassa Leader-toiminnassa hallituksen kolmikantaperiaate on osoittautunut käytännössä tärkeäksi ja erittäin toimivaksi. Paikallisen kehittämisyhdistyksen jäsenistö muodostuu toimintaalueen kunnista, yrityksistä ja asukkaista sekä paikallisesta kehittämistoiminnasta kiinnostuneista yhdistyksistä. Kehittämisyhdistyksen jäsenistö valitsee paikallisesti keskuudestaan hallituksen vuosikokouksessa. Kuka tahansa voi asettua ehdolle hallitukseen. Vuosikokous valitsee hallituksen siten, että hallituksen jäsenistä 1/3 edustaa paikallista julkista tahoa, 1/3 paikallisia yhdistyksiä ja suuria yrityksiä ja 1/3 paikallisia asukkaita ja pieniä yrityksiä. Hallituksen vaihtuvuuden varmistamiseksi yksittäinen jäsen voi olla yhtäjaksoisesti hallituksen jäsen korkeintaan kuuden vuoden ajan. Jäsenten valinnassa on tärkeä kiinnittää huomiota myös alueelliseen, sukupuolten väliseen sekä demografiseen tasa-arvoon, eli että jäsenet tulevat eri puolilta toiminta-aluetta ja mukana on molemmista sukupuolista eri-ikäisiä ihmisiä. Kolmikantaperiaatteen avulla yhteiskunnan kolme sektoria (yritystoiminta, julkinen valta ja kansalaistoiminta) saadaan kehittämisyhdistyksen hallituksessa tasa-arvoiseen asemaan ja yhden osapuolen intressien toteuttaminen vain tietynlaisten hankkeiden valitsemiseksi ei ole mahdollista. Kolmikantaperiaatteen kautta paikalliseen kehittämistoimintaan aktivoidaan ja sitoutetaan toimijoita. Vastuunkanto laajenee, yksityisiä varoja käytetään merkittävästi enemmän yhteiseen hyvään ja kehittämistyön tulokset paranevat. 11