Pakurikäävän viljelymahdollisuudet Suomessa.

Samankaltaiset tiedostot
Pakurikäävän viljelymahdollisuudet Suomessa.

Sienten viljely osana luomumetsätaloutta

RahaRääseikkö Pakurikäävän. tuottaminen. Henri Vanhanen

UUSIA TUOTTEITA METSÄSTÄ

Metsien luonnontuotteita kuvaaville malleille on tarve

Pakuri metsän musta kulta - Arvokääpien kasvatus

Luonnontuotealan toimialaraportti Helsinki

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Arktinen agroforestry

Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni

Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Olos, Muonio

Metsien uudet tuotteet uusia ratkaisuja tulonlähteisiin

Pakurikäävän anatomia

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kehittyvää liiketoimintaa luomuluonnontuotteista tarpeita, mahdollisuuksia ja jatkoaskelia

Proteiinia puusta Mitä ihmettä?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Teema: Mom Ruokaketjun kehittäminen sekä Pro Pakurin toiminta ja hankkeet vuonna 2018

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Toimiva raaka-aineketju luonnontuotealan kehityksen perustana

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA)

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Paikkatiedosta luonnonraaka-ainekartoiksi

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Metsähaketta kannattavasti hieskoivun lyhytkiertoviljelmiltä Case Hirvineva

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu Puun rakenne ja kemia

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Luonnontuotteista ruokamatkailuun vetovoimaa ja nimisuojatuotteita? Mirja Pummila, elintarvike- ja yritysasiantuntija

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Puusta Proteiinia? Henri Vanhanen. KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet , Jyväskylä

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

LUOMUSERTIFIOINNILLA LISÄARVOA Eija Vuorela Youngfour Oy

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Yhteisöllinen älykasvihuone Yhteinen olohuone ja yritysten näyteikkuna Loppuseminaari Henna Hintsala

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Kansallispuistojen luokitus

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Metsien uudet tuotteet uusia ratkaisuja tulonlähteisiin

MenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä Marja-Leena Mentula MenSe Oy

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, , Jyväskylä

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan. Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

PUUTAVARANOSTURIT METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

40VUOTISJUHLARETKEILY

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

PONSSE EH25 energiapuukoura

Luonto- ja luonnontuotealan yrittäjyys

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA

Transkriptio:

Pakurikäävän viljelymahdollisuudet Suomessa. Luonnontuotealan tutkimusseminaari 11.11.2015 Esa Laine, MMM

Pakurikääpä (Inonotus obliquus) Pohjoisella pallonpuoliskolla tavattava lehtipuiden lahottajasieni. Iskeytyy itiöiden välityksellä isäntäpuun haavaumakohtiin, rihmasto kasvaa puuainekseen. Sienen ja puun kamppailusta puun pinnalle syntyy reaktiokasvain, pakuri. Puun kuoltua kasvattaa itiöemän, josta itiöt leviävät tuulen mukana. Pakuri monivuotinen, itiöemä muodostuu vain kerran.

Pakurikääpä muodostaa pakuriksi kutsuttuja kasvaimia Pakurikäävän itiöt iskeytyvät vioittuneeseen koivuun Kanelinruskea/harmaa itiöemä muodostuu vasta puun kuoltua 15.12.2 015 3

Kaupallinen potentiaali Pakurin keruu Suomessa vielä pienimuotoista toimintaa, maailmalla suositumpaa. Merkittävin markkina-alue Kaukoitä. Pakurin myyntihinta Suomessa n. 30-100 /kg, tuotteistetun pakurin hinnat vaihtelevat 50-X /kg. Koivukuidun pystykauppahinta n. 15 /m³. Koivu voi tuottaa useita kiloja pakuria/runko, rungon arvo huomattava. Pakuri kasvaa myös huonolaatuisessa koivikossa. Pakurin arvoketju on vasta kehittymässä, mutta potentiaali on jo nyt huomattava.

Raharääseikkö Pakurinviljelyhanke 2012-2014 Vanhanen Henri, Peltola Rainer, Ahtikoski Anssi, Mattila Pirjo & Pappinen Ari Pakurinviljelyn kehittäminen suunnitelmallista ja laajamittaista tuotantoa varten. Laadunvalvontamenetelmien ja tuoteturvallisuuden kehittäminen. Yhteistyö sidosryhmien kanssa myynti- ja markkinointiverkoston rakentamiseksi ja matalan teknologian jalostuksen kehittäminen. Metsätaloudelliselta arvoltaan vähäisten kitu- ja joutomaiden hyödyntämisen edistämistä luonnontuotteiden tuotantoalueina. Hankkeen rahoittajat & yhteistyötahot

Tutkimuksesta viljelyyn AAATGGCCCGGCTGCAGCTACGCCTCACGTAGTG CTACCCAGAAACCCTTTGTGAATTATACCAAACC GTTGCCTCGGCA TTAGCTGAATCTTTTCAAGGGATTCCCTTTTTCT TCGGAGAAAGGAGCAGGCTGGCCGGTGGCCCTAT AAACTCTTATTG TTAAAATAGTACTCTGAGTAAAACAACTATAAAT GAATCAAAACTTTCAACAACGGATCTCTTGGTTC TGGCATCGATGA AGAACGCAGCGAAATGCGATAAGTAATGTGAATT GCAGAATTCAGTGAATCATCGAATCTTTGAACGC ACATTGCGCCCG Picture Ari Pappinen, Esa Laine ja Saila Mahilainen

Viljelystä tuotteeksi

Raharääseikkö-tilanne Kiinnostus valtavaa, yli 200 hankkeeseen ilmoittautunutta tilaa 32 tilalle perustettu koeviljelmä. 1200 runkoa, 6400 ymppäystä. Ymppäyksien seuranta. 8

Pakurinviljelyn onnistuminen Koealoilla vierailtiin syksyllä 2014. Koealoilla havaitut ymppäyksissä havaitut muutokset dokumentoitiin ja kuvattiin. Havaittiin muutoksia pakurisiirrosteiden ympärillä, ja satunnaisesti valituilta koealoilta otettiin porausnäytteitä ymppireikien vierestä. Porauslastut vietiin yliopistolle ja kasvatettiin puhdasviljelmiksi. Kuvien perusteella tehtiin visuaalinen arviointi, kuvien ja morfologian perusteella tehtiin tilastoanalyysit ja puhdasviljelmillä kasvaneista näytteistä testattiin DNA. 9 15.12.2015

Tulokset Raharääseikkö-hankkeen tuloksista tehty pro gradu-työ: Visuaalisen arvioinnin perusteella havaittiin selviä morfologisia muutoksia rungoissa ymppireikien ympärillä. Puuaines oli tummunut 2-4 cm:n matkalta, ligniiniä vuotaneita runkoja löytyi useita, ja pieniä pakurirakenteita havaittiin. 75,5 % (3,77 ymppiä/runko) ymppäyksistä oli siirrostunut ympäröivään isäntäpuun puuainekseen. Yksisuuntaisella varianssianalyysillä laskettiin siirrostusten onnistumisen suhdetta lämpösummaan, kasvupaikkaan, maalajiin, pakurikantaan, ja ymppäysajankohtaan. Merkittäviä eroja ei havaittu. DNA-testit osoittivat, että puuainekseen siirrostunut pakurikanta oli samaa, mitä puuhun ympättiin. 10 15.12.2015

Tutkimuksesta oppimiseen, tuloksista onnistumiseen 11

12 15.12.2015

Lopuksi Menetelmän kehittäminen onnistui käytetyillä sienikannoilla hyvin, mutta jatkotutkimukselle on edelleen tarvetta. Vaikka sieni siirrostui hyvin puuainekseen, on sadon tuotossa huomioitava myös puun puolustusvaste ja vallitsevat olosuhteet. Pakurisadon määrä selviää vasta korjuuvaiheessa, siihen asti tuottavuutta vaikea arvioida tarkasti. Pakuria päästään keräämään oletettavasti 3-5 vuoden kuluttua. Suunnitelmallinen ja laajamittainen tuotanto edellyttää tutkimusta, innovointia, yrittäjyyttä, yhteistyötä sekä luovaa hulluutta. 13 15.12.2015

Kiitos!