Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä



Samankaltaiset tiedostot
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness , Kotkan Höyrypanimo

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Energiapoliittisia linjauksia

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Bioenergian tukimekanismit

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Tuotantotukilain muutokset

Energiaa ja ilmastostrategiaa

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Metsäpäivä Kuhmo Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT. Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk.

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen talousvaliokunnassa

Tuulivoima ei saa kaatua byrokratiaan

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Jyväskylän energiatase 2014

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti

Energiapuun korjuutuet

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Jyväskylän energiatase 2014

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Energiatuki Kati Veijonen

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Primäärienergian kulutus 2010

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Puun energiakäyttö 2012

Keski-Suomen energiatase 2014

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Uusien energiainvestointien avustus- ja tukipolitiikka Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Mikkeli

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Uusiutuvan sähkön lisäämiseen käytettyjen energiaverojen vaikutus kuluttajan maksamaan sähkön hintaan

METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Keski-Suomen energiatase 2016

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Bioenergia ry

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Jyväskylän energiatase 2014

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Transkriptio:

Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus vuonna 2020 arviolta 327 TWh Tästä uusiutuvien 38 %:n osuus vastaa 124 TWh Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh Muutostarve vuodesta 2005 2020 on n. 38 TWh 2/2011 2

UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, TWh Primäärienergiana 2005 2020 2005=>2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet (1 Jäteliemet 37 38 1,1 Teollisuuden tähdepuu 20 19-1,8 Yhteensä 57 56-0,7 Politiikkatoimien kohteena olevat (1 Vesivoima (normalisoitu) 13,6 14 0,6 Vesivoima, toteutunut 13,4 Tuulivoima 0 6 5,8 Metsähake 6 25 18,9 Puun pienkäyttö 13 12-0,5 Lämpöpumput 2 8 6,1 Liikenteen biopolttoaine 0 7 6,5 Biokaasu 0 1 0,7 Muutos, TWh / %-yksikköä Pelletit 0 2 1,6 Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus 2 2 0,7 Muu uusiutuva, mm. aurinkolämpö, -sähkö jne. 0,4 0,4 0,0 Yhteensä 37 77 40,0 Uusiutuva energia primäärienergiana, yhteensä (2 94 134 39,2 Uusiutuva energia loppukulutuksessa (2 87 124 37,5 Energian loppukulutus 303 327 (* 23,6 Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, vesivoima normalisoitu 28,5 % Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio 28,5 % 38 % 9,5 % (1 primäärienergiana (2 vesivoima 2005-2009 normalisoitu (3 päivitetty laskelma 30.3.2010: paperin ja kartongin tuotanto 13,7 Mt/, sähkön kulutus 98 TWh, uusiutuvat IE-strategian mukaan, metsähakkeellla 38 % tavoite kiinni (* Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on 310 TWh vuonna 2020 2/2011 3

Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 2005-2020, % Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 39,2 TWh ja loppukulutuksena 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän 2/2011 4

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Nykyiset energiatuet ja niiden lisäys, TAE2011 n. 150 M Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuki (L 1396/2010), TAE2011 n. 55 M ja v. 2020 n. 340 M Liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoite 20 % vuonna 2020 (L 446/2007, muut. 1420/2010) EU-vähimmäisvaatimus 10 % vuonna 2020 Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki (L 1184/2005, muut. 1254/2010), TAE2011 30 M Pienpuun energiatuki (L xx/2011); TAE2011 n. 13 M ja v. 2020 n. 36 M Kivihiilen korvaaminen sähkön ja lämmön tuotannossa Yleinen t&k-rahoitus Täydentyvä järjestelmä, uusia kustannuseriä tulossa lähivuosina 2/2011 5

Metsähakkeen toteutunut käyttö ja potentiaali Käyttö/potentiaali Use / Potential (TWh) (TWh) 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Stumps Kannot Logging Residues Korjuutähteet Small-sized Wood Pienpuu 10 /t CO2 20 /t CO2 30 /t CO2 40 /t CO2 Teoreettinen 2008 Theoretical Teoreettisekolooginen Technoecological Teknis-taloudellinen Techno-economical Lähde: Kalle Kärhä Metsäteho 2/2011 6

Metsäenergian käytön edistäminen L pienpuun energiatuesta Harkinnanvarainen tuki nuorten metsien hoito- tai ensiharvennuskohteilta saatavalle energiapuulle L uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuva tuki metsähaketta käyttäville voimalaitoksille Sähkön markkinahinnan perusteella muuttuva tuki puupolttoainetta käyttäville pienille CHP-laitoksille Kiinteä sähkön tuotantotuki pienehköille metsähakevoimaloille Hiilen korvaaminen: Kivihiilen käytöstä sähkön ja lämmön tuotannossa (nykyisin n. 15 TWh) osa korvataan uusiutuvilla biopolttoaineilla (max 7-8 TWh) Taloudellisina ohjauskeinoina ovat jatkovalmistelussa muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet 2/2011 7

Syöttötariffin suuruus (L 1396/2010) Tavoitehintaan sidottu syöttötariffi Puupolttoainevoimala: uusia investointeja sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Tukea maksetaan max 12 v. Tuki on tavoitehinnan (83,5 /MWh) ja 3 kk markkinahinnan erotus + lämpöpreemio 20 /MWh Tuki neljän perättäisen tariffijakson aikana max 750 000 Päästöoikeuden hintaan sidottu syöttötariffi Metsähakevoimala: monipolttoainekattiloissa korvataan turpeen käyttöä metsähakkeella Tukea maksetaan max 12 v. Päästöoikeuden hinta max 10 : tuki 18 /MWh Päästöoikeuden hinta 23 : tuki 0 /MWh 18 18/13 x (ph 10), jossa ph = päästöoikeuden hinta, kun 10 <ph<23 Kiinteä sähkön tuotantotuki metsähakesähkölle 6,9 /MWh 2/2011 8

Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset metsäenergian lisäämistavoitteen kannalta Metsähakevoimaloiden yhteenlaskettu sähkön tuotanto v. 2011 on n. 2,3 TWh, ja sen arvioidaan kasvavan varsin tasaisesti vuoteen 2020: v. 2020 metsähakevoimaloiden yhteenlaskettu sähkön tuotanto on arviolta 5,3 TWh ja voimaloita on n. 110 Tavoitteena lisätä metsähakkeen käyttöä 22 TWh:iin sähkön ja lämmön tuotannossa Puupolttoainevoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti v. 2011 on n. 15 MVA, ja sen arvioidaan kasvavan varsin tasaisesti vuoteen 2020: v. 2020 puupolttoainevoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta 160 210 MVA ja voimaloita on n. 60 2/2011 9

Pienpuun energiatuki (L xx/2011) Pienpuun energiatuki korvaa nykyisen ns. KemeraL:n (544/2007) mukaiset korjuu- ja haketustuet Tuki on harkinnanvarainen Tukea maksetaan nuoren metsän hoitotyön tai ensiharvennuksen yhteydessä saatavasta energiapuusta, mutta ei päätehakkuilta saatavalle energiapuulle Tuen myöntämisen perusteet ja yleiset edellytykset laissa Tuen määrästä säädetään valtioneuvoston asetuksella HE 270/2010 vp esimerkit: pienpuun energiatuki 10 /m3 ja tukea maksetaan max 45 m3/ha Minimierä, jolle tukea maksetaan: 40 m3/kiinteistö Pienpuun energiatuki voi kohdistua noin 8 TWh:iin (= 4 milj. m3) metsähaketta (sähkön ja lämmön tuotannossa sekä biojalostamoiden raaka-aine) 2/2011 10

Tukijärjestelmien voimaantulo L uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Laki voimaan 1.1.2011 lukuun ottamatta eräitä lainkohtia Lain 15, 16 :n 2 momentti, 16 :n 3 momentin 2 kohta, 23, 25 :n 3 momentti, 26 :n 1 momentti, 30, 34 :n 2 momentti ja 62 :n 3 momentti tulevat voimaan VNA:lla, kun EU:n komissio on hyväksynyt mainittujen lainkohtien mukaiset valtiontuet Arvioitu voimaantuloajankohta: 2/2011 L pienpuun energiatuesta Laki voimaan VNA:lla, kun EU:n komissio on hyväksynyt lakiin sisältyvät valtiontuet 2/2011 11