TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 586 05.09.2006 3 Ymp 10193-2006 (235) Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy Ympkaalk 586 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto 25.8.2006/Fredrik Klingstedt 1. Asia Betonilaatta Oy on 13.7.2006 jättänyt ympäristönsuojelulain 35 :ssä tarkoitetun lupahakemuksen. Hakemus koskee yhtiön tuotannossa syntyvän puhtaan betonijätteen hyödyntämistä maanrakentamisessa osoitteessa Ravurinkatu 29-31, 20380 Turku (kiinteistöt 853-93-6-25 ja 853-93-6-26). 2. Hakija Betonilaatta Oy Alakyläntie 3 20250 Turku Yhteyshenkilö: Pertti Lahti (puh. 0400-223608) 3. Luvan hakemisen peruste Toiminnassa on kyse jätteen ammattimaisesta hyödyntämisestä, joka on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain 28 :n 2. momentin 4. kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin perusteella. 4. Lupaviranomaisen toimivalta Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 13. kohdan perusteella. 5. Asian vireilletulo Lupahakemus on jätetty Turun ympäristönsuojelutoimistoon 13.7.2006, jolloin se on tullut vireille. 6. Alueen kaavoitustilanne ja ympäristöolosuhteet
Betonijätteen hyödyntämispaikka sijaitsee osoitteessa Ravurinkatu 29-31 (Turku) Metsämäen kaupunginosassa. Tontit Metsämäki-6.-25 ja 26 ovat 4.6.1983 vahvistetussa kaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta ja ovat osa laajempaa teollisuusaluetta. Alue ei ole yleisen vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokiteltua pohjavesialuetta. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen on noin 2 km. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee noin 3,6 km päässä kiinteistöistä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 40 m päässä betonijätteen hyödyntämisalueesta. 7. Hakemuksen mukainen toiminta Tonteille kuljetettava betonijäte on alkuperältään Alakyläntie 3 osoitteessa toimivan Betonilaatta Oy:n tuotannossa syntyvää puhdasta murskattua betonia. Betonijäte on pääsääntöisesti kooltaan 0-200 mm, suurimpien kappaleiden jäädessä alle 500 mm. Murskattu betonijäte kuljetetaan alueelle Betonilaatta Oy:n omalla kuljetuskalustolla. Kuljetuksia on enimmillään n. 2-3 viikossa. Yhdellä kerralla toimitettavan jätteen määrä on noin 3000 kiloa ja jätteen kokonaismäärä jää alle 500.000 kilon. Täytemaan pinta ei tule kohoamaan yli 100 cm maanpinnan nykyiseltä tasolta siinä vaiheessa kun kasat on levitetty alueelle tasaisesti. Betonijäte maisemoidaan toimittamalla koko alueelle sepeli/sorakerros, joka tulee olemaan pintakerrokseltaan vähintään 10 cm. Betonijätteen joukossa olevan reunakivijätteen sisällä oleva harjateräsraudoitus (halkaisijaltaan 4 mm, paino 200 g/kpl) pyritään poistamaan jo murskausvaiheessa. Tontille murskeen sisällä kulkeutuvan teräksen osuus jää alle sadan kilon. 8. Toiminnan ympäristövaikutukset Melu- ja pölypäästöjä syntyy betonijätteiden kippaamisesta auton lavalta sekä sen levittämisestä tonteille. Päästöt ovat kuitenkin kertaluonteisia ja lyhytaikaisia. Kuljetuksia alueelle on maksimissaan 2-3 kertaa viikossa. 9. Hakemuksen käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristönsuojelutoimisto on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta Turun kaupungin ilmoitustaululla 14.7-21.8.2006. Asian vähäisen merkityksen vuoksi kuulutuksesta ei ole julkaistu ilmoitusta lehdistössä. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa. Hakemuksesta annettiin tieto kirjeitse 5 naapurikiinteistön omistajalle, haltijalle tai vuokralaiselle. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta ei määräaikana ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä.
Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Turun kaupungin asemakaavatoimistolta ja ympäristöterveydenhuollolta. Asemakaavatoimistolla ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Ympäristöterveydenhuolto ilmoittaa, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei odoteta olevan merkittävää terveydellistä haittaa ympäristölle. Tarkastukset Hakemusta koskevalle kiinteistöille tehtiin tarkastus 22.6.2006. Tarkastuksen tarkoitus oli päättää Betonilaatta Oy:n ympäristölupavelvollisuudesta. Läsnä olivat Pertti Lahti ja Mika Lundén Betonilaatta Oy:stä sekä Olli-Pekka Mäki ja Fredrik Klingstedt Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta. Käynnin yhteydessä todettiin, että alueen ylälaitaan on jo tuotu yrityksen tuotannossa muodostuvaa betonijätettä, jota ei vielä kuitenkaan ole levitetty suunniteltuun tasoon. Lisäksi alueella on pieni määrä (noin yksi kuorma) tiili- ja betonijätettä. Pieni osa alueella olevista laatoista (reunalaatat) sisältävät ohuita raudoituksia. Katselmuksessa sovittiin, että Betonilatta Oy hakee betonijätteen hyödyntämiselle YSL 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Oheismateriaali Betonilaatta Oy:n ympäristölupahakemus 1 Oheismateriaali Asemakaavatoimiston lausunto 2 Oheismateriaali Ympäristöterveydenhuollon lausunto 3 Oheismateriaali Katselmusmuistio 4 Vs. ympäristötoimenjohtaja Olli-Pekka Mäki: Ehdotus Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää Betonilaatta Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan betonijätteen hyödyntämiseen maanrakentamisessa osoitteessa Ravurinkatu 29-31, 20380 Turku (kiinteistöt 853-93-6-25 ja 853-93-6-26). Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1 Betonilaatta Oy saa käyttää kiinteistöillä 853-93-6-25 ja 853-93-6-26 maanrakentamiseen hakemuksessa esitettyä puhdasta raekooltaan maksimissaan 500 mm:n murskattua tuotannossaan syntyvää betonijätettä. Kiinteistöllä ei saa käyttää muita jätemateriaaleja. (YSL 43, 45, JL 6 ) 2 Hyödynnettävästä betonimurskeesta on pyrittävä poistamaan mahdollisuuksien mukaan reunakivissä oleva raudoitus. Betonijäte ei saa sisältää muita ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita. (YSL 43, JL 6 ) 3 Mikäli hyödynnettävän jätteen joukossa on syytä epäillä olevan edellä mainittuja ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita on asiasta ilmoitettava viipymättä
ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi tarvittaessa antaa määräyksiä asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi tai jätteiden laadun selvittämiseksi. (YSL 43, 45, JL 6, 19 ) 4 Rakentamisen loputtua betonijäte on peitettävä vähintään 10 cm paksuisella kerroksella, joka koostuu luonnon kiviaineesta. (YSL 43, JL 6 ja 19 ) 5 Hyötykäyttökelpoiset murskeesta erotetut jätteet, kuten esim. metalli, on kerättävä erilleen ja toimitettava edelleen ensisijaisesti hyödynnettäviksi. Hyötykäyttöön kelpaamattomat aineet tulee toimittaa loppusijoitettavaksi muuhun hyväksyttyyn paikkaan kuten asianmukaiselle kaatopaikalle tai ympäristöluvan omaavaan rakennusjätteen käsittelylaitokseen. (YSL 45, JL 6, 15 ) 6 Alueen tasoituksesta ja kuormien tyhjennyksistä ei saa aiheutua ympäristöä häiritseviä melu- ja pölypäästöjä. Pölyhaitat on estettävä esim. kastelemalla pölyäviä kohteita. (YSL 43, JA 8, NaapL 17 ) Tarkkailu- ja valvontamääräykset 7 Jätemateriaalista rakennettavan pohjarakenteen valmistumisesta on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, jolloin alueella suoritetaan katselmus. Hakijan on tarvittaessa teetettävä kiinteistöllä tarkastuskuopat betonijätteen kelpoisuuden varmistamiseksi. Kahden kuukauden kuluessa työn valmistumisesta on lisäksi toimitettava viranomaiselle kirjallinen raportti, josta käyvät ilmi tiedot käytettyjen betonimurskeen määrästä, piha-alueen rakennepiirustukset, jätetäytön sijainti sekä tiedot muualle toimitettujen jätteiden määrästä ja laadusta sekä toimituspaikoista. (YSL 46, JL 51, 52 ) Päätöksen perustelut Lupaharkinnan perustelut Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti täyttää toiminta ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Käyttämällä tuotannossa syntyvää betonijätettä maarakenteissa voidaan säästää kaatopaikkatilaa ja ehkäistä luonnonmateriaalien kulutuksesta aiheutuvia pysyviä luonnonympäristön muutoksia. Jätemateriaalien hyödyntäminen ja luonnonvarojen järkevä käyttö ovat myös jätehierarkian ja jätelain keskeisiä tavoitteita. Luvan mukainen jätteiden hyödyntämistoiminta on niin pienimuotoista ja luonteeltaan kertaluontoista, että ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitetun vakuuden asettamista ei ole katsottu tarpeelliseksi.
Jätehuoltoon liittyvällä määräyksellä pyritään jätteistä aiheutuvien haittojen minimointiin. Jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Maanrakentamiseen soveltumattomat jätteet kuten metalli, muovi ja puu tulee erottaa hyödynnettävästä jätteestä ja toimittaa edelleen asianmukaisesti joko hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Ympäristölle ja terveydelle haitalliset materiaalit eivät niiden vaaraominaisuuksien vuoksi sovellu maanrakentamisessa hyödynnettäviksi. (Määräykset 1-3) Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyvyyden vähenemistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 4) Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Esimerkiksi metallijäte voidaan toimittaa muualla hyödynnettäväksi. (Määräys 5). Melun- ja pölyntorjuntaa koskevat määräykset on annettu lähinnä betonijätteen käsittelystä (kuormien tyhjennys ja tasoitus) ympäristölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (Määräykset 6) Tarkkailu- ja valvontamääräykset on annettu toiminnan vaikutusten seuraamiseksi ja lupapäätöksen valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen saamiseksi. (Määräys 7) Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus ( 169/2000) Jätelaki (1072/1993) Jäteasetus (1390/93) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristölupamaksu Ympäristöluvasta peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan
mukainen 1800 euron maksu. Alkuperäisestä maksusta on taksan 5.8 :n perusteella vähennetty 670 euroa, koska hakemuksen vireilläolosta ei toiminnan vähäisen merkityksen vuoksi ole tiedotettu sanomalehdessä. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. JAKELU ao Betonilaatta Oy tied Lounais-Suomen ympäristökeskus kuul Julkipano