Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI käynnistysseminaari 1.3.2016 Haasteet Yleiset: oppimistaidot ja itseohjautuvuus heterogeeninen lähtötaso Kielitaitoon liittyvät: yksipuolinen kielitaito ruotsin kielen taidon osaamisvaje
Opiskelijoiden oppimistaidot ja itseohjautuvuus suuri osa kieliopinnoista opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä vaatii hyviä oppimistaitoja sekä itseohjautuvuutta hyvät oppimistaidot: esim. digitaidot ja oppimisstrategiat (mm. oikeat tavat opiskella uutta sanastoa) itseohjautuvuus: vastuullisuus, suunnitelmallisuus, motivaatio, itsenäisyys, kyky tehdä yhteistyötä Opiskelijan itseohjautuvuusjatkumo Opettaja ohjaajana/valmentajana 1. Epäitsenäinen 2. Kiinnostunut 3. Sitoutunut 4. Itseohjautuva
Opiskelijoiden heterogeeninen lähtötaso Eri koulutustaustoilla tulevien opiskelijoiden erot näkyvät erityisesti ammattikorkeakouluissa Sukupuolten väliset erot näkyvät erityisesti ruotsin kielen osaamisessa Eri ikäisten opiskelijoiden väliset erot Näkyvät erityisesti ammattikorkeakouluissa aikuistoteutuksissa Opiskelijoiden yksipuolinen kielitaito vain harvat osaavat lukion jälkeen muuta kuin englantia ja ruotsia Tilastokeskus (2015): eri kieliä opiskelleiden osuus lukiokoulutuksen päättäneistä keväällä 2015 saksa 20 % espanja 18 % ranska 14 % venäjä 10 % muut vieraat kielet: alle 3 % Lisäksi osuudet vaihtelevat suuresti sukupuolten välillä useissa kielissä.
Työelämässä tarvitaan monipuolista kielitaitoa: EK:n kartoitus 2014 Kielitaito on kilpailuetu portugali italia espanja ranska kiina viro saksa venäjä ruotsi englanti 1 1 2 2 4 5 13 14 16 16 28 29 29 35 38 40 47 58 70 76 0 10 20 30 40 50 60 70 80 käytön kasvu käytetty Opiskelijoiden ruotsin kielen osaamisvaje Lukiotaustaisilla opetusta 5 pakollista kurssia ja 2 syventävää; tavoitetasona B1 taso Ruotsin kielen yo kokeeseen osallistui keväällä 2014 miehistä 33 % ja heistä 29 % saavutti tason B1 naisista 67 % ja heistä 39 % saavutti tason B1 Kaikista yo tutkinnon suorittaneista miehistä B1 tasolla 10 % ja naisista 26 % Entä kaikki ne, jotka eivät kirjoita ruotsia yo tutkinnossa? Ammatillisella 2. asteella ruotsia tarjolla syksystä 2015 lähtien 1 osp (15 18 tuntia opetusta), tavoitetasona A2 Miten mahdollista saada opiskelijat hyväksyttävälle tasolle B1 korkeakouluopinnoissa?
Viimeisin ratkaisuehdotus Kansanedustaja Tuomo Puumalan esitys 22.2.2016: Virkamiesruotsin opinnot lukioon Sekä yliopisto että amk asetus sisältävät kaksiosaisen vaatimuksen ruotsin kielen taidosta: osaamisen tietyllä tasolla, joka täyttyy kun lukiosta vähintään arvosana 8 ja sen lisäksi vaatimuksen oman alan/ammatin kannalta tarpeellisesta kielitaidosta Näistä vain ensimmäinen vaatimus voi täyttyä lukio opinnoissa Ruotsin opetuksen kehittäminen korkeakouluissa (=ROKK hanke) OKM:n rahoittama yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdessä toteuttama hanke v. 2014 2016 Kehittämiskohteina joustavat oppimispolut, integrointimallit ja arviointikäytänteet www.hamk.fi/rokk
Joustavat opintopolut kieliopinnoissa Lähtötilanteen kartoitus itsearviointi omat tavoitteet vs. opintojen tavoitteet opiskelusuunnitelma Oppiminen joustavat vaihtoehdot integrointi ammattiaineisiin digitaalisuus Osaamisen arviointi työelämälähtöisyys (e ) portfolio näyttökokeet Lähteet EK = Elinkeinoelämän keskusliitto 2014. Kielitaito on kilpailuetu. EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu. Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003, 6 ) Tilastokeskus 2015. Suomen virallinen tilasto (SVT): Ainevalinnat [verkkojulkaisu]. ISSN=1799 103X. lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.2.2016]. http://www.stat.fi/til/ava/2015/01/ava_2015_01_2015 12 16_tie_001_fi.html Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004 6 ) Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014, 8 )