Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014
Kehärata lyhyesti Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Kehärata lyhyesti Tikkurilaan Kaupunkirata, joka luo edellytykset uusille asuinalueille ja työpaikoille, luo myös raideyhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Rakentaminen käynnistyi vuonna 2009. Hanke valmistuu kesällä 2015. Kehäradan toteutukseen sisältyvät: Tunnelilouhintaa > 1,5 Milj.m3ktr Avolouhintaa n. 800 000 m3ktr rata ja siihen liittyvät asemat katu-, liityntäpysäköinti- ja bussiterminaalijärjestelyineen Tikkurilan toimisto- ja liikekeskukseen yhdistyvä uusi asemasilta Kehäradan edellyttämät tiejärjestelyt, joista suurin on Hämeenlinnanväylän kehittäminen 2
Kehärata lukuina Radan pituus 18 kilometriä, josta tunnelia 8 kilometriä Uudet asemat: Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä. Ruskeasantaan ja Viinikkalaan rakennetaan tunneliasemavaraukset ja Petakseen pinta-asemavaraus. Kalustona SM5-matalalattiajunat eli Flirtit, liikennöidään10 minuutin välein molempiin suuntiin Radan mitoitusnopeus 120 km/h Liityntäpysäköintitilat 1. vaiheessa 840 autolle ja 850 polkupyörälle Vantaankoski 220 autopaikkaa, Vehkala 250 (500), Kivistö 250 (500) autopaikkaa, Leinelä 120 autopaikkaa Kustannusarvio noin 750 M Kustannukset jaetaan Liikenneviraston, Vantaan kaupungin ja Finavian kesken. Hanke saa EU-tukea noin 47 M 3
Rakentamisen aikataulu 4
Viimeinen rakennusvuosi käynnissä Kehärata otetaan käyttöön heinäkuussa 2015 Tähän mennessä suurista urakoista valmistuneet: Aviapoliksen, Vehkalan ja Leinelän asemat Kaikki asemavaraukset (Petas, Ruskeasanta ja Viinikkala) Avorataosuuksien maanrakennusurakat (yht. 4) Vt3:n parannustyöt Vantaankosken aseman parannus Loppuvuoden 2014 aikana saadaan päätökseen vielä käynnissä olevista urakoista: Kivistön asema Tikkurilan asemasilta 5
Viimeinen rakennusvuosi käynnissä Suurista urakoista työt Lentoaseman asemalla jatkuvat alkukesään 2015 Lentoasema on hankkeen aikataulun kannalta kriittisin kohde Kallioperästä löytyneen jäänestoaineen eli glykolin hajoamistuotteet ovat aiheuttaneet kohteessa mittavia lisätöitä. Glykolin hajoamistuotteet lyhentävät rakennusmateriaalien käyttöikää, joten tunnelirakenteissa on käytettävä tavanomaista kestävämpiä materiaaleja. Kalliotunnelin sisäpuolelle rakennetaan muun muassa ilmatiivis kaksoistunneli noin 1000 metrin matkalle. 6
Haasteita joissa on onnistuttu Kiintoajojohdin, mahdollistaa matalan ratatunnelin Suuret pituuskaltevuudet tunneliosuudella, maksimi 40 Päijänne-tunnelin ylittäminen noin 10 m kalliokannaksella Ruskeasannan pohjavesialueen alittaminen Itäisen suuaukon rakentaminen pehmeikölle, olemassa olevien rakennusten välittömään läheisyyteen Läntisen suuaukon rakentaminen lentokentän 3. kiitotien päähän Rakentaminen lentokentän alueella, TES-henkilöyhteyden rakentaminen lentoterminaalin T1 yhteyteen Lentokoneiden jäänestoglykolin ja sen hajoamistuotteiden esiintyminen pohjavedessä ja tästä johtuvat laajat haitta-aineiden suojarakenteet Suualueiden verhousrakenteet ja lämmönsiirtotunnelit pakkasmäärän hallintaan Isoja radan sulkevia savunsulkuovia asemilla 24 kpl ja palo-ovia 5 kpl Virkamiehen raiteenvaihtopaikalla, lisäksi osastoivia luukkuja ja liukuovia paineentasaus- ja savunpoistokuiluissa ja lämmönsiirtotunneleissa. 7
Simuloinnit suunnittelun apuna Monimuotoinen tunnelikokonaisuus vaatii useita eri analyyseja ja näiden yhteistulkintaa Pakkasmäärä Aerodynamiikka Palo Kalliomekaniikka Pohjavesi Ratatietunnelin suunnittelu Poistumisaika Näkymä Akustiikka Melu ja tärinä 8
Simuloinnit paloteknisessä mitoituksessa Paloteknisessä mitoituksessa hyödynnettiin aerodynaamisia, palo-, poistumis- ja ylipaineistussimulointeja Simuloinneilla mitoitettiin savunpoisto- ja paineentasauskuilut (määrä, vapaa ala) tarkistettiin, että savunpoistojärjestelmällä saavutetaan yli 3 m/s ilmanvirtausnopeus ratatunnelissa ja estetään savun takaisinvirtaus 40 MW palokuormalla osoitettiin, että matkustajat poistuvat ratatunnelista ja asemalaiturilta turvalliselle alueelle 6 minuutissa määritettiin rautatietunnelin yhdyskäytävien välimatkaksi 200 m tarkistettiin ratatunnelin suljetun savunsulkuoven kiintoajojohtimen aukosta kulkeutuvan savun määrä. tarkistettiin ylipaineistuksen mitoitus 9
Radan sulkevat palo- ja savusulkuovet Oviaukko 6,4 x 5,8 m, ovirakenteet vastaavia, palonkestävyys 400 o C 2 h palo-ovessa (EI120) palosuojaus ja kiintoajojohtimen aukko suljettu/eristetty vaatien jännitteettömän ajolangan oven sulkeutuessa savunsulkuovessa ajolangan kohdalla ilmatilallinen aukko, joka sallii oven sulkemisen ajolanka jännitteellisenä. Simuloinneilla osoitettu, ettei savusulkuoven avoimen aukon kautta kulkeudu haittaavaa määrää savua. 10
Palo-ovi asennettuna 11
Glykolialue 12 www.fta.fi/ringrail
Poikkileikkaus tunnelista glykolialueella 13 www.fta.fi/ringrail
Lentoaseman asema Eristerakenteiden asennusta Lentoaseman tunneliosuudella 14 www.fta.fi/ringrail
Lentoaseman rautatieasema, maanpintayhteydet 15
Rautatieaseman asemahalli Poikkileikkausala 310 Halli m 2 Pituus 250 m Leveys 27 m Korkeus 11 m 16
Lentoaseman rautatieaseman 3D malli 17
Haitta-aineiden suojarakenteet, TES ja LK2 TES- terminaali sisäänkäynti LK2- kuilurakennus LK2-kuilu LK2-kuilu TES-käytävä 18
Aviapoliksen rautatieasema 19
Aviapolis, Mekaanikontie sisäänkäynti 20
Aviapolis, laituritasolla 21
Aviapoliksen asema 22
Aviapolis, liukuportaat lippuhalliin 23
Aviapolis 24
Aviapolisen asema 25
Aviapolis, kuilurakennus 26
Lentoaseman asema 27
Lentoasema / Veromiehen puolenvaihtopaikka 28
Päällysrakenne etenee 29
Kustannukset Budjetoitu (M ) Toteutunut 10/2014 Livi 489 Vantaa 239,5 Finavia 30 Yhteensä 758,5 684 30
Kiitos! Kiitos! projektipäällikkö Juha Kansonen p. 020 637 3633 etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi Kehäradan viestintä keharata@pohjoisranta.fi 31