0,00 % 20,00 % 40,00 % 60,00 % 80,00 % 100,00 % %

Kevään 2015 pisteiteyssuositusten palaute., 14.09.2015 Sivu 1 / 7 Erittäin hyvä Hyvä Kohtalainen Huono Erittäin huono Yleisilme Pisteitys Tarkkkuus 0,00 % 20,00 % 40,00 % 60,00 % 80,00 % 100,00 % %

Kevään 2015 pisteiteyssuositusten palaute., 14.09.2015 Sivu 2 / 7 Palautteeni fysiikan suosituksista (MAOL). Ehdin korjata oman pinoni ennen suositusten saapumista (mulla oli vain 2 kirjoittajaa). Eri väristen tekstien käyttö olisi selkeyttävää. Esim tehtävän ratkaisut sinisellä ja pisteytystä tarkentavat lisäykset punaisella. Tehtävien erottaminen kuten matematiikan ohjeissa olisi myös selkiyttävä. Sama ohje kuin kokelaille: yksi tehtävä/paperi. Tämä toisi lisää selkeyttä. Harva, tai en ainakaan itse, näitä ohjeita tulostaa, joten sivumäärällä ei ole väliä. Harvemmaksi ha selkeämmäksi, kiitos. Selvästi paremmat kuin MAA-pisteytysohjeet...eli ihan ok. MAOLin tekemä pisteitys antaa paremmat eväät tarkastajan pisteitykseen kuin 'Hyvän vastauksen piirteet'. Tosin 1/3 pisteisiin päässäni oleva formaatti ei oikein taivu. Mielestäni vanhan mallin mukainen 1p tarkkuudella tehty pisteitys oli selkeämpi (olihan siinäkin sisällä osapisteitä). Nykyinen ohje, jossa on kaksi versiota ja vielä ne kolmasosapisteet, tekee omasta arvioinnista jotenkin sekavaa. Tämän keväinen yo-koe ei mitenkään helpottanut urakkaa, kun monesta tehtävästä tuli sillisalaattia vastaukseksi. Monet luvut kelpasivat jne ja mitä olisi pitänyt vaatia perusteluksi, tuntui että kaikki ajelehtii. Aivan turhat. Ensi vuonna ei enää osteta. YTL:n ohjeet riittää. Kolmasosat eivät saa minun kannatustani ainakaan ensimmäisellä korjauskerralla. Niiden metsästäminen kokelaiden papereista oli todella hankalaa.mielenkiinnolla odotan lopullisia pisteitä. Selitystehtävissä vaatimustaso oli korkea. Aika harva oman kouluni abiturientti pystyy käsitetasolla vastaamaan kuten opettaja tai yliopiston professori. Kiitos! Oli helppo korjata noilla ohjeilla. Noudatteli hyvin YTL:n hyvän vastauksen kriteerejä. Lisäkommentit ja tarkennukset olivat paikallaan. Tehtävässä 3 oli paljon epätarkkuutta, pyöristyksissä, samoin c-kohdan selitysosuus ei ollut mielestäni tarkoin harkittu (mikä on oleellista?). Tehtävässä 10 oli hyvä pisteitysohje, siinä oli tarpeeksi tarkkuutta. Samaa tarkkuutta olisi voinut olla myös jokeritehtävien selitysosioissa. Jatkossa pisteitysohjeita voisi antaa kahdessa osassa, jolloin ensimmäisten tehtävien pisteitysohje saavuttaisi tarkistajat mahdollisimman nopeasti. Näin ensimmäisiä tehtäviä rohkenisi ja pääsisi tarkistamaan mahdollisimman nopeasti. Tämä olisi tärkeää erityisesti silloin kun koepäivä on perjantai. Sanallisten tehtävien arvostelu on aina sellainen veteen piirretty viiva. Oli hyvä, kun jonkin tehtävän pisteytysohjeessa sanottiin, mitä termiä/sanaa vaadittiin oikeaan vastaukseen Miksi kukaan ostaisi enää pistesuosituksianne? YTL:n mallivastaus + heppoista arvausta pisteytyksestä. Nyt on mielestäni sorruttu jo liiallisuuksiin ohjeistuksissa miten tehtävät pitäisi tarkistaa. Aivan liikaa ohjeita joka suuntaan. Kaipaisin selkeyttä eikä tuollaista näpertelyä kolmasosalla pisteitä. Lisäksi jossain tehtävissä pisteitysohjeen mukaan pitää vastata kysymykseen jota ei edes ole esietty,

Kevään 2015 pisteiteyssuositusten palaute., 14.09.2015 Sivu 3 / 7 esim. tehtävä 9. Aivan epäoikeudenmukaista kokelasta kohtaan. Tämä oli ensimmäinen vuosi kun päätin tarkistaa tehtävät ilman pisteitysohjeita. Toivottavasti tyyli muuttuu jatkossa. Maolin kommentit täydensivät hyvin YTL:n suosituksia. Tarkennettu arviointi ohje oli asiallinen. Joidenkin tehtävien täyteen pistemäärään vaadittavat 'korulauseet' yhä saavat karvat pystyyn. Jos kokelas aloittaa tehtävän ytimekkäästi F=ma, niin jotenkin tuntuu pahalta laittaa ohjeistuksebn mukaisia pistemenetyksiä puuttuvista 'fysikaalisista lätinöistä'. Ne olivat hyvät. Joissakin tehtävissä pisteytysohjeen seuraaminen tuntui työläältä. Ratkaisut olivat erittäin hyvät. Jatkakaa samaan malliin. Hyvää oli erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen lisääminen. Ratkaisut saisivat olla yksityiskohtaisempia (enemmän välivaiheita) Tehtävä 5. Voimakuviot voisivat olla yksityiskohtaisemmat (kaikki voimat näkyviin) Tehtävä 6. Lähtöarvojen tarkkuudet pyoristetty väärin?. Sijoitukset kaavoihin, jolloin nopeutaa omaa korjaamista. Välituloksien arvot näkyviin. a) ratkaisun nimittäjästä puuttuu 3600. Tehtävä 8. Kaavojen johtaminen. Eikö suureiden välistä kohtisuoruuden ehtoa vaadita? Tehtävä 9. Laskut sijoituksineen näkyviin. b)-kohtaan esimerkkipiirros spektristä. Tehtävä 10. Ratkaisu myös, jos pallon säde huomiotta, nopeuttaa tarkistusta. Tehtävä 11. Paljonko vähennetään, jos puuttuu sanat dynaaminen (tasapaino), kylläinen höyry, sisäenergia, kriitinen lämpötila, mutta tapahtumat selitetty oikein. Kerralla pitäisi saada oikeat ohjeet. Nyt tarkennuksia tuli pariinkin kertaan. Alkuun tullut pitkä yleisihje on ihn hyvä. Jotain vastaavaa toivoisi myös matematiikkaan. esim. mikä on tukinta, jos lausekkeet on periaatteessa loppuun asti oikein ja sitten tekee loppuvaiheessa näppäilyvirheen laskimeen tms. siihen nähden kuinka pitkään pisteytysohjeiden valmistuminen kesti, olisin toivonut muutakin kuin hieman laajennetun version YTL:n hyvän vastauksen piirteistä. Lisäksi pisteytysohjeiden olis hyvä olla virheettömiä jo siitä ensimmäisestä versiosta lähtien. Pisteohjeet olivat hyvin laadittu ja niistä oli hyötyä etenkin selitystehtävien pisteityksessä. Parhaat ja täsmällisimmät ohjeet tähän mennessä. Kiitos niistä! Rakenne, jossa oli erikseen YTL:n sivuilta löytyvät hyvän vastauksen piirteet ja MAOLin pisteytys, ei ollut mielestäni hyvä. Olisi parempi, jos yhtä tehtävää käsiteltäisiin yhdessä kohdassa. Korjaan kuitenkin kokeet mieluummin MAOLin pisteytysohje tukenani kuin kokonaan ilman sitä.

Kevään 2015 pisteiteyssuositusten palaute., 14.09.2015 Sivu 4 / 7 Palautteeni fysiikan ylioppilaskokeesta (YTL). Vaikeaksi naamioituja helppoja tehtäviä. Tykkäsin erityisesti magnetismitehtävästä, kivasti nivelletty käytännön sovellusta teoriaan. Kytkentäkaaviotehtävä oli tolkuttoman helppo, erottelee lähinnä huolelliset sählääjistä. Mutta helppojakin tehtäviä tarvitaan. Tällä kertaa tehtävät olivat selkeämpiä, kunhan luki tehtävänannon huolella. 2. mittaustulos ei olekaan tehtävässä mainitusta lähes 2m loikasta, vaan pelkästä ponnistuksesta, jossa rataa ei vielä juuri ole. On vain jättiläissammakkohärän lähes 70cm pitkien jalkojen kiihdyttävä ponnistus. 9. Absorbtio voikin tapahtua erittäin harvinaisesti B->C ja emissio tapahtuu, kaikesta opetetusta ja tehtävin harjoitelluista tapauksista poiketen, suoraan perustasolle A. Tarkkaavaisuutta on toki oltava, mutta onko sen testaaminen yo-kokeessa tarpeen, vai voisiko tehtävät olla suoraviivaisempia. Ehkäpä tällaine oppittujen soveltaminen on juuri sitä osaamista. Kohtalaisen hyvä koe. Aika paljon selitystehtäviä. Tehtävänannot kovin pitkiä. Ehkä hieman laskennallisemmat olisivat voineet olla. T1 hyvä perustehtävä T2 ok T3 ok T4 karsean pitkä tehtävänanto...tehtävä itsessään melko ok. T5 helpompi kuin mitä tehtävänanto antoi ymmärtää, osalla vaikeuksia hahmottaa tilannetta. T6 Gr. pot.en. ongelma, kurssin lopussa, ei jäänyt aikaa. T7 Turhan helppo T8 Vaikea hahmottaa, harva vastasi T9 ok T10 hyvä tehtävä T11 kaipa oli ok...aika vähän vastattu T12 hyvä tehtävä, jos haluttiin selityksiä edelleen T13 Edelleen selityksiä... 1. liian helppo? kuvaajien tulkinta ihan keskeistä, mutta ehkä hiukan lisää twistiä joukkoon. 2. hyvä, paitsi että noilla havainnoilla tähän tehtävään meni mm-paperille piirrettäessä jopa 45 min, joka on liikaa kyseisten taitojen testaamiseen. 3. ok 4. hyvä soveltava 5. What! Lähtötilanne ei viittaa perustehtävään, ei mitään tuttua. 6. b) gravitaation potentiaalienergia... ei yhtään tehtävää kirjassa. Olisi toivottavaa, että kokeenlaatijat olisivat selvillä siitä mitä kouluissa 4. ja 5. kursseilla opetetaan (ja mikä on kurssin puitteissa mahdollista!) ja myös millaisia tehtäviä kirjoista löytyy. 7.??? Taas voisi niitä kirjoja kurkata, että mitä taitoja sähkökurssilla olisi pitänyt saada. Piirroksesta voisi saada pari pistettä ja loput jostain virtapiirilaskusta. 8. onko tämän kurssin ns. perustehtävä? 9. Vastaukseen sisältyi määritelmät emissiolle ja absorbtiolle, kysymyksen asettelusta ei oikein näkynyt että määritelmiä odotettiin myös (toisaalta kypsyyskoe...). Luulen, että moni vastaaja nuo määritelmät osaisi, kun vain ymmärtäisi että sellaiset pitäisi vastaukseen liittää. Tavallaan tehtävänannossa jo selitetään, että kvartsikide vastaanottaa energiaa ja virittyy jne...vastauksen laskuosasta tuli sillisalaattia. 10. Sopi 10-tehtäväksi 11.Näitä ei juurikaan piirrellä... Kokeessa oli melko vähän sellaisia tehtäviä, jotka olisivat selkeästi erotelleet ns. hyvien taidot muista. Eli jossain mielessä koe oli vähän tasapaksu. Tehtävän 1 ja 7 osasivat lähes kaikki. Koe oli myös selkeästi erilainen kuin aiemmin, mikä kyllä shokeerasi kokelaita. Osa oli treenannut hyvinkin paljon vanhoja yo-kokeita ja vastaan tuli koe joka ei vastaa mitään aiemmin koettua. Koe oli kyllä fysiikkaa, mutta ehkä muutoksiakin voisi tehdä pikkuhiljaa? Eikä laskemistakaan sovi kokonaan unohtaa. Edelleen oppilaat hakeutuvat korkeakouluihin, joissa pitää osata laskujen avulla selvittää fysikaalisia ongelmia. Ongemana tuntui olevan tekstinymmärrystaito. Tehtäviin oli laitettu paljon tekstiä kokelaiden avuksi, mutta nyt siitä tulikin haitta. Mielestäni koe oli hyvä ja monipuoinen, vaikka opiskelijat alisuoriutuivatkin. Erityisen ilatunut oli knnollisesta ykköstehtävästä vaikken yleensä yhdistä parit

Kevään 2015 pisteiteyssuositusten palaute., 14.09.2015 Sivu 5 / 7 tehtävistä pidäkkään. Ensimmäisestä jokeritsa en saanut otetta, Sähköopin tehtävät ilahduttivat, Laskennallisten osuuksien lyhyys ja selittäisen paljous yllätti sekä minut että opiskelijat. Yläkoululaiseni olisivat saaneet kokeesta ainakin 16 pistettä! Onko koe silloin sopiva yo-koe??? Tehtävä 7 oli huvittavan helppo, samoin tehtävä 1. Jos koe jatkossa siirtyy enemmän selittävään suuntaan, olisi siitä hyvä kertoa etukäteen opettajille. Kurssit ovat niin täynnä asiaa, että opettaminen on jo nyt haastavaa ei-niin-lahjakkaille opiskelijoille. Selityksien harjoittelu (kirjallisesti) vie oman aikansa. Kokeessa on hyvä olla alussa helppo tehtävä ja se oli tarjolla. Piirtämistä vaativia tehtäviä paljon, jopa liikaa. Yllättävän vähän kokeessa oli sähköopin, ainerajat ylittäviä ja mekaniikan tehtäviä. Ihan erilainen koe kuin aikaisemmin. Näköjään puhaltaa uudet tuulet. Opettajan näkökulmasta liian paljon soveltuvia tehtäviä, koska ne ovat oppilaille vaikeita. Ja opettajalle myös, koska nyt pitäisi opettaa kaikkea muutakin, jota ei ole kirjoissa. Siis sen perusainekset lisäksi tulisi haalia joka aiheesta kirjan ulkopuolista materiaalia, jotta oppilaat oppisivat soveltamaan. Mielestäni soveltuvia saa olla, kunhan siellä on myös tuttuja, turvallisia tehtäviä. Mielestäni kevään 2015 kokeen Iinja ei pitkässä juoksussa palvele korkeakoulun tarpeita, vaan karkottaa vähäisetkin fysiikan lukijat. Mutta niinhän se aina on ollut YTL ohjaa Suomen fysiikan opetusta, ei Opetushallituksen virkamiehet OPS -perusteiden. Tehtävien vaikeustaso heitteli minun mielestäni tänä vuonna aivan liikaa. Esim. tehtävän 7 kaltaista tehtävää ei saisi olla kuuden pisteen arvoisena, kun toisessa tehtävässä vaaditaan vaikka mitä kuuden pisteen suoritukseen. Muuten koe ihan hyvä. Koe oli kiva. Tehtävän annot ovat alun tehtävissä pitkiä, mikä saattaa haitata heikompien opiskelijoiden suoriutumista. Mikäli kirjoittajien määrän supistumista halutaan hidastaa, niin perustehtävien lisääminen olisi aika mielekästä. Kyllä se tarkempi erikoistehtävien kanssa pyörittely tulee sitten yliopistolla tarpeeksi tutuksi. Koe oli sopiva. Kokeessa painotettu paljon kurssien viimeisten kappaleiden asioita. Muuten ok. Tehtävä 5.Monelle opiskelijalle jo ilmatyynyrata on vieras laite. Joten koejärjestelyn ymmärtäminen oli selvästi tuottanut vaikeuksia. Ilmatyynyradan käyttö ei oikein onnistu normaalilla opetustunnilla isoissa opiskelijaryhmissä (30-37 opiskelijaa). Tehtävä 11. Pelkät piirrostehtävät ilman selitystä ovat arvostelun kannalta hankalia. Tehtävä 12. Opiskelijat eivät olleet oikein ymmärtäneet, mitä kysymyksillä haettiin.esim b- ja c- kohtiin opiskelijat vastasivat lähes samalla tavalla. Enemmän perustehtäviä ja vähemmän soveltavia, kiitos. Näin paljon soveltaviin tehtäviin on kypsä vastaamaan vasta pari vuotta fysiikkaa jatkoopinnoissa harjoittaneena. Nyt kysymykset siis osittain turhan vaikeita. Vähän erikoinen koe. Helpoista tehtävistä hypättiin heti soveltaviin tehtäviin. Keskitason tehtävät puuttuivat. Fysiikan koe oli hyvä ja siinä ei ollut mitään ylivaikeaa:

Kevään 2015 pisteiteyssuositusten palaute., 14.09.2015 Sivu 6 / 7 Ihan mukava koe. Kytkentäkaavion kysyminen oli oikein hyvä asia, mutta tehtävässö olisi saanut olla jotain muutakin kysyttävää, koska nyt 6 p. tuli suhteettoman helpolla(esim. yksinkertainen lasku). Käytännönnsoveltavat tehtävät on hyviä, mutta mukana olisi saanut olla jokin oppikirjnaisempi lasku. Jonkun verran tulee palkitamyös niitä, jotka ovat opetelleet kurssikirjojen tyyppiset laskut hyvin, mutta eivät osaa soveltaa kokeessa. Alkupään tehtävät aivan liian helppoja. Keskitason tehtävät puuttuivat lähes tyystin. Tehtävän 7 tarkoitusta en oiken ymmärtänyt, miksi sellainen tehtävä noinkin suurella numerolla kokeessa oli. Tässä seuraavassa sensoreille lähettämästäni kirjeestä ote liittyen tehtävään nro 9. Tehtävää ei nimittäin pitäisi ratkaista niin kuin YTL:n ohjeissa tai pisteityssuosituksissa kerrotaan. Jatkossa mainittu Taneli Laamanen on veljeni, joka on väitellyt juuri tehtävän kaltaisissa tilanteissa tapahtuvista absorptioista, viritystilojen lukittumisista ja emissioista. Lähetin hänelle tehtävän ja hän kurkkasi YTL:n malliratkaisun. Pyytäessäni hän lähetti seuraavan selostuksen, jonka lähetin myös sensoreille. Hänen kommenttiensa jälkeen on myös minun tulkintani ja ehdotukseni, jotka niin ikään lähetin sensoreille. Taneli Laamanen, kirjoitettu 11.3.2015: Tässä yhteenvetoa: - B-C tyyppinen absorptio on tyypillisesti mahdollinen vain systeemeissä, joissa hilarelaksaatio on hyvin epätodennäköistä. Toisin sanoen tämä tapahtuu yleensä vain kapeiden f-tilojen tapauksessa, joissa elektronit ovat hyvin suojattuja eikä viritysenergia pääse purkautumaan hilavärähtelyihin. Näissäkin systeemeissä tämän tyyppinen 2- fotoniabsorptio on monta kertaluokkaa heikompi kuin absorptiot perustilalta. - Kuvassa olevassa energiatilasysteemissä B-vyöhykkeellä on selvästi useita lähekkäin olevia energiatiloja mikä tarkoittaa sitä, että virittynyt systeemi relaksoituu nopeasti tämän vyöhykkeen alimmalle energiatilalle hilarelaksaatioprosessin eli multifononirelaksaation kautta. Tämän tyyppiset lähekkäin olevien tilojen väliset relaksaatiot eivät sisällä fotoniemissiota, vaan siirtymät tapahtuvat nimenomaan hilavärähtelyjen välityksellä. - En tiedä kvartsin fononienergioita, mutta kiderakenteissa yleensä hilarelaksaatio on riittävän todennäköistä, että energiavyöhykkeen ylempien tilojen relaksaatio vyöhykkeen alimmalle tilalle on hyvin nopeaa ja emissio tapahtuu B- tai C-vyöhykkeen alimmalta energiatilalta jollekin A-vyöhykkeen tilalle. Jos hilarelaksaatio on hyvin epätodennäköistä, voisi ajatella että emissio voi tapahtua suoraan myös vyöhykkeen ylemmiltä tiloilta, mutta tällöinkin B-C tyyppinen absorptio on äärimmäisen epätodennäköinen. - Absorptio taas tapahtuu normaalisti vain perustilan alimmalta tilalta, ei vyöhykkeen yläreunasta, mutta tämä riippuu tietysti tilojen miehittymisestä mm. lämpötilan vaikutuksesta. - Erilaiset monimutkaisemmat siirtymäprosessit, kuten upconversio tai 2- fotoniabsorptio, ovat aina systeemistä riippuen mahdollisia mutta niin epätodennäköisiä ettei niitä voi mitenkään yo-tutkintoon sisältyvään kysymykseen ottaa huomioon. Yleensä niitä ei myöskään käytännössä havaita ilman voimakasta laserviritystä. Lassi Laamanen: Näiden perusteella tekisin seuraavia huomioita tehtävään: - Todennäköisimmin viritys tapahtuu A-vyöhykkeen alimmalta tasolta vyöhykkeille B ja C, jolloin A-B viritys tapahtuu fotonien energioilla 3 ev - 3,5 ev ja A-C viritys energioilla 4,5 ev - 4,75 ev. - B-C viritys on niin epätodennäköinen sekä teoreettisesti että käytännön tilanteissa, että mielestäni tätä ei missään tapauksessa pitäisi vaatia kokelaalta. Tämän mahdollisuuden toteutuminen vaatisi mielestäni perusteluja eikä ainakaan sen poisjättäminen pitäisi viedä pisteitä. Liitän mukaan kuvan lukion fysiikan kirjasta (Fotoni 8), jossa alleviivatussa kohdassa todetaan viritystilojen lyhytikäisyydestä (joskin tässä kaasulla, mutta samat perustelut kulkevat muissakin olomuodoissa). -

Kevään 2015 pisteiteyssuositusten palaute., 14.09.2015 Sivu 7 / 7 Emissiot näyttäisivät yllä mainitun hilarelaksaation vuoksi tapahtuvan vyöhykkeiden alarajoilta, joten tehtävän b-kohdan aallonpituusvälit pitäisi laskea fotonien energiaväleiltä C-A 4 ev - 4,5 ev ja emissiossa B-A 2,5 ev - 3 ev. Mielestäni siis myös nämä vastaukset pitäisi hyväksyä, koska ne vastaavat sekä lukiossa opetettua teoriaa että käytännön ilmiötä, joka tässä tapahtuu. Mikäli jokin edellä mainitsemani ei pidä paikkaansa, niin haluaisin nähdä teoreettisen perustelun, johon mallivastaus perustuu ja kuulla miksi yllä veljeni esittämät huomiot ja omat päätelmäni niistä eivät pidä paikkaansa. Lassi Laamanen, Nousiaisten lukio lassi.laamanen@edu.nousiainen.fi 7 tehtävä on jo varmaan saanut palautetta siitä, että oli liian helppo. Tehtävä olisi ollut hyvä, jos olisi ollut esim. b-kohta ja lisäksi jokin lasku tms. Olen jutellut kollegoideni kanssa myös siitä, että 8 ja 9 voisivat olla helpompia, jotta niihin sais enempi vastauksia. Kursseina ovat kuitenkin mielenkiintosimmat. Kokonaisuutena koe oli onnistunut ja pidän uudenlaisista soveltavista tehtävistä. Ensi silmäyksellä kokeessa oli kaksi superhelppoa tehtävää (1 ja 7) ja kolme kohtuullisen helppoa (2, 3 ja 6). Tarkastaessa jälkimmäiset kolme, etenkään 6, eivät sitten osoittautuneetkaan niin helpoiksi. Noiden viiden tehtävän jälkeen kolmen seuraavan tehtävän valitseminen olikin sitten vaikeampaa. Tehtävä 5 oli pitkä ja vaikeasti hahmottuva ja siihen vastatessa oli vaikea tietää, mitä kaikkea pitäisi selittää. Tehtävä 4 oli loppujen lopuksi hauska ja lähellä arkipäivää. Tehtävässä 8 b)-kohdassa oli vaikea keksiä kolmelle pisteelle jyvitettävää; kaksi pistettä oli selkeät. Tehtävän 9 b)-kohta oli toistoa a):lle. Tehtävä 10 oli opettajan silmissä helppo, mutta opiskelijoille yllättävän hankala. Tehtävä 11 on hieno ja vaativa, kun vastaus oli piirtämällä. Ensimmäinen jokeri olikin faasidiagrammitehtävä, mitä harva opiskelija hoksasi; faasidiagrammit ovat varsin marginaalisia FY2-kurssin sisällöissä, mutta ehkä niiden pitäisikin olla keskeisimpiä? Toinen jokeri jäsenteli hyvin kysymyksillä standardimallin oleellisia juttuja ja sopi hyvin CERNin käyneille opiskelijoille.