Liikennepoliittiset linjaukset

Samankaltaiset tiedostot
Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4183/ /2016

Helsingin strategiaohjelmasta tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Inkoo

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Liikenteen tavoitteet

Lahden keskusta kehittyy onko kokonaisuus kestävä? Riitta Niskanen Tekninen ja ympäristötoimiala, Kunnallistekniikka

Mäskälän alueen kaavarunko

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä

Rakennesuunnitelma 2040

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: Tampere

tekninen ja ympäristoimiala. Lahden kaupunki. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kadut

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

D/2509/ /2016 ETJ Liite 2. Yleiskaava ja Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma Tavoitteet ja indikaattorit 2017

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö

Lahden keskustasuunnitelma. Riitta Niskanen Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala, Kunnallistekniikka

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

Keskustan yleissuunnitelma - Liikenneverkko

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Siimasta verkoksi Maankäyttö, liikennejärjestelmä ja infrastruktuuri. Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet / Mari Siivola

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Kaupunkiympäristön palvelualueen näkymät vuoteen 2019

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

Vaalan kuntastrategia 2030

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

HSL ja itsehallintoalueet

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Vapaudentien jatkeen alustava yleissuunnitelma Seinäjoki

Pysäköinti Turussa mitä, missä, milloin?

Yhteistyöllä kohti viisasta liikkumista

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Valtatien 5 liikennekäytävä osana Kuopion seudun kehittämistä

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

HLJ liikennejärjestelmäehdotus

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Pasilanväylän liikennekäytäväselvitys. Tiivistelmä

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

LEMPÄÄLÄN KESKUSTA LIIKENNE- JA PYSÄKÖINTISELVITYS 02/2016 LEMPÄÄLÄN KESKUSTA 2016/02/23

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Yleiskaavoituksen työohjelma

Strategian päivitys. kh , 323 kv , 71

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen

Transkriptio:

Liikennepoliittiset linjaukset 2013 20.12.2012 kh 9.5.2011 kv 16.5.2011

Sisältö Johdanto... 1 LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA 2025 (KV 11.4.2011)... 2 LIIKENNEPOLIITTISET PÄÄMÄÄRÄT... 5 LIIKENNEPOLIITTISET LINJAUKSET JA TAVOITTEET... 6 1. Yhdyskuntarakenne ja liikenne...6 2. Liikenteen ja liikkumisen hallinta...8 3. Kävely ja pyöräily...10 4. Joukkoliikenne...12 5. Keskustan liikenneympäristön kehittäminen...14 6. Liikenneverkkojen kehittäminen...16

1 Kuvat: Andreas Schödel, Freiburg Garten und Tiefbauamt Lahden kaupunki Liikennevirasto Nordregio Poliisi Seppo Karppinen, Sito Oy Trafix Oy VR Yhtymä Oy Ramboll

1 Johdanto Kaupungin strategia on valtuuston tahdonilmaisu siitä, miten kaupunkia ja sen organisaatiota halutaan kehittää tulevaisuudessa. Liikennepoliittiset linjaukset on strategiaan perustuva seuraavan tason suunnitelma, jonka tarkoitus on täsmentää ja havainnollistaa strategiaa. Se koostuu päämääristä sekä linjauksista ja tavoitteista. Liikennepoliittisista linjauksista päättää valtuusto. Ohjelma tarkistetaan valtuustokausittain ja useamminkin, jos strategian muuttuminen tai muu syy sitä vaatii. Ensimmäinen ohjelma laadittiin vuoden 2010 aikana, ja valtuusto hyväksyi sen toukokuussa 2011. Nyt se on päivitetty vastaamaan kaupungin uusinta strategiaa. Liikennepoliittiset linjaukset ohjaavat liikennejärjestelmän suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa sekä liikenteen ja liikkumisen hallintaa. Liikennepolitiikka, yleiskaavoitus ja keskustan kehittämisen suunnittelu ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Keskeinen strategiaan perustuva liikennepoliittinen linjaus on, että siellä, missä liikenne ruuhkautuu tai eri tavoin liikkuvien edut ovat muutoin ristiriidassa keskenään, etusijalle laitetaan kestävät liikkumismuodot: kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Tätä linjausta noudattaen liikennepoliittinen ohjelma on pyritty laatimaan yksiselitteiseksi ja sellaiseksi, että se helpottaa päätöksentekoa ohjaamalla valintoja kaupungin strategian mukaiseksi.

2 LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA 2025 (KV 11.4.2011) Kaupungin arvot ja toimintaperiaatteet Kaupungin arvot ja toimintaperiaatteet ovat yhteisiä käsityksiä siitä, mikä meille on tärkeää ja arvokasta. Ne ohjaavat kaupungin päätöksentekoa ja koko organisaation toimintaa. Visio ilmaisee tulevaisuuden tahtotilan, jota kohti kaupungin halutaan kehittyvän. Arvostamme alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä uusia toimintatapoja ja ratkaisuja terveellistä, turvallista ja viihtyisää asumisen ja elämisen paikkaa ympäristöystävällisyyttä asukkaistaan ja henkilöstöstään välittävää yhteisöä asukkaiden hyvinvointia tasa-arvoa ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä Visio Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki."

3

4 Strategiset päämäärät ja menestystekijät Strategiset päämäärät ovat visiosta johdettuja pitkän aikaväin tavoitteita. Ne kertovat mitä visiolla tarkoitetaan, minkä halutaan muuttuvan ja mihin suuntaan kehitystä ohjataan. Ratkaisevat menestystekijät ovat asioita, joissa Lahden kaupungin täytyy onnistua strategisten päämäärien ja vision saavuttamiseksi ja jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä ratkaisevasti kaupungin menestymiseen. Menestystekijöiden kautta kaupunki suuntaa resursseja, suunnittelee toimenpiteitä sekä arvioi strategian toteutumista. A1) Kehitetään keskusta-alueen vetovoimaa ja asuinympäristöjen viihtyisyyttä Ydinkeskustaan toteutetaan laaja kävelykeskusta Ydinkeskustan liikennejärjestelyissä etusijalla jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne Vähennetään kadunvarsipysäköintiä ydinkeskustassa Ympäristö- ja muotoilupainotus näkyy katutilassa. Aseman seudulle rakennetaan matkakeskus Liikennepolitiikkaa ohjaavat seuraavat strategiset päämäärät ja ratkaisevat menestystekijät: B2) Kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä erinomaista julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmää. Lahden kaupunki kehittää: yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää kevyen ja julkisen liikenteen ehdoilla. Uutta asuinrakentamista keskitetään keskustaan ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle. keskusta-aluetta ensisijaisesti jalankulun ja pyöräilyn alueena. Tavoitteena on henkilöautoliikenteen väheneminen. Kestävä kehitys edellyttää muutoksia myös asukkaiden elämäntavoissa ja alueen yrityksien toimintatavoissa. Tätä tarkoitusta varten kaupunki ohjaa asukkaita ja muita alueen toimijoita toimimaan ympäristöystävällisesti.

5 LIIKENNEPOLIITTISET PÄÄMÄÄRÄT Kaikki lahtelaiset voivat tehdä tarvittavat arjen matkat kokea olonsa turvalliseksi liikenteessä ja liikenneympäristössä elää ympäristössä, jonka puhtautta ja viihtyisyyttä liikenne ei pilaa asua ja toimia liikenneympäristössä, joka tukee heidän hyvinvointiaan ja arjen sujuvuutta

6 LIIKENNEPOLIITTISET LINJAUKSET JA TAVOITTEET 1. Yhdyskuntarakenne ja liikenne a) Strategiset päämäärät ja ratkaisevat menestystekijät (KV 11.4.2011) Tavoitteena on tiivis kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne. Tavoitteena on tiivistää ja kehittää yhdyskuntarakennetta julkisen ja kevyen liikenteen ehdoilla. Tavoitteena on henkilöautoliikenteen väheneminen. Tavoitteena on kehittää asukkaiden viihtyisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia edistävää elinympäristöä. b) Haasteet Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantaminen Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja kasvavan liikenteen aiheuttamat haitat Palveluiden järjestäminen niin, että ne ovat saavutettavissa myös jalan, pyöräillen tai joukkoliikennevälineillä Erilaisten intressien, monien toimijoiden, yksityisen maanomistuksen ja viranomaisvaatimusten yhteensovittaminen maankäytön suunnittelussa Liikenteelle ja liikkumiselle kaavoissa osoitettavien aluevarausten oikea mitoitus pitkällä aikavälillä ja muuttuvissa olosuhteissa c) Toimintalinjaukset ja tavoitteet Yhdyskuntarakenne suunnitellaan niin, että se edistää kestävää liikkumista ja että se mahdollistaa ympäri vuoden toimivat, turvalliset ja viihtyisät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytävät asuinalueilta palveluihin. Uutta rakentamista osoitetaan ensisijaisesti nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, sitä täydentäen ja tiivistäen sekä hallitusti laajentaen. Keskustavyöhykkeellä yhdyskuntarakenne suunnitellaan jalankulkua ja pyöräilyä suosivaksi. Keskustaa ympäröivällä vyöhykkeellä yhdyskuntarakennetta kehitetään niin, että keskusta on asuinalueilta helposti saavutettavissa joukkoliikenteellä ja keskustan kehä henkilöautolla. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään joukkoliikenteen akseleiden varrella. Raskasta liikennettä aiheuttava maankäyttö sijoitetaan pääväylien varteen tai siten, ettei siitä aiheudu asuinalueille haitallista liikennettä. P-talo P-talo Kävelykeskusta joukkoliikenne P-talo P-talo keskustan kehä

7

8 2. Liikenteen ja liikkumisen hallinta a) Strategiset päämäärät ja ratkaisevat menestystekijät (KV 11.4.2011) Tavoitteena on henkilöautoliikenteen väheneminen. Tavoitteena on erinomainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä. Tavoitteena on pienentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä. b) Haasteet Ajantasaisen liikennetiedon hyödyntäminen Ruuhkahuippujen madaltaminen Nopeusrajoitusten noudattaminen c) Toimintalinjaukset ja tavoitteet Liitytään valtakunnallisen liikennetietopalvelun piiriin ajantasaisen tilannekuvan saamiseksi liikennejärjestelmästä ja tiedon välittämiseksi edelleen käyttäjille. Navigointilaitteista saatavaa hyötyä tuetaan toimittamalla tiedot liikenneympäristön muutoksista palveluntuottajille mahdollisimman nopeasti. Joukkoliikenteessä otetaan käyttöön Internetissä, matkapuhelimissa ja tärkeillä pysäkeillä toimiva reaaliaikainen aikataulutiedotus. Sijoitetaan lisää aikataulunäyttöjä palvelukeskittymiin. Ruuhkahuipuista informoidaan työnantajia ja työntekijöitä. Ruuhkahuippuja voidaan madaltaa työaikoja sekä koulujen ja päiväkotien alkamisaikoja porrastamalla. Liikkuminen keskustan kehällä ja ajo pysäköintilaitoksiin järjestetään sujuvaksi tehokkaan liikennevalo-ohjauksen ja sähköisen opastusjärjestelmän avulla. Painotetaan esteettisen kaupunkiympäristön yhteensovittamista liikenteen vaatimusten kanssa. Liikennevalo-ohjauksen noudattamista tehostetaan kameravalvonnalla ja nopeusrajoitusten noudattamista siirrettävällä nopeusvalvontalaitteistolla

9

10 3. Kävely ja pyöräily a) Strategiset päämäärät ja ratkaisevat menestystekijät (KV 11.4.2011) Tavoitteena on erinomainen kevyen liikenteen järjestelmä. Tavoitteena on tiivistää ja kehittää yhdyskuntarakennetta julkisen ja kevyen liikenteen ehdoilla. Tavoitteena on kehittää asukkaiden viihtyisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia edistävää elinympäristöä. Tavoitteena on pienentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä. b) Haasteet Pyöräilyn lisääminen Pyöräväylien järjestäminen, etenkin keskustassa Jalkakäytävien ja pyöräteiden talvihoito c) Toimintalinjaukset ja tavoitteet Otetaan pyöräilyn hierarkkinen tavoiteverkko maankäytön suunnittelun, väylien toteuttamisen, kunnossapidon ja rahoituksen lähtökohdaksi. Tavoitteena on pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistaminen. Liikenteen ristiriitatilanteissa asetetaan kävely ja pyöräily etusijalle. Asuinalueiden kadut mitoitetaan kapeiksi ja niillä käytetään nopeusrajoitusta 30 km/h pyöräilijän ja jalankulkijan turvallisuuden parantamiseksi. Vanhoilla asuinalueilla jalankulkijan ja pyöräilijän asemaa parannetaan muuttamalla katutilaa niin, että se edistää alhaista ajonopeutta. Turvataan asuinalueilta suorat, viihtyisät, turvalliset ja ympäri vuoden toimivat pyörätiet keskustaan. Pääpyöräreitit merkitään etuajo-oikeutetuksi autoliikenteeseen nähden, ellei liikennevalo-ohjausta ole. Jalankululle on omat reittinsä. Mopoilla ajetaan ajoradalla. Siellä, missä pyöräillään ajoradalla, varataan liikennevaloohjatuissa risteyksissä pyöräilijöille odotustila ennen pysäytysviivaa (pyörätasku) kääntymisen helpottamiseksi. Matkakeskuksessa sekä kauppa-, työpaikka- ja palvelukeskittymissä varataan riittävästi tilaa pyöräpysäköinnille. Pitkäkestoinen pyöräpysäköinti tehdään säältä suojatuksi, turvalliseksi ja helposti saavutettavaksi. Jalankulun ja pyöräilyn pääväylät aurataan ensimmäisenä ja hoidetaan talvella niin, että kävely ja pyöräily on sujuvaa ja turvallista. Lisätään väylien sulana pitämistä siellä, missä jätelämpöä, esimerkiksi kaukolämmön paluulämpöä, on käytettävissä. Toteutetaan pyöräteiden Internet-pohjainen reittipalvelu ja pyörätiekartta siten, että niistä löytyy tieto mm. reittiosan päällysteestä, mäkisyydestä ja ajoradalla pyöräiltäessä pientareen leveydestä. Järjestetään kampanjoita pyöräilyn lisäämiseksi.

11

12 4. Joukkoliikenne a) Strategiset päämäärät ja ratkaisevat menestystekijät (KV 11.4.2011) Tavoitteena on erinomainen julkisen liikenteen järjestelmä. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kehitetään julkisen liikenteen ehdoilla. Tavoitteena on henkilöautoliikenteen väheneminen. Tavoitteena on pienentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä. b) Haasteet Vakiokäyttäjämäärien lisääminen ja uusien käyttäjäryhmien mukaan saaminen Kilpailukyvyn lisääminen henkilöautoliikenteeseen nähden Sujuva matka kilpailukykyinen matka-aika c) Toimintalinjaukset ja tavoitteet Tavoitteena on joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kaksinkertaistaminen. Joukkoliikennejärjestelmä suunnitellaan siten, että sen käyttäminen on helppoa, esteetöntä ja edullista. Bussiliikenteen matka-ajan ja vuorovälin on oltava kilpailukykyinen henkilöautoliikenteen kanssa. Reitit suunnitellaan siten, ettei matkaaika veny liikaa henkilöautoon verrattuna. Kehitetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa valtakunnallista maksu- ja lippujärjestelmää. Lipputukea suunnataan vakiokäyttäjille, mm. työ- ja koulumatkoihin käytettäviin kausija sarjalippuihin siten, että vakiokäyttäjän on edullisempaa tulla keskustaan bussilla kuin omalla autolla. Joukkoliikenteen kaluston on oltava korkeatasoista. Kalustossa kiinnitetään huomiota sisätilojen esteettömyyteen, käytettävyyteen ja viihtyisyyteen. Kaluston on oltava vähäpäästöistä ja hiljaista. Asuinalueilla selkeä vuoroväli, aikataulujen pitävyys tärkeä Runkolinjoilla tiheä vuoroväli, ei tarvitse katsoa aikataulusta Joukkoliikennekäytävien varrelle varataan kaistat busseille sekä toteutetaan korkeatasoisia pysäkkijärjestelyitä ja katoksia. Pysäkkien reaali-aikaiset aikataulut ja liikennevalojen joukkoliikenne-etuisuudet toteutetaan bussien paikannukseen perustuvilla järjestelmillä. Tällöin liikennevalojen etuisuudet voidaan antaa vain etuisuutta tarvitseville ja etuisuudet voidaan lopettaa heti kun bussi on poistunut risteysalueelta.

Lahden keskustan liikenneselvityksessä (5.4.2012) esitetyt joukkoliikennereitit 13

14 5. Keskustan liikenneympäristön kehittäminen a) Strategiset päämäärät ja ratkaisevat menestystekijät (KV 11.4.2011) Tavoitteena on vetovoimainen ja houkuttelevaksi kehittyvä keskusta-alue. Tavoitteena on erinomainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä. Tavoitteena on henkilöautoliikenteen väheneminen. b) Haasteet Liikenneperäisten häiriöiden vähentäminen keskustassa Pyöräreittien järjestäminen keskustan läpi Esteettömyys Erilaisten intressien yhteensovittaminen Toimiva huoltoliikenne c) Toimintalinjaukset ja tavoitteet Keskustan vilkkaimmat jalankulkualueet muutetaan kävelyalueiksi. Kävelyalueilla pyöräily tapahtuu jalankulun ehdoilla. Toteutetaan keskustan kehä, jonka varrella olevat pysäköintilaitokset on helposti saavutettavissa henkilöautolla. Liikenne järjestetään niin, ettei keskustan läpiajo yksityisautolla ole mahdollista. Keskustan nopeusrajoitukseksi asetetaan 30 km/h. Keskustan läpiajoväylänä toimivan Vesijärvenkadun henkilöautoliikenne ohjataan keskustan kehälle. Kaikista tulosuunnista opastetaan ajantasaisesti pysäköintilaitoksiin. Kadunvarsilla sallitaan vain asukaspysäköinti ja lyhytaikainen asiointipysäköinti. Pysäköintitaloissa taksa on edullisempi kuin kadunvarsipysäköinnissä. Toriparkin lisäksi rakennetaan keskustaan läntistä tulosuuntaa palveleva pysäköintitalo. Uudisrakentamisen tarvitsemat pysäköintipaikat osoitetaan keskustan kehän sisäpuolella ja Paavolan alueella pysäköintilaitoksiin. Pysäköintilaitosten rakentaminen ja ylläpito rahoitetaan velvoiteautopaikkojen myynnillä sekä asiakkaita perittävillä pysäköintimaksuilla. Huoltoajo sallitaan vain tiettyinä aikoina. Huoltoliikenteelle osoitetaan omia purku- ja lastauspaikkoja. Raskaita ajoneuvoyhdistelmiä ei sallita keskustan kehän sisäpuolella ilman erityistä lupaa. Esteettömyys on keskeinen suunnitteluperiaate keskustassa. Muotoilu otetaan myös liikenneympäristössä vahvasti huomioon. Matkakeskukseen on hyvät kauko- ja paikallisliikenneyhteydet. Matkakeskuksen yhteyteen varataan riittävästi liityntäpysäköintitilaa henkilöautoille ja pyörille. Esteettömyys Esteettisyys Käytettävyys Kaupunkimuotoilu

KESKUSTAN KEHÄ Lahden keskustan liikenneselvityksessä (5.4.2012) 15

16 6. Liikenneverkkojen kehittäminen a) Strategiset päämäärät ja ratkaisevat menestystekijät (KV 11.4.2011) Tavoitteena on vetovoimainen ja houkuttelevaksi kehittyvä keskusta-alue sekä ympäristökaupungin viihtyisä ja terveellinen ympäristö. Tavoitteena on erinomainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä. Tavoitteena on henkilöautoliikenteen väheneminen. Tavoitteena on pienentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä. Vahvuutena on kaupungin sijainti osana metropolialuetta sekä hyvät liikenneyhteydet sekä sijainti kasvavan Pietarin vaikutusalueella. b) Haasteet Rahoitus Suunnitelmien hyväksyttävyys c) Toimintalinjaukset ja tavoitteet Asuinalueiden liikenneväylät suunnitellaan turvallisuuden ja viihtyisyyden näkökulmasta ja jalankulkua ja pyöräilyä suosien. Päätieverkkojen ruuhkautuessa ohjataan liikennettä korvaaville reiteille investointien välttämiseksi ja myöhentämiseksi. Kiirehditään valtion toimenpiteitä seuraavien kaupungille tärkeiden ulkoisten yhteyksien rakentamiseksi Eteläinen kehätie (VT12) Valtatie 12 Lahdesta itään Eteläinen sisääntulotie (MT 167) Uusien rautatieyhteyksien osalta pidetään tärkeänä, että maankäytöllisesti varaudutaan mahdollisiin uusiin ratayhteyksiin Lahti-Heinola- Mikkeli, Lahti-Hämeenlinna ja Lahti- Heinola-Jyväskylä. Näiden yhteyksien toteutuminen riippuu pitkälti valtakunnallisista ja Lahden ulkopuolisista tekijöistä. Kaupunki on valmis osallistumaan hankkeisiin, joilla näiden yhteyksien edellytyksiä selvitetään.

VT 12 eteläisen kehätien linjaus 17