LAPPAJÄRVEN KUNTA Turvallisuussuunnitelma 1
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Lappajärvi toimintaympäristönä... 3 3 Turvallisuussuunnitelman toteutus... 5 4 Nykytilanteen arviointi ja toimintaympäristöanalyysi... 5 4.1 Väestö... 5 4.2 Perusturva... 6 4.3 Lappajärven kunta poliisin näkökulmasta... 13 4.3.1 Liikennerikokset 2012... 13 4.3.2 Omaisuusrikokset... 14 4.3.3 Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset... 15 4.3.4 Poliisin hälytystehtävät... 15 4.3.5 Yhteenveto... 16 4.4 Lappajärven kunnan turvallisuustilanne pelastuslaitoksen näkökulmasta... 16 4.5. Lappajärven kunta tapaturmien esiintymisen näkökulmasta... 18 5 Lappajärven kunnan turvallisuussuunnitelmaa tukevat strategiat ja suunnitelmat... 21 6 Keskeiset strategiset tavoitteet ja toimenpiteet turvallisuuden edistämiseksi... 21 6.1 Syrjäytymisen ehkäisy ja yhteisöllisyyden lisääminen... 21 6.2 Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy... 22 6.3 Liikenneturvallisuuden lisääminen... 23 6.4 Luonnonilmiöiden aiheuttamat turvallisuusuhat... 24 6.5 Oppilaitosten turvallisuuden lisääminen... 25 7 Turvallisuussuunnitelman seuranta ja arviointi... 25 1
1 Johdanto Valtioneuvosto teki 8.5.2008 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi. Ohjelman tavoitteet on asetettu vuodelle 2015 ja tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Sisäisen turvallisuuden parantamiseksi on asetettu seuraavia yhteisiä tavoitteita: 1. Syrjäytymisen ehkäisy ja alkoholihaittojen torjunta 2. Koulutus ja osaamisen kehittäminen 3. Sisäisen turvallisuuden tutkimuksen kehittäminen 4. Tilannekuvatoiminnan kehittäminen 5. Paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittäminen 6. Turvallisuusseikkojen huomioonottaminen rakennetun ympäristön suunnittelussa Sisäisen turvallisuuden parantamiseksi on asetettu seuraavia erityisiä tavoitteita: 1. Kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen 2. Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen 3. Väkivallan vähentäminen 4. Kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla 5. Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ehkäisy 6. Rajaturvallisuus, laittoman maahantulon estäminen ja turvallisuus 7. Ihmiskaupan ja siihen rinnastuvan rikollisuuden estäminen 8. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta 9. Tietoverkkorikollisuuden ja internetin käyttöön liittyvien riskien torjunta 10. Terrorismin torjunta, ääriliikkeiden laittoman toiminnan ehkäisy ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisy Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta Turvallisempi huominen 14.6.2012. Ohjelmassa on päätetty 64 toimenpiteestä. Ne toimeenpannaan alueellisesti laadittujen toimeenpanosuunnitelmien avulla sekä osana paikallista turvallisuussuunnittelua kuntien tekemien päätösten mukaisesti. Kaikkien toimenpiteiden toimeenpano edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Ohjelman keskeinen sisältö toimenpidekokonaisuuksittain: 1. Lisätään turvallisuuden tunnetta 2. Kehitetään ennalta ehkäisevän turvallisuustyön tuloksia mittaavia indikaattoreita ja varmistetaan kansallisten kyselytutkimusten säännöllinen toteuttaminen 3. Varmistetaan turvallinen oppimisympäristö 4. Julkisten tilojen turvallisuuden parantaminen 5. Varmistetaan työtään tekevien ihmisten turvallisuus 6. Parannetaan rakennetun ympäristön turvallisuutta 7. Lisätään liikkumisen turvallisuutta 8. Varmistetaan nuorille turvallinen kasvuympäristö 9. Varmistetaan turvallinen elämä iäkkäille 10. Vähennetään vakavaa väkivaltaa ja sen uhkaa 11. Ennalta ehkäistään perhesurmia 12. Parannetaan yritystoiminnan turvallisuutta ja yritysten häiriötöntä toimintaa 13. Vähennetään alkoholin käytöstä johtuvia turvallisuusuhkia 14. Parannetaan rikoksen uhrin palveluja ja rikoksen tekijän tukea 15. Ennalta ehkäistään ääriajatteluun perustuvia väkivaltaisia tekoja 16. Varmistetaan vapaaehtoisten saatavuus turvallisuus- ja hälytystehtäviin 2
Paikallinen turvallisuussuunnittelu (kunnan turvallisuussuunnitelma) on sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa paikallisella tasolla, jonka tavoitteena on parantaa turvallisuutta vähentämällä onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriöiden määrää ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuskäsitteeseen, jossa eri viranomaiset, elinkeinoelämä sekä järjestöt tekevät yhteistyötä paikallisen turvallisuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Turvallisuussuunnittelu on jatkuvaa työtä kunnan asukkaiden turvallisuuden edistämiseksi. Kunnanhallitus on kokouksessaan 9.1.2012 13 nimennyt työryhmän valmistelemaan turvallisuussuunnitelmaa. Työryhmään on nimetty kunnan edustajat ja pyydetty Etelä-Pohjanmaan poliisilaitosta, Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitosta, Kuntayhtymä Kaksineuvoista, järjestöjä ja elinkeinoelämää nimeämään omat edustajansa. Työryhmään kuuluvat: - Juha Tiainen, Lappajärven kunta, kunnanhallituksen edustaja - Tuomo Lehtiniemi, Lappajärven kunta, kunnanjohtaja - Päivi Huhtala, Lappajärven kunta, hallintojohtaja - Anne Övermark, Lappajärven kunta, kunnaninsinööri - Tarja Puro, Lappajärven kunta, sivistystoimenjohtaja - Carita Ylipelkonen, Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos, ylikonstaapeli - Antti-Jussi Isotalo, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, palopäällikkö - Joona Övermark, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, palotarkastaja - Miia Hietaniemi, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Ehkäise tapaturmat hanke - Pirjo Heino, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, kehittämispäällikkö - Marja-Liisa Nevala, Aijjoos-hanke - Seppo Viinamäki, Lappajärven Yrittäjät - Mari Heijari, Lappajärven seurakunta, talouspäällikkö - Ahti Mäkitarkka, vanhusneuvosto - Seppo Keski-Vinkka, vammaisneuvosto - Kari Juttuniemi, Lappajärven Veikot - Eemeli Porthén, Etsivä nuorisotyö - Arja Tikkanen, Etsivä nuorisotyö - Mari Luoma, MLL Lappajärven paikallisosasto Työryhmä asetti tavoitteeksi laatia Lappajärven kunnalle turvallisuussuunnitelman, johon pohja-aineiston ja analyysin jälkeen valittiin turvallisuuden kehittämiseen liittyvät painopistealueet. Lappajärven turvallisuustyöryhmän asettamat painopistealueet: 1. Syrjäytymisen ehkäisy ja yhteisöllisyyden lisääminen 2. Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy 3. Liikenneturvallisuuden edistäminen (sisältää sekä tie- että vesiliikenteen) 4. Luonnonilmiöiden aiheuttamat turvallisuusuhat 5. Oppilaitosten turvallisuuden edistäminen 2 Lappajärvi toimintaympäristönä Lappajärvi sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Länsi-Suomen läänissä ja kuuluu Järviseudun seutukuntaan, Pohjanmaan hätäkeskusalueeseen, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen toiminta-alueeseen. Sosiaali- ja terveystoimen hoitaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja erikoissairaanhoidon Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. 3
Kunnan pinta-ala: 523,23 neliökilometriä, josta maata 383,93 ja vettä 139,30. Lappajärven rantaviivaa on kunnan alueella 124 km, jolle on rakennettu lähes 1100 kesämökkiä. Kunnassa oli 31.12.2011 yhteensä 3440 asukasta. Lappajärvi on matkailupitäjä, jonka vetovoimatekijöitä ovat mm. maakuntajärvi, kesäteatteri ja Kylpylä Kivitippu. Kunnan asukasluku lähes kaksinkertaistuu kesäisin lomalaisten ja kesäasukkaiden tullessa kuntaan. Lappajärven elinkeinorakenne Työpaikat työnantajasektoreittain 2009 Lähde: Tilastokeskus 6.10.2011 Työpaikat toimialan mukaan v. 2009 Lähde: Tilastokeskus 6.10.2011 4
3 Turvallisuussuunnitelman toteutus Paikallisella tasolla tehtävä turvallisuussuunnittelu kuvataan prosessina, jonka vaiheet ovat seuraavat: 1. Yhteistyön vastuut, osapuolet ja organisointi 2. Nykytilanteen arviointi, toimintaympäristöanalyysi 3. Analyysin ja johtopäätösten arviointi 4. Turvallisuussuunnitelman laadinta 5. Suunnitelman toimeenpano 6. Suunnitelman seuranta ja arviointi 4 Nykytilanteen arviointi ja toimintaympäristöanalyysi 4.1 Väestö Lappajärven kunnan asukasluku oli 31.12.2012 yhteensä 3394 (epävirallinen). Vuoteen 2040 mennessä asukasluvun arvioidaan olevan 3180 eli vähennystä olisi 6,3 %. 2008 2009 2010 2011 2012-14 489 470 440 434 436 15-64 2128 2121 2073 2058 1997 65-74 438 425 450 464 469 75-462 479 477 480 492 Ikäluokat yhteensä 3517 3495 3440 3436 3394 Väestöennuste 2012 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Ikäluokat yhteensä 3394 3360 3300 3200 3138 3080 3025 2971 Lähde: Tilastokeskus 28.9.2012 5
4.2 Perusturva - Lappajärvi, työttömät työnhakijat: Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Työvoima Työttömien osuus työvoimasta 31.12.2007 102 1521 6,7 % 31.12.2008 132 1480 8,9 % 31.12.2009 173 1464 11,8 % 31.12.2010 116 1452 8,0 % 31.12.2011 102 1424 7,2 % 31.12.2012 111 1419 7,8 % Lappajärvi Joulukuu 2010 Joulukuu 2011 Joulukuu 2012 Kunnan työvoima 1452 1424 1419 Työttömät (ml.lom.) 116 102 111 Työttömät miehet (ml.lom.) 69 69 75 Työttömät naiset (ml.lom.) 47 33 36 Työttömät alle 25-vuotiaat 15 14 13 Pitkäaikaistyöttömät 11 12 16 Yli 50-vuotiaat työttömät 53 48 57 6
7
Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä 2006 2007 2008 2009 2010 Lappajärvi yhteensä 109 86 99 102 93 Väestöllinen huoltosuhde 2010 2020 2010 2015 2020 68,1 82,4 101,2 Lähde: Tilastokeskus 30.9.2009 8
Lappajärven tapaturmaindeksi 2008 2010 on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnista toiseksi korkein 117,2. (Vain Ähtärissä on korkeampi.) Isokyrössä tapaturmaindeksi on kaikkein matalin 83,9. Indeksin arvo koko maassa uusimpana päivitysvuonna on 100. Vanhukset Vanhusten osuus kunnan asukasluvusta kasvaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2040 yli 75- vuotiaiden määrä asukasluvusta on 27,8 %. 75-vuotta täyttäneiden määrän kehitys Lappajärvellä 2012-2040 Hehko-tilastoista 2008 2011: (1933 1936-syntyneiden hyvinvointia edistävät kotikäynnit) Kotikäyntejä yhteensä Lappajärvellä 117, naisia 62, miehiä 55. Yksin asuvia 26 %. Pelot Kukaan haastatelluista 75-vuotiaista ei ole pelännyt oman turvallisuutensa puolesta kotona /pihapiirissä vuosina 2008 2010. Sen sijaan vuonna 2011 kotona /pihapiirissä pelon aiheita oli 11 prosentilla haastatelluista. Kotona pelättiin kaatumista (2 mainintaa). Lisäksi pelkoa yhden haastatellun kohdalla aiheutti läheisen ajoittainen runsas alkoholinkäyttö. 9
Kotona asuvilta 75-vuotiailta kysyttiin, pelkäävätkö he oman turvallisuutensa puolesta kodin ulkopuolella liikkuessa tai liikenteessä. Suurin osa haastatelluista ei pelännyt kodin ulkopuolella liikkuessa tai liikenteessä vuosina 2008 2011. Vuonna 2010 oman turvallisuutensa puolesta pelkääviä oli kaikkein eniten (18 %) ja vuonna 2011 toiseksi eniten (11 %). Liikenteessä/kodin ulkopuolella liikkuessa pelättiin kaatumista (2 mainintaa). Pelkoa aiheutti myös vilkas liikenne, isot rekat, katuvalojen puuttuminen (pimeys) ja talvella liukkaus. Irrallaan olevat vihaiset koirat aiheuttivat myös pelkoa ulkona lenkkeillessä. Huono liikuntakyky aiheutti pelkoa erityisesti, jos kynnykset olivat korkeat ja raput jyrkät. Kaksi haastatelluista kertoi, että olivat aikaisemmin olleet kolarissa ja sen jälkeen oli jäänyt pelkotiloja. Kuinka oma asuinalue sopisi paremmin ikääntyville? (2008 2010) (Tähän koottu turvallisuuteen liittyviä asioita vastauksista.) Kevyenliikenteen väylä puuttuu. (7 mainintaa: Länsirannantie 5 mainintaa, Saariahontie, Ylipääntie) Tarvittaisiin katuvalot.(7 mainintaa: Länsirannantie 3 mainintaa, Ylirannantie 2 mainintaa, Ylitalontie, Virsulantie) Talvisin teiden auraukset pihaan. (3 mainintaa) Pikitien reunaan kevyenliikenteen väylä. Takalantielle päällyste (pölisee kesällä). Liiat puustot ja istutukset syytä tarkistaa ja poistaa. Talvella huolehdittava kulkuväylien hiekoituksesta (kevyenliikenteen väylillä). Huolehdittava palvelupisteisiin johtavien väylien kunnosta niin talvella kuin kesälläkin. Jalankulku ja pyöräily turvatonta vilkasliikenteisen ja kapean tien vuoksi. (Länsirannatie) Tieolot paremmaksi (Luukerintie) Asuinalueen vaaranpaikat (2011) Länsirannantien ylinopeudet Länsirannantiellä liikenne vilkasta, pyörätie puuttuu. Hyytisentien ja Vanhalantien risteys vaarallinen talvella, Vanhalantielle kevyen liikenteen väylä. Ammattikoulun oppilaat liikkuvat paljon ylinopeuksilla alueella Tulo sivutieltä päätielle (Timonkuja) Pyörätie lisäisi jalankulkijan ja pyöräilijän turvallisuutta.( Karvalantie) Kovat nopeudet maantiellä kylän kohdalla (Karvalassa) Aivan vieressä kulkee kaksi tietä, joista aiheutuu melua. Pyörätie toisi lisää turvallisuutta. (Murtomäentie) Kantatie 68 liian kapea Itäkylän kohdalla, Itäkylän risteykset, Itäkylän risteykseen olisi hyvä saada liikenneympyrä, risteyksessä ollut kuolonkolareita. 10
Itäkyläntiellä ajetaan ylinopeutta, vaarallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Vilkasliikenteinen Länsirannantie. Tielle mennessä korkea reuna päällysteessä, johon kompastuu helposti. Liikenne (Vilpuntie) Ns. Hokkasen mutka. Mutkassa ajetaan liian suurilla tilannenopeuksilla. Länsirannan koulun kohdalla ei ole nopeusrajoitusmerkkiä, ja näin ollen tilannenopeudet ovat liian suuria. Alkoholin käyttö (2008 2011) Kotona asuvista 75-vuotiaista lähes 70 prosenttia ei käyttänyt alkoholia vuosina 2008 2010. Sen sijaan vuonna 2011 alkoholia käyttävien määrä on noussut. Vuonna 2011 alkoholia käytti 48 prosenttia haastatelluista. 52 prosenttia ei käyttänyt alkoholia ollenkaan vuonna 2011. Alkoholin käytön määrä (2010 2011) Alkoholin käytön määrä on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2011 alkoholia käyttävillä kotona asuvilla 75- vuotiailla. Vuonna 2010 suurin osa käytti tavallisesti alkoholia määrän, joka alittaa yli 65-vuotiaiden alkoholin riskikäytön rajan. Tämä raja on kaksi annosta alkoholia kerralla tai seitsemän annosta viikossa. Vuonna 2011 lappajärveläisistä kotona asuvista 75-vuotiaista suurin osa käytti alkoholia kerralla kaksi annosta tai enemmän. 11
Kaatuminen viimeisen puolen vuoden aikana (2008 2010) ja kaatuminen viimeisen vuoden aikana (2011) Vuosina 2008 2010 noin neljäsosa kotona asuvista haastatelluista 75-vuotiaista oli kaatunut viimeisen puolen vuoden aikana yhden tai useamman kerran. Heistä valtaosa ei kuitenkaan ollut satuttanut itseään pahemmin kaatuessaan. Vuosien 2008 2011 aikana kaatuneista kotona asuvista 75-vuotiaista vain kahdelle oli tullut murtuma. 12
Yksinäisyyden kokeminen (2009 2010) Kotona asuvista 75-vuotiaista vain muutama prosentti kärsi yksinäisyydestä vuosina 2009 2010. Vuonna 2011 kukaan ei kärsinyt yksinäisyydestä. Henkilöitä, jotka eivät kärsineet yksinäisyydestä, mutta kokivat itsensä yksinäiseksi, oli vuonna 2009 kaikkein eniten (13 %) ja vuonna 2010 vähiten (4 %). 4.3 Lappajärven kunta poliisin näkökulmasta 4.3.1 Liikennerikokset 2012 Liikennerikoksia tarkasteltaessa poliisin tilastoista käy ilmi ne liikennerikokset, jotka ovat tulleet poliisin tietoon joko poliisin oman valvonnan kautta tai kansalaisen ilmoittamina. Esimerkiksi liikennevahingoista kaikki eivät tule poliisin tietoon, jolloin vakuutusyhtiöiltä saatavat liikenneonnettomuustilastot voivat näyttää hyvinkin erilaiselta. Lappajärvellä liikennerikoksia on vuonna 2012 kirjattu 194. Ilmoituksista 51 % on ollut liikenneturvallisuuden vaarantamisia. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia on ollut vain 3 % kaikista ilmitulleista liikennerikoksista. Tilastoihin vaikuttaa pienellä paikkakunnalla paljon myös poliisin alueelle suuntaaman liikevalvonnan määrä. Lappajärven alueella on useita tieosuuksia, joissa ajonopeudet nousevat yli sallitun. Poliisin valvonnalla asiaan voidaan vaikuttaa kuitenkin vain jälkikäteisesti. Asenteisiin yleisesti vaikuttaminen poliisin tai kunnan toimesta on hankalaa, etenkin kun tekijät eivät välttämättä ole paikallisia. Liikennerikokset ja rikkomukset tapahtumapaikat (TOP 9) KPL Prosentti ALARANNANTIE 36 19 % ITÄKYLÄNTIE 28 14 % TIE 711 21 11 % VT 16 20 10 % YLIPÄÄNTIE 19 10 % NISSINTIE 15 8 % YLIRANNANTIE 13 7 % LÄNSIRANNANTIE 13 7 % KARVALANTIE 12 6 % KT 68 11 6 % KÄRNÄNTIE 7 4 % Yhteensä: 194 13
Liikenneonnettomuuksia Lappajärvellä on poliisin tietojärjestelmään kirjattu 17 kpl vuonna 2012. Liikenneonnettomuudet tapahtumapaikat TOP 3 KPL Prosenttia ITÄKYLÄNTIE 4 29 % ALARANNANTIE 2 14 % LÄNSIRANNANTIE 2 14 % Pahimmat paikat 8 57 % Kaikki yhteensä 14 4.3.2 Omaisuusrikokset Poliisin tilastoja tarkastellessa omaisuusrikoksia on Lappajärvellä vuonna 2012 tapahtunut 31 kappaletta (yritykset mukaan luettuina). Suurin osa teoista 64 % on ollut varkauksia tai näpistyksiä. Tilastojen perusteella Lappajärvellä ei ole havaittavissa erityistä ongelmaa omaisuusrikosten suhteen. Teot KPL % VARKAUS 11 35 % NÄPISTYS 9 29 % VAHINGONTEKO 5 16 % PETOS 4 13 % TÖRKEÄ VARKAUS 1 3 % VÄÄRENNYS 1 3 % Yhteensä 31 Omaisuusrikosten tapahtumapaikat (TOP 3) 14
4.3.3 Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset Poliisin tilastojen mukaan Lappajärvellä on vuonna 2012 tapahtunut kuusi henkeen ja terveyteen kohdistuvaa rikosta. Tilastojen perusteella kunnassa ei voida katsoa olevan erityisiä ongelmia rikollisuuden suhteen. Rikosnimike 2012 % PAHOINPITELY 4 67 % LAITON UHKAUS 1 17 % TÖRKEÄ PAHOINPITELY 1 17 % YHTEENSÄ 6 Poliisilain perusteella Lappajärveltä on vuonna 2012 otettu henkilö kiinni yhteensä viisi kertaa. Poliisilakiperusteisen kiinnioton perusteena on yleensä päihtymys ja siitä johtuva häiriökäyttäytyminen. 4.3.4 Poliisin hälytystehtävät Poliisin hälytystehtäviä tarkastelemalla voidaan saada kuvaa siitä, miten usein poliisi on hälytetty paikkakunnalle tai se on toiminut oma-aloitteisesti havaitessaan partioinnin yhteydessä teon tai tapahtuman, joka vaatii poliisin väliintuloa. Vuonna 2012 poliisilla on ollut Lappajärvellä yhteensä 344 tehtävää, joista 42 % on ollut poliisin omaaloitteisia. Tehtävistä suurin osa on johtunut liikenteestä. Tehtävälaji KPL % Liikenne 115 33 % Yksilön suoja 63 18 % Onnettomuus 27 8 % Häiriötehtävät 22 6 % Omaisuus 20 6 % Henki ja terveys 12 3 % Perheväkivalta 8 2 % Kaikki tehtävät 344 15
Poliisin toimintavalmiusaikaa tarkastelemalla voidaan todeta, että saatuaan tehtävän Lappajärvelle poliisi on paikalla keskimäärin 38,1 minuutissa. 4.3.5 Yhteenveto Poliisin tilastoja tarkastelemalla Lappajärvellä ei ole havaittavissa erityistä turvallisuutta uhkaavaa ilmiötä, johon olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota. 4.4 Lappajärven kunnan turvallisuustilanne pelastuslaitoksen näkökulmasta Pelastuslaitoksen näkökulmasta katsottuna ja tilastoja tarkasteltaessa ei Lappajärven kunnan turvallisuustilanteessa ole erityisiä piirteitä, jotka nousisivat tilastoissa esille. Oman haasteensa tietysti pelastustoimelle luo järvi, joka aiheuttaa veneilykaudella noin 10 tehtävää vuosittain. Turvallinen vesillä liikkuminen on yksi pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän tärkeistä aihealueista juuri järven vuoksi. Pelastuslaitoksen tehtävämäärät vaihtelevat vuosittain 90 130 tehtävän välillä. Yleisiä palotarkastuksia ja muita katselmuksia suoritetaan vuositasolla noin 300 kappaletta. Turvallisuusviestintä eri muodoissa tavoittaa lisäksi vuosittain 15 20 prosenttia kuntalaisista. Tulevaisuuden haasteena on kohdentaa turvallisuusviestintä tehokkaasti oikeille kohderyhmille esimerkiksi kotisairaanhoidolle ja palvelulle. Sisäisen turvallisuuden ohjelman mittareihin vertaillessa ei Lappajärvellä ole viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut yhtään palokuolemaa. Hoitolaitoksista tällä hetkellä 50 prosenttia on suojattu automaattisilla sammutuslaitteistoilla. Vuonna 2013 tämä luku tulee nousemaan 100 prosenttiin kun uusi palvelukoti valmistuu Lappajärvelle. Pelastuslain vaatimat pelastussuunnitelmat on laadittu pääsääntöisesti kaikissa lain velvoittamissa kohteissa. Ongelmana monissa kohteissa on pelastussuunnitelman ylläpito ja siitä tiedottaminen kohteiden henkilökunnalle riittävissä määrin. Monissa pelastussuunnitelmissa kohteiden riskien ja vaarojen arviointia ei ole suoritettu riittävällä laajuudella. Pelastuslaitoksen toimintavalmius erityisesti päiväaikaan on suuri haaste, sillä tehtävät joudutaan usein hoitamaan alle minimivahvuuksilla. Sivutoimisen pelastushenkilöstön rekrytointiin tulee jatkossa panostaa, jotta riittävä toimintavalmius saavutetaan vuorokauden kaikkina kellonaikoina. Pelastuslaitoksen tilastot Vahingot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa Henkilövahingot Omaisuusvahingot Omaisuusvahingot (muut Uhatun Tehtävien Kuolleet Loukkaantuneet kuin maasto- ja kasvustovah.) omaisuuden Vuosi lukumäärä (lkm) (lkm) euroa Pelastetut arvo 2007 4 0 0 0 23 600 347 950 2008 7 0 0 0 654 500 1 164 730 2009 6 0 2 2 48 240 732 680 2010 9 0 0 0 593 320 2 910 260 2011 9 0 0 0 16 800 343 830 2012 4 0 0 0 11 860 447 810 Yhteensä 39 0 2 2 1 348 320 5 947 260 16
Keskiarvo mmm:ss Keskiarvo mmm:ss viim. yks. Keskiarvo mmm:ss Keskiarvo mmm:ss Keskimääräiset toimintavalmiusajat vahvuuden mukaan Vahvuuden 1 + 3 mukaan 1. yksikön mukaan Vahvuus 1+3 täyttyy Vahvuus 1+3 ei täyty Yhteensä Vuosi Lkm Lkm Lkm Lkm 2009 58 9:40 43 14:06 15 6:14 58 12:04 2010 71 6:25 39 9:55 32 5:35 71 7:58 2011 48 9:42 31 12:02 17 13:04 48 12:24 2012 38 7:45 28 11:29 10 9:10 38 10:52 Yhteensä 215 8:16 141 11:58 74 7:55 215 10:35 Turvallisuusviestintätilasto Vuosi Väkiluku Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä Osallistujia väkiluvusta % Tilaisuuksien kokonaiskesto (tt:mm) 2010 3495 12 727 20,8 8 370 2011 3440 21 498 14,5 2 515 2012 3436 16 563 16,4 Yhteensä 10371 49 1788 17,2 10 885 Uhattuna olleet ja pelastetut henkilöarvot Henkilöarvot Vuosi Tehtävien lukumäärä Vaarassa olleet (lkm) Pelastetut (lkm) Evakuoidut (lkm) 2007 88 9 4 0 2008 78 21 3 0 2009 103 23 11 0 2010 125 34 6 7 2011 110 37 4 3 Yhteensä 504 124 28 10 Vuosi Tehtävien lkm Onnettomuudesta aiheutuneet henkilövahingot Onnettomuudessa kuolleet (lkm) Pelastustoiminnassa pelastushenkilöstölle aiheutuneet henkilövahingot Onnettomuudessa vakavasti loukkaantuneet (lkm) Onnettomuudessa lievästi loukkaantuneet (lkm) Loukkaantuneet yht. Kuolleet (lkm) 2012 90 1 0 16 16 0 0 Loukkaantuneet (lkm) 17
Ensihoito / Lappajärvi Palvelun tilaaja: Kuntayhtymä kaksineuvoinen Palvelun tuottaja: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tunnuslukuja: Väkiluku 3382 Sairastavuusindeksi 109,7% Ensihoitotehtäviä suhteessa asukaslukuun 0,23 teht / v/ asukas Tavoitettavuus keskimäärin klo 8-16; 10 min 16 sek Tavoitettavuus keskimäärin klo 22-08; 16 min 49 sek Ensihoitovalmius: 1 hoitotason ensihoitoyksikkö, virka-aikana välitön (>1 min) lähtövalmius, muuna aikana 15 min varallaolo. Ensihoitotehtävien kokonaismäärä: 914 kpl (v.2011) aikaryhmät kiireellisyysluokat yhteensä A B C D 16-22 13 52 130 44 239 22-8 9 66 102 41 218 8-16 14 59 220 145 457 yhteensä 914 Lääkäripäivystys toimii arkipäivisin virka-aikana Lappajärven terveyskeskuksessa. Iltaisin klo 16-22 ja viikonloppuisin 08-22 Kauhavan pääterveysasemalla. Keskitetty yöpäivystys on Seinäjoella. Vuoden 2013 alusta sairaankuljetuksen hoitaa sairaanhoitopiiri. 4.5. Lappajärven kunta tapaturmien esiintymisen näkökulmasta Suomalaisilla tapaturmat ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa. 15 44 -vuotiailla tapaturmat ovat kaikkein yleisin kuolinsyy. Alkoholi on mukana joka kolmannessa tapaturmassa. Miesten kuolleisuus tapaturmiin on suurempaa kaikissa ikäryhmissä kuin naisten ja pojille sattuu jo koulussa enemmän tapaturmia kuin tytöille. Tapaturmakuolleisuus on suurempaa perusopetuksen saaneilla kuin keski- tai korkeakoulun suorittaneilla. Jos tarkastellaan koulutustaustan ja sukupuolen mukaan tapaturmissa menetettyjä elinvuosia vuosien 2004 2007 tilastojen perusteella, tapahtuu tapaturmakuolemia vähemmän Etelä-Pohjanmaalla perusopetuksen suorittaneille miehille verrattaessa lukuja koko Suomeen. Naisten kohdalla tapaturmien esiintyminen eri koulutustason suorittaneilla on samansuuntainen kuin koko maassa. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja iäkkäiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia tai putoamisia. Valtaosa kaatumisista tapahtuu kotona sisällä tai kotipihassa. Kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana väestön vanhentuessa. Lappajärven väestön ikärakenteelle on tyypillistä suuri ikääntyneiden määrä. Ikääntyneiden yksin asumiseen liittyy useita turvallisuusriskejä. Ikääntyminen aiheuttaa usein toimintakyvyn alenemista, josta seuraa ongelmia arjessa selviytymiselle. Ikääntyneellä on myös muuta väestöä suurempi riski menehtyä tulipalossa. Erityisesti kaatumis- ja putoamistapaturmat näkyvät sairaalahoitojaksojen määrässä ja näistä koituu paitsi haittaa henkilölle itselleen, kustannuksia myös kunnalle. 18
Vuosien 2006 2010 aikana Lappajärvellä oli tapaturmien ja väkivallan aiheuttamia hoitojaksoja 500, hoidettavia potilaita 298, hoitopäiviä 5 609 ja tapaturmakuolemia 14. Vahinkotyypin mukaan jaoteltuna saman ajanjakson hoitojaksot jakautuivat siten, että 296 aiheutui kaatumis- tai putoamistapaturmista, 149 olivat muita tapaturmia, 42 liikennetapaturmia, 8 väkivallasta aiheutuneita tapaturmia ja 9 hoitojaksossa tietoa ei ollut kirjattu. Lappajärvellä kaatumis- ja putoamistapaturmista selkeästi suurin osa 211 (n=290) tapahtui samalla tasolla. Samalla tasolla tapahtuvat kaatumiset ovat esimerkiksi liukastumisia tai kompastumisia. Näihin lukuihin ei tulisi olla kirjattuna talviolosuhteissa tapahtuneita kaatumisia, sillä niihin on oma luokittelunsa. Kaatuminen jää- tai lumikeleillä oli tilastoitu 21 kertaa. Liikennetapaturmat Liikennevakuutuskeskuksen 2010 tilastojen perusteella Etelä-Pohjanmaalla tapahtuu muuhun Suomeen verrattuna eniten onnettomuuteen johtavia liikennevahinkoja. Uhreja oli 32/100 vahinkoa kohden. Eniten liikennevahinkoja tilastoitiin Uudellamaalla. Silti onnettomuuksia tapahtui niissä vain 15/100 vahinkoa kohden. (Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2010, Liikennevakuutuskeskus 1.12.2011.) Poliisin tietoon tulleiden henkilövahinko-onnettomuuksien mukaan suurin osa on yksittäisen autoilijan ulosajoja, toiseksi yleisimpiä ovat risteyksissä tapahtuneet onnettomuudet eli kääntymis-, risteämis- ja peräänajo-onnettomuudet. Kolmas mainittava ryhmä ovat kevyen liikenteen onnettomuudet, joihin sisältyy mopo-, polkupyörä- ja jalankulkuonnettomuudet. Juuri ajokortin saaneet nuoret kuljettajat ovat suurin riskiryhmä. Miesten osuus on noin 70 %. Ikääntyneiden osuus korostuu kevyen liikenteen onnettomuuksissa ja myös risteysalueen onnettomuuksissa. Tyttöjen mopoilu on yleistynyt voimakkaasti, mutta vielä enemmän ovat lisääntyneet tyttöjen mopoonnettomuudet. Kahdeksantoista vuoden ikään mennessä kuusi kymmenestä mopoilijasta on joutunut onnettomuuteen, tytöistä hieman suurempi osa kuin pojista. (Lampinen & Saarlo 2012.)). Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. (Lähde Tapaturmakatsaus 2011 Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, 9.) Tapaturmien tilastointi ja seuranta ovat Suomessa puutteellisia, vaikka tapaturmia sattuu paljon ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat kansantaloudellisesti mittavia. Turvallisuussuunnittelutyöhön tarvittaisiin yksityiskohtaisempaa tietoa tapaturmista ja niiden seuraamuksista kuin mitä nykyisin tilasto- ja tietojärjestelmin pystytään ilmaisemaan. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- tai seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. 19
Tapaturmakatsaus 2011 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. http://www.thl.fi/fi_fi/web/pistetapaturmillefi/tilastot/aluetilastot kokoaa perustiedot tapaturmien yleisyydestä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja osin myös kuntakohtaista tietoa. Tässä katsauksessa kuvataan onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia valtakunnallisista terveysaineistoista saatavan tiedon pohjalta. Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Kansalliset tietojärjestelmät kattavat ei-kuolemaan johtaneista tapaturmista vain sairaaloiden vuodeosastoilla hoidetut tapaukset. Valitettavasti perusterveydenhuollossa hoidettavista lievemmistä tapaturmista ei vielä saada kerättyä riittävää tilastotietoa. Tapaturmissa menetetyt elinvuodet miehillä ja naisilla /100 000 asukasta kohden koulutustason mukaan, vertailussa Etelä-Pohjanmaa ja Suomi (Lähde THL). Lähteet: Tapaturmakatsaus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. http://www.thl.fi/fi_fi/web/pistetapaturmille-fi/tilastot/aluetilastot Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2010. Liikennevakuutuksesta korvatut vahingot. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta. 1.12.2011. Liikennevakuutuskeskus. Lampinen, S. & Saarlo, A. 2012. Nuorten mopoilun turvallisuus kyselytutkimuksen 2. vaihe. Nuorten mopoonnettomuuksien taustatekijät. YY-Optima Oy. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Trafin julkaisuja 8-2012. Helsinki. 20
5 Lappajärven kunnan turvallisuussuunnitelmaa tukevat strategiat ja suunnitelmat - Lappajärven kuntastrategia 2009 2012 - Järviseudun liikenneturvallisuussuunnitelma - Oppilashuollon käsikirjat ja opetussuunnitelmat - Mielenterveys- ja päihdestrategia - Ikäpoliittinen ohjelma - Vammaispoliittinen ohjelma - Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma - Lappajärven kunnan maahanmuuttostrategia ja kotouttamisohjelma - Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen palveluliikennesuunnitelma - Lappajärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset - Koulujen ja oppilaitosten turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat - Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös - Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 6 Keskeiset strategiset tavoitteet ja toimenpiteet turvallisuuden edistämiseksi 6.1 Syrjäytymisen ehkäisy ja yhteisöllisyyden lisääminen * Hyvinvointia tukevan ryhmätoiminnan järjestäminen - Vastuutahot: Lappajärven kunta, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, yhdistykset ja järjestöt, seurakunta * Tapahtumien järjestäminen - Vastuutahot: Lappajärven kunta, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen/Ikäneuvola, järjestöt, seurakunta, Aijjoos-hanke * Tilojen tarjoaminen - Vastuutahot: Lappajärven kunta, kyläyhdistykset, seurakunta * Tukihenkilöiden ja vapaaehtoisten koulutus ja välittäminen - Vastuutahot: SPR sekä muut järjestöt, seurakunta, Seinäjoen Järjestötalon Tukihenkilövälitys * Tiedottaminen sekä ajoissa puuttuminen - Vastuutahot: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen/Ikäneuvola, järjestöt, seurakunta, Aijjoos-hanke, Lappajärven kunta, JAMI * Yhteisöllisyyden lisääminen, naapuritiimi- tai naapuriapujärjestelmän käyttöönotto - Naapurit ja huoltomiehet seuraavat kotona asuvien vanhuksien ja vammaisten päivätoimintaa siten, että huolehditaan kaiken olevan kunnossa. Voidaan sopia vara-avainjärjestelmästä. * Nuorison aktivointi ja osallistuttaminen - Vastuutahot: nuorisoseurat, urheilujärjestöt, kunnan nuorisotoimi 21