SELVITYS MATKAILUA PALVELEVAN LIITYNTÄLIIKENTEEN ONGELMAKOHDISTA LAPISSA
1. Toimeksianto Liikennejärjestelmän kehittämisessä kokonaisuuden hallinta ja eri liikennemuotojen yhteensovittaminen on entistä tärkeämpää, jotta tarvittavat liikennepalvelut pystytään tarjoamaan kustannustehokkaasti. Liityntäliikenne on tärkeä osa monimutkaista liikennejärjestelmän kokonaisuutta. Liityntäliikenteen toimivuus on usein ratkaiseva tekijä koko matkaketjun toimivuuden kannalta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu liityntäliikenne palvelee sekä paikallisväestön että matkailun tarpeita. Yhteensovittamisella voidaan saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä, sekä toisaalta parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Tällä hetkellä valtio (Liikenne- ja viestintäministeriö) ostaa joukkoliikennettä paikallisväestön tarpeisiin mitoitettuna. Lapissa joukkoliikenteen merkittävän käyttäjäryhmän muodostavat myös matkailijat. Matkailun tarpeet eivät tule riittävästi huomioiduksi joukkoliikenteen mitoituksessa, mikä johtaa ajoittain ongelmiin matkaketjujen sujuvuudessa. Myös Lapin matkailun voimakas sesonkiluonteisuus tuo omat haasteensa asiaan. Lapin joukkoliikennetyöryhmä esitti vuonna 2007 julkaistussa raportissaan, että Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon alalle perustetaan uusi menomomentti matkailuperusteisen joukkoliikenteen ostamista varten. Sama tavoite on esillä myös Lapin ELY:n vuonna 2009 julkaisemassa Lapin joukkoliikenteen runkoverkko -raportin toimenpide-esityksissä. Tällä selvityksellä pyritään kartoittamaan Lapin liityntäliikenteen ongelmakohtia erityisesti matkailun näkökulmasta. Tarkastelussa ovat siis ennen kaikkea bussiyhteydet liikenneasemilta (lentokentät ja rautatieasemat) matkailukeskuksiin. Lisäksi selvityksessä kartoitetaan matkailun tarpeita myös raide- ja lentoliikenteen osalta. Selvityksessä tuodaan esiin matkailuperusteisen menomomentin tarve ja pyritään esittämään perusteita menomomentin kokoluokan arvioimiseksi. Selvitys perustuu Lapin matkailun alueorganisaatioille lokakuussa 2012 toteutettuun kyselyyn. Lisäksi lähteenä on käytetty mm. seuraavia raportteja: Lapin joukkoliikennetyöryhmän raportti 2007 1, Lapin joukkoliikenteen runkoverkko 2 ja Lapin joukkoliikenteen palvelutaso 2012-2016 3. Selvitys on koottu yhteistyössä Lapin ELY -keskuksen kanssa. 1 Lapin joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen 2 Lapin joukkoliikenteen runkoverkko 3 Lapin joukkoliikenteen palvelutaso 2012-2016 2
2. Joukkoliikenteen nykytila Lapissa Valtio (LVM) ostaa alueen oman väestön tarpeista lähtevää peruspalveluluonteista liikennettä. Matkailuperustein liikennettä ei osteta, mikä on Lapin kannalta vaikea tilanne alueellisen kehittämisen ja elinkeinopolitiikan näkökulmista. Lapissa joukkoliikenteen järjestämiseen liittyy harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen aiheuttamia huomattavia haasteita. Väestötiheys on vain 2 as./km2 ja väestö on keskittynyt Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupunkeihin. Matkailun voimakas sesonkiluonteisuus tuo omat hankaluutensa joukkoliikenteen mitoitukseen. Joukkoliikenteen laadukas järjestäminen edellyttää Lapissa erityistoimenpiteitä. Lapille on tärkeää turvata ja tarvittaessa ostaa yöjunaliikennettä, lentoliikennettä ja matkaketjujen toimivuutta turvaavaa linja-autojen syöttöliikennettä. Matkailijoiden ja alueen oman väestön liikkuminen limittyvät toisiinsa, jolloin paikalliset asukkaat hyötyvät matkailun generoimista liikennepalveluista. 1 Lapin ELY-keskus on määritellyt joukkoliikenteen nykyisen palvelutason ja palvelutasotavoitteet vuosiksi 2012 2016. Palvelutason määrittelyssä on huomioitu asiointi-, opiskelu- ja työssäkäyntiyhteydet sekä matkailuliikenteen liityntäyhteydet. 3 Kemijärvellä, Keminmaassa ja Ylitorniolla on paras joukkoliikenteen saavutettavuus, sillä 95 % väestöstä on joukkoliikenteen saavutettavissa kävellen tai polkupyörällä. Heikoin joukkoliikenteen saavutettavuus on Posiolla ja Utsjoella, joissa molemmissa alle 80 % väestöstä asuu kävely- tai pyöräilyetäisyyden päässä joukkoliikennereiteistä. Utsjoen joukkoliikenteen reitit kulkevat lähes poikkeuksetta Inarin suuntaan jättäen Karigasniemen ja Utsjoen kuntakeskuksen välillä asuvat huomiotta. Posiolla asutus on levinnyt kauemmas päätiereiteistä, minkä vuoksi joukkoliikenne on hankalasti saavutettavissa. 3 2.1 Linja-autoliikenne Lapissa aikataulujen mukainen linja-autoliikenne hoidetaan pääasiassa markkinaehtoisesti liikennöintisopimuksiin sisältyvän liikenteen ja muutamien pikavuorojen toimesta. Lapin ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualue huolehtii joukkoliikenteen palvelutasosta ostamalla joukkoliikennettä siellä missä se ei ole kannattavaa. Vuonna 2012 Lapin ELY:n joukkoliikenteen koko määrärahakiintiö on n. 3,3 M., josta liikenteen ostoihin käytetään noin 2,4 M. Lisäksi kunnat rahoittavat suoraan lakisääteisiä koululaiskuljetuksia ja myös asiointiliikennettä. 3 Vuonna 2011 liikenteen ostojen bruttohinta oli 1,34 /km ja nettohinta 0,77 /km. Nettohinta tulee nousemaan indeksikorotuksen myötä. Ostoliikenteen kilometrimäärä on noin 3 000 000 km vuodessa huolimatta siitä, että viime vuosina on tehty leikkauksia ostoliikenteeseen. 3 2.2 Raideliikenne Lapin raideyhteyksistä vilkkaimmin liikennöity on Kemi-Rovaniemi-Kemijärvi yhteys. Kemi-Kolari rataosuudella liikennettä on vähemmän. Vuonna 2009 Lapin rautatieasemien matkustajamäärä oli 668 000. 4 LVM ostaa Lapissa yöjunaliikenteen välillä Rovaniemi-Kemijärvi makuuvaunuineen vuoden 2015 loppuun. Yöjunaliikenteen ostokustannukset ovat n. 1,2 M vuodessa. 2 4 Lapin matkailutilastollinen vuosikirja 2011 3
2.3 Lentoliikenne Lapissa on viisi lentoasemaa ja Lapin matkailua palvelevat lisäksi Kuusamon ja Oulun lentoasemat. Lapin ja Kuusamon lentoasemat muodostavat yhdessä Finavian Lapland Airports konseptin, jota hyödynnetään mm. kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa. Lentomatkailijoiden määrä on kääntynyt kasvuun muutaman heikon vuoden jälkeen. Vuonna 2011 Lapin ja Kuusamon lentomatkailijoiden määrä oli 964 232 matkustajaa (lähteneet + saapuneet) mikä on 16,2 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Lapin ja Kuusamon lentoasemien matkustajamäärät (Lähteneet ja saapuneet matkustajat) 2009 2010 2011 Muutos - % edellisvuoteen Enontekiö 17 683 16 023 18 238 13,8 Ivalo 130 592 111 785 125 518 12,3 Kemi-Tornio 95 609 96 544 93 741-2,9 Kuusamo 94 045 82 426 91 695 11,2 Kittilä 245 292 213 619 238 231 11,5 Rovaniemi 309 731 309 280 396 809 28,3 Yhteensä 892 952 829 677 964 232 16,2 Lähde: Finavia 3. Matkailun tarpeet joukkoliikenteelle 3.1 Matkailun kehitys Lapissa matkailu on kehittyvä kärkitoimiala, jonka työllistävä merkitys on huomattava. Lapin matkailu kasvoi tasaisesti koko viime vuosikymmenen. Rekisteröityjen yöpymisten kasvuvauhti oli noin 5 % vuodessa ja kasvu tuli pääasiassa kansainvälisiltä markkinoilta. Taantuma katkaisi kehityksen hetkellisesti 2009 2010, mutta viime vuonna matkailu kääntyi jälleen kasvuun ja tänä vuonna kasvuvauhti on entisestään kiihtynyt. Lapin rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat alkuvuonna 5,7 % eli nopeammin kuin muualla Suomessa (4 %). Kasvu on tullut kokonaan ulkomaan markkinoilta ja erityisesti venäläisten matkailijoiden määrä on lisääntynyt. Lapin matkailustrategiassa 2011 2014 asetetaan tavoitteet matkailun kehittämiselle. Rekisteröityjen yöpymisten kasvutavoite on 2,6 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä vuoteen 2014 mennessä. Mikäli nykyinen kasvuvauhti jatkuu, tämä tavoite tullaan ylittämään. Lisäksi on huomioitava, että tilastointikäytännöistä johtuen vain noin 1/3 Lapin matkailukapasiteetista on rekisteröinnin piirissä. Tällä hetkellä Lapin matkailutulon on arvioitu olevan n. 600 M vuodessa ja työllistävän vaikutuksen n. 5 000 henkilötyövuotta (Huom! Ei sisällä vuokratyövoimaa). Pitkällä aikavälillä Lapin matkailun kehittämistavoitteena on matkailutulon kolminkertaistaminen ja matkailun työllisyysvaikutuksen kaksinkertaistaminen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Lapin matkailustrategiassa on esitetty tavoitteita saavutettavuuden kehittämiselle. Esimerkiksi junamatkailijoiden määrää pyritään kasvattamaan nykyisestä runsaasta 660 000:sta yli 800 000:n vuoteen 2014 mennessä. Tavoite perustuu mm. venäläismatkailijoiden määrän kasvuun. Joulun ja uuden vuoden sesonkiin saapuu charterjunia Venäjältä Lappiin. Lentomatkustajien määrälle on asetettu kasvutavoitteet siten, että kansainvälisten matkailijoiden määrän oletetaan kasvavan 10 % vuodessa ja kotimaisten 5 % vuodessa. Viime vuonna kokonaiskasvu oli 4
nopeampaa, joten tavoitteet tullaan ylittämään, mikäli kehitys jatkuu samanlaisena. 5 Lentoliikenteen kehityksen seurantaa vaikeuttaa se, että kotimaan lennolla matkustava kansainvälinen individuaalimatkailija tilastoidaan Finavian tilastoissa kotimaan matkailijaksi. Kansainvälisten individuaalimatkailijoiden määrän kehitystä pystytään jossain määrin seuraamaan majoitustilastojen kautta. Tämän indikaattorin mukaan määrä on koko ajan kasvamassa. Lentomatkustajien määrä Lapissa ja tavoite (Kansainväliset +10 % ja kotimaiset +5 %) Lentomatkustajat (lähtevät + saapuvat) 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 952 830 872 537 693 874 701 865 250 965 178 663 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Finavia International Domestic Total 3.2 Matkailukeskukset ja -alueet Lapin matkailukeskuksiin investoitiin voimakkaasti viime vuosikymmenellä. Tunturi-Lapin vahvan matkailukeskittymän muodostavat Levin, Ylläksen, Pallaksen, Oloksen ja Kilpisjärven matkailukeskukset, sekä Muonion ja Enontekiön matkailutarjonta. Vaikka talvi on edelleen vahvin sesonki, alueella on panostettu voimakkaasti myös ympärivuotisen matkailun kehittämiseen ja tulokset ovat olleet positiivisia. Tunturi-Lapin alueella on myös merkittäviä matkailun investointisuunnitelmia, joihin lukeutuu mm. Ylläksen uusi matkailukylä, kustannusarvio n. 600 M ja Levin Koutalaen hotelli, kustannusarvio 200 M. Pallas- Yllästunturin kansallispuistoa kehitetään kansainvälisen tason kansallispuistokohteeksi. Pohjois-Lapin suurin matkailukeskus on Saariselkä. Inarin kirkonkylän matkailullinen vetovoima on kasvanut saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen avaamisen myötä. Saariselkä Inari matkailualueella myös kesäsesonki on vilkas: Nordkap sekä UKK:n ja Lemmenjoen kansallispuistot houkuttelevat retkeilijöitä. Saariselän matkailukeskuksen kehittämissuunnitelmaan kuuluu uuden rinne- ja hotellialueen rakentaminen. Arvioidut kustannukset ovat n. 450 M. Itä-Lapin matkailukeskuksiin lukeutuvat Salla, Suomu ja Pyhä-Luosto. Lisäksi matkailutarjontaa löytyy Kemijärven kaupungista, Posiolta ja Savukoskelta. Alueen vetovoimaa lisäävät Oulangan, Pyhätunturin ja Riisitunturin kansallispuistot. Meri-Lapin matkailualueen muodostavat Kemi-Tornion ja osittain Torniojokilaakson matkailutarjonta. Tällä alueella työmatkailun merkitys on muuta Lappia suurempi, mutta vapaa-ajan matkailutarjontaa on silti runsaasti. Matkailun vetovoima perustuu mm. raja-alueen ostosmahdollisuuksiin, kiinnostaviin käyntikohteisiin ja Torniojoen kalastusmahdollisuuksiin. 5 Lapin matkailustrategia 2011-2014 5
Rovaniemi on tehnyt onnistunutta brändimarkkinointia julistautumalla viralliseksi Joulupukin kotikaupungiksi. Rovaniemen matkailutarjonta ja saavutettavuus ovat erinomaisella tasolla. Rovaniemen matkailualueeseen luetaan kuuluvaksi myös Ranua. Lapin matkailukeskusten liikevaihto on lähtenyt jälleen kasvuun taloustaantuman jälkeen. Lapin suhdannekatsaus 2/2012 osoittaa, että kaiken kaikkiaan Lapin matkailukeskukset selviytyivät taantumasta suhteellisen hyvin. Nopeimmin on kasvanut Rovaniemen matkailu. Matkailuelinkeinon luottamus matkailun kehitykseen on vahva. Tästä kertoo investointien piristyminen ja uusien investointisuunnitelmien julkistaminen. Lapin kauppakamarin mukaan suunniteltujen matkailuinvestointien kokonaisarvo on lähes miljardi euroa. 6 Lapin matkailun tulevaisuuden kehitystä tulee arvioida laajemmin koko Barentsin alueen positiivisen kehityksen kontekstissa. Kaivosalan kehitys, muut Arktisen alueen suurhankkeet ja logistiikan muuttuminen lisäävät kansainvälistä kiinnostusta Barentsin alueeseen ja tällä on myönteisiä vaikutuksia myös matkailuun. 3.3 Matkailun liityntäliikenteen toimivuus alueittain Lapin joukkoliikenteen palvelutaso on matkailuliikenteen liityntäyhteyksien osalta määritetty seuraavasti: Järjestetään lento- ja/tai rautatieasemien sekä merkittävämpien matkailukeskusten välille liityntäliikennettä kaksi vuoroa päivässä suuntaansa. Junaliikenteen liityntäyhteydet pyritään järjestämään yöjunalta ja yöjunalle. Liityntäyhteydet järjestetään niin, että koko matkasta muodostuu sujuva matkaketju ja vaihtoaika eri liikennemuotojen välillä eivät muodostu liian pitkäksi (yli 1 tunti). 3 Nykytilanteessa matkailuliikenteen palvelutaso ei kaikilta osin täyty Lapissa. Kemijärvelle kulkee vain yksi raideliikenteen yhteys suuntaansa, joten vaatimusta vähintään kahdesta liityntäyhteydestä ei voida toteuttaa tähän junavuoroon perustuen, joten lisäyhteydet pitää järjestää Rovaniemeltä. 6 Investment Catalogue 6
Liityntäyhteydet matkailukeskuksista raide- ja lentoliikenteeseen on esitetty kuviossa sivulla 7. Kartassa ei ole huomioitu pelkästään kuntakeskusten välisiä yhteyksiä. Liityntäliikenteen ongelmakohtia kartoitettiin matkailualueille suunnatulla kyselyllä. Kommentteja saatiin kymmeneltä matkailualueelta. Keskeiset ongelmakohdat on kuvattu seutukunnittain seuraavissa luvuissa: LIITYNTÄLIIKENTEEN REITIT MATKAILUKESKUKSIIN Pohjois-Lappi Saariselän matkailukeskuksen ja Ivalon lentoaseman välillä liikennöi lentokenttäbussi joka lennolta, joten liityntäyhteys toimii hyvin. Rovaniemen rautatieasemalta on bussiyhteys Saariselälle ja Ivaloon. Ongelmana Inari-Saariselkä matkailualueella on se, että Ivalon lentokentältä ei ole bussiyhteyttä pohjoiseen, ts. Ivalon, Inarin ja Utsjoen suuntaan. Utsjoen ja Ivalon välinen kutsuliikenne lopetettiin vuodenvaihteessa 2010-2011. 3 7
Erityisesti Inarin kirkonkylän matkailullinen merkitys kuitenkin on kasvanut huomattavasti, sillä Saamelaismuseo Siida ja viime vuonna avattu Saamelaisten kulttuurikeskus Sajos ovat vetovoimaisia käyntikohteita. Varsinkin Sajos on tuonut alueelle lisää matkailijoita ja uusia tapahtumia. Inarin ja Saariselän välinen bussiliikenne ei toimi viikonloppuisin, joten esim. Saariselällä majoittuva matkailija ei pääse vierailemaan Inarin Siidassa ja Sajoksessa. Utsjoen matkailualuetta palvelevat ensisijaisesti Ivalon lentokenttä ja Rovaniemen rautatieasema, sekä toissijaisesti Norjan puolen liikenneasemat (Kirkkoniemi, Lakselv, Vesisaari). Liityntäliikenteen lopettaminen Ivalo - Utsjoki väliltä on ollut iso menetys Utsjoen matkailun kehittämiselle, johon panostetaan tällä hetkellä sekä kunnan että matkailuyrittäjien toimesta. Kesä on alueen vahvin matkailusesonki. Liityntäyhteyksien tarve on kesällä noin 3-4 yhteyttä viikossa Ivalon lentokentältä Utsjoelle ja Nuorgamiin, sekä talvella vastaavasti 2-3 yhteyttä viikossa. Tässä vaiheessa lentokenttätaksilla toteutettavan yhteyden uudelleen käynnistäminen olisi mitoitukseltaan sopiva ratkaisu. Itä-Lappi Liityntäyhteydet Kemijärven rautatieasemalta Pyhä-Luoston ja Sallan matkailukeskuksiin toimivat hyvin. Sallan näkökulmasta ongelmana on kuitenkin se, että sunnuntaina ei ole yhteyttä Kemijärven yöjunalta Sallaan. Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti juhlapyhinä, jolloin matkustajia on paljon myös pyhäpäivinä. Suomulta on yhteydet Kemijärven rautatieasemalle ja Rovaniemen lentoasemalle ainoastaan ajalla 15.11. - 1.5. Kemijärven asemalta ei ole liityntäyhteyttä Rukan matkailukeskukseen. Matkailuelinkeino ja Rukan matkailuyhdistys on järjestänyt liityntäyhteyden aikaisempina vuosina, mutta heikolla menestyksellä. Syynä on todennäköisesti se, että suora bussiyhteys välillä Oulu-Kuusamo toimii hyvin. Sallasta on liityntäyhteydet Kuusamon lentoasemalle. Finnairin lentovuorojen väheneminen ja aikataulumuutokset aiheuttavat ongelmia liityntäliikenteeseen Kuusamosta Sallan suuntaan talvikaudella 2012-2013. Ongelmia aiheuttaa myös se, että aikataulutiedot liikennöivältä bussiyhtiöltä saadaan vain noin kuukausi etukäteen. Sallaa myyville matkanjärjestäjille ei siis pystytä riittävän ajoissa lupaamaan liityntäyhteyttä, mikä johtaa koko ajan kaupan menetyksiin. Liityntäyhteydet Sallasta ja Suomulta Rovaniemen lentoasemalle eivät toteudu palvelutasotavoitteen mukaisesti, sillä kahta liityntäyhteyttä ei ole. Käytännössä Sallan ja Rovaniemen lentoaseman välillä ei ole liityntäyhteyttä lainkaan Finnairin lennoilta. Norwegianin lennoilta on kouluvuoden viikonpäivinä sopiva yhteys, mutta viikonloppuina, joille suurin osa matkailuliikenteestä ajoittuu, ei ole yhtään liityntäyhteyttä Sallaan. Rovaniemen lentoaseman lennot ovat aika täynnä ja varsinkin kohtuuhintaisten paikkojen saaminen lennoille on vaikeaa. Rovaniemen lentoasema on kuitenkin Sallan näkökulmasta tärkeä, ja siksi Salla tarvitsee liityntäyhteydet sekä Rovaniemen että Kuusamon lentoasemille. Pyhä-Luoston liityntäyhteydet ovat suhteellisen hyvät Rovaniemen lentoasemalle ja Finnairin lennoille. Matkailuyhdistys joutuu kuitenkin ostamaan erikseen liityntäliikennettä Norwegianin lennoille vilkkaimman joulusesongin aikaan. Myös halpalentoyhtiöiden tarjonta pitäisi nykyistä paremmin huomioida liityntäliikenteen kehittämisessä. Lisäksi Pyhä-Luoston aluetta palvelee myös Kittilän lentoasema, jonne on suunnilleen sama matka kuin Rovaniemelle. Kittilän lentoasemalta tulee vuosittain tuhansia kansainvälisiä matkustajia Pyhä-Luostolle huolimatta siitä, että liityntäyhteyttä ei tällä hetkellä ole. Yhteys sekä Rovaniemen että Kittilän lentoasemille on tärkeää, koska niillä operoivat osittain eri lentoyhtiöt. Kehittämispanostukset Posion luontomatkailuun ja keramiikkakulttuurin tuotteistamiseen luovat lisääntyvää tarvetta liikenneyhteyksille etupäässä Rovaniemen ja Kuusamon lentoasemille sekä Rovaniemen ja Kemijärven rautatieasemille. Matkailijaryhmät on kuljetettu tilauskuljetuksina, mutta yksitäisten matkailijoiden käytössä on vain harvat bussiyhteydet. Rovaniemen lentoaseman merkitys koko Itä-Lapin alueen matkailussa kasvaa Kuusamon lentoaseman heikentyvien jatkolentoyhteyksien myötä. 8
Tunturi-Lappi Levin matkailukeskuksen ja sitä ensisijaisesti palvelevan Kittilän lentoaseman väliset liityntäyhteydet ovat hyvät. Bussiliikenne toteutetaan yksityisen liikennöitsijän toimesta ja yrittäjän omalla riskillä. Hyvin myöhäiset ja aikaiset lennot ovat ongelmallisia, sillä silloin bussikuljetusta on hankala saada. Myös Ylläksen matkailukeskuksesta (Ylläsjärvi ja Äkäslompolo) on yhteydet Kittilän lentoasemalle. Osan vuodesta yhteydet toimivat kutsuliikenteenä. Oloksen ja Pallaksen matkailukeskuksista on kutsuliikenteenä toteutettavat yhteydet Kittilän lentoasemalle. Kilpisjärven ja Hetan matkailukeskuksista on kutsutaksiliikenteenä toteutettavat yhteydet Kittilän lentoasemalle kolme kertaa viikossa torstaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Enontekiön lentoasemalle lennetään kevään sesonkiaikoina helmikuun puolivälistä toukokuun alkuun. Enontekiön lentoasemalta toteutetaan kutsutaksiliikenne Kilpisjärvelle sekä Enontekiön itäkyliin kaikilta lennoilta. Enontekiön lentoliikenteen aikana Kittilän lentoasemalle pääsee kutsutaksilla perjantaisin, lauantaisin ja maanantaisin. Enontekiön lentoasemalta ei ole liityntäkuljetuksia naapurikuntiin. Muonio-Olos- Pallas matkailualue on Enontekiön lentoaseman vaikutuspiirissä, joten Enontekiön lentoliikenteen kehittäminen parantaisi myös näiden matkailualueiden saavutettavuutta. Levin ja Ylläksen matkailukeskuksiin haluttaisiin liityntäyhteydet myös Rovaniemen lentoasemalta ja rautatieasemalta, kuitenkin sillä edellytyksellä, että kehitys ei johtaisi Kittilän lentojen vähenemiseen. Rovaniemen rautatieasemalta on tietyiltä junavuoroilta bussiyhteys Leville, mutta sama bussi ei esimerkiksi poikkea Rovaniemen lentoaseman kautta. Rovaniemeltä Ylläkselle ei ole liityntäyhteyttä lainkaan. Liityntäyhteydet Rovaniemeltä olisivat tärkeitä erityisesti kesäaikaan, koska Rovaniemen lentoaseman liikenne on silloin vilkkaampaa kuin Kittilässä. Levin matkailukeskuksessa on panostettu voimakkaasti kesämatkailun kehittämiseen ja heikko saavutettavuus kesällä aiheuttaa ongelmia. Leviltä ja Ylläkseltä järjestetään palvelutasotavoitteen mukaiset liityntäyhteydet Kolarin rautatieasemalle. Olokselta ja Pallakselta yhteydet Kolarin rautatieasemalle toteutetaan kutsuliikenteenä. Kolarin autopikajunan jatkoyhteydet pohjoiseen (Muonio, Hetta, Kilpisjärvi) ovat puutteellisia ja tiedonsaanti yhteyksistä haastavaa. Tunturi-Lapin alueella etäisimpien matkailukohteiden (Kilpisjärvi, Hetta, Pallastunturi, Vuontispirtti jne.) saavutettavuudessa on selkeästi parantamisen varaa. Näihin kohteisiin ajetaan tarvittaessa, esim. sesonkiaikana, mutta ajokertojen määrä on aika pieni. Muutamilla reiteillä on ajokertojen määrää koskevia rajoitteita tai tieto ajovuorosta tulee niin myöhään, ettei matkoja ehditä myydä. Kaiken kaikkiaan liikenteen toimivuus alueella on matkailijan näkökulmasta heikko ja se vaatii matkailijalta omaa aktiivisuutta selvittää liikenneyhteyksiä. Tornionlaakso Tornionlaakson matkailun näkökulmasta liityntäliikenne Kemin ja Rovaniemen lentoasemilta ei toimi tarpeeksi tehokkaasti. Linja-autoliikenteen todetaan olevan liian epäsäännöllistä ja toisaalta taksiliikenne on liian kallista. Yhteysvälille tulisi löytää riittävän edullinen liityntäliikenne palvelemaan matkailijoita erityisesti sesonkiaikoina. Tornionlaakson osalta on lisäksi huomioitava liityntäliikenteen puutteet rajat ylittävässä liikenteessä, varsinkin Övertorneålta Suomen suuntaan. Tällä välillä ei ole toimivia yhteyksiä. Ylipäänsä rajat ylittävä liikenne tulisi huomioida paremmin alueen liityntäyhteyksiä kehitettäessä, sillä matkailijoita kulkee molempiin suuntiin. Pajala-Ylläs lentoasema ja Luulajan lentoasema palvelevat myös Suomen puolen matkailuelinkeinoa. 9
Rovaniemi Rovaniemellä joukkoliikenneyhteydet ovat laajan väestöpohjan ansiosta hyvät. Matkailijan näkökulmasta löytyy silti kehittämistarpeita, joita ovat mm. liikennöinnin aikataulujen sovittaminen paremmin matkustusliikenteen lähtö- ja tuloaikoihin, aikataulutiedotuksen kehittäminen (ennakoitavuus, eri kieliversiot), neuvontapalvelujen kehittäminen sekä lippujen varaus ja ostopalvelujen kehittäminen vastaamaan paremmin myös ulkomaalaisten matkailijoiden tarpeita. Esim. tällä hetkellä kalliit roaming-hinnat karsivat joidenkin mobiilipalvelujen käyttöä. Kaiken kaikkiaan julkista liikennettä tulisi kehittää palvelemaan myös kansainvälisiä matkailijoita. Tämä on erityisen tärkeää Rovaniemellä, koska Rovaniemi on Uudenmaan ohella Suomen kansainvälisin matkailukohde. Vuoden 2011 rekisteröidyistä yöpymisistä 55 % oli kansainvälisiä yöpymisiä. Rovaniemen näkökulmasta on tärkeää, että myös yhteydet muille matkailualueille toimivat hyvin. Yhteydet Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin suuntiin ovat tärkeät individuaalimatkailijoita ajatellen. Esim. revontulia ihailevien japanilaismatkailijoiden määrä on kasvussa ja yhteydet Rovaniemeltä pohjoiseen palvelevat myös tätä segmenttiä. Rovaniemi tekee läheistä yhteistyötä Pyhä-Luoston kanssa ja on tiivistämässä yhteistyötä myös Kuusamon suuntaan. Näiden yhteyksien toimivuus on kaikkien matkailualueiden etu. Kemi-Tornio (Meri-Lappi) Meri-Lapin matkailualuetta palvelevat ensisijaisesti Kemin lentoasema ja rautatieasema, sekä toissijaisesti Rovaniemen ja Oulun liikenneasemat. Liityntäliikenne on järjestetty busseilla vain rautatieasemalta ja muilta osin palvelevat taksit. Liikenteen ongelmana nähdäänkin taksiliikenteen hinta. Meri-Lapin alueella paikallisliikenteen bussien aikatauluja ja reittejä tulisi muuttaa siten, että ne toimisivat liityntäyhteytenä ainakin aamu- ja iltapäivän lentovuoroille. Reittien kannalta tämä ei aiheuttaisi suuria ongelmia, sillä poikkeama lentoasemalle on hyvin lyhyt. 3.4 Liityntäliikenteen kehittämiskohteet Matkailua palvelevan liityntäliikenteen tärkeimmät kehittämiskohteet löytyvät Itä-Lapin yhteyksistä, etäisimpien matkailukeskusten ja -alueiden saavutettavuuden parantamisesta, matkaketjujen sujuvuuden turvaamisesta, sekä tiedotuksen ja lippupalvelujen kehittämisestä. Myös matkailun sesonkiluonteisuuden aiheuttamat ongelmat ja niihin vastaaminen on tärkeä tavoite liityntäliikenteen kehittämisessä. Matkailijat saapuvat/lähtevät Lappiin usein lauantaina ja paljon käytetty lähtöpäivä on myös sunnuntai. Koko Lappia koskevaksi ongelmaksi liityntäliikenteessä on muodostunut kustannuksiltaan kalliiden lauantai- ja sunnuntaivuorojen vähentyminen kuntakeskuksien välisistä yhteyksistä. Näiden puutteiden korjaukset parantaisivat merkittävästi matkailijoiden lisäksi myös opiskelijoiden kulkuyhteyksiä. Muita matkailun liityntäyhteyksien kannalta tärkeitä viikonpäiviä ovat yleensä torstai, perjantai ja maanantai. Itä-Lappia palvelee kaksi lentokenttää, Rovaniemi ja Kuusamo. Yhteydet Sallan ja Suomun matkailukeskuksista Rovaniemen lentokentälle tulee korjata palvelutasotavoitteen mukaisiksi, mikä tarkoittaa kahta liityntäyhteyttä. Finnairin liikenteen muutokset Kuusamon kentälle tulee huomioida liityntäliikenteen kehittämisessä siten, että palvelutasotavoite säilyy. Kokonaan vailla liityntäliikennettä on reitti Posio- Kirintövaara- Kuusamon lentoasema. Matkailukeskukset tarvitsevat toimivat liityntäyhteydet useille lentoasemille, esim. Pyhä-Luosto sekä Rovaniemelle että Kittilään, ja Salla sekä Rovaniemelle että Kuusamoon. Levi ja Ylläs tarvitsevat yhteyden myös Rovaniemen lentoasemalle. Yhteydet useamman lentoaseman vaikutuspiiriin ovat tärkeitä seuraavista syistä: a) eri kentille operoivat osittain eri lentoyhtiöt, b) Rovaniemen kenttä on sesonkiaikana ruuhkainen, mutta kesäajan saavutettavuus on parempi kuin muualla, ja c) aikataulumuutoksia voidaan hallita paremmin, kun saavutettavuus ei ole yhden kentän varassa. 10
Matkailun alueorganisaatioille tehdyn kyselyn perusteella raportoitiin ongelmia matkaketjujen toimivuudessa. Joukkoliikenteen aikataulut ja matkailuliikenteen tulo- ja lähtöajat eivät kaikilta osin sovi yhteen siten, että sujuvan matkaketjun palvelutasotavoite korkeintaan tunnin odotusajasta täyttyisi. Kyselyssä ilmeni, että liikennöitsijöitä voi olla useita ja muutamissa tapauksissa he voivat päättää aikatauluista itsenäisesti. Vuoropuhelu matkailualueiden ja liikennöitsijöiden välillä on vähäistä ja matkailun tarpeita ei huomioida riittävästi. Kolarin junan ja pääosin matkailua palvelevan lentoliikenteen aikataulut muuttuvat jatkuvasti ja monet liityntäyhteydet ajetaan vain tiettyinä aikoina ja myös ajopäivien lukumäärä voi olla rajoitettu. Matkailualueiden ja liikennöitsijöiden tulee tällaisissa tapauksissa sopia riittävän ajoissa siitä, miten jatkoyhteydet hoidetaan. Ivalon lentokentältä tarvitaan liityntäyhteys pohjoiseen Inariin, Utsjoelle ja Nuorgamiin. Kilpisjärven, Enontekiön ja Pallastunturin liityntäyhteyksiä Kittilän lentoasemalle ja Kolarin rautatieasemalle tulee kehittää. Olostunturilta tarvitaan liityntäyhteydet Kolarin rautatieasemalle. Pallas-Ylläs -kansallispuiston alueelta löytyy matkailukeskusten lisäksi myös muuta matkailutarjontaa, jonka saaminen liityntäliikenteen piiriin haasteellista. Yhtenä ratkaisuna voi olla kutsuliikenteen kehittäminen. Nykyisellään kutsuliikenne ei palvele matkailijoiden tarpeita riittävän hyvin. Erityisesti kansainvälisillä matkailijoilla on hankaluuksia hyödyntää kutsuliikennettä. Palvelua pitäisi kehittää siten, että aikataulu- ja reittitiedot ovat saatavissa helposti ja riittävän ajoissa, sekä useina kieliversioina. Kutsuliikenteen tiedottamista ja varaamista tulisi kehittää erityisesti mobiilisovelluksien kautta, jolloin matkailijoilla olisi jatkuvasti saatavissa ajantasaista tietoa. Lapin matkailun haasteena on voimakas sesonkiluonteisuus. Pääsesonkeja ovat joulu, talviaika, keskikesä ja ruska-aika. Vilkkaimman sesongin aikaan bussit ovat täynnä ja hiljaisena aikana liikennettä voi olla niin vähän, että liikennöitsijät eivät ole halukkaita ajamaan vuoroja. Matkailuelinkeino tekee määrätietoisesti työtä matkailun ympärivuotisuuden kehittämisen eteen. Alueiden heikko saavutettavuus huippusesonkien ulkopuolella on suuri haaste ympärivuotisen matkailun tavoitteen näkökulmasta. Yrityksen pitäminen auki hiljaisena aikana ei motivoi, jos matkailijoilla ei ole keinoja päästä paikalle. Toisaalta kehitystä ei tapahdu, jos palveluja ei ole saatavissa tai niitä ei päästä käyttämään. Sesonkiluonteisuuden hallitsemisen kannalta matkaketjujen toimivuuden tarkastelu on olennaista. Tämä edellyttää yhteistyötä eri liikennöitsijöiden ja matkailutoimijoiden kesken, sekä tarvittaessa myös valvovan viranomaisen panosta. Kesäajan joukkoliikenne tulisi suunnitella siten, että myös individuaalimatkailijat pystyvät saavuttamaan ainakin keskeiset matkailukeskukset ja -alueet (myös kansallispuistot) nykyistä paremmin. Tiedotusta ja kutsuliikennettä tulee kehittää siten, että myös ulkomaalaisilla matkailijoilla olisi paremmat mahdollisuudet hyödyntää joukkoliikennettä. 3.5 Lentoliikenteen kehittämiskohteet Lapissa erityisesti lentoliikenteen osalta on ajoittain tarpeita subventiolle. Kansallisen lentoliikennestrategian laatimisen yhteydessä tullaan selvittämään, mitä mahdollisuuksia EU:n lainsäädäntö antaa lentoliikenteen subventoimiseksi. Tällä hetkellä vain peruspalveluvelvoitteeseen sisältyvä reitin ylläpito on mahdollista rahoittaa kansallisista varoista. Lapin lentoliikenteessä tarpeet ovat kuitenkin erilaiset, sillä yhtään reittiä ei olla lakkauttamassa. Sen sijaan subventiota tarvitaan kesäajan matkailun kehittämisessä ja sopeutumisessa äkillisiin saavutettavuuden muutoksiin. Lapissa on hyvä lentoasemaverkko, joka kykenee hoitamaan nykyistä huomattavasti isommatkin matkailijamäärät. Lapin kentille on turvattava ympärivuotisesti säännöllinen reittiliikenne, jota täydentää matkailun huippusesonkien tilausliikenne. Tällä hetkellä reittiliikenteen määrä erityisesti sesongin ulkopuolella ei ole riittävää. Lisäksi ongelmana on yhä edelleen kilpailun vähyys Lapin reiteillä, minkä seurauksena lentolippujen hinnat ovat kalliita. Kesämatkailun kehittäminen on Lapin matkailustrategian päätavoitteita. Tällä hetkellä nimenomaan heikko saavutettavuus on kesämatkailun kehittymisen este, sillä matkailutuotteet koetaan kiinnostaviksi ja 11
markkinointiin panostetaan. Kesäajan reittilentoliikennettä tulisi subventoida, jotta matkailukysyntää pystyttäisiin kasvattamaan. Tulevaisuudessa Finnair keskittyy omassa strategiassaan entistä enemmän Eurooppa-Aasia liikenteen operoimiseen. Alueellisen lentoliikenteen hoitamisesta vastuuta ottaa Flybe kustannustehokkaammalla kalustolla ja osittain yhteistyössä Finnairin kanssa. Flyben strategia on ns. halpalentoyhtiön strategia, mikä tarkoittaa sitä, että panos/tuotos-suhde pyritään maksimoimaan. Tämä saattaa aiheuttaa muutoksia lentoliikenteen palvelutasoon esim. jatkoyhteyksien sujuvuuden kannalta. Finnair on ilmoittanut säästösyistä vähentävänsä lentovuoroja Lappiin talvikauden 2012-2013 aikana. Lentovuorot vähenevät n. 15 % ja vähennys koskee Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemia. Kapasiteettivaikutusta suurempi ongelma lentovuorojen vähentämisestä aiheutuu siitä, että jatkolentoyhteydet päämarkkina-alueiden ja Lapin välillä heikentyvät huomattavasti muutoksen jälkeen. Finnair ilmoitti tilanteesta kesäkuussa 2012, jolloin matkailuelinkeinon piirissä pääosa tulevan talvikauden kauppaa oli jo tehty. Tilanteeseen sopeutuminen oli hankalaa ja johti huomattavan isojen varausten peruutuksiin. Tämänkaltaisissa äkillisissä muutostilanteissa tulisi olla mahdollista subventoida lentovuoroja matkailuperusteisesti siihen varatusta menomomentista. Lentoliikenne Enontekiölle on vähäistä. Ajalla 17.2-5.5.2013 lentoja on kahtena päivänä viikossa ja tämäkin edellyttää kunnalta 50 000 euron tappiontakuuta. Enontekiön lentoaseman tekniset ominaisuudet ja palvelutaso tarjoavat hyvät edellytykset reittiliikenteen kehittämiselle. ILS-lennonvarmistus on rakennettu ja lentoaseman laajennuksen jälkeen asianmukaiset saapumis- ja lähtöselvityspalvelut voidaan tarjota suurillekin matkustajamäärille. Enontekiön lentoliikenteen kehittämisen pidemmän tähtäimen tavoitteena ovat ympärivuotiset lentoyhteydet. Alkuvaiheessa valtion tulisi osallistua Enontekiön lentoliikenteen kehittämiseen niin, että nykyinen 2 lentoyhteyttä/viikko hiihtosesongin aikana voidaan laajentaa kolmeen viikoittaiseen yhteyteen, ja vastaava liikenne laajenisi käsittämään myös loppukesän ja ruska-ajan sesongit. 3.6 Junaliikenteen kehittämiskohteet Junaliikenteen kysyntä tulevaisuudessa tulee kasvamaan, sillä junat tarjoavat ekologisen ja taloudellisen vaihtoehdon matkustamiseen. Venäläismatkailijoiden määrä on kasvussa ja venäläiset ovat tottuneita junamatkustajia, joten heille junaliikenne tarjoaa helpon tavan tulla Lappiin erityisesti Moskovan ja Pietarin suunnalta. Lapissa vahvasti kehittyvän kaivosteollisuuden liikennetarpeet aiheuttavat paineita rataverkon laajentamiseen. Ratalinjauksia suunniteltaessa tulee huomioida myös matkailun tarpeet. Matkailun näkökulmasta keskeisimmät tavoitteet liittyvät Kolarin radan jatkamiseen Hannukaisen kaivoksen kautta Ylläksen ja Levin matkailukeskuksiin. Viime aikoina keskustelussa on noussut esiin myös poikittaisradan mahdollisuus Leviltä Sodankylän ja Soklin kautta Sallaan. Myöhemmässä vaiheessa Sallan radan jatkaminen Kantalahteen tai Jäämeren rata ovat matkailun kannalta hyödyllisiä, mutta pidemmälle tulevaisuuteen sijoittuvia tavoitteita. Valtio ostaa Kemijärven yöjunaliikennettä vuoteen 2015 asti. Matkailun näkökulmasta yöjunaliikenteen turvaaminen on tärkeää myös tämän jälkeen. Junaliikenteen kehittämisessä on huomioitava pitkän aikavälin muutoksia, joita mm. kaivosten raideliikennetarpeet aiheuttavat. Ennen kuin päätöksiä uusista raideliikenteen yhteyksistä on tehty, henkilöliikenne on turvattava nykyisellä tasolla. 12
4. Matkailuperusteisen ostoliikenteen kustannusten arviointia 4.1 Joukkoliikennetyöryhmän esitys Lapin joukkoliikennetyöryhmän raportissa 1 esitettiin matkailuliikenteen ostoon tarkoitetun menomomentin määräksi 3,0 miljoonaa euroa vuosittain. Kyseinen esitys pitää sisällään kaikkia liikennemuotoja koskevat matkailuliikenteen ostot. Esityksessä on arvioitu bussi- ja taksiliikenteen kustannuksiksi 600 000 /vuodessa ja Kemijärven yöjunaliikenteen ostoihin noin 1,2 M /vuodessa. Loput 1,2 M on tarkoitettu lentoliikenteen kehittämiseen erityisesti kesäajalla. 4.2 Rahoitustarpeet Lapin ELY:n laatimassa ja vuonna 2009 julkaistussa Lapin joukkoliikenteen runkoverkko - raportissa on arvioitu matkailua palvelevan joukkoliikenteen osuus Lapissa. Ostoliikenteenä järjestettävät liityntäyhteydet on jaoteltu kolmeen luokkaan: 1. palvelee pääasiassa matkailukeskusten liityntäyhteyksiä 2. palvelee matkailukeskusten liityntäyhteyksiä ja jotain muuta tarvetta (työmatkat) 3. matkailukeskusten kautta ajettava muu liikenne (ei liityntäyhteyttä lento- tai rautatieasemalle) Vuonna 2009 ostovuoroja oli 173, joista 41 vuoroa palveli matkailuliikennettä. Näistä puolet palveli pääasiassa matkailukeskusten liityntäyhteyksiä (luokka 1). Näiden vuorojen ostohinta oli noin 278 000 /vuosi. Muiden luokkien osalta matkailua palvelevan liikenteen kustannuksia arvioitiin siten, että luokan 2 vuorojen kustannuksista 50 % ja luokan 3 vuorojen kustannuksista 25 % oletettiin matkailuliikenteen kustannuksiksi. Tämän analyysin perusteella vuonna 2009 Lapin matkailua palvelevan liityntäliikenteen järjestämisen kustannukset olivat 348 000 /vuosi, mikä vastasi 15 % Lapin ELY:n ostoliikennebudjetista. Edellä mainitun raportin perusteella matkailua palvelevissa yhteyksissä havaittiin jo tuolloin kehittämistarpeita, sillä joissakin Lapin matkailukeskuksissa liityntäliikenne ei esim. täyttänyt vaatimusta kahdesta liityntäyhteydestä. Lisäksi matkaketjujen sujuvuudessa oli ongelmia. Raportin toimenpideesityksissä todetaan, että määrärahoja tulisi osoittaa sujuvien, luotettavien ja joustavien matkaketjujen kehittämiseen, jotka kannustavat joukkoliikenteen käyttöön. Kustannusten, matkailuliikenteen ja matkaketjujen kehittämistarpeiden, sekä matkailun kasvun perusteella voidaan arvioida, että joukkoliikennetyöryhmän esityksessä bussi- ja taksiliikenteen rahoitustarpeeksi määritelty 600 000 vuodessa on edelleen validi arvio. Kun otetaan lisäksi huomioon polttoaineen hinnan nousu ja sen myötä liikenteen kustannusten kasvu, arviota voidaan pitää pikemminkin ali- kuin ylimitoitettuna. Lapissa lentoliikenteen subventio on tarpeellinen, jotta voidaan varautua lentoliikenteen äkillisiin muutostilanteisiin ja tarvittaessa korvata mahdollisia puuttuvia vuoroja, sekä turvata sujuvat jatkolentoyhteydet päämarkkina-alueille. Lisäksi lentoliikenteen subventiota tarvitaan Enontekiön reittilentoliikenteen turvaamiseen. Enontekiön kunta sijoittaa tällä hetkellä 50 000 vuodessa sesonkiajan lentoliikenteen tappiotakuuseen. Panostus on pienen kunnan näkökulmasta suuri. Enontekiön lentoliikennettä tulisi olla pystyä subventoimaan siten, että saavutettavuus olisi hyvällä tasolla koko talvisesongin ja lisäksi kesä- ja ruskasesongin aikana. Käytännössä tämä edellyttäisi noin 100 000 vuotuista panostusta. Lisäksi menomomenttiin on varattava resursseja lentoliikenteen kehittämiseen kesäaikana ja sesonkien ulkopuolella, sekä äkillisten muutostilanteiden hallitsemiseen, kuten vuorojen ostamiseen matkailuliikenteen tarpeisiin. Joukkoliikennetyöryhmän esityksessä tähän tarpeeseen esitetty 1,2 M vuodessa on hyvin rajoitettu resurssi kun otetaan huomioon lentoliikenteen jatkuvasti kasvavat kustannukset. Sillä olisi kuitenkin mahdollista päästä alkuun lentoliikenteen haasteisiin vastaamisessa. 13
Junaliikenteen osalta Lapin yöjunaliikenne Kemijärvelle tulee turvata matkailuperusteisesti myös 2015 vuoden jälkeen. Nykykalustolla (aggregaattivaunu) tämä tarkoittaa käytännössä noin 1,3 M vuotuista panostusta yöjunaliikenteeseen. Junaliikenteeseen ei tule tehdä mitään heikennyksiä nykytasosta ennen kuin kaivosteollisuuden tarpeet raideliikenteelle täsmentyvät. Liikennevirasto selvittää parhaillaan LVM:n toimeksiannosta kaivosteollisuuden liikennetarpeita Pohjois-Suomessa. 5. Toimenpide-esitykset LVM perustaa matkailun ostoliikennetarpeita palvelevan menomomentin, yhteensä 3,0 M vuodessa. Menomomentti toteutetaan vaiheittaisesti: Ensimmäisessä vaiheessa varataan rahoitusta liityntäliikenteen kehittämiseen ja lentoliikenteen subventointiin matkailuperusteisesti 1,8 M vuodessa. Toisessa vaiheessa varataan edellisen lisäksi rahoitusta 1,2 M vuodessa Kemijärven yöjunaliikenteen jatkon turvaamiseen vuoden 2015 jälkeen. 14
LÄHTEET: Investment Catalogue, Arctic Business Forum 2012. Lapland Chamber of Commerce. Lapin joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen, liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 23/2007 Lapin joukkoliikenteen runkoverkko, Ylipiessa-Lang-Räinä 2009, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin joukkoliikenteen palvelutaso 2012-2016, Ylipiessa-Hyvönen, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisusarja, Raportteja 47/2012 Lapin matkailustrategia 2011-2014. Lapin liitto, julkaisu A24/2011. Lapin matkailutilastollinen vuosikirja 2011. www.lapinliitto.fi/matkailu 15