RAJAMÄEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2014 2015
1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ... 4 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT... 4 1.1.2. TIETOTAVOITTEET... 4 1.1.3. TAITOTAVOITTEET... 4 1.2. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN ARVOPERUSTA... 4 2. LUKION TOIMINTA-AJATUS JA OMALEIMAISUUS... 4 2.1. OPPIMISKÄSITYS... 4 2.2. OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT... 5 2.3. TOIMINTAKULTTUURI... 5 3. OPINTOJEN RAKENNE... 5 3.1. LUOKATTOMUUS... 5 3.2. OPINTO-OHJELMA... 5 3.3. ENSIMMÄISEN VUODEN VALINNAT... 5 3.4. OPETUKSEN TUNTIJAKO... 6 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN... 7 4.1. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ... 7 4.2. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 7 4.3. OPISKELIJAHUOLTO... 8 4.3.1. Tavoitteet... 8 4.3.2. Hyvinvointisuunnitelma... 8 4.3.3. Oppimisen olosuhteet... 8 4.3.4. Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus... 8 4.3.5. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa... 8 4.3.6. Opiskelijahuoltoryhmä... 8 4.3.7. Kouluterveydenhuolto... 9 4.3.8. Psykologi ja kuraattoripalvelut... 9 4.4. ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT... 9 4.5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 10 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 10 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet... 10 5.2. Aihekokonaisuudet... 11 5.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ... 11 5.4.1. RUOTSI, A-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ... 14 5.4.2. RUOTSI, B-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ... 16 5.5. VIERAAT KIELET... 17 5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)... 19 5.5.2. VIERAS KIELI, PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ (B2), SAKSA (SAB2) JA RANSKA (RAB2)... 21 5.5.3. VIERAS KIELI, LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ (B3), SAKSA (SAB3), RANSKA (RAB3) JA JAPANI (JAB3)... 22 5.6. MATEMATIIKKA... 23 5.7. BIOLOGIA... 27 5.8. MAANTIEDE... 29 5.9. FYSIIKKA... 31 5.10. KEMIA... 32 2
5.11. USKONTO... 33 5.12. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 34 5.13. Filosofia... 36 5.14. HISTORIA... 37 5.15. YHTEISKUNTAOPPI... 39 5.16. Psykologia... 41 5.17. TERVEYSTIETO... 42 5.18. MUSIIKKI... 43 5.19. KUVATAIDE... 45 5.20. LIIKUNTA... 46 5.21. OPINTO-OHJAUS... 47 5.22. TIETOTEKNIIKKA... 48 5.23. REAALIN VALMENNUSKURSSI... 49 5.24. ILMAISUTAITO... 49 5.25. LIIKENNEKASVATUSKURSSI... 50 5.26. TUTORKURSSI... 50 5.27. TURVAKURSSI... 50 5.28. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON UUDEN KIRJOITTAMISEN PILOTTIHANKE... 50 6. ARVIOINTI... 50 6.1. Arvioinnin tavoitteet... 50 6.2. Kurssin arviointi... 50 6.3. Opinnoissa eteneminen... 51 6.4. Itsenäinen opiskelu... 51 6.5. OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN... 51 6.6. Oppiaineen oppimäärän arviointi... 52 6.7. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet... 52 6.8. Lukion oppimäärän suoritus... 52 6.9. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu... 52 6.10. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot... 53 3
1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 1.1.1. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN TEHTÄVÄT SEKÄ PÄÄMÄÄRÄT Opetus ja muu toiminta pyritään järjestämään siten, että opiskelija saa laaja-alaisen yleissivistyksen. Hänestä tulee jatko-opintokelpoinen. Hän oppii toimimaan kyvykkäästi yhteiskunnan ja ympäristön muuttuessa. Hän oppii ottamaan vastuuta opiskelijana, yhteiskunnan ja työelämän jäsenenä. Hän ymmärtää kansainvälisyyden ja suvaitsevaisuuden merkityksen ja on oivaltava, persoonallisesti ehyt ja rehellinen yksilö. Opetuksessa ja muussa toiminnassa korostetaan yksilöllisyyttä, inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden mielipiteet mahdollisimman hyvin luodaan edellytyksiä tapahtumien ja yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen sekä oppilaskunta- ja kerhotoimintaan 1.1.2. TIETOTAVOITTEET Lukio pyrkii siihen, että opiskelija saa tiedon yleissivistyksen luonteesta, laajuudesta ja merkityksestä kyvyn suhtautua kriittisesti tiedon totuudellisuuteen ja perusteltavuuteen tiedon omista tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan tiedon tiedonhankinnan keinoista 1.1.3. TAITOTAVOITTEET Lukio pyrkii siihen, että opiskelija saa monipuolisten opetus- ja opiskelumuotojen kautta taidon etsiä, omaksua, käyttää ja tuottaa sekä soveltaa tietoa aktiivisesti, kyvyn löytää oma oppimistyyli sekä arvioida ja korjata sitä kullakin tiedon ja taidon alalla taidon ilmaista itseään, taidon sosiaaliseen toimintaan yhteisössä 1.2. KASVATUS- JA OPETUSTYÖN ARVOPERUSTA Lukuvuoden työn suunnittelussa ja toteutuksessa painottuvat seuraavat arvot: rehellisyys aloitteikkuus yhteistyökykyisyys empaattisuus kriittisyys suvaitsevuus itseluottamus Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. 2. LUKION TOIMINTA-AJATUS JA OMALEIMAISUUS 2.1. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen perustuu opiskelijan aktiiviseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Opiskelija käsittelee, tulkitsee ja tuottaa tietoa aiempien tietorakenteiden pohjalta. Oppimistapahtuma on opettajan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. 4
2.2. OPISKELUYMPÄRISTÖ JA -MENETELMÄT Rajamäen lukio pyrkii tarjoamaan opiskelijoille kolmen vuoden kierrolla laajat valintamahdollisuudet. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus erikoistumiseen ja tietojen syventämiseen omien vahvuuksiensa mukaan oppiainekohtaisesti. Tätä tukee se, että opiskelija voi suorittaa taito- tai taideaineissa lukiodiplomin sekä laatia laajahkon tutkielman valitsemastaan aihekokonaisuudesta. 2.3. TOIMINTAKULTTUURI Tavoitteena on, että Rajamäen lukio on vastuullinen ja avoin lukioyhteisö. Opetuksessa ja muussa toiminnassa korostetaan toisaalta yksilöllisyyttä, inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä, mutta myös yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta. Toiminnassa pyritään siihen, että kaikkia yhteisön jäseniä kuullaan heitä koskevissa asioissa. Kaikissa tilanteissa tavoitteena on se, että opiskelija saa päättötodistuksen ja suorittaa yo-tutkinnon. Oppilashuolto toimii moniammatillisena tukiryhmänä ja se antaa opiskeluvaikeuksissa opiskelijalle tarvittavan ohjauksen ja tuen. Tuen tarve arvioidaan monipuolisesti ottaen huomioon oppiminen eri aineissa sekä terveydelliset ja sosiaaliset näkökohdat. 3. OPINTOJEN RAKENNE 3.1. LUOKATTOMUUS Rajamäen lukio muuttui syksyllä 1994 luokattomaksi. Luokattomuus merkitsee sitä, että opiskelija voi suunnitella opintojaan joustavasti omien edellytystensä mukaan. Kolmen vuoden opiskelu edellyttää vuosittain n. 29 31 kurssin suoritusta ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena kumpanakin ja 17 19 kurssia kolmantena opiskeluvuotena. 3.2. OPINTO-OHJELMA Lukion opetussuunnitelma merkitsee opinto-ohjelman valinnaisuutta. Pakollisten kurssien lisäksi voi valita valtakunnallisia tai koulukohtaisia syventäviä kursseja. Pakolliset sekä valtakunnalliset syventävät kurssit on suunniteltu valtakunnallisten ohjeiden mukaan, ja lukion päättötutkinnossa arvioidaan näiden kurssien hallintaa. Koulukohtaisen syventävät kurssit täydentävät aihekokonaisuuksia. Ne ovat menetelmäkursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Ne ovat valinnaisia. Lukion kursseja voit suorittaa myös iltalukiossa, kesälukiossa tai verkkokurssina. 3.3. ENSIMMÄISEN VUODEN VALINNAT Tuntijaosta näkee eri oppiaineiden laajuudet kursseina. Opinnot alkavat pääosin pakollisilla kursseilla, ja valinnaistuminen ja opinto-ohjelmien yksilöllisyys lisääntyvät opintojen edetessä. Kurssikuvaukset löytyvät tästä oppaasta. Oppilaan opinto-ohjelmaa on mahdollista tarkistaa koulun alkaessa ja ryhmitysten sallimissa rajoissa. Lukion rehtori, opinto-ohjaaja sekä ryhmänohjaaja antavat tietoja kurssitarjonnasta. 5
3.4. OPETUKSEN TUNTIJAKO Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävinä Koulukohtaisina kurssit opintoina tarjottavien syventävinä opintoina valtakunnallisten tarjottavien kurssien määrä kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 3 Kielet Perusopetuksen vuosiluokilta 1 6 alkava kieli (A-kieli) ENA 6 2 5 RUA 6 2 4 SAA/RAA 8 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7 9 alkava kieli (B-kieli) RUB 5 2 4 SAB/RAB 8 3 Muut kielet JAB 3 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 2 pitkä oppimäärä 10 1 2 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 1 Maantiede 2 2 1 Fysiikka 1 7 2 Kemia 1 4 2 Uskonto ja elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 1 Yhteiskuntaoppi 2 2 3 Taito- ja taideaineet Liikunta 2 3 3 Musiikki 1 2 3 3 Kuvataide 1 2 3 5 Terveystieto 1 2 1 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit 47 51 Syventävät kurssit 10 Koulukohtaiset syventävät kurssit Ilmaisutaito 2 Tietotekniikka 4 Liikennekasvatuskurssi 1 Reaalin valmennuskurssi 1 Turvakurssi 1 Tutor 1 Valtakunnalliset ja koulukohtaiset syventävät kurssit toteutetaan käytössä olevan resurssin mukaan. Kurssit yhteensä vähintään 75 6
Kieliohjelma Kunnan koululaitoksessa noudatetaan ns. laajaa kieliohjelmaa. A1-kielen opetus alkaa perusopetuksen toiselta luokalta, jolla on valittavana englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Viidenneltä luokalta oppilas voi valita vapaaehtoisen kielen (A2-kieli), joita ovat englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Peruskoulun 7.-9. luokan kielitarjonta käsittää sekä kaikille oppilaille yhteisiä että valinnaisia kieliä. 7. luokalta alkava yhteinen kieli (B1-kieli) on ruotsi. 8. luokalta alkaen valinnaisena kielenä (B2-kielenä) voi olla ranska, saksa, venäjä tai jokin muu koulun tarjoama kieli. Lukiossa opetus etenee peruskoulussa valittujen A-kielten osalta opiskelijan valintojen mukaisesti. Valinnaisena B-kielenä Nurmijärven kunnan lukiot voivat tarjota kieliä, joiden opetus alkaa, mikäli kielen valinneita opiskelijoita on riittävästi. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Tärkein lukion yhteistyökumppani opiskelijan hyvinvoinnin tukemisessa on huoltajat. Viestintä kodin ja koulun välillä hoidetaan pääasiassa sähköisesti. Lukio-opintojen alkuvaiheessa huoltajille järjestetään vanhempainilta. Lisäksi ykkösvuotisten ryhmänohjaajat tarjoavat mahdollisuuden vanhempainvartteihin lukuvuoden aikana. Ryhmänohjaajat pitävät yhteyttä ryhmänsä huoltajiin tarvittaessa. Tavoite on opiskelijan tukeminen yhteistyössä kodin kanssa. 4.2. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Opinto-ohjauksessa on tavoitteena tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Oppilaan ohjaukseen osallistuvat kaikki opettajat ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Ohjauksen tehtävä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Opinto-ohjaajan tehtävät Opinto-ohjaaja päävastuullisena huolehtii ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä: ohjaa opiskelijaa jatkokoulutukseen hakeutumisessa ja on apuna uravalinnan suunnittelussa, hoitaa yhteyksiä työvoimatoimistoon ja ammatinvalinnan ohjaukseen. Lisäksi hän hoitaa yhteyksiä muihin oppilaitoksiin, tiedottaa lukion käytänteistä ja hoitaa yhteistyön yläasteen opinto-ohjaajan kanssa, toimii yhteistyössä ryhmänohjaajien ja aineenopettajien kanssa, hoitaa yhteyksiä mielenterveyspalveluihin, seuraa opiskelijan opintosuunnitelmia, seuraa opettajien kanssa opiskelijan edistymistä Aineenopettajan tehtävät Opettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa, sekä auttaa häntä kehittämään opiskelutaitoja ja valmiuksia. Ryhmänohjaajan tehtävät Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Opiskelujen suunnittelussa ja valintojen teossa huomioidaan kunkin oppilaan omat edellytykset ja voimavarat. Ryhmänohjaaja toimii yhdessä opinto-ohjaajan ja muiden opettajien kanssa. Ryhmänohjaaja seuraa opintojen edistymistä ja kurssikertymää. Ryhmänohjaaja on yhteydessä kotiin, kun yhdelläkin kursseista kertyy kolme poissaoloa. 7
Lukio-opintonsa aloittavat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Ryhmänohjaaja pyrkii vahvistamaan valvontaryhmänsä yhteisöllisyyttä mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Tutkitaan ja kehitetään yhteistyötä sekä järjestetään erikseen sovittavia kursseja mm. seuraavien oppilaitosten kanssa: Musiikkiopisto Nurmijärven Opisto TTS Keuda Nurmijärven yhteiskoulu Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven koulutusyksikkö 4.3. OPISKELIJAHUOLTO 4.3.1. Tavoitteet Lukion opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on tunnistaa oppimisvaikeudet ja muut ongelmat mahdollisimman varhain sekä puutua niihin. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä toimiville. Lukioikäisten opiskeluun ja opiskelijahuoltoon liittyvissä asioissa otetaan huomioon opiskelijoiden täysi-ikäisyyden saavuttaminen lukioaikana. 18 vuotta täyttäneeltä opiskelijalta tulee pyytää lupa ennen kuin otetaan yhteyttä opiskelijan lähiomaisiin tai muihin yhteistyötahoihin opiskelijaa koskevissa asioissa. Opiskelijan kannalta hyvin toimiva opiskelijahuolto tarkoittaa sitä, että opiskelija kokee koulun turvalliseksi ja oppimista edistäväksi työskentely-ympäristöksi, saa tarvitsemaansa ohjausta ja huolenpitoa sekä tulee kuulluksi koulun päivittäisessä arjessa ja saa tarvittaessa ohjausta ongelmatilanteissa. 4.3.2. Hyvinvointisuunnitelma Turvallisuus ja terveys Opiskelijoiden turvallisuudesta huolehtivat koulun arjessa läsnä olevat opettajat ja muu henkilökunta. Sekä fyysiseen että henkiseen kiusaamiseen puututaan heti. Onnettomuus- ja kriisitilanteissa jokainen on ilmoitusvelvollinen. Väkivaltatilanteissa turvaudutaan poliisin apuun. Tilanteita pyritään ehkäisemään kannustamalla jokaista ottamaan toiset huomioon sekä opettamaan hyviä käytöstapoja. 4.3.3. Oppimisen olosuhteet Opiskelijan etenemistä seurataan jaksoittain. Opiskelijahuoltoryhmä kartoittaa oppimisvaikeudet ja motivaatio-ongelmat ja sopii toimintatavoista ongelmista riippuen. Opiskelijoille tarjotaan lukion alkuvaiheessa opetusta oikeiden opiskelutottumusten saavuttamiseksi sekä tukikursseja äidinkielessä, kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa. 4.3.4. Opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja osallisuus Opiskelijoiden ryhmään kuulumista vahvistetaan erilaisin ryhmäyttämisen menetelmin, oppilaskuntatoiminnalla, tapahtumilla ja koulun traditioilla, kuten wanhojen päivä ja penkkarit. 4.3.5. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Rajamäen lukion yhteistyökumppaneita ovat ympäröivät yhdistykset, yritykset ja liikelaitokset, seurakunta, nuorisotoimi ja poliisi. Eri oppiaineissa toteutetaan vierailuja mm. teatteriin, taidenäyttelyihin, eduskuntaan, käräjäoikeuteen. Ammatinvalinnassa koululla vierailevat eri oppilaitosten edustajia. 4.3.6. Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja ryhmänohjaajat sekä tarpeen mukaan muita jäseniä. Ryhmä kokoontuu keskimäärin kerran kuussa. Opiskelijan asioita käsitellään luottamuksellisesti ja lähtökohtana on aina opiskelijan etu ja tukeminen. 8
Tavoitteena on Edistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumista. Tukea opiskelijaa saamaan riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoja varten. Auttaa ja tukea oppimis- ja sopeutumisvaikeuksissa olevaa opiskelijaa. Etsiä yhteistyössä keinoja opiskelijan koulunkäyntiongelmien ratkaisemiseksi. Seurata ja arvioida toimenpiteitään. 4.3.7. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista nuorten terveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitaja ja koululääkäri. He toimivat yhteistyössä koulun muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle nuorelle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys kannustamalla ja ohjaamalla heitä terveisiin elämäntapoihin. Terveydenhoitaja toimii terveystiedon ja terveysneuvonnan asiantuntijana kouluyhteisössä. Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu: koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen moniammatillinen yhteistyö hoitoyksiköiden ja eri hallintokuntien kanssa Kouluterveydenhuolto tuo tähän työhön terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen. 4.3.8. Psykologi ja kuraattoripalvelut Koulun tulee tiedottaa opiskelijoita ja huoltajia käytettävissä olevista terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista sekä menettelytavoista palveluihin haettaessa. Tuen tarpeessa olevaa opiskelijaa tulee ohjata hakeutumaan näihin palveluihin. Opiskelijan sosiaalisen tilanteen arvioinnissa ja tukipalvelujen etsimisessä lukion opiskelijahuoltoryhmä ottaa yhteyttä suoraan kunnan järjestämiin nuorille aikuisille suunnattuihin palveluihin. Lukio-opintonsa keskeyttäneet nuoret ohjataan kuntouttavan työvoimatoiminnan piiriin. Kuntouttavan työtoiminnan sosiaalityöntekijä voidaan pyytää tarvittaessa vierailemaan oppilashuoltoryhmiin. Tarvittaessa yksittäistapauksissa terveyskeskuspsykologit antavat lukion opiskelijahuoltoryhmälle konsultaatiota ja ohjaavat opiskelijoita alansa palvelujen käyttöön. 4.4. ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT Opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1. opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2. lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3. se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Ennen kuin näistä erityisjärjestelyistä tehdään päätös, opiskelijaa on kuultava. Opiskelija voidaan lukiolain 13 :n perusteella vapauttaa toisen kotimaisen kielen opiskelusta, jos hänellä on lukiolain 18 :n (ylioppilastutkinto) ja sen nojalla annettujen säännösten perusteella oikeus ylioppilastutkinnossa korvata toisen kotimaisen kielen koe jollakin muulla kokeella. Erityistä tukea tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat ne opiskelijat, - jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan - joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, esimerkiksi lukivaikeus tai muut oppimisvaikeudet 9
- jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja - joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Opiskelijahuoltoryhmä arvioi tarvittavat erityisjärjestelyt asiantuntijalausuntojen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan, miten hänen tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelman laatimista koordinoi koulun opiskelijahuoltoryhmä ja sitä toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat. Opiskelija voi saada opiskelijahuollon palveluita tai hänet voidaan tarvittaessa ohjata käyttämään koulun ulkopuolisia palveluita. Erityisen tuen tarvetta arvioidaan taustamateriaalin, testien, opiskelijan tai hänen huoltajansa kanssa käytyjen keskustelujen, opettajien havaintojen ja muun saatavilla olevan tiedon perusteella. Mikäli opiskelijan kielenkehityksen häiriö (esim. luki-häiriö) tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään opiskelijalle siten, että hänen yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Erityisen tuen käytännön toteutus määritellään opiskelijan yksilöllisessä suunnitelmassa. Opiskelijahuoltoryhmä on tarvittaessa opettajan, opiskelijan ja huoltajien tukena, kun etsitään keinoja opiskelijan auttamiseksi. Opiskelijalle, jolla on diagnosoitu vamma tai sairaus tai siihen verrattava muu syy, voi koulu anoa ylioppilastutkintolautakunnalta erityisiä järjestelyjä ylioppilaskokeeseen. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelu voidaan lukiolain 13 :n mukaan järjestää myös osittain toisin. Rehtori voi vapauttaa opiskelijan jonkin oppiaineen opinnoista, jolloin hän valitsee tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä säilyy. 4.5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän opetus huomioidaan tarpeen mukaan siten kuin kunkin ryhmän kohdalla on säädetty. Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä oppimäärän mukaan. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. Muut kieli- ja kulttuuriryhmät Muiden kieli- ja kulttuuriryhmien (saamelaiset, romanit ja viittomakieliset) opetuksen järjestäminen päätetään lukiossa valtakunnallisen lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta tapauskohtaisesti. Tällöin lukio päättää yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa, miten em. kieli- ja kulttuuriryhmien opetus voidaan järjestää 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista 10
luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja - hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomioita tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen valmiutta ja muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintatapaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tullee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 5.2. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida oma elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen Aihekokonaisuudet läpäisevät opetuksen lukiossamme seuraavasti: elämänkatsomustiedon ja historian kaikissa oppiaineen kursseissa, biologian, fysiikan, kemian, kuvataiteen, maantieteen ja psykologian useimmissa kursseissa, englannin, filosofian, liikunnan, matematiikan, ranskan, ruotsin, saksan, evankelisluterilaisen uskonnon, musiikin ja terveystiedon useissa kursseissa sekä opintojen ohjauksen joissain kursseissa. Aihekokonaisuudet selviävät oppiaineiden kurssikuvauksista. 5.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Tavoitteet: Opiskelun tavoitteena on syventää kirjoitetun kielen hallintaa ja kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoa, oppia nauttimaan kulttuurista, esim. teatterista, ja arvostamaan sen monipuolisuutta sekä lukea runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Arviointiin vai- 11
kuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Pakolliset kurssit ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus opitaan tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä ja -käsitteitä, kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi tutustutaan erilaisiin teksteihin: puhuttuihin ja kirjoitettuihin teksteihin, mediateksteihin, sähköisiin ja graafisiin, julkisiin ja yksityisiin teksteihin, asia- ja kaunokirjallisiin teksteihin, ja tehdään havaintoja niiden kielestä ja sisällöstä ryhmä- ja yksilötöinä laaditaan referaatti arvioidaan omia tietoja ja taitoja, asenteita ja, motivaatiota totutellaan huoltamaan omien tekstien kieliasua ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä tutustutaan tekstuaalisiin keinoihin, esimerkkeinä lausetyypit ja -rakenteet, sanavalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta pidetään informatiivinen puheenvuoro harjoitellaan prosessikirjoittamista ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa tutustutaan proosaan, lyriikkaan ja draamaan kirjallisuudenlajeina ja niiden keskeisiin käsitteisiin eritellään novelleja, runoja ja draamaa harjoitellaan kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä kirjoitetaan novellianalyysi ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen tarkastellaan suoraa ja epäsuoraa vaikuttamista: esimerkkeinä suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia; harjoitellaan lähde- ja mediakritiikkiä tutustutaan erilaisiin vaikuttamaan pyrkiviin teksteihin, argumentointitapoihin ja retorisiin keinoihin pidetään kantaa ottava puhe, harjoitellaan keskustelemista ja väittelemistä luetaan tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta kirjoitetaan mielipidekirjoitus ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti tutustutaan eri aikakausia ja tyylejä edustaviin kaunokirjallisiin ja muihin teksteihin tarkastellaan tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutusta tekstiin ja hiotaan ja huolletaan omaa tyyliä kirjoitetaan oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta essee ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti tutustutaan suomalaiseen kirjalliseen traditioon kansanrunoudesta nykykirjallisuuteen ja -viestintään, suomen kielen vaiheisiin ja tarkastellaan kielen ja kirjallisuuden merkitystä kansallisen identiteetin rakentamisessa luetaan suomalaista kaunokirjallisuutta kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen tutustutaan esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteisiin harjoitellaan esiintymis- ja ryhmätaitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssi ei sovellu itsenäisesti suoritettavaksi. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Tekstitaidon yo-kokeen abikurssi. Harjoitellaan tuottamaan yo-vaatimusten mukaisia vastaustekstejä. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Yo-esseekokeen abikurssi. Harjoitellaan kirjoittamaan yo-vaatimusten mukaisia aineisto- ja otsikkoesseitä nykykulttuurin kontekstissa. 12
Koulukohtaiset syventävät kurssit ÄI10 Luovan kirjoittamisen kurssi pyritään kannustamaan opiskelijaa omaehtoiseen kirjoittamisharrastukseen, ohjataan löytämään omat taidot ja rohkeasti käyttämään niitä, harjaannutaan kestämään kritiikkiä sekä tutustutaan fiktiivisen tekstin ominaispiirteisiin. Tehdään erilaisia kirjoitusharjoituksia, annetaan palautetta niistä, muokataan tekstejä. ÄI11 Luovan kirjoittamisen verkkokurssi tutustutaan monipuolisesti luovan kirjoittamisen maailman ja luovan työn ominaispiirteisiin verkkoopiskelun kautta. Kurssilla harjoitellaan myös yhteisöllistä luovaa työskentelyä sekä käytetään hyväksi sosiaalisen median työkaluja. 5.4. RUOTSI Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja; se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittämistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi: Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Tavoitteena on myös, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullun Puhuminen Luetun Kirjoittaminen ymmärtäminen ymmärtäminen A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2 B-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 Kurssit: Kurssin aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selvittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään 13
strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän omaan kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Siirtyminen ruotsin kielen pitkästä oppimäärästä keskipitkään ja keskipitkästä pitkään Opiskelijan siirtyessä pitkästä oppimäärästä lyhyempään tai päinvastoin hänen suorittamansa oppimäärän kurssit luetaan hyväksi periaatteessa seuraavasti: pitkä oppimäärä keskipitkä oppimäärä 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 7 7 6 9 8 10 9 11 10 12 11 Pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan keskipitkän kurssien arvosanoiksi. Mikäli opiskelija haluaa, järjestetään keskipitkän oppimäärän kurssikokeita osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä keskipitkästä pitkään oppimäärään opiskelijan on osallistuttava pitkän kurssimäärän kurssikokeisiin, jolloin arvosana määräytyy uudelleen. 5.4.1. RUOTSI, A-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit Pakolliset kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. RUA1 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. RUA2 Ihmiset ympärillämme Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RUA3 Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. RUA4 Elinympäristömme Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuden lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, viestintä- ja mediaosaaminen ja teknologia ja yhteiskunta tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 14
RUA5 Opiskelu ja työ Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. RUA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Syventävät kurssit: RUA7 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin lopussa ääntämistä, kerronta- ja keskustelutaitoa testataan Opetushallituksen suullisen kielitaidon kokeella. Koe arvioidaan asteikolla 4-10 ja siitä saa erillisen todistuksen päättötodistuksen liitteenä. Kurssi arvioidaan suullisen kielitaidon kokeen ja kurssin aikana annettujen näyttöjen perusteella. Kurssin itsenäinen suorittaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista. Virallisten järjestäjien kautta kohdekielisessä maassa suoritetut kielikurssit voidaan kuitenkin hyväksyä kurssisuoritukseksi, mikäli se sisällöltään ja laajuudeltaan vastaavat lukiokurssia. Tällöinkin opiskelijan on suoritettava kurssikoe ja annettava muut vaaditut näytöt kielitaidostaan. Kurssista saa numeroarvosanan. RUA8 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. RUA9 Syksyn preppauskurssi Syksyn ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä sekä vahvistetaan kielen tuottamisen taitoja. Runsaasti yo-kuunteluita sekä yo-tason kirjallisia tehtäviä. Numeroarvostelu. RUA10 Kevään preppauskurssi Kevään ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä sekä vahvistetaan kielen tuottamisen taitoja. Runsaasti yo-kuunteluita sekä yo-tason kirjallisia tehtäviä. Numeroarvostelu. RUA11 Kertauskurssi Kerrataan ruotsin kieliopin perusteita ja vahvistetaan sanastoa. Kurssi on tarpeen niille, joilla on ongelmia perusrakenteissa ja suppea sanavarasto. Numeroarvostelu. RUA12 Kurssin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat. Kurssi järjestetään mahdollisesti yhdessä RUB11-kurssin kanssa. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat henkilökohtaisesti johonkin Pohjoismaista ja parantaa kielitaitoa. Kurssi toteutetaan yhteistyönä jonkin muun oppiaineen kanssa. Opiskelijat perehtyvät ennalta kohdekaupungin/-alueen erityispiirteisiin. Kohteeseen tehdään noin 4 vuorokauden matka, jonka jälkeen opiskelijat kokoavat portfolion sovitusta aiheesta ja kirjoittavat ruotsinkielisen matkakuvauksen. Matkakustannuksista opiskelijat vastaavat pääosin itse. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 15
5.4.2. RUOTSI, B-OPPIMÄÄRÄ PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit RUB1 Koulu ja vapaa-aika Kurssi vahvistaa osittain jo peruskoulusta tutun sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, kieli tuttavallista ja epämuodollista. Keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja puheviestinnän strategioita painotetaan. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Sanaston ja rakenteiden vahvistamista jatketaan, puheviestinnässä kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen sekä tehdään lyhyitä viestinnällisiä tehtäviä. Tarkastellaan nuorten elämää, opiskelua, työtä, harrastuksia, palveluita sekä vapaa-aikaa. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Kurssin aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus painottuu. Kirjoittamistaitoa sekä erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita harjoitellaan. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. RUB5 Elinympäristömme Luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet ovat kurssin keskeisiä teemoja. Aihekokonaisuuksista painottuu kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua. Syventävät kurssit RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin lopussa ääntämistä, kerronta- ja keskustelutaitoa testataan Opetushallituksen suullisen kielitaidon kokeella. Koe arvioidaan asteikolla 4-10 ja siitä saa erillisen todistuksen päättötodistuksen liitteenä. Kurssi arvioidaan suullisen kielitaidon kokeen ja kurssin aikana annettujen näyttöjen perusteella. Kurssin itsenäinen suorittaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista. Virallisten järjestäjien kautta kohdekielisessä maassa suoritetut kielikurssit voidaan kuitenkin hyväksyä kurssisuoritukseksi, mikäli ne sisällöltään ja laajuudeltaan vastaavat lukiokurssia. Tällöinkin opiskelijan on suoritettava kurssikoe ja annettava muut vaaditut näytöt kielitaidostaan. Kurssista saa numeroarvosanan. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Koulukohtaiset syventävät kurssit RUB8 Syksyn preppauskurssi Syksyn ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä sekä vahvistetaan kielen tuottamisen taitoja. Runsaasti yo-kuunteluita sekä yo-tason kirjallisia tehtäviä. Nume- 16
roarvostelu RUB9 Kevään preppauskurssi Kevään ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä sekä vahvistetaan kielen tuottamisen taitoja. Runsaasti yo-kuunteluita sekä yo-tason kirjallisia tehtäviä. Numeroarvostelu. RUB10 Kertauskurssi Kerrataan ruotsin kieliopin perusteita ja vahvistetaan sanastoa. Kurssi on tarpeen kaikille, joilla on ongelmia perusrakenteissa ja suppea sanavarasto. Numeroarvostelu. RUB11 Kurssin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat. Jos ryhmä on pieni, voidaan kurssille ottaa muitakin opiskelijoita. Kurssi järjestetään mahdollisesti yhdessä RUA12-kurssin kanssa. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat henkilökohtaisesti johonkin Pohjoismaista ja parantaa kielitaitoa. Kurssi toteutetaan yhteistyönä jonkin muun oppiaineen kanssa. Opiskelijat perehtyvät ennalta kohdekaupungin/-alueen erityispiirteisiin. Kohteeseen tehdään noin 4 vuorokauden matka, jonka jälkeen opiskelijat kokoavat portfolion sovitusta aiheesta ja kirjoittavat ruotsinkielisen matkakuvauksen. Matkakustannuksista opiskelijat vastaavat pääosin itse. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 5.5. VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittämistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Tavoitteena on myös, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kieli ja Kuullun Puhuminen Luetun Kirjoittaminen oppimäärä ymmärtäminen ymmärtäminen Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 Muut kielet A B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 B1.2 Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2 Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1 B1.1 Muut kielet B2 A2.2 A2.1 A2.2 A2.2 B1.1 A2.1 A2.2 Englanti B3 B1.1 A2.2 B1.1 B1.1 Muut kielet B3 A2.1 A2.2 A2.1 A2.1 A2.2 A1.3 A2.1 Arviointi: Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja tutkintojen_perusteet/lukiokoulutus (lukion opetussuunnitelman perusteet 2003s.230-247). Kurssit Aiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuen myös 17
laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä, joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Siirtyminen vieraiden kielten pitkästä oppimäärästä lyhyeen tai lyhyestä pitkään Opiskelijan siirtyessä pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän kurssit luetaan hyväksi seuraavasti: pitkän oppimäärän kurssit lyhyen oppimäärän kurssit 1 10 SAB/RAB 2 1 3 4 4 6 5 5 6 7 7 8 Pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. SAB/RAB10- kursseista annetaan normaalisti vain suoritusmerkintä, mutta oppimäärää vaihdettaessa niistä järjestetään aina esseekoe. Mikäli opiskelija haluaa, järjestetään muitakin lyhyen oppimäärän kurssikokeita osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyestä oppimäärästä pitkään kurssit luetaan hyväksi seuraavasti: lyhyen oppimäärän kurssit pitkän oppimäärän kurssit 1 2 2 ENA13/SAA10/RAA10 3 1 4 3 5 5 6 4 7 6 8 7 ENA13/SAA10/RAA10-kursseista annetaan normaalisti vain suoritusmerkintä, mutta vaihdettaessa oppimäärää niistä järjestetään aina esseekoe. Siirryttäessä lyhyestä pitkään oppimäärään opiskelijan on osallistuttava myös muihin pitkän oppimäärän kurssikokeisiin, jolloin arvosana määräytyy uudelleen. Englannissa voi siirtyä vain lyhyestä oppimäärästä pitkään, koska lukiossamme voi suorittaa vain pitkän oppimäärän mukaisia opintoja englannissa. Tämä tulee kysymykseen silloin, kun opiskelija on suorittanut englannin lyhyen oppimäärän opintoja jossakin toisessa lukiossa. 18
5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit Pakolliset kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. ENA1/SAA1/RAA1: Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. ENA2/SAA2/RAA2: Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. ENA3/SAA3/RAA3: Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. ENA4/SAA4/RAA4: Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. ENA5/SAA5/RAA5: Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat aiheita kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. ENA6/SAA6/RAA6: Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen ja valmentaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. ENA7/SAA7/RAA7: Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijoille valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. ENA8/SAA8/RAA8: Puhu ja ymmärrä vielä paremmin Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kunkin kielen tavoitteiden mukaisesti. Puhumista harjoitellaan ajankohtaisiin tapahtumiin ja muiden kurssien aihepiireihin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin lopussa ään- 19
tämistä, kerronta- ja keskustelutaitoa testataan Opetushallituksen suullisen kielitaidon kokeella. Koe arvioidaan asteikolla 4-10 ja siitä saa erillisen todistuksen päättötodistuksen liitteenä. Kurssi arvioidaan suullisen kielitaidon kokeen ja kurssin aikana annettujen muiden näyttöjen perusteella. Kurssin itsenäinen suorittaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista. Virallisten järjestäjien kautta kohdekielisessä maassa suoritetut kielikurssit voidaan kuitenkin hyväksyä kurssisuoritukseksi, mikäli ne sisällöltään ja laajuudeltaan vastaavat lukiokurssia. Tällöinkin opiskelijan on suoritettava kurssikoe ja annettava muut vaaditut näytöt kielitaidostaan. Kurssista saa numeroarvosanan. Vieraiden kielten koulukohtaisia syventäviä kursseja ENA9: Laajenna sanavarastoasi Kurssilla vankennetaan perussanaston hallintaa ja laajennetaan passiivista sanastoa eri aihepiirien tekstien pohjalta. Kurssin voi suorittaa minä opintojen ajankohtana tahansa, mutta se sopii erityisen hyvin lukionsa aloittavien opintoihin. Opiskelija voi itse päättää, ottaako kurssista numeroarvosanan vai hyväksymismerkinnän. Numeroarvosana huomioidaan laskettaessa englannin oppimäärän päättöarvosanan keskiarvoa. SAA9: Der letzte Schliff/yo-kokeeseen valmentava kurssi Harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä ja vahvistetaan kielen tuottamisen taitoja. Runsaasti ylioppilaskuunteluja ja yo-tason kirjallisia tehtäviä. Numeroarvostelu. RAA9: Vive le bac!/yo-kokeeseen valmentava kurssi Harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä sekä kerrataan keskeisiä rakenneasioita. Myös kielen tuottamisen taitoja vahvistetaan. Runsaasti ylioppilaskuunteluja ja yo-tason kirjallisia tehtäviä. Numeroarvostelu. ENA10: Perusrakenteet kuntoon Kurssi on ns. tukikurssi niille, joilla on peruskoulun päättötodistuksessa vähemmän kuin 8 englannista ja jotka tarvitsevat lisäharjoitusta kieliopin perusrakenteiden, erityisesti aikamuotojen hallinnassa. Jos mahdollista, kurssi olisi hyvä suorittaa ENA 1:n kanssa samanaikaisesti. Kurssista saa vain hyväksymismerkinnän. SAA10 Kurssin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ensimmäisen ja toisen vuosikurssin A-saksan opiskelijat. Jos ryhmä on pieni tai se ei jonakin vuonna ole kurssitarjottimella, kurssille voidaan ottaa muitakin saksankielenopiskelijoita. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat henkilökohtaisesti johonkin saksankieliseen alueeseen ja parantaa käytännön kielitaitoa. Kurssi toteutetaan yhteistyönä jonkin muun oppiaineen kanssa. Opiskelijat perehtyvät ennalta kohdekaupungin/-alueen erityispiireisiin. Kohteeseen tehdään noin 4 vuorikauden matka, jonka jälkeen opiskelijat kokoavat portfolion sovitusta aiheesta ja kirjoittavat saksankielisen matkakuvauksen. Matkakustannuksista opiskelijat vastaavat pääosin itse. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. RAA10 Kurssin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ensimmäisen ja toisen vuosikurssin A-ranskan opiskelijat. Jos ryhmä on pieni tai se ei jonakin vuonna ole kurssitarjottimella, kurssille voidaan ottaa muitakin ranskankielenopiskelijoita. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat henkilökohtaisesti johonkin ranskankieliseen alueeseen ja parantaa käytännön kielitaitoa. Kurssi toteutetaan yhteistyönä jonkin muun oppiaineen kanssa. Opiskelijat perehtyvät ennalta kohdekaupungin/ -alueen erityispiirteisiin. Kohteeseen tehdään noin 4 vuorokauden matka, jonka jälkeen opiskelijat kokoavat portfolion sovitusta aiheesta ja kirjoittavat ranskankielisen matkakuvauksen. Matkakustannuksista opiskelijat vastaavat pääosin itse. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. ENA11: Syksyn englannin abikurssi Syksyn englannin abikurssin aihepiireinä on lähinnä koulutus, kulttuuri, psykologia ja viestintä. Kurssilla kerrataan sanastoa ja rakenteita, harjoitellaan sekä kuullun että tekstin ymmärtämistä ja vahvistetaan tekstin 20