KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 RAKENNERAHASTO-OHJELMA LIITE 1 VALTAKUNNALLISEN TOIMINNAN KATSAUS 2014-30.9.2015 Valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus Yhteyshenkilö (koordinaatio tms. hankkeen yhteyshenkilö ja rahoittajan vastuuhenkilö) Työvoiman liikkuvuus Euroopassa Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työllisyys ja osaaminen yksikkö, projektipäällikkö Päivi Moilanen, paivi.moilanen@ely-keskus.fi, puh. 0295 026 080 Etelä-Savon ELY-keskus, rahoitusasiantuntija Kimmo Kettunen, kimmo.kettunen@ely-keskus.fi, puh. 0295 026 161 Vastuullinen hallinnonala ja ministeriön vastuuhenkilön yhteystiedot Toteutusaika Julkinen rahoituskehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (EU+valtio+kunta ja muu julkinen rahoitus sekä yksityinen rahoitus) 1 Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyys ja yrittäjyys osasto, ylitarkastaja Laura Perheentupa, laura.perheentupa@tem.fi, puh. 0295 064 940 16.10.2014 31.12.2020 (rahoituspäätös tällä hetkellä 15.10.2017 saakka) Rahoituskehys ajalle 16.10.2014 15.10.2017: ESR + valtio: 5 109 000 euroa Yksityinen rahoitus: 500 000 euroa Toteutuneet hyväksytyt kustannukset 30.4.2015 saakka: 64 661,75 euroa 1) Tiivis kuvaus toiminnan sisällöstä ja toimenpidekokonaisuudessa rahoitettujen hankkeiden lukumäärä Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -toimenpidekokonaisuutta toimeenpannaan yhdessä valtakunnallisessa ESR-osarahoitetussa hankkeessa. Hankkeen nimi on sama kuin toimenpidekokonaisuuden. Hankkeen tavoitteena on edistää osaajien ja työpaikkojen kohtaantoa. Suomessa työvoimapulaa kokevat toimialat saavat osaajia EU-/ETA-maista ja puolestaan Suomessa vaikeasti työllistyvät osaajat hakeutuvat enenevässä määrin työhön EU-/ETA-maihin. Hanke jatkokehittää ja tehostaa eurooppalaisen työnvälityksen palveluita (EURES) osana TEpalveluiden valikoimaa. Palvelujen vastaavuutta täsmätarpeisiin parannetaan. Yleisestä tiedon jakamisesta siirrytään yritysten tarpeisiin kohdennettaviin palveluihin. Julkisen TE-palvelun kumppanuuksia eurooppalaisessa työnvälityksessä lisätään ja syvennetään yksityisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Palveluita tuotetaan entistä enemmän sähköisesti. Julkisen eurooppalaisen työnvälityksen palvelujen seurantaa kehitetään ja konkreettiset rekrytoinnit nostetaan keskiöön. EURES:in integroitumista TE-palveluvalikoimaan ja TE-asiantuntijoiden 1 toimenpidekokonaisuudelle suunniteltu rahoituskehys (seurantakomitea 6/2014), sidottu rahoitus ja maksettu rahoitus
työnkuviin tuetaan vahvasti. TE-henkilöstön osaamista eurooppalaisessa työnvälityksessä vahvistetaan. 2) Kuvaus konkreettisesta toiminnasta tarkastelujaksolla (toimenpidekokonaisuuden käynnistymisestä 30.9.2015 asti) ESR-hankkeessa on valmisteltu uusien palvelujen hankintaa osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi ja kansainvälisten osaajien rekrytoimiseksi Suomeen. Uudet palvelut täydentävät TE-toimistojen eurooppalaisen työnvälityksen palveluvalikoimaa (EURES). Palveluiden kilpailutus käynnistyi kesäkuussa ja hankintasopimukset laaditaan syyskuusta alkaen marraskuun loppuun mennessä. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten rekrytointiin liittyviä toimia on toteutettu: on tutustuttu hyviin käytänteisiin, levitetty tietoa palveluista ja hankkeesta, suomalaisia työpaikkoja on markkinoitu ja niihin haettu osaajien Euroopan eri maista. Rekrytointia on kohdennettu erityisesti Kreikkaan Espanjan ohella. Muut toimialat, joilla toimiviin yrityksiin tai julkisiin organisaatioihin on välitetty työvoimaa EU-/ETAmaista, ovat lähinnä maatalous, kuljetus ja palvelut. Suomalaisten työnhakijoiden hakeutumista työhön muualle Eurooppaan on tuettu erilaisin rekrytointitoimin. ICT-ala on ollut keskeisin ala, jolle työnhakijoiden palveluita on kohdennettu. Nuorten liikkuvuutta työn perässä on tuettu markkinoimalla Eka EURES -tukea sekä mahdollistamalla sähköisiin (online) rekrytointitapahtumiin osallistuminen. TE-toimistoja ja ELY-keskuksia on perehdytetty hankkeen tavoitteisiin ja menettelytapaohjeisiin. Lisäksi niitä on tuettu ja ohjattu alueellisen toiminnan suunnittelussa ja kehittämisen painopisteiksi valittujen teemojen käynnistämisessä. Kehittämisteemoissa kuten sote-alan rekrytoinnit, ICT-alan työttömien työnhakijoiden kansainvälinen liikkuvuus, nuorten työnhakijoiden palveluiden kehittäminen kansainvälisessä liikkuvuudessa, Pohjois-Kalotin yhteistyö ja yhteistyö henkilöstöpalveluyritysten kanssa on toteutettu erilaisia käynnistystoimenpiteitä. Näistä esimerkkeinä mainittakoon: neuvottelut henkilöstöpalveluyritysten kanssa, nuorille työnhakijoille suunnattu tapahtuma, ICT-alan työnhakijoille suunnatut rekrytointitilaisuudet, yhteistyösopimuksen laatiminen Ruotsin kanssa Crossborder-yhteistyöstä jne. TE-palvelujen henkilöstön koulutusta eurooppalaisen työnvälityksen palveluihin on toteutettu alueellisesti tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tyypillisin koulutus on lyhyt (1 2 tuntia) kestävä TE-toimistokohtainen info tai koulutustilaisuus. 3) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta tarkastelujaksolla Hanke on ollut käynnistysvaiheessa. Henkilöstön rekrytointi on kestänyt kesäkuuhun 2015 saakka. Siihen nähden hanke on suurin piirtein aikataulussa. Tavoitteiden saavuttamiseen on varattu aikaa runsaasti lopulliset tavoitteet on asetettu vuoteen 2020. Välitavoitteiden saavuttamista arvioidaan vuodesta 2016 alkaen. 4) Kuvaus seuraavan kahden vuoden aikana toteutettavasta toiminnasta ja suunnitteluista painotuksista (esim. hakuihin liittyen) vuosittain ilmoitettuna Osaajien ja työpaikkojen kohtaaminen: a) Kansainväliset rekrytoinnit Suomeen ja Suomesta Eurooppaan 2
Työvoimatarpeiden mukaisesti välitetään työvoimaa EU-/ETA-maista Suomeen. Yhtenä painopisteenä on sote-alan ammattihenkilöiden rekrytointi Euroopasta. Kehitetään sotealan rekrytointiprosessia Kreikasta ja Espanjasta sekä kartoitetaan ja avataan rekrytointikanavia muiden EU-/ETA-maiden kanssa. Rekrytointeja tehdään työvoimatarpeiden mukaisesti muille toimialoille kuten maatalous ja palvelualat. Maataloudessa edistetään kausityövoiman saatavuutta Suomeen, suunnitelmissa on kartoittaa kausityövoiman saatavuutta mm. Kreikasta ja kehittää rekrytointiprosessia valittujen maiden kanssa. Rekrytointeihin kytketään tiiviisti hankkeessa kehitettävät uudet kansainvälisen työnvälityksen koulutuspalvelut. Suomessa työttömiksi jääneille kehitetään palveluita heidän työllistymisensä edistämiseksi muihin EU-/ETA-maihin. Työvoimatilanteiden mukaan työttömien ammattitaustat ja toimialat vaihtelevat. Tällä hetkellä yksi keskeisistä toimialoista on ICT-ala, jolta irtisanottuja mätsätään eurooppalaisten työnantajien kanssa. Keskeisiä yhteistyömaita ovat mm. Viro, Saksa ja Ruotsi. Toimenpiteistä tärkeimpiä ovat erilaiset rekrytointitilaisuudet, onlinepalvelut ja valmennukset/koulutukset. Rekrytointeja tuetaan erilaisin palveluin ja uusin kokeiluin. Näistä esimerkkeinä mainittakoon mm. räätälöidyt rekrytointitilaisuudet, eurooppalaisiin rekrytointitilaisuuksiin osallistuminen ja sähköisten palveluiden hyödyntäminen rekrytoinnin eri vaiheissa. Yhtenä työvoiman liikkuvuutta edistävänä työkaluna hankkeessa edistetään Eka EURES tuen käyttöä. Eka EURES:in avulla tuetaan työnhakijan haastattelua ja työpaikan vastaanottamista toisesta EU-/ETA-maasta. b) Yrityskontaktointien lisääminen EURES:in ja uusien palveluiden tunnettuutta edistetään sekä kohtaantoa parannetaan lisäämällä yrityskontaktointeja. Kontaktoinnit tehdään valtavirtaistetusti osana TE-palvelujen työnvälitys- ja yrityspalveluita. Kontaktointeihin liittyen hankkeessa toteutetaan mm. viestintätoimenpiteitä (esim. viestintämateriaalien tuottamista) ja seurantaa (mittareiden valikoiminen ja niiden kehittäminen). c) Kansainvälisten työpaikkailmoitusten kasvu Työpaikkailmoituksia Suomesta EU-/ETA-maihin ja vastaavasti EU-/ETA-maista Suomeen seurataan osana TE-palvelujen tehtäväkenttää. Työpaikkailmoitusten määrän muutos kertoo kysynnän ja tarjonnan kohtaannon kehittymisestä. d) Yritysten tarpeista lähtevät rekrytointitilaisuudet ja -tapahtumat sekä siirtymät sähköisiin Hankkeessa osallistutaan, toteutetaan ja kehitetään rekrytointitilaisuuksia ja -tapahtumia, jotka vastaavat yritysten tarpeisiin. Tällä tarkoitetaan mm. toimialakohtaisia, joskus ehkä yrityskohtaisia, tilaisuuksia, joilla pyritään löytämään osaavaa työvoimaa yritysten käyttöön. Kehittämisen kohteena ovat erityisesti täsmätarpeisiin vastaavat tilaisuudet sekä tilaisuuksien toteuttaminen sähköisesti (uudella tavalla). e) Työnhakijoille tarkoitetut yritysten tarpeista lähtevät rekrytointitilaisuudet ja -tapahtumat sekä siirtymät sähköisiin 3
Työnhakijoita mätsätään yritysten kanssa rekrytointitilaisuuksissa ja tapahtumissa. Näistä esimerkkejä ovat mm. erilaiset rekrytointimessut ja erityisesti yritysten tarpeisiin räätälöidyt tapahtumat. Myös tässä tavoitteena on kehittää sähköisiä palveluita (mm. online rekrytointitapahtumat). Yhtenä isona ponnistuksena käynnistetään Suomen ensimmäinen valtakunnallinen online rekrytointitapahtuma (European Job Day ja Online Job Day) vuosittaisena ja Suomessa kiertävänä tilaisuutena (toteutus v. 2016 Turussa ja Porissa). f) Henkilöasiakkaiden hakemusten kasvu Hankkeessa seurataan sekä suomalaisten että EU-/ETA-maiden kansalaisten jättämien henkilöasiakkaiden hakemuksien määrää. Tavoitteena on lisätä hakemusten määrää, jotta osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaantoa voidaan parantaa. Hakemusten määrän seuraaminen on haasteellista, joten kiinnitetään huomiota seurannan mittareiden kehittämismahdollisuuksiin. g) Monikanavapalvelujen tunnettuus ja käyttö henkilöasiakkaiden keskuudessa EURES:in palveluita kehitetään henkilöasiakkaille erityisesti sähköisesti ja sosiaalisessa mediassa. Hankkeessa haetaan muiden maiden kokemuksia vastaavista kokeiluista. Uusia kokeiluja tehdään mm. LinkedIn-palveluun (toimialakohtainen työnhakijoiden ja työnantajien mätsääminen sekä työpaikkojen markkinointi) ja muihin uusiin sähköisiin alustoihin (esim.. Muita painopisteitä ovat sähköiset rekrytointitilaisuudet mukaan lukien suljetut rekrytointitilaisuudet, markkinointivideoiden tuottaminen, sähköiset työnhakukoulutukset, käyttäjätilastojen ja palautteen hyödyntäminen ja seurannan kehittäminen. Palvelujen tunnettuutta ja käyttöä seurataan tunnettuuskyselyn ja haastattelujen avulla. h) Palvelujen tunnettuus ja käyttö työnantaja-asiakkaiden keskuudessa EURES-palveluiden tunnettuutta ja käyttöä seurataan työnantajien keskuudessa mm. tunnettuuskyselyllä. Tunnettuutta edistetään erilaisin viestinnällisin toimenpitein, joista esimerkkejä ovat sähköiset viestintämateriaalit, messuja ym. tapahtumia varten tuotettavat materiaalit, erilaiset markkinointivideot ja sosiaalinen media. Palvelut ovat yhdenmukaisia ja saatavilla koko Suomessa Hankkeessa suunnitellaan uusia kansainvälisen työnvälityksen palveluita osana TEpalveluiden valikoimaa. Palvelut hankitaan ostopalveluina. Palveluilla tuetaan ulkomaista työvoimaa rekrytoivia yrityksiä ja työnantajia. Niiden avulla lisätään työntekijöiden että työnantajien osaamista kv-rekrytoinneissa ja ulkomaisten työntekijöiden perehdyttämisessä sekä kulttuurienvälisessä viestinnässä. Työnantaja maksaa 30 50 % koulutuksen kokonaiskustannuksista yhteishankintakoulutus-mallin mukaisesti, vaikka koulutus ei olekaan virallisesti yhteishankintakoulutus. Palvelut tuotetaan yhdenmukaisina valtakunnallisesti. Palveluprosessia kehitetään hankkeen aikana asiakaslähtöisesti. Hankesuunnitelman mukaisesti nämä uudet palvelut ovat: a) Lähtömaakoulutus Lähtömaakoulutuksella tarkoitetaan suomen (tai ruotsin) kielen, kulttuurin ja työelämän koulutusta toisessa EU-/ETA-maassa. Se järjestetään maassa, josta rekrytoidaan osaajia Suomeen. Ensi vaiheessa lähtömaakoulutus hankitaan sote-alan 4
ammattihenkilöiden rekrytoinnin tueksi, mutta se on myöhemmin laajennettavissa myös niille toimialoille, joilla on tarvetta ko. palvelusta. Sote-alan lähtömaakoulutuksia käynnistetään Espanjassa ja Kreikassa vuoden 2016 alusta alkaen tarpeiden mukaan. Koulutukset on kilpailutettu kesällä ja syksyllä 2015. Kohderyhmänä ovat pääasiassa lääkärit etenkin erikoislääkärit. b) Työpaikkasuomi ja -ruotsi Työpaikkasuomen ja -ruotsin avulla parannetaan ulkomaisten työntekijöiden kielitaitoa ja edellytyksiä työskennellä Suomessa. Palvelua voidaan käyttää jatkona lähtömaakoulutukselle, mutta se ei ole edellytys. Kielikoulutus räätälöidään tapauskohtaisesti työnantajan ja työntekijän tarpeisiin. Koulutuksen voi hankkia työnantaja riippumatta ulkomaisten työntekijöidensä taustasta. c) Kansainvälinen työyhteisö -valmennus (ns. monikulttuurisuuskoulutus) Kansainvälinen työyhteisö -valmennuksella parannetaan suomalaisen työyhteisön valmiuksia ja osaamista ulkomaisen työntekijän perehdyttämiseen, kulttuurienväliseen viestintään, kansainvälistymiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Valmennus valmistellaan ja otetaan käyttöön alkuvuonna 2016. Valmennuksen suunnittelussa huomioidaan vastaavanlaiset markkinoilla jo tarjolla olevat koulutukset ja pyritään välttämään päällekkäisyyksiä. d) Ammattitaidon testaus Ammattitaidon testausta voidaan hyödyntää rekrytoitaessa sellaista työvoimaa ulkomailta, jonka osaamisesta ei suomalaisen työnantajan näkökulmasta ole riittävää näyttöä. Palvelua käytetään suorittavien työn tekijöiden rekrytoinnissa (esim. hitsaajat). Testauspalvelua hankitaan tarvelähtöisesti. Eurooppalaisen työnvälityksen palvelut on juurrutettu TE-palveluvalikoimaan EURES:in palveluita juurrutetaan hankkeen aikana TE-palveluvalikoimaan. TE-palvelujen henkilöstölle järjestetään koulutusta, jolla heidän osaamisensa karttuu. Tavoitteena on valtavirtaistaa osaamista kaikille työnvälitys- ja yrityspalveluiden parissa työskenteleville TE-asiantuntijoille, jotta sekä työnhakija- että erityisesti työnantaja-asiakkaat saavat jo alusta lähtien tietoa myös kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuuksista (jos tämä on heidän tarpeidensa mukaista). EURES-asiantuntijoiden osaamista syvennetään ja heille kehittyy vahva erityisasiantuntijan rooli kansainvälisessä liikkuvuudessa. Juurruttamista tehdään pääsääntöisesti henkilöstökoulutuksin, joita järjestetään osin valtakunnallisesti ja osin paikallisesti, erilaisin info- ja työpajatilaisuuksin ja sähköisten työkalujen avulla (esim. videot, webinaarit, muut online tilaisuudet). Uusia palveluja on kehitetty ja tuotteistettu Kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseksi kokeillaan uudenlaisia palveluita erityisesti valituissa kehittämisteemoissa, joita ovat sote-alan rekrytoinnit, ICT-alan osaajien kansainvälinen liikkuvuus, kansainvälisen rekrytoinnin osaamisen kehittäminen, nuorten työnhakijoiden kansainvälisen liikkuvuuden palvelujen kehittäminen, yhteistyö Pohjois- Kalotin alueella (ml. Crossborder Tornedalen), yhteistyö henkilöstöpalveluyritysten kanssa, asettautumispalvelujen kehittäminen, ennakointi ja maatalousalan rekrytointien kehittäminen. Kehittämisteemat voivat myös vaihtua, jos työmarkkinatilanteet ja työnantajien tarpeet muuttuvat hankkeen aikana. Kehittämisteemojen vetovastuut on sovittu 5
siten, että kullakin kansainvälisen työnvälityksen alueella (ns. kv-toimistolla) on vetovastuu yhdestä tai useammasta kehittämisteemasta. Ko. alue tekee toimintasuunnitelman ja hyväksyttää sen projektin toteuttajalla sekä raportoi toiminnasta ja tuloksista. Kehittämisteemojen toiminta keskittyy hankesuunnitelmassa mainittujen keskeisten tavoitteiden ympärille. Tulokset on varmistettu Hankkeen tuloksia arvioidaan sekä ulkoisen että sisäisen arvioinnin keinoin. Ulkoinen arviointi ostetaan ostopalveluina. Sisäistä arviointia tekevät hanke ja sen ohjausryhmä. Hankkeessa on varaudutta ostamaan myös tutkimuksia ja selvityksiä, jos tarvetta nousee. 5) Kuvaus yhteyksistä alueelliseen toimintaan Hanketta toteutetaan pääasiassa TE-toimistojen kautta (EURES:in paikalliset vastaavat ja EURES-asiantuntijat) ja toimintaan osallistuvat myös ELY-keskukset, joissa on alueelliset EURES-vastaavat. Lisäksi TE-toimistot ja ELY-keskukset ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään kansainvälisen työnvälityksen alueilla. Näitä alueita on viisi: Uusimaa, lounainen alue, keskinen alue, itäinen alue ja pohjoinen alue. Kansainvälisen työnvälityksen alueet tekevät aluekohtaisen toimintasuunnitelman vuosi kerrallaan ja raportoivat hankkeelle. Alueet laativat toimintasuunnitelman hankesuunnitelman sisällön, tavoitteet ja tavoiteltavat tulokset huomioon ottaen. Jokaisella alueella on siis tulosvastuu hankkeen tavoitteista. Hanke ohjaa ja tukee alueita toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa. Projektissa työskentelee yhdeksän työntekijää, joista kuusi ovat projektiasiantuntijoita. Heidän toimintakenttänsä on kullakin kv-työnvälityksen alueella (sekä kuudennella TEasiakaspalvelukeskuksessa), ja tehtävänään heillä on tukea TE-toimistoja ja ELY-keskuksia kehittämistoiminnassa. 6) Linkkejä toimenpidekokonaisuudesta kertoville verkkosivuille www.ely-keskus.fi/web/tyovoimanliikkuvuus www.te-palvelut.fi 7) Toimenpidekokonaisuudesta rahoitettujen hankkeiden lista erillisenä liitteenä Ei rahoitettuja hankkeita. 6