1) Tiivis kuvaus toiminnan sisällöstä ja toimenpidekokonaisuudessa rahoitettujen hankkeiden lukumäärä

Transkriptio

1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ RAKENNERAHASTO-OHJELMA LIITE 1 VALTAKUNNALLISEN TOIMINNAN KATSAUS Toteutuskatsauksen päivittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota tarkastelujaksolla tapahtuneeseen toimintaan ja tarkentuneisiin suunnitelmiin seuraavan kahden vuoden aikana. Tavoitteiden saavuttamista tulee kuvata myös kumulatiivisesti. Valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus Yhteyshenkilö (koordinaatio tms. hankkeen yhteyshenkilö ja rahoittajan vastuuhenkilö) Vastuullinen hallinnonala ja ministeriön vastuuhenkilön yhteystiedot Toteutusaika Julkinen rahoituskehys ja toteutuneet hyväksytyt kustannukset (EU+valtio+kunta ja muu julkinen rahoitus sekä yksityinen rahoitus) 1 Työvoiman liikkuvuus Euroopassa Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työllisyys ja osaaminen yksikkö, projektipäällikkö Päivi Moilanen, paivi.moilanen@ely-keskus.fi, puh Etelä-Savon ELY-keskus, rakennerahastoneuvoja Kimmo Kettunen, kimmo.kettunen@ely-keskus.fi, puh Työ- ja elinkeinoministeriö, työllisyys ja yrittäjyys osasto, erityisasiantuntija Laura Perheentupa, laura.perheentupa@tem.fi, puh (rahoituspäätös tällä hetkellä saakka) Rahoituskehys ajalle : ESR + valtio: euroa Yksityinen rahoitus toteutunut : 6815,42 euroa (yritysten maksuosuuksia) Toteutuneet hyväksytyt kustannukset saakka: ,77 euroa 1) Tiivis kuvaus toiminnan sisällöstä ja toimenpidekokonaisuudessa rahoitettujen hankkeiden lukumäärä Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -toimenpidekokonaisuutta toimeenpannaan yhdessä valtakunnallisessa ESR-osarahoitetussa hankkeessa. Hankkeen nimi on sama kuin toimenpidekokonaisuuden. Hankkeen tavoitteena on edistää osaajien ja työpaikkojen kohtaantoa. Suomessa työvoimapulaa kokevat toimialat saavat osaajia EU-/ETA-maista ja puolestaan Suomessa vaikeasti työllistyvät osaajat hakeutuvat enenevässä määrin työhön EU-/ETA-maihin. Hanke jatkokehittää ja tehostaa eurooppalaisen työnvälityksen palveluita (EURES) osana TEpalveluiden valikoimaa. Palvelujen vastaavuutta täsmätarpeisiin parannetaan. Yleisestä tiedon jakamisesta siirrytään yritysten tarpeisiin kohdennettaviin palveluihin. Julkisen TE-palvelun kumppanuuksia eurooppalaisessa työnvälityksessä lisätään ja syvennetään yksityisen sektorin ja 1 toimenpidekokonaisuudelle suunniteltu rahoituskehys (seurantakomitea 6/2014), sidottu rahoitus ja maksettu rahoitus

2 muiden toimijoiden kanssa. Palveluita tuotetaan entistä enemmän sähköisesti. Julkisen eurooppalaisen työnvälityksen palvelujen seurantaa kehitetään ja konkreettiset rekrytoinnit nostetaan keskiöön. EURES:in integroitumista TE-palveluvalikoimaan ja TE-asiantuntijoiden työnkuviin tuetaan vahvasti. TE-henkilöstön osaamista eurooppalaisessa työnvälityksessä vahvistetaan. 2) Kuvaus konkreettisesta toiminnasta tarkastelujaksolla ( ) Hanke on tukenut työnantajlle ja työnhakijoille tarvelähtöisten rekrytointitapahtumien ja tilaisuuksien järjestämistä ja toteuttamista pääasiassa Suomessa. Osa tapahtumista on kohdennettu työnantajien täsmätarpeisiin. Tapahtumilla on tavoitettu tuhansia yrityksiä. Työnantajille on esitelty ja markkinoitu EURES-palveluiden hyötyjä osaavan työvoiman hankinnassa ja työyhteisön osaamisen kehittämisessä. Osana markkinointia on tarjottu uusia koulutuspalveluita ulkomaisten työntekijöiden kouluttamiseen tai työyhteisön valmiuksien lisäämiseen. Työnhakijoille on markkinoitu EURES:in mahdollisuuksia tukea työnhaussa ja Eka EURES:in kautta saatavilla olevasta taloudellisesta tuesta. Rekrytointimessumatkoja Eurooppaan on tuettu tarpeiden perusteella, kun suomalaiset työnantajat ovat tarvinneet osaavaa työvoimaa eivätkä ole sitä Suomesta löytäneet. Eurooppalaisilla messuilla markkinoidut työpaikat ovat olleet esimerkiksi maataloustyöntekijöitä, eläintenhoitajia, lihanleikkaajia, hitsaajia, koneinsinöörejä, kaivinkoneenkuljettajia, ohjelmistosuunnittelijoita, asiakasneuvojia ja merialan työntekijöitä. EURES-palveluita on tarjottu TE-palveluiden työnantaja-asiakkaiden tarpeisiin palvelutarvearvioinnin perusteella. Keskeisenä työkaluna olivat TE-toimistojen tekemät yrityskontaktoinnit. Tavoitteena on saada palveluiden markkinointi toimimaan osana TE-palvelujen tekemiä yrityskäyntejä valtavirtaistettuna (yrityksiä kontaktoivat asiantuntijat tuntevat ja osaavat tarjota palveluita yrityksille). Yrityskontaktointeja tuettiin käynnistämällä ratkaisukeskeinen työnantajakäynti -myyntivalmennus. Siihen osallistuvat EURES-asiantuntijat ja muut TEasiantuntijat, joiden tehtävänä on kontaktoida yrityksiä ja työnantajia. Tavoitteena on lisätä asiantuntijoiden käytännön taitoja myynnissä ja markkinoinnissa sekä tarjota konkreettisia työkaluja ja osaamista tuloksellisten työnantajakäyntien toteuttamiseen. Valmennuksella levitetään tietoa kansainvälisen työnvälityksen palveluiden mahdollisuudesta osana asiakkaille tehtäviä ratkaisuehdotuksia ja vahvistetaan valtavirtaistettua palvelumallia, jossa yrityksiä kontaktoivat asiantuntijat tunnistavat tarpeita myös kansainvälisen työnvälityksen näkökulmasta. Valmennus käynnistettiin seitsemällä TE-toimistoalueella (Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi, Pirkanmaa, Lappi, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu). Valmennuksissa aloitti 112 henkilöä ja päätti 19 henkilöä. Muiden osalta valmennus jatkuu vuonna Palvelutarvearviointien, yrityskontaktoinnin ja markkinoinnin suunnittelussa ideoitiin ja kokeiltiin uusia tapoja kuten bussikiertue yrityksissä ja yrityskäyntikampanja etnisissä ravintoloissa. Hanke toteutti yhdessä pohjoisen suuralueen kanssa helmikuussa 2017 online rekrytointitapahtuman Northern Perspectives. Tapahtuma tarjosi virtuaalisen alustan suomalaisten ja eurooppalaisten työnantajien sekä työnhakijoiden kohtaamiselle. Työnhakijoiden työllistymistä muihin Euroopan maihin edistettiin tekemällä yhteistyötä muun muassa Saksan ja Italian kanssa erityisesti kausityöpaikkojen (kesä) osalta. Lisäksi insinöörien 2

3 työllistymistä tuettiin rekrytointitapahtumilla ja tukitoimilla muun muassa Saksaan, Ruotsiin, Viroon, Tanskaan ja Irlantiin. Ruotsiin tarvittavien opettajien rekrytointiyhteistyö käynnistyi vuodenvaiheesta Monikanavapalveluissa keskityttiin kehittämään EURES Suomi Facebook -sivun sisältöjä ja aktivoitiin sen päivitystahtia, osallistuttiin te-palvelut.fi/eures -sivuston uudistamiseen ja hankkeen nettisivujen päivittämiseen. Lisäksi toteutettiin TE-asiakaspalvelukeskuksen JoBittiverkkotutoreiden avulla kansainvälisen työnhaun valmennus 30 TE-toimistojen 30 työnhakijaasiakkaalle. Valmennus onnistui hyvin ja samanlaisille valmennuksille koettiin tarvetta. Henkilöasiakkaille jaettiin uudella tavalla tietoa toteuttamalla blogiyhteistyötä bloggaajien kanssa mm. Saksaan ja Islantiin. Palvelujen tunnettuutta tutkittiin työnantajien keskuudessa teetetyllä tunnettuuskyselyllä (IRO Research & Consulting). Kyselyn perusteella vain 4 % työnantajista tuntee EURES:in hyvin, vain 1 % on käyttänyt EURES-palveluita ja 23 % tuntee EURES:in nimeltä. Tulos oli yllättävän matala ja osoittaa, että tunnettuuden eteen on tehtävä paljon työtä ja kokeiltava uusia tapoja viestiä. Toisaalta kyselyn mukaan 35 % kyselyyn vastanneista joko aikoo käyttää tai voisi harkita käyttävänsä EURES-palveluita jatkossa. Tämä antaa EURES:ille mahdollisuuksia kasvattaa palvelujen käyttöä. Eniten työnantajia tuntuivat kiinnostavan neuvonta ja opastus, tuki palkkaamiseen ja kielikoulutus. Alkuvuodesta 2017 toteutettiin valtakunnallinen maatalousalan markkinointikampanja. Kampanjassa postitettiin suorapostituksena markkinointikirjeet yli maatalousalan työnantajalle. Samaan aikaan toteutettiin digitaalisen markkinoinnin kampanja vastaavasti maatalousalalle sekä printtikampanja Maaseudun Tulevaisuus -lehteen. Kampanjalla haettiin yleisen tunnettuuden ja näkyvyyden kasvua maatalousalan työnantajien keskuudessa. EURES-palveluille osana TE-palveluita hankittiin palvelumuotoilun paketti, jonka perusteella tuotettiin uusi konsepti ja ilme. Uuden ilmeen mukaisia markkinointitoimia toteutettiin jo hankkimalla esitteitä jaettavaksi työnantaja- ja työnhakija-asiakkaille (pääasiassa sähköisesti) sekä kotimaan että ulkomaan messuilla käytettävät messumateriaalit. Näkyvyyttä haettiin myös osallistumalla Kauppalehden Yritysvastuu-kampanjaan toukokuussa Lehden liitteeseen tuotettiin aukeaman kokoinen artikkeli, jossa tuotiin yritysesimerkkien ja haastattelujen kautta esiin EURES-palvelut sekä erityisesti työpaikkasuomen koulutus. Vastaavanlainen kampanja toteutettiin Talouselämä-lehteen maaliskuussa Hanke tuotti työpaikkasuomen koulutuksia, jotka tukevat työnantajia ulkomaisten työntekijöiden ammattiin ja työtehtäviin liittyvän kielitaidon kehittämisessä. Työnantajat maksavat koulutuspalveluista oman maksuosuutensa yhteishankintakoulutus-mallin mukaan. Koulutukset ovat de minimis -tuen alaisia. Koulutuspalvelujen markkinoimiseksi on pyritty aktivoimaan kouluttajia ja sopimaan yhteisistä toimintatavoista. Kouluttajille järjestettiin puitekouluttajatapaamiset syys- ja lokakuussa. Kaikkiaan mennessä käynnistyneitä koulutuksia oli 67, joissa on ollut 518 koulutettavaa. Koulutusten kesto on ollut 4054 tuntia. Koulutuksia ovat tilanneet eniten yritykset, jotka toimivat seuraavilla toimialoilla: terveyspalvelut, kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous, ohjelmistot ja konsultointi sekä kiinteistön- ja maisemanhoito. 3

4 Alueilla, joilla on ollut haasteita saada ryhmämuotoisia koulutuksia kokoon, on suunniteltu ja markkinoitu verkostokoulutuksia ts. koulutuksia, joihin kootaan useiden yritysten työntekijöitä. Näitä on saatu käyntiin esimerkiksi maahanmuuttajayrittäjille Uudellamaalla ja matkailualan yritysten työntekijöille Lapissa. Hyvä esimerkki työpaikkasuomen vaikuttavuudesta on Kreikasta Hämeeseen työhön tullut kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri, joka osallistui koulutukseen ja suoritti YKI 3 kielitaitotestin hyväksytysti uudistuneen terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaan kielitaito voidaan tarkistaa myös terveydenhuollon ammattioikeutta hakevilta EU/ETA-valtioiden kansalaisilta (koski aiemmin vain EU/ETA -valtioiden ulkopuolisia hakijoita). TE-palveluiden henkilöstöä on koulutettu kansainvälisen työnvälityksen palveluihin järjestämällä tilaisuuksia ja sisäisiä koulutuksia, joiden tavoitteena on ollut levittää tietoa siitä, miten työnantajaja työnhakija-asiakkaat hyötyvät palveluista ja integroida palvelut osaksi TE-palveluiden kontaktointeja laajasti. Koulutuksia ovat toteuttaneet EURES-asiantuntijat ja projekti yhdessä. Sidosryhmiä kuten TeamFinland-verkostoa, Yritys-Suomea ja kauppakamareita on kontaktoitu muutamalla alueella kohdennetusti tavoitteena lobata kansainvälisen työnvälityksen palveluita osana yrityksille tarjottavia ratkaisuja kehittämisen, kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta. Kehittämisteemoista ICT/insinöörit on edistänyt suomalaisten työllistymistä Saksan, Ruotsin, Tanskan, Viron ja Alankomaiden kanssa. Sote-alan kehittämisteemassa tehtiin palvelutarvekartoitusta sote-alan työnantajien keskuudessa. Kartoitusta on tehty sekä puhelimitse, tapaamisissa että sähköisesti. Palveluista kiinnostuneet on pyritty tapaamaan, jotta voidaan keskustella tarkemmin tarpeista ja tekemään palveluehdotuksia. Yhteistyössä henkilöstöpalveluyritysten kanssa kontaktoitiin ja tavattiin Henkilöstöpalveluyritysten HPL ry:n toimitusjohtaja ja keskusteltiin yhdistyksen mahdollisuudesta tiedottaa ja tukea yhteistyön aloitusta. Yksittäisen henkilöstöpalveluyrityksen kanssa on jatkettu kokkien rekrytoinnin jatkosuunnitelmaa Kreikasta. EURES sai myös pyynnön avustaa autonrakentajien rekrytoinnissa Slovakiasta ja Puolasta. Nuorten kehittämisteemassa valmisteltiin, kilpailutettiin ja markkinoitiin nuorten kansainvälisen työnhaun valmennusta, joka on toteutuksessa alkuvuodesta 2017 viidellä paikkakunnalla. Valmennuksen osalta tehtiin yhteistyötä ohjaamoiden ja CIMO:n kanssa. Pohjoiskalotin kehittämisteemassa jatkettiin yhteistyötä eri viranomaisten, Rajaneuvonnan, Ruotsin ja Norjan kanssa. 3) Arvio kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta tarkastelujaksolla ja kumulatiivisesti toiminnan käynnistymisestä Johtuen työmarkkinatilanteesta, sote-uudistuksen hitaudesta ja tulevan maakuntauudistuksen "alkumainingeista" monet työnantajat ovat olleet erittäin varovaisia kansainvälisten rekrytointien sekä koulutuspalvelujen käytön suhteen. Tunnettuus on haaste ylipäätään EURES:in palveluiden menekin kasvattamiseksi. Kansainvälinen työyhteisö -valmennus saatiin palveluvalikoimaan aivan vuoden 2016 lopussa ja sen markkinointi käynnistyy toden teolla vasta 2017 puolella. Lähtömaakoulutus ja ammattitaidon testaus eivät ole olleet kysyttyjä, joten joudumme arvioimaan niitä uudelleen. 4

5 Yleisesti monilla alueilla on koettu haasteeksi se, että yritykset ovat markkinoinnista huolimatta olleet varovaisia yhteistyön aloittamisen suhteen, vaikkakin taloustilanteen parantumisen myötä on pieniä merkkejä siitä, että kansainvälisen työnvälityksen palveluiden kysyntä voisi olla alueella lisääntymässä lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi sote-alan yrityksille tehdyn kartoituksen perusteella yrityksillä ei kuitenkaan näytä olevan tarpeita ulkomaisen työvoiman rekrytointiin. Maatalousalan ja alkutuotannon yritykset esimerkiksi Pohjois-Savossa ovat olleet kiinnostuneita kansainvälisen työnvälityksen koulutuspalveluista, mutta alan yrityksiä koskeva alhainen de minimis -tukiraja on rajoittanut koulutuspalvelujen käyttöä. Olemme törmänneet useamman kerran haasteisiin, joissa julkisella rahoituksella tuetut hankkeet tuottavat "kilpailevia" palveluita maksutta työnantajille. Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hankkeen periaatteena on varmistaa, että työnantajat sitoutuvat maksuosuuksillaan palveluihin. Maksuosuus myös osaltaan auttaa koulutuspalvelujen jatkuvuuden varmistamisessa. Rahoitusmalli vastaa nykyistä yhteishankintakoulutus-mallia. Onnistumisia olemme kokeneet erityisesti seuraavien osalta: Työpaikkasuomea on saatu myytyä jo hyvin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Muualla maassa EURES:in ja etenkin uusien koulutuspalvelujen tunnettuus on vielä hyvin alhaista. Yrityskanta on myös potentiaalisempi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Myös valtakunnallinen online rekrytointitapahtuma on onnistunut tavoittamaan työnantajia ja työnhakijoita. Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä tapahtumaan ja sen hyötyihin ja etuihin muun muassa potentiaalisen hakijamassan, kustannusten säästön ja helppouden myötä. Valtavirtaistamisessa TE-palveluihin olemme myös ottaneet isoja askeleita eteenpäin. 4) Kuvaus seuraavan kahden vuoden aikana toteutettavasta toiminnasta ja suunnitteluista painotuksista (esim. hakuihin liittyen) vuosittain ilmoitettuna Sähköisten palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa jatketaan. Syksyllä 2017 järjestetään matkailun online rekrytointitapahtuma Lapin talvimatkailun työvoiman tarpeisiin. Alkuvuodesta 2018 järjestetään Pirkanmaan TE-toimiston johdolla European Online Job Day - työnantajille ja työnhakijoille suunnattu valtakunnallinen online rekrytointitapahtuma. EURES-palveluiden tunnettuutta tullaan jatkossa edistämään erityisesti verkostoitumalla yrityspalvelutoimijoiden kanssa ja tuomalla esiin palvelujen hyötyjä ja vaikuttavuutta yritysten näkökulmasta. Tukena käytetään toki myös ostopalveluita markkinointiin sekä sisäistä markkinointia. Eurooppalaisen työnvälityksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kasvatetaan tukemalla ja tehostamalla yrityskontaktointia, markkinointia ja tiedottamista. Tavoitteena on, että työnantajat ja työnhakijat tuntevat entistä paremmin palvelut ja niiden hyödyt itselleen. Sitä kautta saamme myös kiinnostusta palveluiden käyttöön lisättyä, lisää asiakkaita ja toimeksiantoja (rekrytointeja ja koulutuksia). Toimenpiteet tässä painotuksessa ovat esimerkiksi markkinointikampanjoita ja muita markkinointitoimia, koulutusta ja valmennusta TE-palveluille. Työnantajille ja työnhakijoille kokeillaan ja kehitetään palveluita heidän tarpeistaan lähtien. Kokeiluissa ja kehittämisessä kiinnitetään huomiota kustannustehokkuuteen ja tuloksellisuuteen. Olemassa olevat palvelut - mukaan lukien koulutuspalvelut - integroidaan vahvasti muihin yritysten 5

6 ja henkilöasiakkaiden palveluihin, jotta asiakkaita ohjataan tarpeiden mukaisiin palveluihin mahdollisimman monesta eri kanavasta. Sähköisiä palvelukanavia, tiedottamista ja markkinointia kehitetään, jotta palvelut tavoittavat erilaiset asiakkaat erilaisine tarpeineen. Työpaikkasuomen ja työpaikkaruotsin koulutukset ovat ryhmämuotoisia. Olemme törmänneet tarpeisiin järjestää myös yksilöllistä kielikoulutusta ja -valmennusta esimerkiksi erikoislääkäreille. Tulemme kokeilemaan yksilöllistä koulutusta ja arvioimaan sen hankinnan mahdollisuudet. Samoin yksilöllinen koulutus poistaisi haasteen saada kokoon sopivaa ryhmää, mikä on nyt monella alueella iso ongelma johtuen työntekijöiden erilaisista tarpeista tai osaamistasosta. Lähtömaakoulutus ja ammattitaidon testaus suunniteltiin hankkeessa vanhojen mallien pohjalta. Olemme havainneet, että ne eivät vastaa riittävän hyvin tämän päivän työnantajien tarpeita. Lähtömaakoulutus on jäykkä, sidottu liian tarkasti tiettyihin ehtoihin ja kestoltaan liian pitkä. Lähtömaakoulutuksen osalta tullaan etsimään sopiva asiakas (tai useampi), jonka kanssa tullaan rakentamaan ja testaamaan joustavampaa ja tarvelähtöistä koulutusmallia. Lisäksi lähtömaakoulutuksen markkinointia laajennetaan sote-alalta muille aloille. Ammattitaidon testaus -palvelua ei ole pystytty toteuttamaan, koska sopivia kohderyhmiä ei ole löytynyt. Jatkossa etsimme entistä tavoitehakuisemmin sopivia asiakkaita, joilla on tarvetta rekrytointiin Euroopasta ja sen yhteydessä ammattitaidon varmentamiseen. Alustavia keskusteluja on käyty muutaman potentiaalisen asiakkaan kanssa. Alkuperäinen oletus, että sote-ala on palvelujen kohdealana tärkein, on osoittautunut vääräksi ja hidastanut hankkeen toimintaa ja tulosten saavuttamista. Työmarkkinatilanteiden ja soteuudistuksen ja tulevan maakuntauudistuksen näkökulmasta meidän on katsottava avarakatseisimmin potentiaalisia työnantajia ja toimialoja, tehtävä kartoituksia ja etsittävä innovatiivisia kokeiluja. Jatkossa yrityskontaktointia ja palvelujen markkinointia kohdennetaan entistä tarkemmin, jotta tehtävät toimenpiteet osuisivat juuri niille yrityksille, jotka ovat potentiaalisimpia palvelujen tarvitsijoita. Lisäksi tullaan verkostoitumaan tiiviimmin muiden yrityspalvelutoimijoiden - erityisesti Team Finlandin - kanssa, jotta palvelut tavoittaisivat mahdollisimman kattavasti tarpeita omaavat yritykset. Monikanavapalveluiden kehittämisessä tullaan käymään keskusteluja sekä TEasiakaspalvelukeskuksen, KEHA-keskuksen että työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tarkoituksena on saada selvyys, mitkä ovat ne keskeiset kanavat, joissa kehitystyötä voidaan tehdä ja joissa hankkeella on selkeää roolia. Kehittämistyössä haetaan kohdennetumpaa rajausta: tehdään kehittämistä niissä kanavissa, joissa henkilöasiakkaat liikkuvat ja etsivät tietoa kansainvälisestä liikkuvuudesta, ja haetaan vahvempaa näkyvyyttä somessa. 5) Kuvaus yhteyksistä alueelliseen toimintaan Hanketta toteutetaan pääasiassa TE-toimistojen kautta (EURES:in paikalliset vastaavat ja EURESasiantuntijat) ja toimintaan osallistuvat myös ELY-keskukset, joissa on alueelliset EURESvastaavat. Lisäksi TE-toimistot ja ELY-keskukset ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään kansainvälisen työnvälityksen alueilla. Näitä alueita on viisi: Uusimaa, lounainen alue, keskinen 6

7 alue, itäinen alue ja pohjoinen alue. Kansainvälisen työnvälityksen alueet tekevät aluekohtaisen toimintasuunnitelman vuosi kerrallaan ja raportoivat hankkeelle. Alueet laativat toimintasuunnitelman hankesuunnitelman sisällön, tavoitteet ja tavoiteltavat tulokset huomioon ottaen. Jokaisella alueella on siis tulosvastuu hankkeen tavoitteista. Hanke ohjaa ja tukee alueita toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa. Projektissa työskentelee yhdeksän työntekijää, joista kuusi ovat projektiasiantuntijoita. Heidän toimintakenttänsä on kullakin kvtyönvälityksen alueella (sekä kuudennella TE-asiakaspalvelukeskuksessa), ja tehtävänään heillä on tukea TE-toimistoja ja ELY-keskuksia kehittämistoiminnassa. 6) Linkkejä toimenpidekokonaisuudesta kertoville verkkosivuille 7) Toimenpidekokonaisuudesta rahoitettujen hankkeiden lista erillisenä liitteenä Ei rahoitettuja hankkeita. 7