SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 1(22) POHJAN PÄIVÄKOTI TAIKA SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS SÄHKÖTYÖT Seinäjoen kaupunki

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 2(22) B RAKENNUTTAMINEN B1 Rakennuttajan hallinto B01 Rakennuttajan hallinto 3 Liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin B32 Jakeluverkkoyhtiö B6 Liittymismaksut Seinäjoen kaupunki Tilapalvelut Kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi 040 585 3917 Rakennuttajainsinööri Jari Lepistö 040 585 3927 Sähkövalvoja Tommy Lemberg 050 5563658 Seinäjoen Energia Oy Rakennuttaja H SÄHKÖENERGIAN JAKELU JA KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN TIEDOT HO KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET H01 URAKAN LAAJUUS Työssä noudatetaan seuraavia asiakirjoja SFS käsikirja 6000 Pienjännitesähköasennukset 2012 SFS käsikirja 6002 Sähkötyöturvallisuus 2015 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista D1 (2009) SFS sähköpiirustusstandardit Turvatekniikan keskuksen voimassa olevat julkaisut paikallisen sähkö ja puhelinlaitoksen erityisohjeet Niiltä osin kuin rakennustapaselostuksessa ei ole muuta mainittu: ST esimerkit 2 Päiväkodit ST käsikirja Hyvä asennustapa sähkötöissä ST kortit soveltuvin osin KVR urakkaan kuuluu Taika päiväkodin sähkö, tieto ja turvajärjestelmien suunnittelu ja asennus töineen ja tarvikkeineen valmiiseen toimintakuntoon. Suunnitelmat tulee teettää päiväkotien ja koulujen suunnitteluun perehtyneellä, riittävän kokemuksen omaavalla suunnittelutoimistolla. KVR urakoitsija vastaa sähkö, tieto ja turvajärjestelmien suunnittelusta ja asennuksesta vaikka teettäisi ne alaurakoitsijalla. Laitteiden ja asennuksien tulee olla uutta vastaavassa kunnossa työn valmistuttua sitä rakennuttajalle luovutettaessa. Valaisimet ja muut laitteet tulee suojata työn ajaksi. Mikäli

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 3(22) urakoitsija käyttää lamppuja työn aikana, tulee luovuttaa käyttötunteja vastaava määrä varalamppuja. Kohteen valmistumisvaiheet ks. urakkaohjelma. H02 ASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS Urakkatarjouspyyntöasiakirjojen mukaan. H03 SÄÄDÖSPERUSTEISET TARKASTUKSET H04 VASTAANOTTO Urakoitsija suorittaa sähköjärjestelmien käyttöönottotarkastukset. Valtuutetun tarkastajan suorittamat sähkölaitteiston varmennustarkastukset kuuluvat urakkaan. Tarkastukset suoritetaan vaiheittaisen käyttöönoton mukaisesti. Ovimerkki ja turvavalaistusjärjestelmän suunnitelmat ja toteutus tarkastutetaan rakennusviranomaisella. Paloilmoitusjärjestelmän suunnitelmat tulee tarkastuttaa kohteen paloilmoitinliikkeellä ennen asennustöihin ryhtymistä, järjestelmän varmennustarkastus tulee teettää hyväksytyllä tarkastajalla. Tarkastuspöytäkirjat luovutetaan rakennuttajalle. H04.1 Rakennuttajan suorittamat tarkastukset Rakennuttaja suorittaa käyttöönoton ja vastaanottotarkastukset. Hyväksytysti suoritettu tarkastus on ehto vastaanotolle. H04.2 Tarkistusmittaukset ja koestukset Käyttöönottotarkastukseen kuuluvat tarkastukset ja mittaukset jännitteettömänä: suojajohtimien, PEN johtimien ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuus eristysresistanssimittaukset L1/L2/L3/N PE, TN S järjestelmä SELV ja PELV piirien tai suojaerotettujen piirien erotus lämmitysjohtojen eristysvastusmittaukset. Laitos saadaan kytkeä jännitteiseksi vasta, kun yllä mainitut koestukset ja mittaukset on suoritettu sekä mahdolliset virheet korjattu. Jännitteisenä seuraavat mittaukset ja koestukset: syötön automaattisen poiskytkennän toiminta pistokoeluonteisesti (suunnittelussa on varmistettava laskennallisesti verkoston toiminta) napaisuus (tarkistetaan, että yksinapaiset kytkinlaitteet on kytketty vaihejohtimeen) jännitelujuus (asennuspaikalla valmistetuille tai tyyppitestaamattomille laitteille) kytkin, käyttö, ohjaus ja lukituslaitteiden toiminnan testaus ohjauspiirien toiminnan kokeilu valvonta ja hälytyspisteiden kokeilu vaihejärjestyksen mittaus sähköteknisten tietojärjestelmien tarkastukset ja koestukset Urakoitsija laatii mittauksista ja tarkastuksista pöytäkirjat, jotka tulee toimittaa rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. H04.3 Toimintakokeet

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 4(22) H04.4 Käytön opastus H05 Dokumentointi Urakoitsija suorittaa urakkansa sähkö ja telejärjestelmille alustavat toimintakokeet ja luovuttaa niistä tarkastuspöytäkirjat rakennuttajalle. Todettuaan järjestelmiensä olevan kunnossa urakoitsija ilmoittaa rakennuttajalle järjestelmien olevan toimintakoevalmiudessa. Varsinaiset toimintakokeet pidetään rakennuttajan johdolla yhteisesti sovittavana ajankohtana. Urakoitsija järjestää asentamiensa järjestelmien käytönopastustilaisuudet, joissa annetaan riittävä koulutus maallikkokäyttäjille, opastukset annetaan joka vaiheen käyttöönotossa: käyttäjien opastus järjestelmien käyttöön ja hoitoon koulutustilaisuuksissa tai eri järjestelmien toimintakokeiden yhteydessä valmistajan tekemät kirjalliset ohjeet käyttäjälle jokaisen järjestelmän käytöstä ja huollosta käyttöohjeet toimitetaan suomenkielisinä. Rakennuksen sähkö ja teleasennusten suunnittelu, tulostus, kopiointi ja sähköinen tallennusvelvoite kuuluu kaikkine kuluineen KVR urakkaan. Piirustukset laaditaan tietokoneavusteisesti dwg muodossa. Viivaleveydet ja piirustustasot (layerit), NSS:n viimeisimpien suositusten mukaan. Sähköpiirustukset laaditaan TATE 12 tehtäväluettelon mukaan seuraavasti: - järjestelmälaajuus vaihtoehto A, hoitoalan rakennukset, lasten päiväkodit mukainen oletuslaajuus - suunnitteluasiakirjojen sisältö vaihtoehto A, kokonaisurakkamuodon mukainen oletuslaajuus Tarkennuksena laajuuteen ja sisältöön: - 3D mallinnuksia tehdään käytäviltä ja konehuoneista - tyyppitilakohtaiset valaistuslaskelmat, esittely rakennuttajalle H05.1 Sopimusasiakirjat ja piirustukset Sopimuksiin laaditaan vähintään seuraavat periaatteelliset sähköpiirustukset: - asemapiirustus - nousujohtokaavio - pistesijoituspiirustus johtoreitteineen Sopimuspiirustukset hyväksytetään rakennuttajalla ennen varsinaisten KVR sopimusten allekirjoitusta, urakkasisältö sekä piirustusten muoto ja laajuus. Havaitut puutteet korjataan tarpeen mukaan sopimuspiirustuksiin ennen sopimuksen allekirjoitusta. H05.2 Toteutus ja luovutuspiirustukset Urakoitsija laatii toteutus ja luovutuspiirustukset edellä mainitun laajuuden mukaisena. LVIA laiteluettelot ja kaaviot täydennetään sähkötiedoilla.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 5(22) H05.6 Luovutuspiirustukset Kaikki työpiirustukset on hyväksytettävä rakennuttajalla ennen asennustöiden aloitusta. Urakoitsija luovuttaa toteutuksen mukaiset, työpiirustuksista muutoksilla täydennetyt luovutuspiirustukset rakennuttajalle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua vastaanotosta. Piirustukset varustetaan yhdenmukaisella otsikoinnilla, numeroinnilla ja päiväyksellä. Urakoitsija toimittaa aluksi yhden A4 sarjan rakennuttajalle tarkastettavaksi. Luovutuspiirustussarjoihin lisätään: sähköselostus käyttöönottotarkastuspöytäkirjat urakkaan sisältyvien laitteiden ja järjestelmien takuuajan huoltosopimusjäljennökset Hyväksyttyjä luovutussarjoja toimitetaan seuraavasti: 2 sarjaa rakennuttajalle 1 sarja pääkeskushuoneeseen käyttöpiirustussarja jakokeskusten yhteyteen ao. keskusta koskevilta osiltaan tieto ja turvajärjestelmien keskusten yhteyteen ao. järjestelmän osalta Käyttöpiirustukset sijoitetaan lujiin muovisalkkuihin. Pääkeskushuoneeseen toimitetaan laminoituina: maadoituskaavio pää ja nousujohtokaavio pääkeskuskaavio Käyttö ja huolto ohjeet Urakoitsija toimittaa huoltokirjaan liitettyinä kaksi sarjaa järjestelmä ja laitekohtaisia käyttö ja huolto ohjeita. Nämä toimitetaan myös sähköisessä dwg tai vastaavassa muodossa.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 6(22) H06 KOHDEKOHTAISET USEITA JÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT ASENNUSOHJEET H061 Tarvikkeet Työhön käytettävien tarvikkeiden on oltava voimassa olevien määräysten ja direktiivien mukaisia. Tästä osoituksena tulee laitteissa ja tarvikkeissa olla CE merkintä. Tarvikkeiden on täytettävä asiakirjoissa niille asetetut laatuvaatimukset. Tarvikkeista ja laitteista on oltava saatavilla valmistajan vaatimuksen mukaisuus vakuutus. Kauppanimikkeellä määritellyt tarvikkeet ja laitteet ovat esimerkkituotteita. Urakoitsija voi esittää myös hankintaohjelmasta poikkeavia laitteita, josta on oltava tarjouksessa maininta. Jos tyyppihyväksyttyjä tai standardinmukaisuusmerkinnällä varustettuja sähkötarvikkeita edellytetään käytettävän, pitää tuotteissa tai niiden pakkauksissa olla tyyppihyväksyntätai standardinmukaisuusmerkintä. Merkintöjä ei saa poistaa tarvikkeista. Tarvikkeiden mahdollisten asennusaikaisten merkintöjen on joko jäätävä peittoon tai ne on poistettava jälkiä jättämättä. H062 Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus H063 Työn suorittaminen H064 Metallipintojen pintakäsittely Pääosin noudatetaan ST korttia 51.22. Lisäksi on huomioitava laadittavat kalustepiirustukset. Käytävien siivoukseen tarkoitettujen pistorasioitten korkeus on 1700mm. Kytkinyhdistelmät asennetaan pystysuoraan, pistorasiayhdistelmät vaakasuoraan. Pistorasiat asennetaan mattonostolattiallisissa tiloissa mattonoston yläreunan suojalistan yläpuolelle, niin että listaa ei tarvitse loveta. Mattonosto tarkistettava, lähtökohtaisesti h=200mm. Työ tulee suorittaa aina tarkoin kunkin valmistajan ohjeita noudattaen. Työolosuhteet ja muut työn suorittamiseen vaikuttavat seikat tarkistetaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Kaikkien työmaalle toimitettavien teräsosien on oltava vähintään tehtaalla ruostesuojattuja ja valmiiksi pohjamaalattuja. H065 Merkinnät Sähköurakoitsijan hankkimat tai asentamat keskukset, kytkimet, merkkivalot, ohjauselimet, kaapelit, jako ja kytkentärasiat, kojeet ja laitteet sekä teleasennukset merkitään kortissa ST 51.25 LVIS merkinnät esitetyllä tavalla. Urakoitsija merkitsee kaikki asentamansa rasiat, kaapelit ja johtimet paitsi valaistusryhmäjohdoista merkitään vain syötöt ja rasioiden väliset runkojohdot molemmista päistään samansisältöisellä pysyvästi kiinnitetyllä kaapelimerkillä. Kaapelinumero muodostetaan standardin SFS 4622 mukaisesti. Tunnus koostuu tunnuslohkoista, joista selviää kokonaisuus (esim. keskus), sijainti (esim. keskuksen kenttä), kaapelitunnus ja numero. Voima

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 7(22) H066 Johdot ja niiden varusteet ryhmäkaapeleiden N ja PE johtimet keskuksissa merkitään ao. ryhmänumeroilla. Merkinnät tehdään kaapelia asennettaessa. Kaikki pistorasiat merkitään keskus/ryhmätunnuksella ja laitteille tarkoitetut rasiat laitetunnuksella. ATK rasiat merkitään lisäksi ATK tunnuksella. ATK työasemarasiat merkitään ohjeiden mukaisesti. Kaikki rakennukseen liittyvät maakaapelit merkitään molemmista päistään (numero, tyyppi, osoite) rakennuttajan ohjeiden mukaisesti. Merkinnät toteutetaan yhteistyössä toteutussuunnittelijan kanssa, suunnittelija määrittelee koodauksen, jota asentaja toteuttaa, ei väliaikaisia koodeja yms. Pinta ja lista asennuksia ei hyväksytä missään tiloissa (lukuun ottamatta teknisiä tiloja) kohteessa. Keittiölaitteiden ja koneiden johtosyötöt tuodaan yläkautta keskilattian alueella. Lattialävistyksiä ei hyväksytä. Asennukset tehdään pääsääntöisesti kaapelihyllyille alakattojen sisään, seinien johtokanaviin sekä uppoasennuksena rakenteisiin putkittaen, näkyvä pinta asennus hyväksytään vain teknisissä tiloissa ja väestösuojassa. Putketonta kaapeliasennusta voidaan käyttää vain sähköpielissä ja vastaavissa avattavissa/uudelleen suljettavissa rakenteissa. Kiinteisiin alakattoihin rakennetaan rasiakeskittymiin ja muutenkin johtoreittien kohtiin n. 5m:n välein huoltoluukut. Näkyviin jääviä levykaapelihyllyjä ei hyväksytä. Tiloissa, joiden kevyet väliseinät mahdollisesti puretaan myöhempien tilamuutosten yhteydessä, esim. päiväkodin tiloista muodostetaan suurempia luokkahuoneita, käytetään ao. seinillä päättyviä johtokanavia, kaapeloinnit eivät jatku niistä edelleen. Johtoina käytetään muovivaippaisia Cu ja alumiinikaapeleita kaapelihyllyillä, johtokanavissa ja pinta asennuksissa, uppoasennusputkituksissa ML kuparijohtimia tai muovivaippakaapeleita. Johtojen mitoitus suoritetaan ST 53.42 mukaan. Johdot asennetaan kaapelihyllyille oikaistuna. Kaapelihyllyillä vahvavirta ja telekaapelit asennetaan eri hyllyille, johtokanavissa erotus väliseinällä. Pinta asennuskiinnikkeiden tulee olla muovia tai ruostumatonta terästä, kiinnitysruuvien tulee olla ruostumattomia. Lattialäpivienneissä kaapelit suojataan 5 cm:n korkeuteen lattiatasosta, Vahingoittumiselle alttiissa paikoissa ja ulkoseinillä suojaus on ulotettava 1,5m:n korkeuteen. Maakaapelit Maakaapelit suojataan mekaanisesti muovikouruilla. Kun kaapeli nousee maasta, se suojataan mekaanisesti muototeräksellä, joka ulottuu vähintään 2m:n korkeuteen maanpinnasta ja 0,2m syvyyteen maan alle.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 8(22) Urakoitsija merkitsee kaapelikarttaan kaapeli ja varaputkireitin etäisyyden tunnistettavista maaston kiintopisteistä. H1 ASENNUSREITIT Asennustavat, ks. kohta H 0.66 H100 Yleistiedot Tehdasvalmisteiset johtotiet asennetaan samaan sarjaan kuuluvista, valmiiksi pintakäsitellyistä osista. Johtotiet katkaistaan seinien läpivientien kohdalla. Johtoteiden rakenteissa on huomioitava palonkestävä asennustapa ST 51.06 mukaan. Pääkeskushuoneesta Väinölänkadun varteen asennetaan tiivisteelliset varaputket 3xM100, esim. viemäriputkea. Putkien on oltava tiiviit saumoistaan ja kansistaan maapohjahajun leviämisen estämiseksi. Putket varustetaan lujilla vetolangoilla. Putkireitti on varmistettava rakennuttajalta ennen kaivutöitä. Kaikki läpiviennit tulee tiivistää ilmavuodoilta erityisen hyvin, kohteelle on asetettu jälkikäteen tehtävä ilmastoinnin alipainemittaus, joka tulee täyttyä KVR Urakassa. H101Kaapelihyllyjärjestelmä H1011 Kaapelihyllyt H102 Johtokanavajärjestelmät H1021 Johtokanavat Käytettävät kaapelihyllyt ovat kevyitä teräspienahyllyjä, leveys 200 500mm, siten, että asennusten jälkeen jää n. 30% laajennusvara. Pääreiteillä käytetään kahta hyllyä, toista käytetään pääsääntöisesti vahvavirtakaapelointeihin ja toista telekaapelointeihin, jako sovitaan ennen töitten aloittamista. Yhden hyllyn reiteillä jännitejärjestelmät asennetaan mahdollisimman erilleen eri laidoille hyllyä. Lisäksi on huomioitava palonkestävä asennustapa, oma hylly tai muu palonkestävä asennustapa sitä edellyttäville kaapeleille. Hyllyt kiinnitetään siten, ettei taipuma kannatusvälillä yhtä arvoa 1:200. Lopullinen asennustapa, tilantarve ja sijainti tarkistetaan muiden urakoitsijoiden kanssa ennen asennusten aloittamista. Kaapeleiden hyllyasennuksessa huomioidaan SFS 6000. Hyllyt asennetaan siten, etteivät ne pääse kallistumaan tai kiertymään pitkittäissuunnassa. Näkyville jäävät pystyhyllyt suojataan 2,0 m korkeuteen suojalevyin. Pystyhyllyjen suojalevyt ovat ruuvikiinnitteisiä ja hyllyjen kanssa samaa materiaalia ja väriä. Hyllyt katkaistaan tarvittaessa poikittaisten ilmastointikanavien kohdalla ja kaapelit asennetaan suoraan kanavien päälle, jos muuta reittiä ei löydy. Pystyhyllyillä kaapelit kiinnitetään kaarikiinnikkein. Kaapelihyllyt ja tikkaat yhdistetään potentiaalintasausjärjestelmään.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 9(22) H1023 Asennuslistat H104 Ripustusjärjestelmät Johtokanavat ovat valkoisia alumiinikanavia, h= väh. 170mm, väliseinällä. Ikkunaseinillä kanavat varustetaan tarvittaessa väh. 60mm seinäkannakkeilla ja peitesäleillä. Johtokanavajärjestelmät yhdistetään potentiaalintasausjärjestelmään. Johtokanavien jatkokset tehdään huomaamattomiin paikkoihin, kuten seinälävistysten, palkkien tai kulmakappaleiden kohdalle. Kannet jatketaan kalusteryhmien kohdalla. Kulmakappaleet ovat tehdasvalmisteisia. Niiden tilojen, joiden on tarkoitus olla muunneltavia (tulevaisuuden luokkatiloja), väliseinillä asennukset tehdään kokonaisuudessaan päättyvillä johtokanavilla, syötöt ikkunaseinille tulevien luokkahuoneiden päätyseinien kautta. Ikkunaseinien johtokanavat katkaistaan vain n. 1 mm äänieristyksen takia mahdollisesti purettavien väliseinien kohdalta. Lista asennusta ei käytetä. Valkoista valaisinripustuskiskoa voidaan käyttää teknisissä tiloissa, varastoissa yms. H105 Läpiviennit Johdot ja johtotiet suojataan läpivientikohdissa mekaanista vaurioitumista vastaan. Kaikki kaapeleiden ja johtoteiden läpiviennit suljetaan lävistetyn rakenteen ominaisuuksia vastaaviksi palo, ääni, lämpö, kosteus ja ilmastointitekniikoiden sekä ulkonäön kannalta. Läpivientien sulkeminen toteutetaan Ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Paloalueiden läpivienneissä käytetään esim. GPG palonsuojamassaa. Läpivienteihin asennetaan työn aikana sovittava kohtuullinen määrä varaputkia, jotka täytetään massalla. Väestösuojan paineläpivienteihin varataan 25 % varaläpivientejä. H2 SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT H202 0,4 kv pääjakelujärjestelmät H2021 Jakokeskukset Rakennus liitetään Seinäjoen Energian sähkönjakeluverkkoon pienjännitekuluttajana, liityntäpiste pääkeskus, urakoitsija varaa johtoreitin sekä asentaa verkkoyhtiön toimittaman liittymiskaapelin tontin ja rakennuksen osuudella. Liittymiskaapeli tulee jakokaapilta J765 kts. Liite 1. Urakoitsija (toteutussuunnittelija) määrittelee kiinteistön huipputehon ja sen mukaiset pääsulakkeet. Rakennuksen sisäisessä mitoituksessa on huomioitava 25% ylimitoitus nousujohdoissa ja keskusten kuormitettavuudessa. Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan kokonaisuudessaan TN S järjestelmällä (5 johdinjärjestelmä). Nousu ja ryhmäjohdot on kytkettävä siten, että vinokuormitus muodostuu mahdollisimman vähäiseksi.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 10(22) Urakkaan kuuluu koko rakennusta palveleva pääkeskus sekä omat ryhmäkeskukset IVkonehuoneisiin, keittiöön, tsto siipeen sekä ryhmäkeskus max. jokaista kahta lapsiryhmää kohden, kaksi lapsiryhmää muodostaa ohjauksellisen käyttökokonaisuuden, esim. yöhoitoa tms. ajatellen. Jakokeskukset on valmistettava voimassa olevien ko. tyyppisiä rakennuksia koskevien standardien mukaan. Pääkeskuksen nousulähdöt rakennetaan varoke erottimilla. IV keskukset varustetaan tulppavarokkeilla, muut keskukset johdonsuoja automaateilla. Yleiskäytön pistorasialähdöt varustetaan A tyypin vikavirtasuojakytkimillä, koskee myös ATK käytön pistorasiaryhmiä. ATK käytön pistorasioille muodostetaan keskuksiin omat pääkytkimellä varustetut kentät. Kaikkiin keskuksiin asennetaan 20% peruslähtöjä varalle käyttöön tulevien lisäksi, varatilaa lisäksi 10 %. 16mm 2 :ä pienemmät päävirtalähdöt, ohjauslähdöt sekä N ja PE johtimet asennetaan omille riviliittimille. 24V:n johdonsuojakatkaisijoitten tulee olla 2 napaisia. Nimellisvirraltaan yli 25A:n keskuksiin asennetaan pistorasiat 3x16A ja 1x16A, pääkeskukseen lisäksi 3x32A. Ryhmäkeskukset varustetaan 3 vaih. ylijännitesuojalla. Käytetään rakenteeltaan sellaisia keskuksia, joissa laitteet ovat niin helposti luokse päästävissä, ettei hoito ja vaihtotoimenpiteiden yhteydessä jouduta tarpeettomasti irrottamaan muita laitteita tai niihin meneviä johtimia. Keskuksessa olevat eri jännitejärjestelmät ja niiden kytkentätilat erotetaan toisistaan. Keskuksiin liitettäville kaapeleille varataan riittävät asennustilat. Kuivaan tilaan tarkoitetut keskukset varustetaan umpitakalevyllä. Ennen keskusten tilausta urakoitsija varmistuu siitä, että niille jää riittävät kuljetustiet ja vapaat hoitokäytävät ja keskukset mahtuvat paikoilleen sekä tarkistaa kojeiden lopulliset tehot. Keskukset asennetaan siten, että niitä on mahdollista laajentaa toiselta sivulta. Ensisijaisesti tila käytetään korkeus suunnassa. Keskustilat, erityisesti keskuskomerot ja niiden ympäristöt tulee suunnitella siten, että tilan toista sivua voidaan säätää keskuskoon varmistuttua. Mikäli käyttötoimenpiteenä käsiteltävät kojeet ovat kannen alla, on ko. tilan kotelointiluokan oltava kansi auki vähintään 1P20 ja kannessa on oltava kiinteä avausnuppi. Keskuksen kannessa ei saa olla kytkimiä, joissa on lukitus kiinniasennossa tai lukituksen on oltava ohitettavissa työkalulla. Enintään yksi lukittava kytkin/kansi. Keskusten rakenteessa tulee ottaa huomioon nousu ja ryhmäjohtojen summavirtamittausmahdollisuus. Lämpöreleiden virityspainikkeet, ohjauskytkimet sekä muut käyttötoimenpiteinä käsiteltävät laitteet asennetaan kanteen, ettei kansia tarvitse avata käyttötilanteissa (merkkilamput on voitava vaihtaa kantta avaamatta). Jos merkkilampun vaihtoon tarvitaan erityistyökalua, se kuuluu jokaisen keskuksen toimitukseen. Lämpöreleet toimitetaan käsiviritysasentoon säädettyinä. Lämpöreleet säädetään moottorin nimellisvirran mukaan. Mikäli moottori ottaa nimellisvirtaansa suuremman virran, syy selvitetään välittömästi ja ilmoitetaan kirjallisesti rakennuttajalle. Mittauksessa käytettävän mittarin tarkkuusluokka on vähintään 1,5. Ryhmäjohtojen riviliittimet ja ryhmäjohdot tulee sijoittaa ja vetää niin pitkinä, että ryhmäjohto voidaan vaihtaa tarvittaessa tavallisen verkon puolelta varmennetulle puolelle.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 11(22) Ryhmäsulakkeet ja johdonsuojakatkaisijat saavat olla nimellisvirraltaan enintään niin suuret kuin ao. lämpöreleiden taulukkoarvoissa on ilmoitettu. Merkkilamppujen nimellisjännitteen, LED lamppuja lukuun ottamatta, tulee olla 20 % käyttöjännitettä suurempia. Merkkilampuille järjestetään riittävä jäähdytys. LED lamput varustetaan etuvastuksella, suojadiodilla tai liitäntälaitteella niitä syöttävän virtalähteen mukaisesti. Jokainen kaapelin johdin päätetään omaan riviliittimeen ryhmänumeroituna. Asennukset tehdään siten, että keskukset eivät joudu tarpeettomasti alttiiksi pölyn tai kosteuden vaikutukselle. Keskuksen sisäosat puhdistetaan johtojen liittämisen jälkeen sinne mahdollisesti joutuneista eriste ja johdinjätteistä sekä rakennuspölystä. Koteloitten sisällä noudatetaan likaantumisluokkaa 3. Jokaisen rakennuksessa olevan keskuksen luo, jossa on tulppa tai kahvasulakkeita, asennetaan metallinen varasulakkeiden säilytyskaappi. Sulakkeita hankitaan: 5 kpl tulppasulakkeita ja 3 kpl kahvasulakkeita kutakin käyttöön tulevaa kokoa. Jos keskuksessa on kahvasulakkeita, hankitaan hansikkaallinen vaihtokahva säilytystelineineen jokaisen ao. keskuksen yhteyteen. Asennuksen valmistuttua merkitään johdot ja tarvikkeet ao. kohtiin. Varokkeiden, kytkimien jms. merkintäkilpiin tehdään merkinnät selvästi ja pysyvästi.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 12(22) Kilpien ja kirjainten koon ja tekstien osalta noudatetaan korttia ST 51.25 LVIS merkinnät. Tunnusjärjestelmänä käytetään, siltä osin kuin suunnitelmaasiakirjoista ei muuta ilmene, korttia ST 51.25. Ryhmätunnukset esitetään ST kortin 51.25 mukaisesti. Piiri ja johdotuskaavioissa esitetään toteutusta vastaavasti: riviliitinnumerot kojetunnukset kojeliitinnumerot ulkoiset johdotukset johtojen tunnusmerkinnät Luovutuspiirustuksina toimitetaan: pääkaaviot piirikaaviot johdotuskaaviot tai kytkentätaulukot ilmoitukset moottoreiden ylivirtasuojauksista kokoonpanokuvat kojeluettelot käyttö ja huolto ohjeet. Urakoitsija huolehtii siitä, että hänen käyttämänsä alihankkijat ja urakoitsijat toimittavat riittävät lähtötiedot em. dokumenttien laatimista varten. Keskusvalmistajalla on oltava ISO 9000 laatusertifikaatti. H2026 Maadoitukset ja potentiaalintasaukset H3 LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS H301 LVI järjestelmien sähköistys Rakennuksen maadoituselektrodi muodostetaan perusmaahan anturan alle ennen sorastusta asennettavasta koko rakennuksen kiertävästä Cu 16 lenkistä. Maadoitusvastus mitataan. Rakennuksen betoniraudoitus yhdistetään maadoitukseen. Rakennuksen johtavat osat, putkistot, kanavat ym. yhdistetään maadoitukseen/potentiaalintasaukseen SFS 6000 mukaan. Telejärjestelmien keskukset yhdistetään potentiaalintasaukseen. LVI järjestelmien sähköistys varusteineen täyteen toimintakuntoon kuuluu urakkaan. Koneet, jotka eivät ole syöttävän ryhmäkeskuksen kanssa samassa huonetilassa ja luotettavasti valvottavissa, varustetaan kaikkinapaisella turvakytkimellä. Kiertovesipumput asennetaan pistorasialiitännällä. Vesieristyksen ja kosteussulun lävistykset tiivistetään kaikin osin vastaamaan ao. rakenteen tiiviyttä. Vesieristyskerroksen lävistävät putket suojataan vesieristykseen kiinnitettävillä, laipallisilla kupariholkeilla tai vastaavalla rakennesuunnittelijan hyväksymällä tavalla. Holkin ja asennusputken väli tiivistetään. Vesikattolävistyksiä väitetään viemällä putkitukset esim. IV konehuoneiden seinistä katolle tai esim. LVI lävistyksen yhteydessä.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 13(22) H302 Muitten laitteiden sähköistys Rakennukseen hankittavien (KVR urakkaan kuuluvien) laitteiden sähkötekninen asennus täyteen toimintakuntoon kuuluu urakkaan. H4 SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT H401 Pistorasiat Keittiön lämpökojeille yhteinen kenttä keskukseen, ohjaus keittiöön. Yleiskaapelointijärjestelmän 2 liitäntäntäisen verkkopisteen yhteyteen asennetaan 2 os. maadoitettu pistorasia ATK käytölle ja 2 os. tavalliselle käytölle, 2+2 liitäntäisen yhteyteen vastaavasti 2 kpl molempia pistorasioita. Tavallisen käytön 2 os. pistorasioita kuhunkin tilaan 4 m:n välein, käytäville vastaavalla tavalla toimintoja sisältäville alueille. Siivouspistorasioita käytäville 10m:n välein sekä tilojen ovipieliin. Ryhmitys tehdään siten, että ATK käytön pistorasioita on max. 5 kpl/ryhmä, tavallisen käytön pistorasioita max. 8 kpl/ryhmä sekä siivouspistorasioita max. 10 kpl/ryhmä, ryhmät 16A. WC, pesu, yms. tiloissa käytetään pistorasiallisia peilivalaisimia liiketunnistimella. Pistorasiat varustetaan keskus /ryhmä tunnustarralla, ATK käytön pistorasiat lisäksi merkinnällä ATK. Pistorasioina käytetään valkoisia vakiosarjan kalusteita, esim. ABB Jussi. Asemapiirustuksen mukaisesti asennetaan 25 kpl autonlämmityspistorasiakoteloita pylväineen. Koteloitten varustus: pistorasia 2 kpl johdonsuoja automaatti 6A 2 kpl VVS kytkin 2 kpl 2h:n ajastin lähtöajan asettelulla 2 kpl lukot abloy samaan sarjaan, 3kpl avainta/kotelo numerointi koteloihin H5 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT H501 Yleisvalaistus Tarvittavat yleisvalaistuksen valaistustehot toteutetaan SFS standardin EN 12464 1 mukaisesti täsmennettynä ja huomioiden vanhenemiskerroin 0,8: toimistotilat 500lx keittiö 600lx sosiaalitilat sis. WC:t 300lx

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 14(22) H5011 Valaisimet H5012 Valonlähteet H5014 Valaistuksen ohjaus käytävät, aulat 300lx eteiset 400lx ryhmätilat 400lx salit sis. ruokala 500lx Muut tilat vastaavalla tavalla. Valaisimien on oltava TUKES:n hyväksymiä. Valaisimien ja niiden asennuksien tulee täyttää valaisimille asetetut yleiset vaatimukset. Valaisimet varustetaan elektronisin liitäntälaittein. Valaisimien värit valitaan valmistajan valaisinluettelon standardisävyistä. Valaisimet ja niiden häikäisysuojat kiinnitetään luotettavasti, liikunta ja leikkisaleissa käytetään liikuntasalivalaisimia. Upotettavien valaisimien asennuksessa on noudatettava valaisinvalmistajan ohjeita tuuletuksesta ja turvaetäisyyksistä palaviin rakenteisiin. Muissa lasten hoitotiloissa valaistus toteutetaan vastaavalla tavalla. Alakatollisissa tiloissa valaisimet asennetaan uppoon. Ripustettavat valaisimet hankitaan ylävalokomponentillisena, ylä ja alavalon suhde tilan mukaan. Valaistusratkaisut sovitetaan arkkitehtuuriin, epäsuoraa valaistusta voidaan käyttää korostustarkoituksessa, ei pääasiallisena valaistuksena. Valaisimien kotelointiluokka valitaan tilojen mukaan. WC tilojen valaisimet varustetaan pikasytytyksellä. Urakoitsijan tulee hyväksyttää tilakohtaiset valaistuslaskelmat rakennuttajalla. Valonlähteenä käytetään pääasiassa led lamppuja, värisävy 4000K. Lyhyen käyttöajan tiloissa, kuten tekniset tilat ja pelkästään varastokäytön varastot, voidaan käyttää loistelamppuvalaisimia. Valaistuksen ohjaus toteutetaan tilakohtaisena. Valaistuksen käyttöaikaan ja tehoon tulee kiinnittää erityistä huomiota energiasäästöjen saavuttamiseksi. Erityinen painoarvo asetetaan ohjauksen käytettävyydelle, toisaalta automatiikan huomaamattomuudelle ja toisaalta automatiikan ohittamisen helppoudelle poikkeustilanteissa. Salit, aulat ja muut suuret tilat varustetaan ohjausjärjestelmillä, jotka sisältävät liiketunnistimet ja vakiovaloanturit. Antureita/ohjausryhmiä tulee olla riittävä määrä suhteessa tilaan ja päivänvaloon. Tiloissa tulee olla ohjausmahdollisuus valita käytettäviä valoryhmiä ja muuttaa automatiikkaa muutenkin. Lepotilojen ohjaus tulee olla valittavissa leikki /lepo tilanne.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 15(22) H504 Ulko ja aluevalaistus H507 Turvavalaistusjärjestelmä Käytävät, portaikot yms. varustetaan em. lisäksi toiminnolla, joka tilojen käyttöaikaan pudottaa valaistuksen esim. 10%:iin, silloin kun tiloissa ei ole liikettä. Täysi valo tilannekin tulee olla säädettävissä. Käyttöajan ulkopuolella valaistus sammuu kokonaan. WC:t, pienet sosiaalitilat, tekniset tilat, varastot ym. toisarvoiset tilat varustetaan liiketunnistimin, joko valaisimissa tai erikseen. Ohjauslaitteet ja kytkimet tulee olla samaa tai mahdollisimman yhtenäistä sarjaa pistorasioiden kanssa. Ulkovalaisimet varustetaan led lampuin. Valaistustasot ovat kaikki valot toiminnassa: lasten leikkipihat 75lx saattoreitit 50lx sisäänkäynnit 100lx muut kulkureitit 20lx pysäköintipaikat 50lx Piha teho valaistaan 1 2 valaisinpylväällä, h=12m, jossa epäsymmetriset heittimet. Pylväät sijoitetaan ja heittimet suunnataan siten, etteivät ne häikäise naapureita tai ohikulkijoita. Kulkutiet, pysäköintipaikat ym. valaistaan tievalotyyppisillä puistovalaisimilla (ei ympärisäteilevillä), jotka asennetaan n. 4m:n pylväisiin, myös seinävalaisimia voidaan käyttää. Pääsisäänkäyntiin sekä kunkin käyttöyksikön sisäänkäyntiin (määrä, ks. kohta J402) asennetaan liiketunnistin/hämäräkytkin toiminen led valonheitin. Kulkureitille sisääntulon suuntaan asennetaan numerovalaisin. Valaistusta ohjataan kiinteistöautomaatiosta, aika ja valoisuus. Aikaohjaukseen luodaan kolme käyttötilannetta: täysivalaistus, lasten ulkoleikkiaikaan sekä pääasiallisena tuonti ja hakuaikana ½ valaistus, päiväkodin muu käyttöaika, tällöin valonheittimet eivät pala, muu valaistus toiminnassa kokonaan yö valaistus, n. puolet puistovalaistuksesta päällä Rakennus varustetaan Sisäasianministeriön antamien asetusten mukaisella turvavalaistusjärjestelmällä. Järjestelmän käyttöjännite on 230V. Järjestelmä koostuu jatkuvasti palavista LED ovimerkkivalaisimista ja jännitekatkosta syttyvistä turvavalaisimista. Turvavaloryhmät varustetaan tilavahdeilla, jotka huomioivat jännitekatkot ao. ryhmäkeskusalueella. Turvavalokeskuksia hankitaan 2 4 kpl. Käyttäjälle selvitetään säädösten edellyttämät turvavalaistuslaitteiston käyttöä ja hoitoa koskevat velvoitteet.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 16(22) Ennen asennustyön aloittamista turvavalaistussuunnitelma hyväksytetään paloviranomaisilla. Kaapelointi on kauttaaltaan palonkestävää rasioineen. Turvavalaistusjärjestelmän rasiat, jakokotelot ja laitteet merkitään kerrosmuoville kaiverretulla vihreällä kilvellä, jossa on teksti TURVAVALAISTUS. J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT J1 PUHELINJÄRJESTELMÄT J101. Puhelinjärjestelmä J2 VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT J201. Antenni ja tv järjestelmät J202 Äänentoistojärjestelmä J203 AV järjestelmät Noudatetaan ST korttia 691.10, ellei ole muuta mainittu Rakennuskohteen puhelinjärjestelmä toteutetaan osana yleiskaapelointijärjestelmää, kts. kohta J5. Rakennus varustetaan omalla laajakaistaisella antennijärjestelmällä vahvistimineen. Antennit digi ja ulakanavia varten sijoitetaan katolle antennimastoon. Antennijärjestelmä toteutetaan Viestintäviraston ohjeiden mukaan. Antennipisteet sijoitetaan: ryhmähuoneet, vuorohoito 4 kpl neuvotteluhuoneet 3 kpl ruokasali 1 kpl määrittelemättömät tilat 2 kpl J203 kohdan mahdolliset taulu tv:t 4 kpl Ruokasaliin asennetaan induktiosilmukka, (MK4), joka päätetään salin varastoon. Datatykkien ja ohjelmalähteiden sähkö ja ATK pistorasiat sekä tykkikaapeleiden johtoreitit: neuvotteluhuoneet 3 kpl ruokasali Sali Datatykit voidaan korvata isoilla näytöillä, taulu tv:llä tms. Laitteet REH (rakennuttajan erillishankinta).

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 17(22) J3 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT J301 Ovikellojärjestelmä J302 Sisäänpyyntöjärjestelmä J304 Varattuvalot J305 Ajannäyttöjärjestelmä J308 Avunpyyntöjärjestelmä Rakennuksen käyttöulko oville asennetaan ovikellojärjestelmät: pääovi, aula pääovi, toimistosiipi keittiö sali, iltakäyttäjien ovi hoitoryhmät, 4 kpl toimistosiipi 2.krs Hallinnolliset/asiakaspalvelutoimistot varustetaan sisäänpyyntöyksiköllä. Neuvottelutilat varustetaan varattuvalolla. Rakennus varustetaan keskuskellojärjestelmällä, pääkellolle vedetään antenniliityntä. Aikakelloja asennetaan: käytävät ja aulat, 1 tai 2 puoleinen n kpl, katseluetäisyys max. 10m ryhmähuoneet pienryhmätilat lepotilat neuvotteluhuoneet ruokasali sali muut tilat, 1 puol. 10 kpl Inva WC:t varustetaan avunpyyntöjärjestelmällä. J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT J402 KulunvaIvontajärjesteImä Päiväkodin ulko ovet varustetaan moottorilukoilla tai pelkästään valvonnalla ja liitetään kaupungin Esmikko kulunvalvonnan piiriin, lukkojen ohjaus aikaohjelmalla, osaan myös etälukija. Ulko ovien varusteet on esitetty erikseen. Hissin kerrostasot varustetaan lukijoin siten, ettei hissikoriinkaan pääse ilman oikeutta. Järjestelmästä viedään ovien hälytystieto kiinteistöautomaatioon ja edelleen päivystykseen. Etätunnisteet (tagit) hankkii rakennuttaja suoraan, eivät kuulu urakkaan. Ruokasaliympäristöön ja päiväkodin johtajan huoneeseen asennetaan paniikkipainike ulko ovien yht aikaiseksi sulkemiseksi.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 18(22) J403 Rikosilmoitinjärjestelmä Rakennus varustetaan kulunvalvontaan integroitavalla rikosilmoitusjärjestelmällä. Liikeilmaisimia asennetaan seuraavien tilojen valvontaan: käytävät ja aulat, molemmat kerrokset sali ruokasali muita tiloja 25 kpl Putkilukkoihin (3 kpl) kaapelointi hälytyskoskettimille. 405 Videovalvontajärjestelmä Rakennus varustetaan IP pohjaisella kameravalvontajärjestelmällä sisään tulijoiden tunnistamiseksi sekä sisä ja ulkotilojen valvontaa varten, tallennin ja näyttö sijoitetaan myöhemmin määriteltävään huoneeseen pääaulan yhteyteen. Kaikki kamerat ovat ns. kupukameroita. Ulkokamerat sijoitetaan jokaiselle 3:lle kv ovelle sekä 6 kpl ulkoalueitten valvontaan. Sisäkameroita asennetaan aulaan ja ryhmiin johtaville käytäville siten, että saavutetaan väh. 75% näkymäkattavuus. Varsinaisiin lasten hoitotiloihin kameroita ei sijoiteta. Kamerat: vahvarakenteinen kupukamera IP66 optiikka 4mm kiinteä (sisälle), optiikka säädettävä 2,8 12mm(ulos) seinä tai kattoasennus full HD tasoisia 3MP kuvanpakkauksella sekä Poe virtasyötöllä kupukameroille ulos erillinen virtasyöttö 12VDC Kameratallennin: Mirasys IP prosessori intel i7 4770 8 Gt muisti DDR3 500Gt western Digital Blue 7200rpm (Windows) DVD+/ RW Asema näppäimistö + hiiri 2kpl verkkokortti 10/100/1000 käyttöjärjestelmä Windows 7 Pro 64 bit Videon tallennus 2x2TB kovalevy (Tallennus käyttöön) Näyttö 22 Kamerajärjestelmää varten varataan osuudet yleiskaapeloinnin pää ja kerrosjakamoista. Järjestelmälle hankitaan omat verkkokytkimet Poe syötöillä. Verkkokytkimet varustetaan UPS:illa, 1000VA/kytkin. J407 Paloilmoitinjärjestelmä

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 19(22) Rakennus varustetaan osoitteellisella, virallisella Sisäasiainministeriön ohjeiden mukaisella automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä. Järjestelmä liitetään Hätäkeskukseen. Lisäksi liitäntä kiinteistöautomaatioon. Urakoitsija avaa ja pitää toteutuspöytäkirjaa. Ryhmä ja lepotilojen ilmaisimista yksi/huone varustetaan kantaäänihälyttimellä. Ko. hälyttimet soivat yhtäaikaa varsinaisten hälyttimien kanssa. Paloilmoitinkeskusohjaus sulkee käytävien palosulkuovet hälytyksen sattuessa. J409 Palosuojelulaitteiden ohjaus ja valvontajärjestelmät Rakennus varustetaan paloviranomaisten vaatimusten mukaisella savunpoistojärjestelmällä. Ohjauslaitteet paloilmoitinkeskuksen yhteyteen, kaapelointi laitteille palonkestävä. J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT J501 Yleiskaapelointijärjestelmä Yleiskaapelointi sisältää rakennuksen puhelin, ATK verkot ja kameravalvontajärjestelmät. Asennuksissa tulee käyttää vähintään ISO luokan E a vaatimusten mukaista parisuojattua kaapelia (U/FTP). Koko järjestelmä rakennetaan nopeuden 10Gbit/s mukaiseksi. Tilaajalla on käytössään VOIP järjestelmä. Yleiskaapelointi vedetään johtoreiteillä erillään vahvavirtajohdoista Järjestelmä asennetaan määräyksien Viestintävirasto 65A/2014 sekä siihen liittyvä soveltamisohje MPS 7.5.2009 mukaan. Yleiskaapelointiverkon asennuksessa pitää käyttää ammattitaitoista teleasentajaa. Järjestelmä perustuu tähtimäiseen parikaapeliverkostoon. Kuhunkin työpisteeseen asennetaan pääsääntöisesti kaksi kojerasiaa, joissa on kaksi nopeaan tiedonsiirtoon soveltuvaa RJ45 liitintä. Liittimet kaapeloidaan omalla neliparisella kaapelilla jakamoon, jossa ne päätetään RJ45 liitinpaneeleille. Koska tyypillisesti kaikki komponentit ovat samanlaisia sekä ATK puolella että puhelinpuolella, ei työpisteiden liittimien käyttötarkoitus ole sidottu vaan se valitaan lopullisesti jakamossa suoritettavilla ristikytkennöillä. Rakennukseen rakennetaan pääjakamo teletilaan sekä tarpeellinen määrä kerrosjakamoita. Jakamot kootaan 19 asennuskaappeihin. Jakamot yhdistetään toisiinsa säteettäisesti valokuitukaapeleilla sekä 20 parisilla kuparikaapeleilla. Kaappien tulee sisältää kaikki verkon tarvitsemat passiiviosat, kuten ristikytkentäpaneelit, liitinmoduulit, kytkentäjohdot, ristikytkentäkaapelit, valokaapelien päätepaneelit häntäkuiduin, vv pistorasiapaneelin / 6 pistorasiaa sekä tilan käyttäjien toimittamille aktiivilaitteille. Kaappien koko tulee määritellä siten, että niihin jää laajennusvaraa kaikilta osin 30 % Kaapit varustetaan Abloy lukolla, sarjoitus kaupungin sarjaan. ATK Iaiteliitännät kaapeloidaan tarpeen mukaan aktiivisilta laitteilta laiteliitäntäkenttään, johon ristikytkennät suoritetaan.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 20(22) Kaapelointijärjestelmän tulee olla yhtenäinen, yhden valmistajan standardinmukaisista tuotteista valmistettu ja urakoitsijan/toimittajan tulee sitoutua kokonaisuuden toimintaan. Järjestelmälle tulee voida myöntää valmistajan takuu. Tarvikkeiden tulee olla ensiluokkaisia ja rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja sekä tarvittavassa laajuudessa viranomaisten ja laitetoimittajien kyseiseen käyttöön hyväksymiä. Urakoitsijan on pyydettäessä esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi kaikki niiden tarvikkeiden ja laitteiden mallit ja värit, joita suunnitelmissa ei ole erikseen tarkoin määrätty. Urakkaan kuuluu yleiskaapeloinnin käyttöönottomittaus. 2 osaisia verkkopisteitä kuuluu urakkaan huonetyypeittäin seuraavasti: ryhmähuone 2 kpl/huone pienryhmähuone 1 neuvotteluhuone 2 erityistoimintatila 1 toimistohuoneen työpiste 2 ruokasali ja muu sali 2 henkilökunnan ruokala 1 IV konehuone 2 lämmönjakohuone 2 pääkeskushuone 2 Pisteiden yhteismäärät huonetyyppien yhteismäärän mukaisesti. Lisäksi urakkaan kuuluu 20 kpl määrittelemättömiä pisteitä. Kameroille verkkopisteet kameramäärän mukaisesti. Wlan verkolle pitää huomioida omat rasiat n. 20 m välein esim. käytävälle alaslaskuun. Aktiivilaitteet ovat tilaajan omassa hankinnassa. J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT J701 Rakennusautomaatiojärjestelmä Rakennusautomaatiojärjestelmä on määritelty kohteen LVIA selostuksessa. Rakennuksen sähköjärjestelmistä rakennusautomaation ohjaukseen ja valvontaan liitetään: ulkovalojen aika (3 kpl) ja valoisuusohjaukset ohjausvarapisteitä 5 kpl paloilmoitinhälytys, 3 tasoa turvavalokeskushälytykset rikosilmoitusjärjestelmä hälytysvarapisteitä 5 kpl Kaikista ohjauksista otetaan indikointi. Ohjaus, säätö, mittaus ja hälytysjohdot asennetaan omiin ryhmiinsä erilleen nousu ja ryhmäjohdoista. Risteilyjä väitetään.

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 21(22) Seinäjoella 30.3.2016 KOY Seinäjoen Palvelutalot psta Osmo Kurunsaari sähkövalvoja

SUUNNITTELU JA RAKENNUSTAPASELOSTUS 22(22) Liite 1