Tukioppilaan materiaali

Tukioppilaan materiaali Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 1

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen Linja 17 00530 Helsinki tukioppilastoiminta@mll.fi www.mll.fi/tukioppilastoiminta Käsikirjoitus Reija Salovaara, nuorisotyön suunnittelija, MLL (toim.) Tiina Honkonen, nuorisotyön kouluttaja, YTM, nuorisotyöntekijä Graafikko Tarja Petrell Valokuvat Raisa Kyllikki Karjalainen 2008

Tervetuloa tukioppilaaksi Tukioppilaita toimii vuosittain noin 14 000, joten olet arvokas osa isoa verkostoa. Tukioppilaiden tehtävänä on edistää viihtymistä koulussa ja parantaa koulun ilmapiiriä. Tämä tarkoittaa sellaisen hengen syntymistä, että kaikkien on hyvä toimia yhdessä, ketään ei jätetä ulkopuolelle eikä ketään kiusata. Tukioppilaiden pitämät 7.-luokkalaisten ryhmäyttämiset ja erilaiset teemapäivät sekä kiusaamisen vastainen työ ovat osa tätä. Mitä paremmin oppilaat tuntevat toisensa, sen paremmin tullaan toimeen keskenään. Tukioppilaana sinulla on oikeus koulutukseen. MLL suosittaa 16 tunnin pituista koulutusta. Koulutuksesta saat apua ja pelivälineistä tukioppilaan tärkeän ja vastuullisen tehtävän hoitamiseen. Tämä materiaali jatkaa tukioppilaskoulutuksen teemoja. Monet tehtävät sopivat itsenäiseen pohdiskeluun. Paneudu materiaaliin huolella ja kirjaa ylös ajatuksiasi vaikkapa tukioppilasvihkoosi. Materiaalin kysymyksistä voitte myös jutella omassa tukioppilasryhmässäsi ja oman ohjaajasi kanssa. Kiitos, että olet mukana tässä tärkeässä työssä! Sisällysluettelo 1. Minä ja ryhmäni s. 4 Materiaalin ensimmäisessä osassa puhutaan itsetunnosta ja lisätään itsetuntemustasi. Osiossa tutustutaan omaan tukioppilasryhmään ja sen ohjaajaan. Lisäksi puhutaan ryhmässä toimimisessa. 2. Minä mukana tukioppilastoiminnassa s. 15 Tässä osiossa puhutaan tukioppilastoiminnan arvoista ja tavoitteista. Sinulle tärkeiden asioiden pohtimisella haetaan vastausta kysymykseen, miksi olet ryhtynyt tukioppilaaksi. 3. Oman kouluni tukioppilastoiminta s. 21 Kolmannessa osiossa käsitellään tukioppilaiden toimintaa koulussa ja ideoidaan toimintasuunnitelmaa. Saat vinkkejä niin 7.-luokkalaisten tukemiseen kuin kaikille järjestettäviin tapahtumiinkin. Osio kysyy, mitä sinä olet tukioppilaana valmis tekemään. Lisäksi puhutaan toiminnasta tiedottamisesta ja kysytään, miten tehty ja toteutettu onnistui. 4. Minä ja koulukiusaamisen ehkäiseminen s. 33 Tukioppilailla on tärkeä tehtävä koulukiusaamisen ehkäisemissä ja huomaamisessa. Osiosta saat apua tähän tehtävään. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 3

1. Minä ja ryhmäni Tila omalle kuvalle Omat tietoni Nimi Luokka Lisää kuvia minusta 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Itsetuntemus on avain tukioppilaana toimimiseen Tarpeeksi hyvä minä Terve itsetunto tarkoittaa mahdollisimman totuudenmukaista kuvaa itsestä. Itsetunto kehittyy toisilta ihmisiltä saadusta palautteesta ja kokemuksista sekä omista pohdinnoista. Itsetunnon kehittymiseen vaikuttaa neljä seikkaa: 1) elämänkokemuksemme, 2) se, että tulemme toisten ihmisten huomioimiksi, 3) että toiset välittävät meistä, ja 4) että koemme toisten ihmisten tarvitsevan meitä. Itsetunto voi vaihdella, mutta itsetunnon pohja on suhteellisen vakaa. Terve itsetunto kertoo tunteesta, että on tarpeeksi hyvä. Ihminen kokee itsensä arvokkaaksi ilman, että etsisi kunnioitusta muilta tai kokisi itsensä paremmaksi kuin muut. Terveen itsetunnon omaava ihminen arvostaa itseään vikoineen ja hyvine puolineen. Sinun tehtävänäsi on selvittää itsellesi omat vahvuutesi ja heikkoutesi. On myös hyvä tiedostaa, että on olemassa mahdollisuus kehittyä ja toisaalta tunnustaa, että kaikkea ei voi osata eikä kaikkeen pystyä. Näiden harjoitusten avulla voit pohtia omaa itseäsi ja miettiä, mistä vahvuuksistasi on hyötyä tukioppilaana toimimisessa. Kun tunnet itsesi paremmin, voit toimia kouluyhteisössä omana itsenäsi ja myötäelää toisten nuorten elämää. Tukioppilaana voit viedä viestiä myös nuoremmille oppilaille. Mielikuvia minusta Harjoituksen tavoitteena on pohtia omaa itseäsi eri näkökulmista ja vahvistaa itsetuntemusta. Kun kysymyksiä on useita, tulee huomaamattaan pohtineeksi ja kertoneeksi itsestään yllättävän paljon. Jatka seuraavia lauseita: 1. Jos olisin oppitunti, olisin 2. Jos olisin kouluruoka, olisin 3. Jos olisin musiikkikappale tai laulu, olisin 4. Jos olisin urheiluväline, olisin 5. Jos olisin huonekalu, olisin 6. Jos olisin kirja, olisin 7. Jos olisin eläin, olisin 8. Jos olisin kukka, olisin 9. Jos olisin tv-ohjelma, olisin 10. Jos olisin auto, olisin Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 5

Rakas minä Harjoituksen tavoitteena on rauhoittua pohtimaan omaa itseä ja itselle tärkeitä asioita. Harjoitus antaa tietoa omista tunteista, tarpeista, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. On tärkeää, että tuntee omien vahvuuksien lisäksi myös omat heikkoudet ja huonot puolet ja oppii hyväksymään ne. Kerro itsestäsi seuraavat asiat: Nämä asiat minä osaan Nämä asiat haluaisin oppia Nämä asiat tekevät minut onnelliseksi Näitä asioita itsessäni arvostan Nämä asiat minua pelottavat Näistä minä unelmoin Kymmenen vuoden kuluttua minä Pidän ihmisistä, jotka Mitä ystävyys merkitsee sinulle? Oletko mielestäsi hyvä ystävä? 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Tukioppilasohjaajani Vaikka tukioppilastoiminnan ydin on tukioppilaiden ideoissa ja toiminnassa, se ei olisi mahdollista ilman tukioppilasohjaajaa. Hän on viime kädessä vastuussa toiminnasta ja sen käytännön organisoinnista. Mitä paremmin ohjaaja tuntee tukioppilaansa ja te tukioppilaat tunnette toisenne ja ohjaajanne, sitä mukavampaa ja helpompaa teidän on toimia yhdessä. Haastattele ohjaajaasi joko yksin tai yhdessä muiden tukioppilaiden kanssa vaikkapa osana jotakin kokoontumistanne. Apuna voit käyttää seuraavia kysymyksiä. Voit myös keksiä niitä itse lisää. Tila ohjaajan kuvalle Nimi: Puhelinnumero: Sähköposti: Mese: Irc: Ketä kuuluu perheeseesi? Lempiaineesi, kun olit koulussa? Mitä harrastat ja teet vapaa-ajalla? Viimeisin lukemasi kirja, joka herätti ajatuksia? Viimeisin sykähdyttävä elokuva, jonka olet nähnyt? Mikä tuottaa hyvää mieltä? Mikä sinussa on parasta? Miksi toimit tukioppilasohjaajana? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 7

Tukioppilasryhmäni Kun tukioppilailta kysyy, miksi he haluavat tukioppilaaksi, vastaus on usein halu auttaa muita. Yhtä tärkeä syy kuitenkin on se, että toiminnassa saa uusia ystäviä ja yhdessä tekeminen on hauskaa. On tärkeää, että tukioppilaat tuntevat toisensa ja että teillä on mukavaa yhdessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisitte sisäänpäin lämpiävä porukka, joiden juttuja muut eivät ymmärrä eikä niihin ole muiden mahdollista päästä mukaan. Tukioppilaiden keskinäinen hyvä henki heijastuu koko kouluun. Ilo leviää muillekin. Kokoa omasta tukariporukastasi ystäväkirja. Tässä sinulle valmis lomakepohja, jonka voit tulostaa ja pyytää ryhmäsi tukioppilaita täyttämään sen. Valmiiksi täytetyt lomakkeet voi kopioida koko tukioppilasryhmälle. Tila tukioppilaiden ryhmäkuvalle 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Tukioppilasystäväni Nimi: Puhelinnumero: Sähköposti: Tila tukioppilasystävän kuvalle Mese: Irc: Syntymäpäivä: Harrastukset: Lempiaine: Lempibändini: Parasta minussa: Innostun: Halusin tukioppilaaksi, sillä: Haluan tukioppilaana: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 9

Ryhmässä toimiminen Tukioppilasryhmän kehittyminen toimivaksi ja yhteistyökykyiseksi vaatii aikaa ja tutustumista. Mitä paremmin tukioppilaat luottavat toisiinsa, sitä paremmin ryhmä pystyy toimimaan niin, että toiminnan tavoitteet toteutuvat. Hyvin toimiva ja turvallinen ryhmä antaa tukea vaikeissa tilanteissa. Ryhmän kehitysvaiheet 1. Aloitusvaihe: Ryhmän jäsenet ovat kiinnostuneita ja samalla epävarmoja toisistaan, koska ei ole vielä tuttuja. 2. Kuherruskuukausi: Ryhmä on kaikesta yksimielinen ja innostunut, erimielisyyttä vältetään. 3. Me-vaihe: Ryhmään kuuluminen on tärkeää ja ryhmässä voidaan jutella luottamuksellisesti. 4. Konfliktivaihe: Ryhmässä uskalletaan olla eri mieltä, muttei vielä osata ratkaista tilanteita. Ryhmään syntyy helposti kuppikuntia. 5. Tasaantumisvaihe: Ryhmän toiminta tasaantuu ja innostus hiipuu. 6. Tehokas työskentelyvaihe: Ryhmä löytää hyvän tavan toimia yhdessä, kaikille löytyy oma tehtävä ja päätökset tehdään yhdessä. 7. Ero: Ryhmä on saavuttanut tavoitteensa ja ryhmän toiminta päättyy. Kehitysvaiheet eivät aina mene juuri tässä järjestyksessä, ja joskus ryhmä voi palata takaisin johonkin aiempaan vaiheeseen. Joskus myös joku vaihe voi jäädä kokonaan pois. Pohdi: Missä vaiheessa meidän ryhmämme on? Onko ryhmämme turvallinen? Miten turvallisuutta voisi lisätä? Mitä voit tehdä, jotta ryhmä toimii hyvin? 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Roolit Ryhmän toiminnan aikana sen jäsenet löytävät oman paikkansa ja tapansa olla ryhmässä eli oman roolinsa. Sama ihminen voi käyttäytyä vähän eri tavalla eri ryhmissä. Toiset roolit edistävät ryhmän työskentelyä ja toiset hidastavat sitä. Ryhmän asiaa eteenpäin vieviä rooleja ovat aloitteentekijä asiantuntija kyseenalaistaja. Ryhmää kehittäviä ja ylläpitäviä rooleja ovat rohkaisija tunteiden ilmaisija sovittelija jännityksen laukaisija. Häiritseviä ja itsekeskeisiä rooleja ovat hyökkääjä jarruttaja huomiontavoittelija kilpailija vetäytyjä yläpuolelle asettuja. Pohdi: Mikä on oma roolini: a) Koululuokassani? b) Harrastusryhmässäni? c) Tukioppilasryhmässäni? Millaisen roolin haluaisin itselläni olevan? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 11

Ryhmässä kuulluksi tuleminen Usein tukioppilasryhmä on melko iso porukka. Teitä voi olla koulussasi kymmenen tai useitakin kymmeniä. Sinulla on varmasti monia hyvä ajatuksia ja ideoita, mitä tukioppilaana haluaisit tehdä ja mitä kaikkea ryhmäsi voisi järjestää. Pohdi: Saatko ajatuksesi ja ideasi läpi ryhmässä? Uskallatko sanoa ääneen, millaisia ideoita sinulla on? Annatko muille tilaa kertoa omia ideoitaan? Rohkaisetko muita ilmaisemaan ajatuksiaan? Miten yhteinen päätös siitä, mitä tehdään, syntyy? Miten ryhmäsi tapaa käydä keskustelua voisi kehittää? Kun jokainen saa kertoa omat näkemyksensä, myös yhteisen sävelen löytäminen on mahdollista niin, että ei toteuteta vain yhden oppilaan näkemyksiä. Yhdessä ideoituun ja suunniteltuun on kaikkien myös helpompaa sitoutua ja innostua siitä. Ryhmässä kaikkien tarpeita ja ideoita ei kuitenkaan aina voida toteuttaa tai elää niiden mukaan, vaan useimmiten lopputulos on kompromissi. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Oman tukariryhmän säännöt Jokaisella ryhmällä on säännöt. Ne voivat olla kirjoittamattomia tapoja, miten missäkin tilanteessa toimitaan. Sääntöjä on hyvä pohtia yhdessä ja kirjoittaa ne myös ylös. Sääntöihin kirjataan, miten eri tilanteissa toimitaan ja mikä ei ole sallittua. On myös hyvä ennalta pohtia, miten toimitaan jos joku rikkoo sääntöjä. Pohdi: Mitä sääntöjä tukioppilasryhmällä mielestäsi pitäisi olla? Miettikää sääntöjä yhdessä tukioppilaiden ryhmässä ohjaajanne kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 13

Tukioppilasryhmän kokoontumiset Joissakin kouluissa tukioppilastoiminta on koulun jälkeen kokoontuva kerho, toisissa valinnaisaine ja joissakin kouluissa tukioppilaat kokoontuvat välitunneilla. Kokoontumisia saattaa myös olla muiden oppituntien aikana koulupäivän keskellä. On hyvä, jos tukioppilasryhmän tapaamiset ovat säännöllisiä. Tapahtumien ja tempausten alla on hyvä kokoontua tiheämmin. Miten usein teidän tukioppilasryhmänne kokoontuu? Onko kokoontumisia riittävästi? Missä kokoonnutte? Miten ohjaaja kutsuu teidät koolle? Miten saatte tiedon, jos tarvitaan uusi kokous nopealla varoitusajalla? Toimiiko nykyinen tapa kokoontua? Miten haluaisit kehittää kokoontumisia? 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

2. Minä mukana tukioppilastoiminnassa Tukioppilastoiminta on lyhyesti määriteltynä toimintaa, joka perustuu vertaistuen ajatukseen eli suunnilleen samanikäiset nuoret toimivat koulussa toistensa tukena. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. MLL aloitti tukioppilastoiminnan vuonna 1972. Tukioppilastoiminnassa nuoret tukevat toisiaan keskustelemalla ja järjestämällä yhteistä toimintaa. Tavoitteena on edistää sitä, että kaikki tulevat koulussa toimeen keskenään, koulussa viihdytään ja siellä on turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Tukioppilastoimintaa on suuressa osassa yläkouluista. Vuosittain tukioppilaana toimii noin 14 000 nuorta ja ohjaajia on noin 750. Tukioppilastoiminnan arvot Arvot ovat asioita, joita pidämme tärkeinä ja joiden vuoksi haluamme toimia. Tukioppilaiden kaikissa toiminnoissa on paljon yhteisiä, tärkeitä asioita, joita on hyvä pohtia omassa tukioppilasryhmässä. Seuraavat MLL:n määrittelemät tukioppilastoiminnan arvot toimivat pohdinnan virittäjinä. Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuus merkitsee tukioppilaalle sitä, että hän arvostaa erilaisuutta. Tukioppilastoiminta kasvattaa kykyä hyväksyä itsensä sekä oman ja muiden ihmisten erilaisuuden. Vapaaehtoisuus Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia toimijoita. Vapaaehtoisuus on halua kantaa yhteistä vastuuta ja toimimisena koko kouluyhteisön parhaaksi. Luottamuksellisuus Tukioppilas on vaitiolovelvollinen ja säilyttää hänelle osoitetun luottamuksen. Vaitiolovelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita vastuun kantamista yksin, vaan vaikeiden asioiden jakamista tukioppilasryhmässä luottamuksen periaatteita noudattaen. Osallisuus Tukioppilaina toimivat nuoret suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat itse tekemäänsä toimintaa. Toiminta lähtee nuorista itsestään. Nuoruus ja nuoruuden arvostus Tukioppilaat, kuten muutkin nuoret, ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Tukioppilastoiminnassa tätä tietoa hyödynnetään hyvän kouluilmapiirin saavuttamiseksi. Ilo Tukioppilastoiminnassa pursuaa tekemisen ilo. Toiminta tuo iloa kaikille kouluyhteisön jäsenille. Nuorten äänen kuuluminen Nuori saa tukioppilastoiminnan kautta mahdollisuuden vaikuttaa koulunsa toimintaan. Tukioppilas näkee koulussa asioita, joita aikuinen ei välttämättä näe, ja voi välittää tietoa eteenpäin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 15

Omat ja oman ryhmän arvot Arvot ovat niitä asioita, jotka ovat meille tärkeitä. Ne näkyvät siinä, miten käytämme aikamme ja rahamme. Arvot ohjaavat valintojamme ja tekojamme. Puhtaan luonnon pitäminen arvona ilman tekoja on pelkkää sanahelinää. Oma terveys arvona johtaa tekemään elämän valintoja esimerkiksi päihteiden, liikunnan, unen ja ravinnon suhteen. Aina arvot ja teot eivät kuitenkaan kohtaa. Omien arvojen pohtiminen auttaa tekemään itselle sopivia valintoja ja elämään itselle sopivaa elämää. Pohdi omia arvojasi. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä omassa elämässäsi? Näkyvätkö ne siinä, miten käytät aikaasi, mitä teet vapaa-ajallasi ja miten käytät rahasi? Miten? Pohtikaa tukariporukassa ryhmänne arvoja. Mikä on teille tärkeää? Toteutuvatko ryhmänne arvot käytännössä? Jos eivät, miten asiaan voisi vaikuttaa? 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Tukioppilastoiminnan tavoitteet Tukioppilasryhmän on tärkeää pohtia yhdessä, millaisia tavoitteita sillä on toiminnalle. Jos valtaosalla on motiivina halu auttaa, ja muutama nuori on mukana itsensä viihdyttämismielessä, voi ryhmällä olla vaikeuksia löytää yhteisiä tavoitteita. Toimintaa suunnitellessa erilaiset kiinnostuksen kohteet on hyvä ottaa huomioon. Pohdi: Millaisia tavoitteita sinulla on tukioppilaana toimiessasi? Millaisia tavoitteita omalla tukioppilasryhmälläsi on? Miettikää tavoitteita tukioppilasryhmässä yhdessä ohjaajanne kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 17

Minä tukioppilaana Tukioppilas on vapaaehtoinen, tehtävään valittu nuori, joka on saanut tukioppilastoimintaan koulutuksen. Hän on kiinnostunut toimimaan yhdessä toisten kanssa. Tukioppilas Tukioppilaan ei tarvitse olla koulumenestykseltään huippuoppilas. Hän noudattaa koulun sääntöjä ja suhtautuu kouluun myönteisesti. Tukioppilas säilyttää luottamuksen ja tekee ne asiat, jotka lupaa. Tukioppilaan tehtävänä on kuuleminen ja kuunteleminen. Hän huomaa koulussa asioita, joita aikuinen ei aina näe. Tukioppilas kertoo viestejä nuorten elämästä erilaisissa tilaisuuksissa, kuten vanhempainilloissa. Tukioppilaan ensisijainen tehtävä on huolehtia omasta opiskelustaan ja vasta sitten, jos aikaa ja voimia jää, auttaa muita oppilaita. Monet tukioppilaan tehtävät ovat sellaisia, joiden toteuttaminen ei vaadi suurta tapahtumaa tai tempausta, vaan ne siirtyvät käytäntöön arkipäivän vuorovaikutuksessa. Tukioppilaana toimimisen ydinajatus on se, että toiminta parhaimmillaan on jokapäiväistä välittämistä, ei niinkään mahtipontisia ja suuritöisiä tapahtumia. Tällaiset tapahtumat ovat joskus paikallaan ja toimivat myös yhteistyön edistäjinä, mutta ne eivät ole toiminnan keskeisin tavoite. 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Miksi olen tukioppilas? Tukioppilailla on monia syitä lähteä mukaan toimintaan. Tunnistat jaottelusta varmasti monia sinulle tuttuja ajatuksia. Tekemisen kaipuu Halu saada mielekästä toimintaa. Tarve tuntea itsensä merkitykselliseksi. Mahdollisuus vaikuttaa koulun viihtyvyyteen. Auttamisen halu Halu myötäelää toisten nuorten elämää. Tunne omasta tarpeellisuudesta silloin, kun auttaa toista. Omassa elämässä koetut vaikeudet, esimerkiksi kiusaaminen. Kokeilunhalu Halu kokeilla ja käyttää omia tietoja ja taitoja. Vastapaino koulun arjen rutiineille. Yhteisöllisyyden kaipuu Halu kuulua tukioppilaiden ryhmään. Keino tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia kavereita. Yhteishenki, hyvä fiilis ja yhdessä tekeminen tärkeää. Pohdi: Miksi halusit tukioppilaaksi? Minkä puolesta tai mitä vastaan haluat toimia? Mihin haluat vaikuttaa? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 19

Miten paljon voit ja ehdit tehdä? Tukioppilaana innostuu helposti monenlaisista asioista ja lupaa tehdä enemmän kuin jaksaa ja ehtii. On tärkeää miettiä, mihin kaikkeen lähtee mukaan ja miten ison roolin niissä ottaa. Sinun ei tarvitse olla mukana toteuttamassa jokaista tukareiden teemapäivää tai tempausta. Voit hyvin sanoa, että nyt tarvitset enemmän aikaa omalle koulutyöllesi. Tärkeintä on huolehtia omasta koulutyöstä ja jaksamisesta. Tukioppilaan ei myöskään tarvitse olla kaikkien oppilaiden huolten kuuntelija tai kaikkien koulunpihan tilanteiden ratkaisija. On tärkeää kertoa näkemästään ja kuulemastaan luotettavalle aikuiselle, esimerkiksi omalle tukioppilasohjaajalle. Hän on tärkeä tuki ja voimavara myös sinun jaksamisellesi, jottei sinun tarvitse kantaa huolia yksin. On kuitenkin hyvä muistaa, että tukioppilaana olet vaitiolovelvollinen ja että monesti tehtävässäsi tai tukariryhmässäsi kuulemasi asiat ovat sellaisia, ettei niistä kerrota koulun muille oppilaille. Tukioppilaana toimiminen on paitsi hyvää tahtoa ja empatiaa, myös toimintaa. Ennen toimintaan ryhtymistä on tärkeää pohtia, mitä on valmis tekemään ja kuinka paljon on valmis käyttämään siihen aikaa. Pohdi: Mitä olet itse valmis tukioppilaana tekemään? Oletko valmis sitoutumaan tekemiseen? Kuinka paljon sinulla on antaa aikaa? 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

3. Oman kouluni tukioppilastoiminta Tukioppilaiden toimintaa on tärkeä suunnitella, etteivät arvot ja tavoitteet pääsisi unohtumaan. Suunnittelu on tärkeää myös siksi, ettei kaikki toiminta tapahtuisi yhtä aikaa tai vain alkusyksynä. Suunnitelmaa tehdessä kannattaa ottaa huomioon koulun loma-ajat, juhlapyhät, traditiot ja koulun muiden toimijoiden, kuten oppilaskunnan, järjestämät tapahtumat ja teemaviikot. Pohdi: Mitä ideoita sinulla on? Mistä koulun tukioppilastoiminnan perinteistä haluat pitää kiinni? Miten niitä voisi muuttaa ja kehittää? Tuo ideoitasi rohkeasti esille omassa ryhmässäsi. Jakakaa vastuuta ja vaihdelkaa sitä, kuka tekee mitäkin, jotta jokainen saa mahdollisuuden oppia ja kokeilla erilaisia tehtäviä. Lupaa tehdä vain se, mitä varmasti jaksat ja olet valmis tekemään. Sitoutuminen tarkoittaa sitä, että muiden ei tarvitse korjata sinulta tekemättä jääneitä tai hutiloiden tehtyjä asioita. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 21

Tukioppilastoiminnan suunnitelma Koulun tukioppilastoiminnan lukuvuodelle on hyvä tehdä toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman teon voi aloittaa pohtimalla seuraavia kysymyksiä. Pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä: Tavoite: Mihin toiminnalla pyritään? Toimenpide: Mitä tehdään? Kuka: Kuka tekee mitäkin? Missä: Missä toiminta järjestetään? Milloin: Minä ajankohtana tapahtuu, päivä ja kellonaika. Apua: Kenen apua tarvitaan? Jokaisella tukioppilaalla on ajatuksia siitä, millaista tukioppilaiden toiminnan pitäisi olla ja mitä järjestetään. Tukioppilasryhmän ja -ohjaajan tulisi yhdessä neuvotellen päättää, mitä ideoista toteutetaan. Yhteinen, koko ryhmän keskustelu harjoittaa neuvottelutaitoja. Ennen keskustelun aloittamista on syytä kerrata hyvän neuvottelijan ominaisuudet: 1. Kuuntelee, mitä jokainen sanoo. 2. Rohkaisee muita osallistumaan keskusteluun. 3. Sovittelee ryhmäläisten välisissä suhteissa. 4. Hankkii lisätietoa ja selvennyksiä asioihin. 5. On valmis joustamaan alistumatta. 6. Antaa omia ideoitaan ryhmän käyttöön. 7. Hyväksyy ihmisten ja ajatustapojen erilaisuuden. 22 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Toimintaideoita Jokainen koulu toteuttaa oman näköistään tukioppilastoimintaa ja samassakin koulussa toiminta vaihtelee vuosittain. Parhaat ideat syntyvät yhdessä pohtimalla. Tässä muutamia ideoita pohdintaa virittämään. Kummiluokkatoiminta. Tukioppilaat toimivat kummeina nimetyille 7.-luokille. Se on konkreettinen ja näkyvä toimintamuoto, jolla nopeutetaan ja helpotetaan sopeutumista uuteen kouluun ja sen työtapoihin. Kummitoiminta kiinteyttää luokkahenkeä ja luo turvallisuuden tunnetta. 7.-luokkalaisten vastaanottaminen koulun alkaessa syksyllä. Tukioppilaat toimivat oppaina uusille koulutulokkaille, esittelevät koulun tiloja ja henkilöitä. Samalla he kertovat koulun käytännöistä ja tavoista sekä opastavat, miten lukujärjestystä luetaan. Tukioppilaat esittelevät koulua myös tutustumaan tuleville kuudesluokkalaisille. Teemapäivät. Tukioppilaat järjestävät koko koulun teemapäiviä esimerkiksi päihteettömyydestä ja kiusaamisen ehkäisemisestä. Teemapäivät tuovat vaihtelua koulun arkeen ja herättävät yhteiseen keskusteluun. Koulun yhteiset juhlat. Almanakasta löytyy runsaasti erilaisia päiviä, joiden teeman ympärille saadaan syntymään koko koulun yhteisiä juhlia. Erityisesti Ystävänpäivä on ollut tukioppilaiden mielestä mukava päivä järjestää tapahtumia. Myös vappu, joulunaika ja esimerkiksi halloween innoittavat monia tukioppilaita. Koulurauhan julistuksen yhteydessä voidaan järjestää oma lukuvuoden aloitusjuhla. Tukioppilaat voivat järjestää tapahtumia ja tempauksia koko koululle. Tällaisia tapahtumia ja toimintoja voivat olla: Koulurauhan julistus syksyllä, nalle- tai pehmolelupäivä, väriviikko (Pukeudutaan päivittäin johonkin väriin: maanantaina punaiseen, tiistaina keltaiseen ja niin edelleen. Luokka, jossa on eniten pukeutuneita voittaa.), disko, toivekonsertti keskusradiossa, ystävänpäivä- ja joulukorttien välitys, kioski, keräykset, naamiaiset, kykypäivä, kansainvälisyyspäivä, riemujuhla, musiikki esityksiä, hiuspäiviä, luokkajuhlat, liikuntakerho, viikkovisa, kirpputori, ysien lehti, elokuvapäivä tai teatteri, valorata, tanssiaiset, ruokaviikko, pukeudu eri tavalla kuin tavallisesti -päivä, välituntiviikko, lumenveistokilpailu Välituntitoiminta. Tukioppilaat järjestävät leikkejä ja pelejä välitunneille. Välitunneilla tukioppilaat voivat pitää myös välituntipäivystystä esimerkiksi koulun kahviossa. Näin muut oppilaat tietävät, mistä tukioppilaan tavoittaa. Päivänavaukset. Tukioppilaat voivat pitää päivänavauksia. Niiden teemoina voivat olla tukioppilastoiminnan teemat, kuten ystävyys tai kiusaamisen ehkäisy. Samalla voi soittaa jonkin teemaan liittyvän kappaleen. Vanhempainillat. Tukioppilaat toimivat nuorten viestien äänitorvena vanhempainilloissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 23

Esimerkki tukioppilastoiminnan vuodesta Elokuu Vastaanotetaan uudet 7.-luokkalaiset koulun alkaessa. Kummiluokkatoiminta alkaa. Koulurauhan julistus. Sovitaan tukioppilasryhmän säännöllisistä tapaamisista. Syyskuu Kummiluokkatoimintaa. Lokakuu Teematunnit kummiluokalle ryhmähengestä ja koulukiusaamisesta. Teemaviikko erilaisuuden arvostamisesta koko koululle ja Halloween-naamiaiset. Marraskuu Välituntiviikko koko koululle. Pikkujoulut kummiluokan kanssa. Joulukuu Tukioppilasryhmän oma joulujuhla. Jouluterveisradio koko koululle. Syyslukukauden arviointia. Tammikuu Uusien tukioppilaiden valinta. Teematunnit kummiluokalle suvaitsevaisuudesta. Helmikuu Ystävänpäivän tapahtuma koko koululle. Maaliskuu Teemaviikko päihteettömyydestä ja sen elämän eduista. Uusien tukioppilaiden peruskoulutus. Huhtikuu Kummiluokkatoiminnnan päätösjuhlat. Toukokuu 6.-luokkaisten tutustuminen kouluun Syksyn koulunaloitukseen liittyvien toimien suunnittelua. 9.-luokkalaisten juhla. 24 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Toiminnasta tiedottaminen Kukaan ei tiedä, mitä tukioppilaat tekevät, ellette kerro siitä. On tärkeää huolehtia tiedottamisesta, jotta tapahtumiin saadaan osallistujia ja jotta teemapäivässä kaikilla on oikeat varusteet. On tärkeää tiedottaa omaa kummiluokkaa heihin liittyvästä toiminnasta, muita oppilaita teemapäivistä ja tempauksista sekä rehtoria ja opettajia kaikesta mitä teette. On tärkeää ottaa huomioon myös koulun muu henkilökunta. Joskus on hyvä ottaa yhteyttä paikallislehteen tai -radioon ja antaa juttuvinkki tulevasta toiminnastanne. Muista kertoa tukioppilastoiminnasta myös kotona. Pohdi: Miten tiedotatte oppilaille tulevista tapahtumista? (keskusradio, ilmoitustaulu ) Miten opettajille tiedotetaan? Mitä tukioppilaat tekevät ja mikä on ohjaajan rooli tiedotuksessa? Miten ilmoitatte opettajille, jos teidän tarvitsee olla pois oppitunneilta? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 25

Toiminnan arvioiminen eli miten meni Toiminnan toteuttamisessa on muistettava kolme keskeistä vaihetta: 1. Suunnittelu 2. Toteutus 3. Arviointi Arviointi on näistä se, joka usein jätetään toteuttamatta, syystä tai toisesta. Arvioinnin avulla toimintaa voidaan kehittää. Osallistujilla voi olla eri käsitys toiminnan merkityksestä kuin tukioppilailla. Huomioon kannattaa ottaa myös rehtorin, opettajien ja koulun muiden aikuisten mielipiteet ja tarpeet. Arvioinnissa on hyvä muistaa, että myönteinen palaute ja kommentointi on tärkeämpää kuin epäkohtien kaivaminen. Kun toiminnan arviointi tapahtuu myönteisessä hengessä, se kehittää toimintaa enemmän kuin kielteisen palautteen antaminen. Pohdi: Miten keräätte palautetta osallistujilta? Miten keräätte palautetta rehtorilta, opettajilta ja koulun muilta aikuisilta? 26 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Itsearviointi eli miten itse onnistuin? Jokaisen tapahtuman yhteydessä on hyvä täyttää seuraava lomake. Toteutettu tapahtuma: Aika: Tavoite eli miksi tapahtuma järjestettiin? Mikä oli oma roolini? Miten itse onnistuin? Mitä opin tai oivalsin? Päästiinkö asetettuun tavoitteeseen? Miksi? Miksi ei? Mikä onnistui? Mikä olisi voinut mennä paremmin? Miten ryhmä toimi? Kun kaikki ryhmäsi tukioppilaat ovat täyttäneet tämän lomakkeen, on sen pohjalta helppo käydä yhteinen palautekeskustelu. Tapahtuman materiaalit ja valokuvat on hyvä koota talteen, jotta ne voivat toimia apuna seuraavan tapahtuman suunnittelussa ja tulevien tukioppilaiden toimissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 27

6.-luokkalaisten kohtaaminen Muistatko kun itse olit 6.-luokkalainen ja ajatuksesi olivat jo siirtymässä kohti syksyllä alkavaa 7:ttä luokkaa? Miltä sinusta tuntui? Mikä jännitti? Mitä odotit? Mitä olit kuullut yläkoulusta? Monissa kouluissa 6.-luokkalaiset tulevat keväällä tutustumaan yläkouluun. Näissä tutustumispäivissä he kohtaavat usein ensimmäistä kertaa myös tukioppilaat. Tukioppilaat voivat kertoa koulusta, kierrättää luokissa ja kertoa oppiaineista, valinnaiskursseista ja koulun tavoista. Pohdi: Miten haluaisit ottaa 6.-luokkalaiset vastaan? Millaisen kuvan haluat yläkoulussa olemisesta välittää ja mitä heille kertoa? Miten voit helpottaa jännitystä ja lieventää mahdollisia pelkoja? 28 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Yläkoulun alku, opastus ja neuvonta Tukioppilaiden toiminnan keskeisintä aikaa on koulun alku. Syksyllä yläkoulun aloittavien uusien 7.-luokkalaisten vastaanottaminen ja ryhmäyttäminen sekä kummiluokkatoiminta ovat monissa kouluissa tukioppilaiden tärkeimpiä tehtäviä. Koulun alku saattaa jännittää, uudet 7.-luokkalaiset pelkäävät tulevansa kiusatuiksi, uudet luokkakaverit ovat vieraita ja eri oppiaineiden luokkiin voi olla hankalaa löytää. Kaikessa tässä tukioppilaat voivat olla tukena. Miettikää tukioppilasryhmässä jo keväällä, miten haluatte syksyllä ottaa uudet 7.-luokkalaiset vastaan. Miten sinä haluat toimia? Pohdi: Millaisen fiilikset koulun alusta ja koulusta haluat välittää? Mitä tukioppilaat tekevät 7.-luokkalaisten kanssa jo heti ensimmäisenä päivänä? Miten uudet 7.-luokkalaiset tunnistavat tukioppilaat ja saavat sinuun yhteyden? Pidättekö välituntipäivystystä? Mikä on sinun kummiluokkasi, mitä ensimmäisellä kummiluokkatunnilla tehdään ja miten usein kummiluokkatunteja on? Millaisen tervetulojuhlan tai diskon järjestätte? Pidättekö ryhmäyttämispäivän tai oletteko mukana opettajien tai vaikkapa seurakunnan nuorisotoimen järjestämässä ryhmäyttämispäivässä? Mikä on roolinne ja tehtävänne? Oletteko mukana ensimmäisessä vanhempainillassa ja mitä kerrotte tukioppilastoiminnasta vanhemmille? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 29

Ryhmäyttäminen Turvallinen ryhmä on oppimisen ja koulussa viihtymisen edellytys. Tukioppilaat voivat auttaa omaa kummiluokkaansa tutustumaan ja muodostamaan tiiviin ryhmän. Mitä paremmin luokan oppilaat tuntevat toisensa, sitä paremmin he tulevat toistensa kanssa toimeen. Mitä turvallisempi tunnelma luokassa on, sitä paremmin siellä opitaan. Tukioppilaat ovat apuna ryhmäyttämisessä. Ryhmäyttäminen voidaan toteuttaa jokaisessa 7:nnessä luokassa erikseen. Ryhmäyttäminen voidaan toteuttaa kaikille koulun 7.-luokkalaisille yhteisenä teemapäivänä. Usein nämä päivät pidetään jossakin leirikeskuksessa ja niiden järjestämisestä vastaavat kunnan tai seurakunnan nuorisotyöntekijät. Tukioppilailla voi olla niissä oma rasti tai tukioppilaat voivat kiertää rasteilla oman kummiluokkansa kanssa. Muistele, miten itse tutustuit omaan 7.-luokkaasi? Oliko teillä tukioppilaiden järjestämä ryhmäytys? Millainen tunnelma siitä jäi? Pohdi: Millaisen ryhmäytymisen haluaisit pitää uusille 7.-luokkalaisille? Millaisia tutustumisleikkejä ja harjoituksia voisitte vetää? Miksi niitä tehdään? Miten varmistat, että kaikki ovat mukana? Millaista tukea kaipaat omalta tukioppilasohjaajaltasi? Millainen on 7:nnen luokan luokanvalvojan rooli? 30 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Arviointi kaikkien 7.-luokkalaisten ryhmäyttämistapahtuman jälkeen Tavoite eli miksi tapahtuma järjestettiin? Mitä itse tein ja miten onnistuin? Päästiinkö asetettuun tavoitteeseen? Miten ryhmämme toimi yhdessä? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 31

Tervetulojuhla 7.-luokkalaisille Monissa kouluissa tukioppilaat järjestävät 7.-luokkalaisille tervetulojuhlan tai diskon muutama viikko koulun alun jälkeen. Näihin tapahtumiin liittyy erilaisia leikkejä, yhteishengen kohotusta ja täysivaltaiseksi yläkoulun oppilaaksi tulon juhlistamista. On tärkeää, että nämä tapahtumat toteutetaan hyvässä hengessä ja ilman nolaamisia. On hyvä säilyttää koko ajan turvallinen ja mukava ilmapiiri. Jo tapahtuman nimeäminen antaa suuntaa sen luonteelle. Mopodisko kuulostaa hyvin erilaiselta kuin Seitsemäs taivas. Kannattaa miettiä, ovatko nämä tapahtumat 7.-luokkalaisten keskinäisiä tähtihetkiä vai ovatko mukana myös koulun muut oppilaat. Muistele, millainen tervetulojuhla tai disko järjestettiin, kun itse aloitit 7:nnen luokan? Millainen olo siitä tuli sinulle? Pohdi: Millaisen tunnelman haluaisit välittää uusille 7.-luokkalaisille heidän tervetulojuhlassaan? Millaista ohjelmaa tapahtumassa on? Mikä on sinun roolisi ja tehtäväsi? Ketä tapahtumassa on paikalla? (7.-luokkalaiset, koulun muut oppilaat, opettajat ) 32 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

4. Minä ja koulukiusaamisen ehkäiseminen Tunnistatko koulussa tilanteen, jossa joku oppilas jää toistuvasti ryhmien ulkopuolelle? Onko koulussanne tuttua tilanne, jossa aina sama oppilas tulee valituksi joukkueeseen viimeisenä? Liikkuuko luokassa kirjeitä tai lappusia, joissa kerrotaan jostakusta luokan oppilaasta? Oletko huomannut, että muut vetävät aina pulpettiaan puoli metriä kauemmas siitä, missä tietty oppilas istuu? Usein kiusatusta oppilaasta ei päällepäin näe, miltä nämä tilanteet hänestä tuntuvat. Sisällä saattaa kuitenkin myllertää isoja tunteita pettymyksestä ahdistukseen ja vihasta arvottomuuteen. Kiusaamiselle on tyypillistä, että se tapahtuu yleensä ryhmässä. Se ei ole pelkästään kiusaajan ja kiusatun välinen tapahtuma, vaan läsnä on muitakin kuin kiusaaja ja uhri. Kiusaamistilanteen sivusta seuraaminen mahdollistaa kiusaamisen, sillä usein kiusaaja kokee sen kannustamisena. Voit tukioppilaana puolustaa kiusattua ja olla hänen tukenaan. On myös tärkeää huomioida yksin jäävät oppilaat. Jo käytävällä tai ruokalassa tervehtiminen on kiusatulle tärkeä viesti, että hänet huomataan. Pohdi: Miten olet huomannut muiden oppilaiden toimivan kiusaamistilanteessa? Miten itse toimit? Miten haluaisit toimia? Miten odotat aikuisen toimivan? Koulukiusaamistapauksissa on tyypillistä, että aikuiset eivät aina huomaa kiusaamista sen sijaan oppilaat tietävät asiasta. Vain noin puolet kiusatuista kertoo asiasta jollekin. Nuoret kertovat kiusaamisesta usein mieluummin toiselle nuorelle kuin aikuiselle. Tukioppilaat ovat tärkeitä koulukiusaamisen tunnistajia. He voivat toimia välitunneilla, ruokalassa ja tunneilla silminä ja korvina, jotka huomaavat kiusaamisen. Heille voi myös kertoa näkemästään tai kokemastaan. Tukioppilas voi myös lähteä kiusatun tukena kertomaan kiusaamisesta esimerkiksi opettajalle, terveydenhoitajalle tai muulle luotettavalle aikuiselle. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 33

Pohdi: Miten kiusaaminen eroaa siitä, että kaksi ihmistä riitelee? Missä kouluun liittyvissä tilanteissa kiusaamista tapahtuu? Millaiseen kiusaamiseen olet törmännyt tai millaista kiusaamista olet nähnyt? Kiusaavatko tytöt ja pojat eri lailla? Näistä teemoista voitte myös keskustella yhdessä omassa tukioppilasryhmässänne. Koulukiusaamisesta löydät paljon tietoa ja nuorten tarinoita MLL:n Nuortennetistä: www.mll.fi/nuortennetti. 34 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali

Vinkkejä ja ideoita tukioppilaiden toimintaan koulukiusaamisen ehkäisemiseksi Tukioppilaat voivat tehdä koulussa monenlaisia toimia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Voitte itse ideoita, mitä kaikkea voisitte tehdä. Apuna voitte käyttää alla olevia vinkkejä. Toimintaa ideoidessa on hyvä muistaa, että myös tukioppilastoiminnassa on tilanteita, joissa voidaan tiedostamatta kiusata. Toiminta kummiluokan kanssa Tukioppilaat voivat käsitellä koulukiusaamista kummiluokkiensa kanssa monella tavalla. Kummiluokan kanssa voidaan pohtia, mitä kiusaaminen on, mitä rooleja kiusaamistilanteissa on ja miltä se tuntuu. Yhdessä voidaan myös tehdä kiusaamisen vastaiset säännöt ja ohjeet, miten niiden rikkomisesta rangaistaan. Nämä on hyvä toimittaa myös koteihin. Koko koulun kiusaamattomuussitoumus Tukioppilaat voivat myös toteuttaa koko koulun kiusaamattomuussitoumuksen. Lakanalle tai suurelle paperille tai papereille kirjoitetun sitoumuksen teksti voi olla yksinkertainen lupaus olla kiusaamatta ketään ja puuttua huomaamiinsa kiusaamistilanteisiin. Kaikki koulun oppilaat ja opettajat sekä muu henkilökunta allekirjoittavat sitoumuksen. Sen jälkeen sitoumus laitetaan näkyville muistutukseksi koko lukuvuoden ajaksi. Kiusaamattomuussitoumuksesta on myös hyvä tiedottaa koteja. Julisteet Tukioppilaat voivat myös tehdä julisteita, jotka viestittävät vaikkapa kiusaamiseen liittyvistä rooleista ja edistävät kiusaamiseen puuttumista. Julisteet voidaan laittaa käytäville koko koulun nähtäväksi. Julisteiden sijaan tai rinnalla tiedotuskampanja voidaan toteuttaa A3-kokoisista papereista tehtyinä pöytätabletteina, jotka viedään ruokalan pöydille, tai näyttelynä terveydenhoitajan huoneen aulassa. Aamunavaukset Tukioppilaat voivat pitää koulukiusaamiseen, sen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen liittyviä aamunavauksia. Samalla voi soittaa jonkin teemaan liittyvän kappaleen. Välituntitoiminta Välitunnit ovat usein pihalla seisoskelua ja mahdollistavat monenlaisen kiusaamisen. Tukioppilaat voivat järjestää koko koulun yhteistä välituntitoimintaa. Erilaiset pelit, leikit, kilpailut ja turnaukset tarjoavat paikan tehdä yhdessä ja myös tulla katsomaan tai ainakin liepeille, vaikka ei itse osallistuisikaan. Näytelmän toteuttaminen Tukioppilaat voivat tehdä koulukiusaamista käsittelevän näytelmän. Voitte tehdä käsikirjoituksen itse, tai käyttää Tukari välittää -materiaalissa olevaa Tapiolan koulun tukioppilaiden tekemää käsikirjoitusta. Näytelmän voi esittää koko koululle ja myös vanhemmille. Vanhempainillat Tukioppilaat voivat vierailla 7.-luokkien vanhempainilloissa ja kertoa koulukiusaamisesta. Pohdi: Mitä voitte tukioppilaina tehdä kiusaamisen ehkäisemiseksi? (Koko koululle, kummiluokassa ja niin edelleen) Mitä voit itse tehdä? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 35

36 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali