ELINKAARIMALLI vastuullista kokonaispalvelua. ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti



Samankaltaiset tiedostot
Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Suurhankkeista liiketoimintamahdollisuuksia Hailuodon kiinteä yhteys Johtaja Lars Westermark, Väylävirasto

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Arandur / Kaivomestarin hanke

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Elinkaarimallihankkeet. Varkaus Karri Kivioja

YKKÖSTIE YHTEINEN ETU E18 MUURLA LOHJA-MOOTTORITIE

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Energiatehokkuus elinkaarimalleissa. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Mairinoja

Innovaatioiden pilotointi infrahankkeissa. Uusien ratkaisuiden käyttöönoton nopeuttaminen Laura Apilo

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen? Pasi Holm

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto

PALO TURVALLISUUTEEN

Kansallinen elinkaarimalli

Tekninen ja ympäristötoimi

Kuntarahoitus Oyj:n kuuleminen Eduskunnan verojaosto Copyright inspira

Elinkaarimallien ja palvelujen sopimukset. Juha-Matti Junnonen TKK Rakentamistalous

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Elinkaarimallin toimivuus energiatehokkuuden ajurina Kuopion energiatehokkaat koulut

Elinkaarihankkeiden kannattavuus

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Kannettavatietokone.fi IT-leasing. - Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle -

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI. Teemu Perälä puh

LEMMINKÄINEN ELINKAARIOSAAJANA CENTRIA YLIVIESKA

OPPIMISYMPÄRISTÖRATKAISU JA LAKEUS-TALO. Rahoitusvaihtoehdot

ELINKAARIMALLISTA ELINKAARIALLIANSSIIN?

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Ykköstie yhteinen etu E18 Muurla Lohja-moottoritie

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi Juha Suvanto

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa

Sote-ala edelläkävijämarkkinana markkinoiden muotoutuminen ja yritysvaikutukset

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Vesiväylähankkeet. Hankesuunnittelupäivä Olli Holm

Valtiovarainvaliokunta

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Sopimus Reimsin julkisen liikenteen toimiluvista. HELSINKI Lokakuu 2013

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Kehä III:sta uusi Vaalimaa Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

Missä kunnossa metsätie on?

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Esiselvitys kouluhankkeen toteutus- ja rahoitusmalleista Pöytyän kunnalle Raportin yhteenveto

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenneviraston katsaus

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen

Kansakoulunkadun siirtotilan hankinta. Liite 1: Esityslistaa tukeva aineisto

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt

Vt 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina - Vaalimaa, tiesuunnitelman laatiminen. Hankeryhmän kokous 1 Vaalimaa 30.5.

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä Juha Suvanto

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tiera Sähköinen arkistointi. Palvelun käytettävyys ja sanktiot. Sopimus Tiera Sähköinen arkistointi-palvelusta

Porvoon elinkaaritehokkaat päiväkodit Juha-Matti Junnonen

XL Siltatekniikan päivät

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta

Hankintojen yhteinen kehittäminen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY Jyrki Paavilainen

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

(LUONNOS) PALVELUSOPIMUS

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa Asianajaja, osakas Juha Wessman

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka

Sähkömarkkinavisio vuosille

Viitostien tilannekatsausta

DLA PIPER. Porvoon kaupunki, SOTE yhtiöittämisselvitys Seminaari

Livin allianssi/ipt-hankkeiden käynnistysvaiheista. IPT , LIVI Mauri Mäkiaho

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Transkriptio:

vastuullista kokonaispalvelua ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti

vastuullista kokonaispalvelua Elinkaarimallilla toteutettavissa tiehankkeissa Tiehallinto tilaajana ostaa pitkäkestoisia tiepalveluita, ei pelkästään urakoitsijoiden työsuorituksia. Palvelupakettiin kuuluvat suunnittelun ja rakentamisen lisäksi tien hoito ja ylläpito sopimuskauden ajan sekä tiehankkeen rahoitus. Laajimmillaan siihen kuuluu myös erikseen sovittavia liikennepalveluita. Elinkaarimallissa tilaaja ja palveluntuottaja tekevät palvelusopimuksen jopa 30 vuodeksi. Palvelusopimuksessa tilaaja asettaa tiehankkeelle teknisiä ja rakenteellisia, mutta ennen kaikkea palvelutasoa koskevia vaatimuksia. Palveluntuottaja hoitaa kaikki ne työt sekä aine- ja tarvikehankinnat, jotka ovat välttämättömiä sovitun palvelun toteuttamiseksi. Palveluntuottaja vastaa siitä, että tie on käytettävissä sen valmistumisesta sopimusajan loppuun asti. Sopimuskauden aikana palveluntuottajalla on käyttö- ja hallintaoikeus tiealueeseen. Kun sopimuskausi päättyy, tie siirtyy tilaajan hallintaan. Kysymyksessä ei siis ole rahoitusleasing, jossa tilaaja vain vuokraa tien käyttöönsä. Rakennettu väyläomaisuus siirtyy valtion taseeseen sitä mukaa, kun palvelumaksuja maksetaan. Elinkaarimallissa saadaan koko sopimusajan todelliset elinkaarikustannukset tietoon jo palvelusopimusta tehtäessä. Nopeampaa ja tehokkaampaa rakentamista Tilaaja maksaa palveluntuottajalle palvelumaksua, kun sovittu palvelu on käytössä. Tilaajan asettaman palvelutason alittaminen vähentää palvelumaksua ja ylittäminen voi korottaa sitä. Tämä kannustaa tehokkaaseen, vastuulliseen ja laadukkaaseen toimintaan. Elinkaarimalli nopeuttaa kannattavien hankkeiden toteutusta. Yksityisrahoituksen avulla hanke voidaan usein käynnistää aikaisemmin kuin muuten olisi mahdollista. Kun palveluntuottajalle aletaan maksaa palvelumaksua vasta tien käyttöönoton jälkeen, rakentamisaika yleensä lyhenee.toisaalta mahdolliset viivästykset tien rakentamisessa eivät koidu tilaajan maksettaviksi. Innovaatiot parantavat tuottavuutta Elinkaarimalli parantaa tienpidon tuottavuutta antamalla tilaa palveluntuottajan innovaatioille. Kun liikenneväylää ei määritellä pelkästään teknisesti, vaan ennen kaikkea tietyn palvelutason näkökulmasta, toteuttajalle jää aikaisempaa suurempi vapaus kehittää tuottavuutta parantavia uusia ratkaisuja. Riskien hallinnalla kustannussäästöjä Perinteisissä urakkamuodoissa tilaaja kantaa pääosan riskeistä. Elinkaarimallissa riskin ottaa kannettavakseen se, jolla on parhaat edellytykset vaikuttaa riskiin. Palveluntuottaja on vastuussa rakentamansa tien kunnossapidosta. Tuottajan kannattaa rakentaa laadukkaasti, jotta Elinkaariajattelusta elinkaarimalliin Elinkaarimalli ei merkitse samaa kuin elinkaariajattelu, vaikka nämä asiat liittyvätkin toisiinsa. Elinkaariajattelu ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn hankintatapaan, vaan tarkoittaa energian ja materiaalien tehokasta käyttöä, jossa pyritään välttämään ympäristön tarpeetonta rasittamista. Elinkaariajattelussa kerätään ja sovelletaan tietoa eri materiaalien kestosta sekä huollon ja uusimisen aikatauluista. Koska elinkaarimallissa sopimusajat ovat totuttua pidempiä, elinkaaritietoa voidaan käyttää siinä laajasti hyväksi. + pitkä hoito- ja ylläpitovastuu + rahoituksen järjestäminen + rakennussuunnittelu kokonaisurakka PERINTEISISTÄ HANKINTATAVOISTA ELINKAARIMALLIIN

Onko yksityisrahoitus julkista rahoitusta kalliimpaa? Kalliimmalla rahalla saadaan halvempi ratkaisu. Kun rahoitusvastuu on yksityisellä palveluntuottajalla, korkokulut ovat jonkin verran suuremmat kuin valtion tai kunnan toimiessa rahoittajana. Toisaalta elinkaarimallissa voidaan optimoida tien elinkaaren aikaiset kustannukset paremmin.tehokkaampi ja nopeampi rakentaminen sekä parempi riskien hallinta tuottavat pitkällä sopimuskaudella kustannussäästöjä, jotka ylittävät selvästi yritysten ja valtion korkomarginaalien eron. Sitooko elinkaarimalli tulevien päättäjien käsiä? Elinkaarimallissa palvelusta maksavat ne, jotka sitä käyttävät. Pitkäaikaiset palvelusopimukset eivät sido päättäjien käsiä yhtään enempää kuin päätettäessä väylähankkeista perinteiseen tapaan valtion budjetissa. Jos valtio ottaa lainaa rahoittaakseen tiehankkeen, sen on maksettava laina joka tapauksessa joskus takaisin. Rakennuttaessaan ja rahoittaessaan teitä perinteisellä tavalla valtio sitoutuu pitämään ne käyttökunnossa, joten kunnossapitoon ja korjauksiin on budjetoitava varoja vuosittain. Elinkaarimallissa palvelusta maksetaan silloin, kun sitä myös käytetään. sen tarvitsee korjata väylää mahdollisimman vähän. Huoltokustannukset tien koko elinkaaren ajalta pienenevät. Tilaajalla on velvollisuus ottaa tie vastaan sopimuskauden päätyttyä vain, jos se täyttää sovitut laatuvaatimukset. Riski siitä, että tie on mennyt liian huonoon kuntoon, on siis toteuttajalla eikä tilaajalla. Liikenteen laatu paranee asiakkaat hyötyvät Tien käyttäjät ja yhteiskunta hyötyvät, kun palveluntuottajalle maksettava palvelumaksu sidotaan tien käytettävyyteen ja palvelun laatutasoon. Palvelumaksun suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi liikenteen sujuvuus ja turvallisuus, ympäristövaikutukset sekä tien käyttäjien tyytyväisyys. Onko yksityistäminen riski palvelun laadulle? Tilaaja määrittelee itse laatuvaatimukset. Elinkaarimallissa ei ole kyse yksityistämisestä.tilaaja ostaa tienpitopalvelun sopimuskauden ajaksi, jonka jälkeen väylä luovutetaan tilaajalle.tilaaja määrittelee haluamansa palvelun laadun ja maksaa palveluntuottajalle sen mukaan, onko sovittu palvelutaso toteutunut. Onko elinkaarimallihankkeille toimivia markkinoita? Tarvitaan useiden elinkaarihankkeiden ohjelma. Elinkaarimalli sopii parhaiten tiehankkeisiin, joissa investoinnin osuus suhteessa kunnossapitoon on suuri.tällaisia ovat esimerkiksi uuden liikenneväylän kuten moottoritien rakentaminen tai jo olemassa olevan väylän palvelutason olennainen parantaminen. Elinkaarimallihanke vaatii palvelun tarjoajilta huomattavaa panostusta.aidon kilpailun ja toimivien markkinoiden synnyttäminen edellyttääkin useiden elinkaarimallilla toteutettavien hankkeiden ohjelman. Sen avulla saadaan luotettavaa kokemusperäistä tietoa elinkaarimallin eduista, kehittämistarpeista ja soveltamismahdollisuuksista. Ohjelma myös lisännee kansainvälisten toteuttajien kiinnostusta Suomen merkittävimpiin tiehankkeisiin. Kassavirta perinteisessä suunnittelu & toteutus -mallissa Kassavirta elinkaarimallissa Esimerkki E18 Muurla-Lohja

Infrahankkeita elinkaarimallilla Kuva:Tieyhtiö Nelostie Oy Lahdentie valmistui ennätysajassa Moottoritie Järvenpäästä Lahteen on ensimmäinen Suomessa ja Pohjoismaissa elinkaarimallilla toteutettu tiehanke. Se vihittiin käyttöön lokakuussa 1999.Tieyhtiö Nelostie Oy:n vastuulla on hankkeen suunnittelu, rahoitus ja rakentaminen sekä tien hoito ja kunnossapito vuoteen 2012 saakka. Elinkaarimallin ansiosta hankkeen toteuttamista voitiin aikaistaa noin viidellä vuodella. Rakentamisaika puolestaan oli vuoden lyhyempi perinteiseen toteutukseen verrattuna. Rakennuskustannukset alittivat tilaajan vertailuhinnan. Tienkäyttäjät ovat hyötyneet myös tien parantuneesta turvallisuudesta ja liikenteen sujuvuudesta. E18 Muurla-Lohja vireillä Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti helmikuussa 2004, että E18 Muurla-Lohja-moottoritie toteutetaan elinkaarimallilla.tien on määrä valmistua syksyyn 2009 mennessä. Tarkoituksena on, että tien tilaaja Tiehallinto alkaa maksaa tarjouskilpailun perusteella valitsemalleen palveluntuottajalle palvelumaksua, kun moottoritie on avattu liikenteelle. Maksun suuruuteen vaikuttavat rakennushankkeelle asetettujen vaatimusten lisäksi muun muassa tien kunnossapidon laatutaso, liikennemäärä, liikenteen sujuvuus, turvallisuus, ympäristötekijät ja asiakastyytyväisyys. Sopimuskausi on 25 vuotta eli syksystä 2005 syksyyn 2030. Elinkaarimallin on arvioitu johtavan hankkeessa parempaan kustannustehokkuuteen ja riskien jakoon. Tämän ansiosta saadaan aikaan säästöjä, joilla tavallista korkeammat pääomakustannukset katetaan. Norjassa kolme elinkaarihanketta Norjassa tehdään suurkäräjien päätöksen mukaisesti kolme tiehanketta elinkaarimallilla. Niistä ensimmäisenä avataan syksyllä 2005 liikenteelle E39 Klett-Bårdshaug -tien osuus. Norjan tiehallinnon ja projektiyhtiö Orkdalsvegen AS:n välinen, vuoteen 2028 kestävä palvelusopimus kattaa tien suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon. Osa tiehankkeen vaatimista varoista on hankittu yksityisiltä sijoitusyhtiöiltä, osa saadaan tienkäyttäjien maksamista tietulleista. Muualla Euroopassa useita hankkeita Euroopassa elinkaarimallia vastaavia sovelluksia käytetään infrastruktuurihankkeissa laajasti. Esimerkiksi Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Isossa-Britanniassa on tehty useita tiehankkeita näillä hankintamalleilla. Myös Saksassa, Kreikassa ja Alankomaissa hankkeita valmistellaan. Rakennusteollisuuden Viestintäkeskus Oy 2004

avaa uusia mahdollisuuksia Elinkaarimalli on suomalainen sovellus kansainvälisestä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvasta Public Private Partnership (PPP) -mallista.varsinkin suurille tiehankkeille elinkaarimalli tarjoaa asiakaslähtöisen, kustannuksia säästävän ja tilaajan riskejä merkittävästi vähentävän vaihtoehdon. Se motivoi toteuttajaa ja antaa samalla sille kannettavaksi vastuun tehokkaasta ja laadukkaasta pitkäaikaisesta kokonaispalvelusta. Elinkaarimalli tarjoaa mahdollisuuden suomalaisen infra-alan tuottavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen.