Asuntotuotantotarve 2015-2040

Samankaltaiset tiedostot
Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Asuntorakentaminen kasvuseudulla Kaupunkiseudun tonttipäivä , Tampere Tarmo Pipatti

Toimintaympäristö. Muuttoliike Jukka Tapio

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi

Miten väestöennuste toteutettiin?

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Rakentamisen suhdanteet

Rakentamisen suhdannenäkymät LVI-koulutus seminaari Sami Pakarinen

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli,

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

Suhdannekatsaus. Kiviaines- ja murskauspäivät Sokos Hotel Ilves, Tampere Sami Pakarinen

Muuttoliike Janne Vainikainen

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä ,8 0,6 8,3 2,9

Asuntotuotantokysely 2/2016

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Rakennusalan suhdannenäkymät. XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

Kaupunkiseutujen segregaatio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari Helsinki

Henrik Rainio

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju

Kuntien yritysilmasto Tampereen seutukunta

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Kuntien yritysilmasto Seinäjoen seutukunta

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto Kouvola

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

Kuntien yritysilmasto Kouvolan seutukunta

Asuntotuotantokysely 3/2015

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina Julkaisuvapaa klo 9.00

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Kuntien yritysilmasto Turun seutukunta

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Kuntien yritysilmasto Kotkan-Haminan seutukunta

Asuntotuotantokysely 2/2018

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Asuntotuotantotarve Terttu Vainio. Asuntotuotantotarve SC IE N CE T O I

Metropolitutkimusseminaari Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Asuntotuotantokysely 2/2017

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

C21-kaupunkien luottamushenkilöiden palkkiot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestö ja väestön muutokset 2013

Asuntotuotantokysely 1/2016

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannenäkymät. Rakennusfoorumi Sami Pakarinen

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKKA KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy

Rakentamisen suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 2018 Kalastajantorppa, Helsinki Sami Pakarinen

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

Tutkimuksen tarkoitus

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli asukkaan kaupungit

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

LOGISTICS Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Asuntotuotantokysely 3/2016

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari , Helsinki

Hissi esteetön Suomi ARA päivä Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Kuntien yritysilmasto Helsinki Asiantuntija Jari Huovinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät Rakennusteollisuus RT ry

Asuntotuotantokysely 1/2019

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Selvitys 1/2015. Asunnottomat Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä

Transkriptio:

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016

Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö 25/01/2016 2

Kuvaa ei voi näyttää nyt. Väestömuutos seutukunnissa 2015-2040.. -15 % -15 %.. -10 % -10 %.. -5 % -5 %.. 0 % 0 %.. 5 % 5 %.. 10 % 10 %.. 15 % 15 %.. konservatiivinen väestöennuste kaupungistuminen

Väestön sijoittuminen seutukuntiin Konservatiivinen väestöennuste Tilastokeskuksen 2015 väestöennusteen mukainen kokonaisväkiluku 5,827 miljoonaa henkeä vuonna 2040 14 suurimman kaupunkiseudun väestönkasvu vuosina 2015-2040 yhteensä 486 700 henkilöä Suurten kaupunkiseutujen väestöosuuden kasvutahti hidastuva suhteessa trendiennusteen referenssivuosiin 2010-2014 Referenssiajanjaksoa leimaa heikko taloustilanne ja korkea työttömyys, mikä heijastuu vähäisempänä työvoiman liikkuvuutena ja kaupungistumisena Vähäinen muuttoliike korostaa kaupunkiseutujen väestön ikääntymistä Kaupungistuminen Tilastokeskuksen 2015 väestöennusteen mukainen kokonaisväkiluku 5,827 miljoonaa henkeä vuonna 2040 14 suurimman kaupunkiseudun väestönkasvu vuosina 2015-2040 yhteensä 624 500 henkilöä Suurten kaupunkiseutujen väestöosuuden kasvutahti sama kuin trendiennusteen referenssivuosina 2010-2014 Oletuksena talouden tilan normalisoituminen, talouden kasvujaksoina kaupungistumisen voimistuminen ja työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen Nettomaahanmuutto ja Suomen sisäinen muuttoliike kohdistuvat suurimmille kaupunkiseuduille ja keskittävät sinne aikaa myöten myös luonnollisen väestökasvun

14 suurinta kaupunkiseutua 69 % asukkaista 75 % bruttokansantuotteesta 72 % työpaikoista Oulun seutukunta 244 000 Vaasan seutukunta 101 400 Seinäjoen seutukunta 126 800 Kuopion seutukunta 133 900 Joensuun seutukunta 124 800 Porin seutukunta 138 500 Jyväskylän seutukunta 181 400 Tampereen seutukunta 394 300 Hämeenlinnan seutukunta 94 600 Turun seutukunta 323 000 Helsingin seutukunta 1 500 000 Lappeenrannan seutukunta 89 300 Kouvolan seutukunta 92 797 Lahden seutukunta 201 500 25/01/2016 5

Asuntotuotantotarve (asuntojen lukumäärä) 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Kaupungistumisskenaario: Manner-Suomi Kaupungistumisskenaario: 14 suurinta kaupunkiseutua Konservatiivinen skenaario: Manner-Suomi Konservatiivinen skenaario: 14 suurinta kaupunkiseutua 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 25/01/2016 6

Asuntotuotantotarve (asuntojen lukumäärä vuodessa) - 30 30-100 100-400 400-1 000 1 000-2 000 2 000-3 000 10 900-14 600 konservatiivinen väestöennuste kaupungistuminen 25/01/2016 7

Nettomaahanmuuton vaikutus 6,2 6,0 5,8 5,6 + 60 % => +5 600 asuntoa/v + 30 % => +2 500 asuntoa/v Nettomaahanmuutto 17 000 / vuosi 5,4 5,2 5,0 omavaraisväestö 2015 2020 2025 2030 2035 2040 25/01/2016 8

Helsingin seudun asuntotuotantotarve 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 as kpl 6 000 4 000 Punainen = kaupungistumisskenaario Sininen = konservatiivinen skenaario 2 000 Harmaa = 30 % lisäys nettomaahanmuuttoon 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 25/01/2016 9

Muut suuret kaupunkiseudut

3 500 3 000 Oulun seutukunta as kpl 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Punainen = kaupungistumisskenaario Sininen = konservatiivinen skenaario 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

1 400 1 200 Lahden seutukunta as kpl 1 000 800 600 400 200 Punainen = kaupungistumiskenaario Sininen = konservatiivinen skenaario 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 Jyväskylän seutukunta as kpl Punainen = kaupungistumisskenaario Sininen = konservatiivinen skenaario 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

800 700 600 500 400 300 200 100 Porin seutukunta as kpl Punainen = kaupungistumisskenaario Sininen = konservatiivinen skenaario 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 Kuopion seutukunta as kpl Punainen = kaupungistumisskenaario Sininen = konservatiivinen skenaario 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

1 200 1 000 Seinäjoen seutukunta as kpl 800 600 400 200 Punainen = kaupungistumisskenaario Sininen = konservatiivinen skenaario 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

1 200 1 000 Joensuun seutukunta as kpl 800 600 400 200 Punainen = kaupungistumisskenaario Sininen = konservatiivinen skenaario 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

1 200 1 000 800 Vaasan seutukunta as kpl Punainen = kaupungistumiskenaario Sininen = konservatiivinen skenaario 600 400 200 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

1 200 1 000 Hämeenlinnan seutukunta as kpl Punainen = kaupungistumisskenaario Sininen = konservatiivinen skenaario 800 600 400 200 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

700 600 500 Kouvolan seutukunta as kpl Punainen = kaupungistumisskenaario Sininen = konservatiivinen skenaario 400 300 200 100 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

1 200 1 000 Lappeenrannan seutukunta as kpl Punainen = kaupungistumisskenaario Sininen = konservatiivinen skenaario 800 600 400 200 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

TECHNOLOGY FOR BUSINESS

Asuntotuotantotarve 2040 25.1.2016

Projektin tausta Tavoitteena oli päivittää VTT:n vuonna 2011 tehdyt laskelmat asuntotuotantotarpeesta Uudessa laskelmassa alueellinen tuotantotarve entistä suuremmassa roolissa Tutkimuksessa selvitetty ensi kertaa kumuloitunut asuntovaje Tulokset ovat ennen kaikkea työkalu asuntorakentamisen ennakointitarpeisiin

Hankkeen rahoittajatahot ja ohjausryhmän jäsenet Rakennusteollisuus RT Rakennusteollisuus RT Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö Kuntarahoitus Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Hypoteekkiyhdistys Suomen Hypoteekkiyhdistys Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL Sami Pakarinen (pj.) Merja Vuoripuro Tommi Laanti Timo Tähtinen Jukka Helminen Sauli Hievanen Ari Pauna Juhana Brotherus Matti Mannonen

Ohjausryhmän kommentit

Asuntotuotantotarve eri skenaarioissa koko maan tasolla

Asuntotuotantotarve eri skenaarioissa koko maan tasolla Jos väestöennusteessa oletettu nettomaahanmuutto (17 000 henkeä) kasvaa 1) 30 %:lla (+5 000 hlöä) lisätarve 2 500 asuntoa/v. yht. 60 000 vuoteen 2040 mennessä 2) 60 %:lla lisätarve 5 600 asuntoa/v. yht. 140 000 vuoteen 2040 mennessä

Suurimmille kaupunkiseuduille tarvitaan asuntoja puolet lisää Kaupungistumiskehitys ja talouskasvu ruokkivat toisiaan 14 suurimmalle kaupunkiseudulle on rakennettava noin 720 000 asuntoa vuoteen 2040 mennessä Oulun seudulle +54 %, Helsingin seudulle +50 %, Tampereen seudulle +40 % lisää asuntoja nykykantaan nähden Maahanmuuton voimistuminen voi nostaa tarpeen peräti 860 000 asuntoon Nyrkkisääntö: 10 uutta asukasta tarvitsee 6 uutta asuntoa

Hintapaineita voidaan hillitä rakentamalla sinne, missä on suurin kysyntä Neliöhinta (keskiarvo Alue 2010-2014) 1 Helsinki 1 5725 2 Helsinki 2 4397 3 Helsinki 3763 4 Espoo 1 3733 5 Pääkaupunkiseutu 3397 6 Espoo 2 3339 7 Helsinki 3 3337 8 Espoo 3190 9 Uusimaa 3158 10 Vantaa 1 2985 11 Espoo 3 2808 12 Tampere 1 2791 13 Helsinki 4 2677 14 Vantaa 2556 15 Turku 1 2500 16 Vantaa 2 2369 17 Kuopio 1 2343 18 Porvoo 2277 19 Tampere 2 2254 20 Tampere 2251 21 Lahti 1 2250 22 Jyväskylä 1 2216 23 Lappeenranta 1 2206 24 Koko maa 2202 25 Kehyskunnat 2158 26 Joensuu 1 2100 27 Hämeenlinna 1 2089 28 Vaasa 1 2046 29 Oulu 1 2044 30 Pirkanmaa 1983

Kaupungistumisskenaariossa asuntotuotanto painottuu suuriin kaupunkeihin Asuntotuotannon jakautuminen seutukunnittain Hämeenlinnan; 2% Lappeenrannan; 1% Porin; 1% Lahden; 2% Joensuun; 2% Vaasan; 2% Seinäjoen; 2% Kuopion; 3% Kouvolan; 0% Muut; 5% Jyväskylän; 4% Helsingin; 48% Turun; 7% Oulu; 9% Tampereen; 11%

Edessä on iso yhteiskunnallinen haaste Nykyhinnoin kyseessä lähes 200 mrd. euron urakka (n. 250 000 /asunto) vuoteen 2040 mennessä Työllistäisi kaikki Suomen työlliset yli vuodeksi Verokertymällä pyörittäisi valtiontaloutta reilun vuoden ajan, lisäksi kaavoituskorvaukset kuntatalouteen Asuntorakentamisen lisäksi infra- ja toimitilarakentamista

Miten haasteeseen vastataan? Asuntotuotantotarve ja -vaje edellyttävät tehokasta maankäyttöä ja lisää asuinkäyttöön kaavoitettua rakennuskelpoista tonttimaata Maankäytön, asumisen ja liikenteen kolmiyhteys vaatii selvästi voimakkaampaa investointipolitiikkaa kasvukeskuksissa Ellei investointeja tehdä nyt, milloin aika voisi olla otollisempi? Kaupungistumiskehitystä voidaan hallita, vaihtoehtona kontrolloimaton kehitys Katse myös Suomen rajojen ulkopuolelle, miten Helsingin seudusta tehdään houkutteleva suhteessa naapurimaiden metropoleihin?