Maakuntavaltuuston työseminaarin 11.11.2009 aineisto Ryhmätyöt 1. Keski-Suomen viimeaikainen kehitys Jarkko Pietilä 2. Keski-Suomen visio 2030 Martti Ahokas, Jarmo Koskinen, Merja Lahti 3. Menestyvä yritystoiminta Veli-Pekka Päivänen, Jouko Kahilainen, Leena Pajala 4. Hyvinvoiva kansalainen Hannu Korhonen, Pirjo Peräaho, Pirjo Ahola 5. Puhdas ympäristö Reima Välivaara, Olli Ristaniemi, Pekka Kokki, Hannu Koponen 6. Omia vahvuuksia kehittävä aluerakenne Anita Mikkonen, Hilkka Laine, Jarkko Pietilä 7. Osaaminen ja luovuus kukoistavat Elise Tarvainen, Raija Partanen 8. Maakunnan suhde ulospäin Rauli Sorvari, Virpi Heikkinen Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 1
1. Keski-Suomen viimeaikainen kehitys Väestö Nykyisyys Yleiseurooppalaisesti väestön ja toimintojen painopiste keskittyy voimakkaasti kaupunkiseuduilla. Suomessa väestökehityksen suuret linjat ovat säilyneet pääosin muuttumattomina jo vuosikymmeniä. Pohjois- ja Itä-Suomessa väestö vähenee (pl. Oulun seutu) ja eteläisen Suomen suuret yliopistoseudut kasvavat erityisesti nuorten ansiosta. Voimakkaan väestökasvun maakunnille on yhteistä, että kasvu perustuu erityisesti maakunnan keskusseudun koulutus- ja työpaikkatarjontaan ja kasvua ruokkii väestön suotuisa ikärakenne. Väestöllisesti Keski-Suomi on kasvumaakunta. Kasvu perustuu Jyväskylän seudun vuosittaiseen hyvään kehitykseen. Vuonna 2009 asukkaita on noin 272 000. Maakunnan tasolla Keski-Suomen väestön ikärakenne on hyvin yhdenmukainen koko maan väestön ikärakenteen kanssa. Seuduittain väestörakenteessa on eroja ja selkeää polarisaatiokehitystä on havaittavissa. Tuleva Väestö ikääntyy ja väestörakenne muuttuu voimakkaasti, jos syntyvyydessä, kuolleisuudessa ja muuttoliikkeessä ei tapahdu muutosta nykyisestä. Väestörakenne muuttuu erityisesti niin, että ikääntyneitä on määrällisesti paljon ja pitkään elävien määrä kasvaa huomattavasti nykyisestä. Suunnittelussa pitää mukautua uuteen pysyvään väestön ikärakenteeseen, eikä ainoastaan keskittyä suurten ikäluokkien eläköitymiseen ja siitä seuraavaan eläkeläismäärän rajuun kasvuun. Maamme väestön kokonaishedelmällisyydessä ei ole ollut oleellista muutosta viimeisten vuosikymmenien aikana, eikä muutosta tähän ole näkyvissä. Suomalaisten keskimääräinen elinikä kasvaa ja kuolleisuus alenee nykyisestä jos esim. elintavoissa ja tapaturmien määrässä saadaan muutosta parempaan. Nettomaahanmuutto tulee jatkossa vaikuttamaan merkittävästi väestömääräämme. Keski-Suomen väestö kasvaa tasaisesti tulevina vuosikymmeninä. Syntyvyydessä ei ole odotettavissa oleellista muutosta nykyisestä. Maahanmuutto on Keski-Suomessa kasvussa, vaikka se on määrällisesti vielä vähäistä ja keskittyy Jyväskylän seudulle. Jyvässeudun ulkopuolella väestö vähenee. Ongelmallisin tilanne on pienissä maakunnan reuna-alueen kunnissa. Kun muuttoliike keskittyy työmarkkinoiden kannalta parhaaseen väestöön, se samalla heikentää pitemmällä aikavälillä lähtöalueiden edellytyksiä luoda uutta tuotantoa ja työllisyyttä vähemmän tuottavalle osalle työvoimaa. Elinkeinot ja yritystoiminta Nykyisyys Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 2
Suomi elää kansainvälisessä talouden taantumassa. Syksyllä 2008 alkanut syöksykierre tuli yllätyksenä useimmille. Reaalitalouden jyrkkä alamäki muodostui teollisuustuotannon ja ulkomaankaupan samanaikaisesta notkahduksesta eri puolilla maailmaa. Suomessa tuotannon lasku on ollut keskimääräistä pahempi. Keski-Suomessa muutama suuri työllistäjä on irtisanonut työntekijöitään ja tuotantoa on lopetettu, mutta laajamittaista irtisanomisaaltoa ei ole toteutunut. Pääosin on selvitty tuotannon ja työtehtävien uudelleenjärjestelyillä ja määräaikaisilla lomautuksilla. Pahiten taantuma on puraissut teollisuuden, rakentamisen ja kaupan aloja. Ennen talouden taantumaa Keski-Suomen tuotanto lisääntyi tasaisesti, tosin kasvuvauhdissa jäämme useiden maakuntien taakse. Tuotantoerot eri seuduilla ovat yhä suuria: Jämsän ja Äänekosken seuduilla asukasmäärään suhteutettu BKT on lähes kaksinkertainen Saarijärven-Viitasaaren ja Joutsan seutuihin. Keski-Suomen elinkeinorakenne on siirtynyt tasaisesti kohti palveluvaltaisempaa elinkeinorakennetta. Muutos on kiihtynyt ja uusia työpaikkoja avautuu uusilla tehtävämäärityksillä. Palvelualojen työpaikat lisääntyvät viime vuosina palvelualojen työpaikkalisäys on ollut Jyväskylän seudulla maamme kärkeä. Erityisesti hoivaalat ja erityisasiantuntijuuden yrityspalvelut ovat kasvualoja. Alkutuotannosta häviää huomattavasti työpaikkoja ja kehitys näyttäisi jatkuvan samansuuntaisena tulevina vuosina. Erityisesti maatalousyrittäjien määrä vähenee. Tällä ei välttämättä ole tuotannollisia heijastuksia, jos tilakoot kasvavat edelleen ja tuottavuus lisääntyy. Lisäksi maaseudulla kehitetään jatkuvasti liitännäiselinkeinoja erityisesti bioenergiasektorilla ja palveluissa (esim. matkailu). Keski-Suomessa yritysten (toimipaikkojen) määrä on kasvanut tasaisesti. Nettolisäys perustuu erityisesti aloittaneiden yritysten tasaiseen vuosilisäykseen. Jyvässeutu on selkeä veturi ja kasvu kohdistuu lähinnä Jyvässeudulle. Muissa seutukunnissa toimipaikkojen nettomäärät ovat pysytelleet 2000-luvulla suhteellisen muuttumattomina ja yritysten henkilöstömäärä on pysytellyt tasaisena ja teollisuusseuduilla jopa laskenut. Korkean teknologian alat kasvattavat osuuttaan Keski-Suomen yritystoiminnassa. Tuleva Talousasiantuntijat ovat vielä varovaisia arvioissaan taloustaantuman kestosta. Ensimmäisiä viitteitä kurssin kääntymisestä on saatu. Useissa ennusteissa tuotannon uskotaan laskevan vielä vuonna 2009 mutta kääntyvän kasvuun vuoden 2010 puolella. Kansainvälisen kysynnän elpymisen uskotaan vetävän viennin nousuun. Elinkeinojen monipuolisuus tuo alueille joustoa, sopeutumismahdollisuuksia ja turvaa. Riskialteimmassa asemassa Keski-Suomessa ovat Jämsän ja Äänekosken seudut, joissa merkittävä osa työvoimasta on toimialoilla, jotka mm. Etlan ennusteiden mukaan supistuvat eniten lähivuosina. Seuduilla tarvitaan laajempaa elinkeinopohjaa ja uusia työllistäviä avauksia. Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 3
Tulevaisuudessa avautuu täysin uusia työpaikkoja, jotka vastaavat bioyhteiskunnan ja ilmastomuutoksen haasteisiin. Asiantuntijuus, osaaminen ja jatkuva osaamisen päivittäminen korostuvat eri aloilla. Väestön väistämätön ikääntyminen lisää palvelutarpeita ja työllistää. Tuotannon ketjuttaminen ja verkottaminen jatkuvat - asiantuntemus ja erityisosaaminen hankitaan eri verkoista. Aluekehittämisen kannalta on haasteellista, että Keski-Suomen työpaikka- ja yrityskasvu toteutuu lähinnä Jyvässeudulla. Kehittämistyön pääkohteita on estää lisääntyvä polarisaatio eri kuntien ja seutujen välillä. Useilla alueilla on pysyviä rakenteellisia heikkouksia, sillä ongelmat ovat pysyneet vuosikymmeniä samoina. Tarve aluekehityksen tasapainottamiselle säilyy samalla kun edistetään orastavien ja menestyvien kasvualueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Työllisyys Nykyisyys Talouden taantuma iski Keski-Suomessa pahaan aikaan, sillä se katkaisi poikkeuksellisen hyvän työpaikka- ja työllisyyskasvun. Lisääntyneet työpaikat helpottivat maakunnan 1990- luvun lamavuosista seurannutta työttömyysongelmaa. Huolestuttavaa on, että työpaikkamäärän kasvu perustuu lähes yksinomaan Jyväskylän seudun positiiviseen kehitykseen. Muilla seuduilla suunta on toinen erityisesti maa- ja metsätalous- ja teollisuustyöpaikkojen vähetessä. Korkea työttömyys on Keski-Suomelle pysyväisluonteinen erityispiirre ja se koskettaa koko maakuntaa. Huolimatta työttömyyden tasaisesta laskusta on Keski-Suomen työllisyysaste edelleen huomattavasti jäljessä kansallisesta keskitasosta ja voimakkaasti kasvavista maakunnista. Talouden laskusuhdanteen myötä työttömyys on noussut kaikissa maakunnissa ja erot vaikuttavat suhteellisen pysyviltä. Taloustaantuman aikana on erityisesti kasvanut nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys. Väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien eläkepoistuma vähentää työvoiman määrää samalla kun työelämään tulevat ikäluokat ovat aiempia ikäluokkia pienempiä. Tämä aiheuttaa työvoimavajeen eri aloilla. Maahanmuutolla voi tulevaisuudessa olla kompensoiva vaikutus työvoimavajeen korvaamisessa, jos nettomuuttoa saadaan lisättyä nykyisestä ja maahanmuuttajien työvoimaosuudet nousevat. Ongelmana on, että maahanmuuttajat sulautuvat työmarkkinoille suhteellisen hitaasti, heidän työhön osallistuminen on kantaväestöä vähäisempää ja työllistymisen esteenä ovat usein erilaiset kulttuuriset ennakkokäsitykset. Pienet ja syrjäiset maaseutukunnat hyötyvät tällä hetkellä maahanmuutosta vähän, sillä maahanmuutto on keskushakuista ja painottuu eteläisen Suomen kaupunkeihin. Tuleva Taantumasta seuraava jyrkkä työttömyyden kasvu voi vielä paheta, sillä työllisyys reagoi tuotannon muutoksiin viiveellä. Tähän mennessä työpaikat ovat vähentyneet erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta pääosa palvelualoista on säästynyt. Jatkossa palvelusektori voi joutua vähentämään työllisiään. Mikäli irtisanomisiin päädytään, pitkäaikaistyöt- Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 4
tömyys kääntyy useilla seuduilla nousuun, sillä ikääntyneiden työttömien on usein hankala löytää uutta työtä. Taloustaantuman aikainen työpaikkojen kato ei näy työttömyydessä täysimääräisesti, sillä työmarkkinoilta poistutaan kasvavalla vauhdilla työmarkkinoiden ulkopuolelle (eläkepoistuma). Suurten ikäluokkien eläköityminen muuttaa työmarkkinoita pysyvästi. Jo vuoteen 2015 mennessä joka viides keskisuomalainen työntekijä poistuu työelämästä; vuoteen 2025 mennessä maakunnan nykyisestä työvoimasta on poistunut jo puolet. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. Poistuman määrät ja osuudet kohtelevat alueita hyvin eri tavoin. Nykyisen aluekehityksen jatkuessa työvoiman määrä pysyy suotuisana alueilla, joilla on korkea tuottavuus ja positiivinen työpaikkakehitys. Maakunnan kehittämisen päätehtäviä on osaavan työvoiman varmistaminen ja työllisyyden edistäminen kaikilla seuduilla. Nykyisin maahanmuuton työmarkkinavaikutus on vielä kokonaisuutena vähäinen eikä maahanmuutto ole pikaratkaisu työmarkkinoiden tasapainotuksessa. Kouluttautumalla ja pääkielen haltuunotolla maahanmuuttajaväestö voi kuitenkin olla lisä työvoiman tarjontaan ja siten he helpottavat väestön ikääntymisestä aiheutuvia työmarkkinapaineita. Koulutukseen profiloituneelle maakunnalle on tärkeää, ettei nykyisessä tilanteessa kasvateta koulutettujen työttömyyttä ja edistetä työvoiman poismuuttohalua, kun lähitulevaisuudessa on edessä voimakas ikärakenteen muutos ja uusia työpaikkoja avautuu eläköitymisen seurauksena. Edelleen on tehtävä työtä, jotta työpaikat lisääntyvät koko maakunnassa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja koulutus Nykyisyys Suomessa koulutukseen on panostettu voimakkaasti varsinkin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Työvoiman osaamiseen panostaminen on tärkeää pienelle korkean teknologin tuotantoon erikoituneelle maalle. Suomalaisten koulutustaso on hyvää kansainvälistä tasoa ja korkeampi kuin koskaan aiemmin. Koulutuksen on havaittu lisäävän työntekijöiden inhimillistä pääomaa ja tietämystä, ja siten se kasvattaa tuottavuutta ja työpanosta. Maakuntien vertailussa Keski-Suomen menestyy hyvin: tutkinnon suorittaneiden osuus on neljänneksi korkein maamme maakunnista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) on kolmanneksi korkein. Maakunnan sisällä väestön koulutustasossa on huomattavia eroja. Koulutustaso on kokonaisuutena korkea väkirikkaissa ja erityisesti kasvavissa kunnissa kun taas maakunnan pohjoisosissa on useita kuntia, joissa kouluttautuminen jää useilla perusasteen varaan ja tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista on kansallisestikin vertailtuna erittäin alhainen. Myös Keski-Suomessa kouluttautuneiden valmistumisen jälkeinen sijoittuminen on sidoksissa koulutusasteeseen. Yliopistoista valmistuvilla liikkuvuus on alemmilta asteilta valmistuneita suurempaa. Ammattikorkeakouluista ja keskiasteelta valmistuneet ovat kotiseutu-uskollisempia ja nämä koulutusmuodot palvelevat enemmän paikallisia työmarkkinoita. Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 5
Suomessa tutkimus ja kehittämismenojen osuus BKT:sta on maailman korkeimpia. Keski- Suomi sijoittuu maamme kärkiviisikkoon edellään vain Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais- Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Myönteisestä kehityksestä huolimatta ovat t&k-toimintaan käytettävät henkilöresurssit ja euromäärät Keski-Suomessa kuitenkin moninkertaisesti vähäisemmät kuin em. maakunnissa. Keski-Suomen t&k-panostukset kasvavat tasaisesti mutta suhteellisesti maakunnan osuus pysyttelee neljässä prosentissa (t&k-menot). Jyväskylän seutu on kuulunut vuosikymmeniä maamme viiden keskeisimmän innovaatioseudun joukkoon. Määrällisesti innovaatioita on syntynyt kone- ja laitevalmistuksen aloilta sekä viime vuosikymmeninä myös tietoliikenteessä ja liike-elämän palveluissa. Suhteellisesti ottaen seudun innovaatiopohja on hyvä eikä aktiivisuus juuri eroa maamme muista suurista kaupunkiseutuihin, jos seutujen innovaatiopanokset suhteutetaan aluetalouden kokoon. Ero seutujen välillä perustuu lähtökohtaiseen resurssieroon. Tuleva Työssäkäyvän väestön koulutustaso kasvaa tasaisesti, sillä työelämään tulevat ikäluokat ovat eläköityviä ikäluokkia kouluttautuneempia. Koulutustaso kasvaa jatkossakin, mutta kasvu hidastuu seuraavan 20 vuoden aikana. Kasvu toteutuu lähes automaattisesti, vaikka nuorten ikäluokkien koulutusta ei kasvatettaisi nykyisestä. Erityisesti korkeasti koulutettujen määrä ja osuus lisääntyy. Kouluttamattomien osuus laskee tasaisesti ja niin alhaiselle tasolle, ettei sitä ole enää mahdollista paljoa enää pienentää. Koulutuksen mitoituksessa ja kohdentamisessa tarvitaan vuoropuhelua, jossa hahmotetaan kokonaisuus, tehdään yhdessä tavoitteellisia linjauksia ja sitoudutaan niihin päätöksenteossa. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelma on monisäikeinen haaste, jossa tarvitaan laaja-alaista asiantuntijuutta kaikilta aloilta. Suuret keskukset vetävät parhaiten kouluttautuneita. Osaajia tarvitaan myös pienissä kunnissa, sillä eläköitymisen seurauksena vapautuu lähivuosina runsaasti asiantuntija- ja johtotason tehtäviä. Erot alueiden koulutustasoissa syntyvät erityisesti korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden vaihtelusta. Koulutustasoerot kasvavat, jos työpaikkojen koulutustaso nousee suurilla kasvuseuduilla, joissa koulutustaso on jo ennestään korkein. Ympäristö ja virkistys Nykyisyys Puunjalostusteollisuuden ja asutuskeskuksien aiheuttama vesistökuormitus on huomattavasti vähentynyt Keski-Suomessa. Hajakuormituksen merkitys vesistöjen rehevöittäjänä on puolestaan korostunut. Maakunnan pintavedet ovat pääosin hyvälaatuisia, mutta esim. Saarijärven reitin tilannetta voidaan pitää vain tyydyttävänä. Maakunnan metsät ovat terveitä ja hyväpuustoisia. Soiden 350 000 ha:n kokonaispinta-alasta 84 % on ojitettu. Luonnon monimuotoisuuden suojelun perustana ovat valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat ja Natura 2000 - verkosto, joiden toteutus on saatu lähes loppuun. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen lukumää- Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 6
rä on vähentynyt Keski-Suomessa kolmeen ja samalla kuntien jätehuoltoyhteistyö on moninkertaistunut. Keski-Suomen virkistysalueiden toteutuksessa ja ylläpidossa Metsähallitus on ollut keskeisessä roolissa. Metsähallituksen hallinnoimat virkistysalueet liittyvät kansallis- ja luonnonpuistoihin. Myös maakunnan muissa osissa on yksittäisiä metsähallituksen ylläpitämiä virkistysalueita, erityisesti vesistöjen rannoilla. Päijänteen virkistysalueyhdistys on vastannut Päijänteellä hallinnoimistaan alueista. Pohjoisen Keski-Suomen virkistysalueyhdistys ei ole toiminut aktiivisesti. Kuntien toimet ovat olleet pääasiassa paikallisissa virkistysalueissa. Kuntien kaavoissa on kuitenkin useita toteutumattomia alueita. Keski-Suomen maakuntakaavassa on 93 virkistysaluetta tai kohdetta. Ne pitävät sisällään myös metsähallituksen ja virkistysalueyhdistysten kohteet sekä muita maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeitä alueita. Maakuntakaavassa on myös 22 matkailupalvelujen aluetta/kohdetta sekä 8 matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta. Kaavassa on osoitettu myös virkistykseen liittyvät keskeiset yhteystarpeet, tärkeät vesialueet sekä reitit ja väylät. Tuleva Tulevaisuudessa ympäristönsuojelun isot haasteet kohdistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen estämiseen sekä vesiensuojeluun ja - hoitoon. Luonnonsuojelussa painopiste siirtyy suojeluohjelmien maanhankinnasta suojelualueiden hoidon ja käytön suunnitteluun sekä elinympäristöjen ennallistamiseen. Uhanalaisten lajien ohella luontotyyppien suojelun tarve korostuu. Vesiensuojelussa edistetään vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamista. Jätteiden loppusijoituksen/kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseksi jätteiden energiasisällön hyödyntämistä lisätään materiaalikierrätyksen ohella. Keskeinen tulevaisuuden haaste on perustettujen virkistysalueiden ylläpito ja perustamattomien toteutus. Keskeisessä asemassa tulevat olemaan metsähallitus, kunnat ja koko maakunnan kattava virkistysalueyhdistys. Tulevan kehityksen kannalta on tärkeää, että Keski- Suomeen perustetaan koko maakunnan kattava virkistysalueyhdistys. Uhkana on, että ilman toimivaa järjestelmää ja koordinointia virkistysalueiden toteutus ei edisty, niiden ylläpito heikkenee ja muut maankäyttömuodot vievät niiltä vähin erin tilaa. Virkistysalueilla on tärkeä merkitys maakunnan vetovoiman kannalta ja tämä tulee kasvamaan. 2. Keski-Suomen visio 2030 Keski-Suomen visio on (maakuntavaltuusto 11.11.2005): Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Uutta Keski-Suomen visiota 2030 on hahmoteltu mm. maakuntavaltuuston työseminaarissa 11.11.2009. Siinä visioehdotus sai alustavasti muodon: Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 7
Keski-Suomi on menestyvän yrittäjyyden, väkevä kulttuurin, turvallisen elämän ja kestävän kehityksen maakunta. Maakuntavaltuuston työryhmässä molempien versioiden todettiin sisältävän keskeisiä elementtejä, jotka kuvaavat tavoiteltavaa tulevaisuuden Keski-Suomea. Maakuntasuunnitelman laadintaprosessin edetessä vision osien tärkeysjärjestys kirkastuu ja lopulliseen visioon valikoituvat elementeistä tärkeimmät. Visio on tavoiteltava kuva tulevaisuudesta. Peruselementtejä, joista visio voi kiteytyä ovat: - yrittäjyys - tieto - taito - elämänlaatu - turvallisuus - kestävä kehitys ja puhdas ympäristö - luovuus ja kulttuuri Yrittäjyys tarkoittaa vastuuta itsestä ja tulevaisuudesta, halua ja kykyä riskinottoon sekä oivaltavuutta, innovatiivisuutta. Se on luottamusta omiin kykyihin ja yhteiskunnan luomiin mahdollisuuksiin. Sen tunnusmerkkinä on toimia taloudellisesti itsenäisesti yhteiskunnan sosiaalisten ja eettisten normien mukaisesti. Pitkällä aikavälillä kannattava ja kestävään kehitykseen perustuva yritystoiminta luo taloudelliset edellytykset ja mahdollisuudet elämänlaadun monille osatekijöille. Visio perustuu tavoitteeseen, että Keski-Suomi on maailman yrittäjäaktiivisin maakunta. Yhteiskunnallisia päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon vaikutukset yrittäjyyteen. Yritystoiminnan kehittäminen on koko suunnitelman läpikäyvänä periaatteena. Turvallinen elämä on myönteinen kokemus toimintaympäristön suomista mahdollisuuksista. Se tarkoittaa myös perusrakennetta, joka tarjoaa kansalaisille sosiaalista ja fyysistä perusturvallisuutta, yksityisiä ja julkisia palveluita sekä elin-, kulttuuri- ja luonnonympäristöä. Elämänlaatu on monessa suhteessa vaikeammin saavutettavissa ja se on eräiltä osin uhanalaisena - ei vain heikoimmin toimeen tulevissa kunnissa, vaan muutoin menestyvissä maakunnan osissa. Turvallinen elämä perustuu myös yhteisvastuullisuuteen. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa. Ekologisen kestävyyden edellytyksenä on ihmisen toiminnan ohjaaminen luonnon kestokyvyn puitteissa siten, etteivät luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus vaarannu. Se merkitsee huomion kiinnittämistä uusiutumattomien luonnonvarojen säästöön, ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtymistä ja sitä kautta päästöjen selvää vähentämistä ja puhdasta ympäristöä. Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 8
Kestävän kehityksen sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnan jäsenten kesken. Taloudellisen kestävän kehityksen pohjana on tasainen taloudellinen kasvu, joka ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kulttuurinen kestävyys vastaavasti mahdollistaa kulttuurien säilymisen ja kehittymisen sukupolvelta toiselle sekä ihmisten vapaan henkisen toiminnan ja eettisen kasvun. 3. Menestyvä yritystoiminta Kannattava ja kestävään kehitykseen perustuva yritystoiminta luo taloudelliset edellytykset ja mahdollisuudet elämänlaadun monille osatekijöille. Yrittämiseen kannustava toimintaympäristö eli luodaan edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle Keski-Suomi on maailman yrittäjäaktiivisin maakunta, joka arvostaa, motivoi ja kannustaa eettisesti kestäville arvoille perustuvaan yrittäjämäiseen työskentelytapaan, yrittäjyyteen sekä innovatiivisuuteen. Päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon vaikutukset yrittäjyyteen. Kehitetään metsä- ja teknologiateollisuuden kilpailukykyä eli varmistetaan olemassa olevien työpaikkojen säilyminen Puunjalostuksen käynnissä oleva rakennemuutos edellyttää ainutlaatuisen uutta ja luovaa toimintaa, jotta ala selviää ja menestyy jatkossa. Puunjalostus menestyy Keski-Suomessa tulevaisuudessa aloilla, jotka liittyvät tavalla tai toisella puutuotteisiin, energiaan ja ympäristöön. Teknologiateollisuuden kyky kaupallistaa maailmanlaajuisesti uusia innovaatiota tulee olemaan tärkein kilpailutekijä. Uudet elinkeinokärjet/kasvualat eli uudistetaan elinkeinorakennetta Uusista yrityslähtöisistä innovaatioista Kestävän kehityksen mukaiset uudet teknologiat, energian säästöteknologiat ja muut uudet ympäristöteknologiat. Koulutusmyynti, koulutuksen tuotteistaminen Yhdistetään teknologia ja palvelut uusiksi vientialoiksi eli pyritään kasvattamaan hyvinvointia Hyvillä ict palveluilla säästetään kustannuksia Kuluttaja arvostaa avaimet käteen periaatetta, jolloin asiakaslähtöisyys korostuu Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 9
Uudet teknologiapalvelu yrityskeskittymät 4. Hyvinvoiva ihminen on tärkein Kehittämiskokonaisuudessa tarkastellaan maakunnan väestön hyvinvoinnin edistämistä. Hyvinvointi nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväaluetta moni-ilmeisempänä ja laajempana. Mukaan tulevia teemoja ovat mm. sivistys, virkistys, turvallisuus, yhteisöllisyys, vaikuttamismahdollisuudet sekä vastuun ottaminen itsestään. Tehtäväalueella on merkityksellistä tunnistaa erityisesti väestön ikääntymisen tuomat haasteet palveluiden organisoitumiselle ja julkistalouden kestävyydelle sekä osaavan työvoiman saatavuudelle. Terveyden edistäminen Väestön ikääntyminen ja länsimainen elämäntapa ovat asettamassa terveyden edistämiselle suuria haasteita. Mikäli elämäntapamme eivät muutu, myös me keskisuomalaiset olemme tulevaisuudessa nykyistä huonokuntoisempia, ylipainoisempia ja alkoholisoituneempia. Olemme myös valveutuneempia mahdollisuuksistamme vaikuttaa omaan hyvinvointiimme. Hyvinvointi polarisoituu: osa pitää itsestään hyvää huolta, osa syrjäytyy hyvinvoinnistakin. Kansanterveydellisesti ja kunnallistaloudellisesti on välttämätöntä kohdentaa voimavaroja ennaltaehkäiseviin toimiin, jolloin julkisten toimijoiden yhteistyö järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa nousee entistä tärkeämmäksi. Terveyden edistämisen rakenteiden tulee uudistua. Julkisessa terveydenhuollossa voimavarat eivät nykyisellään riitä ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointia tukevat toimenpiteet ovat muuttumassa perusturvallisuutta edistäviksi, jossa julkinen sektori on palveluiden järjestäjä, mutta yhä harvemmin palvelun tuottaja. Hyvinvoinnin johtajuus ja vastuu säilyvät julkisella toimijalla, mutta väestötason toimenpiteet irtautuvat erilaisten järjestöjen ja vapaamuotoisten yhteenliittymien toimiksi. Merkittäviä toimijoita ovat koulut, urheiluseurat sekä vapaaehtoisjärjestöt. Viestinnän ja sosiaalisen median rooli korostuu. Keski-Suomi voi profiloitua kansalaisvaikuttamisen ja siitä kumpuavan hyvinvoinnin alueena. Luodaan maakuntaan terveyttä ja hyvinvointia edistävä rakenne sekä eri toimijoille mahdollisuudet liittyä siihen. Mahdollistetaan asiakasohjautuvuus prosessien kehittämisessä. Palveluiden saatavuus maakunnassa Tulevaisuudessa yksityinen ja kunnallinen palvelutuotanto ovat organisoituneet yhdeksi kokonaisuudeksi. Se pitää sisällään perinteisen hoidon ja hoivan lisäksi virkistyksen, kulttuurin ja liikuntapalvelut. Silti palveluaukkoja täyttämään tarvitaan kehittämisorientoituneisuutta, esimerkiksi erityisryhmien palveluissa. Tavoitteena tulee olla hallinnollisesti eheä ja alueellisesti ohjattu järjestelmä. Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 10
Julkista palvelutuotantoa joudutaan priorisoimaan huoltosuhteen heiketessä, joka luo tilaa yksityisille palveluille. Alueen sisällä palvelutarjonta eriytyy, jolloin lähipalveluita saadaan kattavasti oikeastaan vain maakunnan keskuksessa ja muualla asuvat joutuvat hakemaan palvelunsa etäämmältä. Tietotekniikka mahdollistaa neuvonnan ja ohjauksen ulottumisen koko alueelle. Yleisperiaatteena kuitenkin on kustannusten karsimisesta tehokkuuden parantamiseen. Kehittämisessä kannustetaan tilauksen ja tuotannon eriyttämiseen sekä yksityisen hoivan alan yrittäjyyteen maakunnan eri puolilla. Palvelusetelit ja -kortit sekä muut asiakkaiden valinnanvapautta korostavat maksuvälineet tulevat muuttamaan palvelutuotannon rakennetta. Luodaan hyvinvointipalveluiden tehokas kokonaisuus, joka perustuu asiakaslähtöisyyteen ja yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin, organisaatiorajat ylittävään palveluverkostoon, asiantuntemukseen sekä teknologian hyödyntämiseen. Osaava työvoima Elinkeinorakenteen ennakoinnille on tulossa isoja haasteita. Tulevaisuuden työvoimaintensiiviset alat ovat vaikeuksissa, sillä osaavista tekijöistä tulee pula. Työvoimaa pitää riittää elinkeinoelämän tuotannollisiin tehtäviin kaikki eivät voi sijoittua julkishallintoon tai hoidon ja hoivan ammatteihin. Työuraa vaihdetaan elämän aikana useasti, ja elämänuran ohjauksessa on päästävä eroon jaottelusta: miesten ammatit naisten ammatit. Koulutusorganisaatioilta edellytetään joustavuutta, nopealiikkeisyyttä ja aluelähtöisyyttä. Koulutuksen tilaamisessa korostuu alueellinen kysyntä. Ala tehostuu ja uutta teknologiaa hyödynnetään uusissa tehtävissä. Työtehtävät edellyttävät tekijöiltään toisaalta laaja-alaistumista (esim. kotiin hoitaminen, virkistysohjaus ), toisaalta erityisosaamista (esim. lääketieteen teknistyvät erikoisalat, ikäihmisten erityistarpeet, uudet turvallisuusratkaisut ). Luodaan maakuntaan hyvinvointialan rekrytointimalli, joka mahdollistaa työuran aikaisen monialaisen kehittymisen sekä osaamisen joustavan siirtymisen toimijaverkostossa. Tuloksellinen yhteistyö Viipaloituneesta rakenteesta on päästävä kokonaisuuksien hallintaan ja hyvinvoinnin johtajuuteen. Tehtävien porrastamisesta siirrytään kumppanuuteen, jossa tukitoiminnot hyödyttävät koko verkostoa ja kukin verkoston toimija voi keskittyä ydinosaamiseensa ja -palveluunsa. Verkostoon liittyvät julkiset palvelun järjestäjät ja tuottajat, yksityiset yritykset, järjestötoimijat, kuten liikunta- ja urheiluseurat, sekä luovan alan toimijat ja entistä tiiviimmin alan koulutusorganisaatiot. Luodaan edellytykset koko maakunnan kattavalle hyvinvointialan kumppanuudelle maakunnallisten ja paikallisten palvelun tuottajien yhteistyönä. Hyvinvoiva ihminen tärkeimpänä liittyy käytännössä kaikkiin pohdinnassa oleviin kehittämiskokonaisuuksiin. Kyseiset kokonaisuudet yhdistynevät jatkotyöstössä edelleen laajemmiksi. Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 11
5. Puhdas ympäristö PUHDAS YMPÄRISTÖ Ilmastonmuutos on noussut kansainvälisesti ja kansallisesti avainkysymykseksi tulevaisuutta hahmoteltaessa. Myös maakunnan ympäristöohjelma nostaa sen keskeiseen asemaan. Maapallon ilmasto on aina ollut muutostilassa. Ennusteet ilmaston lämpenemisestä tulevaisuudessa, jos ne toteutuvat, ovat kuitenkin ihmisen historiassa poikkeuksellinen nopeita. Nykyinen kehityssuunta vie Keski Suomea lämpimämpään, sateisempaan ja myrskyisämpään suuntaan. Kaikessa suunnittelussa on nyt ja tulevaisuudessa pakko huomioida kiristyvät ympäristönormit. Maakunnalle keskeisiä lähtökohtia ovat valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto ja energiastrategiasta sekä siihen liittyvä valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto ja energiapolitiikasta. Alue ja yhdyskuntarakenteen osalta lähtökohdan muodostavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Keski Suomen ympäristöohjelmassa korostuu ilmastomuutokseen varautuminen ja sen hillintä. Ohjelma painottaa neljää keskeistä teemaa. Nämä ovat alue ja yhdyskuntarakenne, liikennemuodot, energiamuodot sekä luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö. Alue ja yhdyskuntarakennetta tiivistetään Aluerakenne ja sen hajanaisuus ovat suuri haaste ilmastomuutoksen kannalta, erityisesti julkiselle liikenteelle. Asutuksessa tullaan keskittymään enenevässä määrin energian säästöratkaisuihin, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, kaukolämpöön sekä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen korjausrakentamisen kautta. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on tulevaisuuden johtotähti. Tämä tarkoittaa taajamien tiivistämistä ja uusien asuin ja työpaikka alueiden osoittamista taajamien yhteyteen, joukkoliikennekäytävien varteen ja näiden risteyskohtiin. Tulevaisuuden mahdollisuutena on joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen houkuttavuuden lisääminen. Kuntaliitokset ovat luoneet/tulevat luomaan monitaajamaisia kuntia jolloin tarvitaan entistä enemmän maakunnallista ja kuntien omia aluerakennemalleja priorisointeineen. Väestö on vähentynyt ja tulee vähenemään maakunnan keskusalueen ulkopuolisissa kunnissa. Kuitenkin kuntien keskustaajamien väestö näyttäisi useissa tapauksissa kasvaneen mikä antaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia vastata ilmastomuutokseen: Oleellista on, että taajamia tiivistetään ja uudet asuinalueet perustetaan kiinni olemassa oleviin taajamiin. Kuntien vetovoiman kannalta on tärkeää, että tällöin ei olemassa olevia virkistysalueita pienennetä tai pirstota. Rautateiden merkitys kasvaa Liikenteen suuri haaste on polttonesteiden tulevaisuus. Ihmisten ja tavaroiden kuljetuksessa pääliikkumismuotona tulee säilymään auto, käyttövoimaksi tullaan kehittämään jokin uusi energiamuoto. Matka ja kuljetusketjujen merkitys tulee kasvamaan. Tieliikenneverkosto ja sen kehittäminen säilyy tulevaisuudessakin keskeisessä asemansa. Tätä korostavat erityisesti Jyväskylän merkitys tavaraliikenteen logistisena keskuksena sekä lisääntyvät energiaraaka aineen kuljetukset. Alueen tie ja rataverkosto rappeutuu jollei sitä ylläpidetä ja kunnosteta. Tulevaisuuden ilmasto tulee vaikuttamaan tähän; Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 12
jäätymiset ja sulamiset sekä rankkasateet ja lumimyrskyt asettavat sekä tiestön ja raiteiston että kuljetus ja lastauskaluston kuin myös kuljetettavan tavaran säilytyksen uusien haasteiden eteen. Pitkän matkan matkustamisessa ja elinkeinoelämän kuljetuksissa nopeiden rautateiden merkitys kasvaa. Parhaimmillaankin sen piiriin saadaan vain pieni osa matkustamisesta ja kuljetuksista. Nopea rautatieliikenne tulee kuitenkin vähentämään Tikkakosken lentokentän merkitystä lentomatkustamisessa pääkaupunkiseudun suuntaan. Tähän vaikuttaa joko nykyisen pääradan kehittäminen tai uusi nopea yhteys. Vesiväylät ja satamat ovat tärkeitä matkailun ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Energiantuotanto ilmastovastuulliseksi Ilmastonmuutos asettaa energiatuotannon haasteiden eteen. Maakunnan energiatuotantoa kehitetään ilmastovastuulliseksi ja kestäväksi. Tämä tulee korostamaan uusiutuvien luonnonvarojen merkitystä. Uusiutuvilla ja uusiutumattomilla kotimaisilla energiamuodoilla on paikallisesti suuri merkitys mutta myös valtakunnan huoltovarmuudelle ne ovat elintärkeitä. Metsät ovat tulevaisuudessa maakunnan tärkein bioenergian lähde mutta metsällä on monta kilpailevaa ja mahdollista käyttötapaa. Metsän hyödyntämisessä panostuksia täytyy suunnata korjuu ja kuljetuslogistiikkaan sekä luonnon monimuotoisuuden ja vesien suojeluun. Energiantuotannon suuryksiköiden rinnalle nousee myös pienlaitoksia, joissa voidaan käyttää uusiutuvia polttoaineita. Myös aurinko ja tuulienergia ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia keskisuomalaisille osaajille. Turvetuotannon tulevaisuuden haasteita ovat turpeen saatavuuden ja ilmastonmuutoksen lisäksi vesistöjen ja suoluonnon tila. Ilmastonäkökulma jätehuollossa merkitsee jätteiden synnyn radikaalia vähentämistä ja siirtymistä lisääntyvään kierrätykseen. Keski Suomessa riittää tulevaisuudessa kolme jätteenkäsittelykeskusta jotka muuntautuvat vähitellen materiaalikeskuksiksi. Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 13
Tulevaisuuden tuulivoimapuisto Suomenselällä Multialla? (kuva Moventas) Maa aineshuollon pääpaino kalliokiviaineksiin Tulevaisuudessa Keski Suomi joutuu hyödyntämään melkoisesti maa ainesvarantoaan mikä johtuu pääasiassa suurista liikenneinvestoinneista. Pääpaino suunnataan kalliokiviainekseen mikä säästää harjuainesta vaativiin käyttökohteisiin ja edistää pohjavesien suojelua. Maa aineksia otetaan tulevaisuudessa kestävästi mikä tarkoittaa sitä, että alueiden käyttöön liittyvät ristiriidat on sovitettu yhteen, monimuotoisuuden kannalta arvokkaat geologiset luontotyypit ja pohjavesialueet on säilytetty, ottamisalueiden jälkikäytöstä on huolehdittu ja että maa aineksia on otettu ja käytetty säästävästi sekä taloudellisesti. Vesiluonto lisää maakunnan vetovoimaa Vesiluonto ja sen hyvä tila sekä hoidetut kulttuuriympäristöt ovat elinkeinopoliittisesti ja maakunnan asukkaiden kannalta tärkeää. Keski Suomi kuuluu osana luonnonympäristön ja maiseman kannalta merkittävään Järvi Suomen aluekokonaisuuteen. Hyvä pinta ja pohjavesien tila ja niiden suunnitelmallinen virkistys ja talouskäyttö sekä kulttuuriympäristöistä huolehtiminen tulevat lisäämään koko maakunnan vetovoimaa ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Pohjaveden suojelun ohella veden käyttökohteisiin tulee tulevaisuudessa kiinnittää entistä enemmän huomiota (kuva: Sitra, kansallinen luonnonvarastrategia) Monimuotoisuus luonnon rikkautena Keski Suomen luonnon rikkaus perustuu metsien, vesistöjen, soiden ja maatalousalueiden monimuotoisuuteen. Luonnonsuojelussa siirrytään ohjelmaperusteisesta suojelusta omaehtoiseen suojeluun. Etelä Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO ohjelma) tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Myös elinympäristöjen ennallistamisella, monitavoitteisella metsäsuunnittelulla sekä muulla yhteen sovittavalla alueidenkäytön suunnittelulla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon uhanalaiset luontotyypit ja eliölajit. Monimuo Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 14
toisuus on ilmastonmuutosta hillitsevä ja myös maakunnan vetovoimaa kasvattava tekijä. Metsät ja luonnontilaiset suot sitovat ilmakehän hiilidioksidia. Lisää virkistysmahdollisuuksia Virkistysmahdollisuuksien lisääminen kasvattaa maakunnan vetovoimaa ja ihmisten hyvinvointia. Natura alueiden hoidon ja käytön suunnittelulla sovitetaan yhteen matkailullisesti hyödynnettävien suojelukohteiden suojelu ja luontomatkailutavoitteet. Päijänteen virkistysalueyhdistys vastaa vain sen omista, Päijänteen alueella olevista alueista. Pohjoisen Keski Suomen virkistysalueyhdistys on ollut jo pitkään toimimattomana. Virkistyksen turvaamiseksi maakuntaan tulee perustaa koko maakunnan kattava yhdistys edistämään virkistysalueiden ja reitistöjen hankintaa ja ylläpitoa. Hiljaiset alueet sekä virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa. Maakunnan virkistysalueiden ja reitistöjen viitoitus on usein retuperällä toimivan virkistysalueyhdistyksen puutteen vuoksi 6. Omia vahvuuksia kehittävä aluerakenne Muutostekijät: Varmuus Ikääntyminen Keskittymiskehitys Kuntien määrä maassa vähenee ja kokoerot kasvavat Epävarmuus Demokratiakehitys Tieto, taito ja osaaminen Tietotekniikan hyödyntäminen Työssäkäynti- ja asiointialueet/seutukuntajako 2020? Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 15
Seutukuntien koon erilaisuus (vrt. Joutsa) on ongelmallinen tilastoinnissa, tukipäätöksissä ym. > mistä johtuen seutujen ominaispiirteet eivät erotu riittävästi. Seutujen vahvuudet on tuotava esiin paremmin. Työssäkäyntialueet: liikenneverkko oltava kunnossa, palveluja ei saisi keskittää vain suuriin keskuksiin, aluejako luonnollinen eli toteutuneeseen työssäkäyntiin ja elinkeinoihin perustuva. Reuna-alueiden yhteistyö yli työssäkäyntirajojen, työvoima liikkuu ja sen on oltava herkkä liikkumaan Montako kuntaa Keski-Suomessa 2020? Isot kunnat voivat olla jäykkiä reagoimaan, muutosherkkyys vähenee pieniin verrattuna Kuntamuutokset on suunniteltava huolella vaiheittain. Toistuvat liitokset tms. rasittavat kuntataloutta, koska kunnan ja toimintakulttuurin muutos liian hidasta. Kuntamuutokset on tehtävä tarvelähtöisesti palvelu ja elinkeinot etusijalla. Määrän sijaan erityisesti elinvoimaisuus etusijalla Kuntien lukumäärä tulee vähenemään. Kuntien tulisi tehdä ajoissa johtopäätöksiä, jos talous menee heikosti. Tavoitteet maakunnan yhteistyössä? - elinkeinopolitiikassa? terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa? koulutuksessa? päätöksenteossa? - Palvelut lähellä ihmisiä, ei ainoastaan keskittäen. Nykyisen verkoston toimivuus kannattaa hyödyntää mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sairaanhoitopiiriä ei tule hajottaa. - Koulutuksen oikea kohdentaminen ydinkysymys työvoiman määrän vähetessä ja koulutusta tulee järjestää joustavasti eri paikkakunnilla tarpeen mukaan. - Liikenneverkot ja logistiikka tukemaan elinkeinojen kehittämistä - Maakunnallisen yhteistyön ohjaaminen on ydinkysymyksiä. II-astetta tulisi tarkastella maakuntatasolla. - Toimintojen liiallinen keskittyminen voi kääntyä heikkoudeksi tai ongelmaksi maakunnan sisällä - Maakunnan yhteinen näkemys ja tahto valtakunnallisessa edunvalvonnassa on tärkeää. - Maakunnan sisäinen keskustelu on oleellista, maakunnan liiton rooli on keskeinen. Valtakunnallinen edunvalvonta on yhteinen asia. Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 16
- Vuorovaikutus ja tuki eri aluetasojen välillä edistävät koko maakuntaa. Jyväskylän asema valtakunnassa ja suhde muuhun maakuntaan? Koko maakunta tukee Jyväskylän vahvaa valtakunnallista asemaa. Jyväskylän tulee olla vastaavasti koko maakunnan kehittymisen tukena ja toiminta/palvelut eivät saa liikaa keskittyä. Tarvitaan enemmän keskustelua mm. kaupungin ja maaseudun välille ja miten Jyväskylän vahvaa osaamista hyödynnetään maakunnassa. Tässä keskustelussa ja toiminnassa maakunnan liitolla on keskeinen tehtävä. Halutaan yhtenäinen maakunta. 7. Osaaminen ja luovus menestyksen kulmakivinä Osaamisen uudet vaatimukset Tulevaisuuden työpaikat syntyvät todennäköisimmin sellaisille aloille, joita ei vielä tänä päivänä ole olemassa. Tämän päivän lapsia ja nuoria koulutetaan ammatteihin joita ei vielä ole. Työn tekemisen muodot muuttuvat ja työmarkkinoilla on nähtävissä siirtymä pitkistä pysyvistä työsuhteista lyhyisiin vaihtuviin työjaksoihin. Tämä asettaa myös osaamisen kehittämiselle suuria haasteita. Osaamisen merkitystä tulevaisuudessa määrittävät tiedon nopea uusiutuminen, tietoyhteiskuntakehitys, sekä työorganisaatiossa tapahtuvat muutokset, jotka edellyttävät jatkuvaa uudistumista. Työ ja koulutus suhde limittyvät toisiinsa siten, että työhön sisältyy yhä enemmän oppimista. Koulutuksen tulee nykyistä paremmin ja joustavammin vastata sekä elinkeinoelämän että julkisten työnantajien osaamistarpeisiin. Organisaatioiden ja yksittäisen työtekijän haasteena on omaksua uusia ajatuksia, käyttää hyväkseen uusia mahdollisuuksia sekä oppia uutta ja sopeutua joustavasti muutoksiin. Koulutus ja oppiminen ovat kaikilla tasoilla koko eliniän kestävää toimintaa. Keski-Suomen keskeiset osaamisalueet Keski-Suomen menestys perustuu jatkuvasti uudistuvaan osaamiseen, jolla maakunta sopeutuu globaaliin muutokseen. Kilpailuetu syntyy, kun osaamista kyetään yhdistelemään joustavasti ja luovasti uusille sovellusalueille. Maakunnan elinehto on huippuosaaminen, jota syntyy niin korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa kuin työpaikoilla ja yrityksissä. Luovien toimintaympäristöjen merkitys kasvaa. Maakunnan keskeiset osaamisalueet ovat 1) Uudistavan oppimisen asiantuntijuus, 2) Hyvinvointiosaaminen, 3) Yrittäjyysosaaminen ja 4) Ympäristö- ja luonto-osaaminen. Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 17
Kuva x. Maakunnan keskeiset osaamisalueet Uudistuvan ja uudistavan oppimisen asiantuntijuuden varassa maakunnan koulutusorganisaatiot voivat uudistua niin opetussisällöiltään ja menetelmiltään. Oppiminen on elämänikäistä ja sen kautta myös työorganisaatiot uudistuvat ja yksilöt menestyvät muuttuvassa työelämässä Hyvinvointiosaaminen näkyy maakunnassa kokonaisvaltaisena hyvinvoinnin edistämisenä. Erityinen haaste on hyvinvointialan osaavan työvoiman turvaaminen. Hyvinvointialalle keskittynyt osaaminen tarjoaa myös mahdollisuuden elinkeinoelämän uudistumiselle. Integroimalla luovasti erilaisia osaamisia ja teknologioita, voidaan synnyttää alalle innovaatioita ja uudenlaista kaupallista toimintaa. Yrittäjyysosaaminen ja yrittävä työote kaikessa toiminnassa edellyttää uudenlaista osaamista myös yrittäjyyttä tukevissa rakenteissa. Se on kykyä tunnistaa ja joustavasti tukea yrittäjyyden ja yritystoiminnan mahdollisuuksia uusilla aloilla ja alueilla, joilla on omat, perinteisistä poikkeavat toimintalogiikkansa ja ansaintamallinsa. Työelämässä yrittävä työote edellyttää osallistumisen ja inhimillisen työelämän tukemista ja vahvistamista, mikä osaltaan lisää työhyvinvointia ja tukee työurien pitenemistä. Työhyvinvoinnin edistäminen luo mahdollisuuksia osaamisverkostoille, uudenlaiselle yrittäjyydelle sekä työllistymismahdollisuuksille. Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 18
Ympäristö- ja luonto-osaaminen näkyy samanaikaisesti sekä luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä huolehtimisena että maakunnan luonnonvarojen vastuullisena hyödyntämisenä. Rakennetulla ja luonnon ympäristöllä on vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyisyyteen, esimerkiksi asuinalueiden toimivuudella ja kaavoituksella on todettu olevan suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Osaamisen vahvistaminen ja laaja-alainen verkottaminen tällä sektorilla lisää maakunnan vetovoimaa. Bioyhteiskunnan ja ilmastonmuutoksen myötä syntyy uusia asiantuntijuuksia ja työpaikkoja. Keski-Suomi on jo nyt maan johtava uudistuvien energioiden käyttäjä. Tätä osaamista hyödyntämällä, ennakoimalla ja erilaisia osaamisia luovasti verkottamalla, on mahdollista luoda pohjaa alan innovaatioille ja uudelle liiketoiminnalle. 8. Maakunnan suhde ulospäin Strategiset kehittämisalueet 1. Alueen sijainti ja kansallinen asema 2. Kilpailukykyä vahvistava globaali yhteistyö 3. Kyky kasvuun rajallisin resurssein 4. Vetovoimainen imago; Human Technology 1) Aito talousalue ja valtakunnan osakeskus Vahvat hallinnon vaikuttajaverkostot Osaamis- ja innovaatioyhteistyö kansallisesti 2) Tuloksia globaaleissa liiketoimintaverkostoissa Yritysten ja koulutuksen rikastava yhteistyö Tarjolla korkeaa osaamista ja laadukasta taitotyötä 3) Teknologiat; Cleantech, energia, elintarvikkeet Asiantuntijuusalueilla ratkaisuliiketoimintaa Hyvinvoinnin luovista ratkaisuista uutta vientiä 4) Aidosta keskisuomalaisesta ympäristöstä vaurautta Humaanisuudesta työtä ja teknologiaa Keski-Suomi tunnettu kotipesä osaamiselle, oppimiselle ja yrittäjyydelle Maakuntavaltuuston työseminaarin ryhmätyöt 11.11.2009 Sivu 19