YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 12/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/116/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Storkohmon jäteaseman toiminnan olennaista muuttamista sekä voimassa olevan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen, dnro LSU-2006-Y-944/3.7.2008 lupamääräysten 7, 10, 11, 13, 16, 24 muuttamista. Päätös sisältää ratkaisun YSL 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Ab Ekorosk Oy Launisaarentie 90 68600 PIETARSAARI LAITOS JA SEN SIJAINTI Storkohmon jäteasema sijaitsee Oy Ekorosk Ab:n omistamalla maa-alueella Kallisen kylän kiinteistöillä Kaatopaikka I RN:o 58:21 ja Ekorosk RN:o 58:22. Nyt luvitettava toiminta sijaitsee kokonaisuudessa kiinteistöllä RN:o 58:22. MUUTOKSEN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävän tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 1 momentin 13 f kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen, koska alueella käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä sekä 13 g kohdan mukaan, koska jätteitä käsitellään ja hyödynnetään enemmän kuin 10 000 tonnia vuodessa. Lupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 1.12.2008. Lupahakemusta on täydennetty 5.12.2008, 18.2.2010, 25.10.2010 ja 26.1.2011.
VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Storkohmon jäteasemalle on annettu seuraavat luvat, päätökset ja hyväksynnät: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 3.7.2008 antama päätös (Dnro LSU-2006- Y-944), joka koskee jäteaseman toimintaa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 29.7.2009 antama päätös (Dnro LSU-2009- Y-537) koskien jäteaseman tarkkailuohjelman hyväksymistä. Jäteaseman laajennushankkeelle on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2006. Alue on kaavoitettu vuonna 1992 Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa kaatopaikka-alueeksi. LAITOKSEN/TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Jäteasema sijaitsee noin 5 km etelään Kokkolan kaupungin keskustasta. Jäteasemaa ympäröivät maa-alueet ovat metsätalouskäytössä. Etäisyys lähimpään asetukseen on noin 500 metriä ja yleiseen tiehen noin 300 metriä. Maaperä, pohja- ja pintavedet Storkohmon jäteaseman välittömässä läheisyydessä ei ole vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Jäteaseman länsipuolella noin 1,5 km etäisyydellä sijaitsee Patamäen tärkeä pohjavesialue, joka on keskeinen Kokkolan kaupungin vedenhankinnan kannalta. Jäteasema sijaitsee luoteeseen laskevan moreeniharjanteen päällä. Harjanne nousee ympäristössä selkeästi erottuvaksi Tullsalobackan mäeksi. Alueen itä- ja lounaispuolella on suoalueita ja luoteessa ja pohjoisessa moreenipohjaista alavaa metsämaastoa. Alueen maaperä on pääosin heikosti vettä johtavaa silttimoreenia/silttihiekkaa. Suoalueilla moreenin päällä on turvekerros. Alueen pinta- ja pohjavedet laskevat kahteen suuntaan, lounaaseen ja kaakkoon. Jäteaseman alue on erotettu ympäröivästä maastosta leveällä ympärysojalla, johon jätealueella muodostuvat pinta- ja suotovedet kerätään.
HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Toiminnan kuvaus ja nykyinen lupa Storkohmon jäteaseman nykyinen toiminta kattaa hyötyjätteiden lajittelu-, varastointi- ja murskaustoiminnat, pilaantuneiden maa-ainesten välivarastoinnin, öljyisten maiden vastaanoton ja kompostoinnin sekä tavanomaisen jätteen sijoittamisen loppusijoitusalueelle. Toiminnalle on myönnetty ympäristölupa LSU- 2006-Y-944/ 3.7.2008 ja toiminnan tarkkailu on hyväksytty päätöksellä LSU- 2009-Y-537/29.7.2009. Voimassa olevan luvan lupamääräyksen 7 mukaan jätekeskuksen pilaantuneen maan kentälle (myöh. pima-kenttä) saa ottaa vastaan ja välivarastoida haitallisia aineita sisältäviä maa-aineksia (jätenimike 17 05 03) yhteensä 5000 t/v. Maaainesten haitta-ainepitoisuudet eivät kuitenkaan saa ylittää haitta-aineille asetettuja ongelmajätteen raja-arvoja paitsi poikkeuksellisissa tilanteissa syntyneet maat. Ympäristökeskuksen päätöksen LSU-2006-Y-944/3.7.2008 lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: 7. Välivarastointikentälle saa ottaa vastaan yhteensä 5 000 t/a haitallisia aineita sisältäviä maa-aineksia (jätenimike 17 05 03), joiden haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää haitta-aineille asetettuja ongelmajätteen raja-arvoja sekä teollisuuden jätemateriaaleja, jotka asianmukaisin liukoisuustestein osoitettuna täyttävät tavanomaisen jätteen kaatopaikan kelpoisuusvaatimukset ja lupamääräyksen 67 ehdot. Hyödynnettäväksi toimitettavia jätteitä saa varastoida kentällä enintään kolme vuotta. Loppusijoitukseen toimitettavia jätteitä saa varastoida kentällä enintään yhden vuoden. Suurin välivarastoitava jätemäärä kentällä on kerralla enimmillään 15 000 t. 10. Varastoitavien jätteiden alkuperästä, määrästä, laadusta, varastointiajoista ja käyttökohteista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. 11. Öljyisten maamassojen varastointi, kompostointi ja valutus tulee tapahtua nestetiiviillä asfaltoiduilla tai muilla sidotuilla pinnoitteilla päällystetyssä altaassa ja käsittelykentällä. Vastaanotto- ja valutusallas pitää rakentaa katetuksi. 13. Öljyisiä pilaantuneita maita, eräitä öljyjätteitä (13 05 02, 13 05 08, 17 05 03, 13 07 03) ja onnettomuuksissa syntynyttä öljyistä jätettä saa ottaa vastaan valutus ja esikäsittelyaltaisiin enintään 6 000 t/a ja jäteöljyä (20 01 26) varastointisäiliöön 11 500 t/a. Kompostointiin soveltuvia, kuivia massoja voidaan ottaa vastaan suoraan kompostointikentälle. Apuaineena voidaan käyttää kompostointiprosessissa tarvittava määrä ketunlantaa. 16. Öljyisten maiden kompostointikentällä, vastaanotto- ja esikäsittelyaltaissa sekä jäteöljyn varastointialueella syntyvät öljyiset nesteet on johdettava hiekanerotuskaivon ja automaattisella pinnankorkeudenmittauksella sekä hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta kaatopaikan vesienkäsittelyyn siten, että veden laatua pystytään tarkkailemaan ja viemäröinti voidaan poikkeustilanteessa sulkea. Öljynerottimien nesteen öljyinen kerros on poistettava säännöllisesti ja toimitettava luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi. Hiekan- ja
öljynerotuskaivojen pohjalietteet tulee tyhjentää tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Öljynerotuskaivon huoltotoimista, täyttymisestä ja tyhjennysajankohdista on pidettävä kirjaa, joka on esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. 24. Ympäristövahingon uhatessa tai ympäristövahingon sattuessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahingosta aiheutuvien haittojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toimintamalli on esitettävä jäteaseman turvallisuussuunnitelmassa. Muualla tässä päätöksessä viitatut lupamääräykset 8, 14, 29, 45, 64, 67, kuuluvat voimassa olevassa luvassa seuraavalla tavalla: 8. Maa-ainesten ja teollisuuden jätemateriaalien laatu pitää selvittää aina ennen niiden vastaanottamista jäteasemalle. Poikkeuksena, kuitenkin vastaanotettaessa lähialueella sattuneissa onnettomuustilanteissa syntynyttä pilaantunutta maaainesta, joka joudutaan siirtämään onnettomuuspaikalta viipymättä, ympäristön välittömän pilaantumisvaaran estämiseksi. Tässä tapauksessa pilaantuneen maa-aineksen laatu voidaan selvittää vasta välivarastointikentällä. Yhteys kentän tasausaltaan ja jätevedenkäsittelyjärjestelmän välillä pitää olla suljettuna siihen asti kunnes jätteen ja jäteveden laatu on selvillä. Pilaantuneita maa-aineksia, joille ei ole pilaantuneiden maiden raja-arvoja lainkaan määritetty, ei saa välivarastoida kentällä ilman asianmukaisia ja riittäviä selvityksiä ja ilman Länsi-Suomen ympäristökeskuksen erillistä hyväksyntää. 14. Kompostointikentällä voidaan käsitellä biologisesti hajoavaksi tiedetyillä öljyhiilivedyillä (pois lukien helposti haihtuvat hiilivedyt) ja polyaromaattisilla hiilivedyillä pilaantuneiden maamassoja. Öljyisten maiden kompostointiolosuhteita on tarkkailtava lämpötilaa seuraamalla ja ottamalla määräajoin kokoomanäytteitä, josta analysoidaan prosessin kehittymistä kuvaavat suureet. Kompostoitavien öljyisten maamassojen määrästä, laadusta, lisätyistä tuki- ja apuaineista (tonneina), käännöstä, mittauksista ja muista käsittelytoimista on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta pitää selvitä kunkin maaerän kulku vastaanotosta loppusijoitukseen. Valmiin kompostin sijoituskelpoisuus tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tulee osoittaa asianmukaisin haitta-ainepitoisuus- ja liukoisuustestein. 29. Kaatopaikalle saa ottaa vastaan ja sijoittaa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa, asumisessa syntynyttä tai ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa jätettä, joita ei voida hyödyntää materiaalina tai energiana. Muuta jätettä saa sijoittaa alueelle vain, jos se täyttää valtioneuvoston päätöksessä (Vnp 861/1997 ja muutettuna 202/2006) edellytetyn kaatopaikkakelpoisuuden. Mikäli kaatopaikalle tuodaan jatkuvasti kaatopaikkakelpoisuustestiä edellyttävää saman jätteen tuottajan samanlaatuista jätettä on kyseisen jätteen perusmäärittelyssä todettu laatu varmistettava vastaavuustestein kerran vuodessa. 45. Pilaantuneen maan varastointikenttä pitää rakentaa tiiviiksi niin, että haittaaineita ei pääse kulkeutumaan kentän pohjarakenteen läpi ja aiheuttamaan ympäristön pilaantumista. Kentän jätevedet pitää kerätä tiivisrakenteiseen, suljettuun tasausaltaaseen, jossa niiden laatu voidaan selvittää ennen vesien johtamista jäteaseman vesienkäsittelyyn. Mikäli vedestä havaitaan korkeita pitoisuuksia pitää vesi kuljettaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi. Väli-
varastointikentän pintarakennetta on tarkkailtava ja mikäli siinä on havaittavissa halkeamia tai muita vastaavia vaurioita tulee rakenne korjata välittömästi. 64. Mikäli kaatopaikkojen pintarakenteissa halutaan hyödyntää muita kuin edellä mainittuja jätteitä, tulee niiden ympäristöominaisuuksista, rakennusteknisistä ominaisuuksista, soveltuvuudesta ko. rakennekerrokseen ja laadunvalvonnasta esittää suunnitelma vähintään 3 kuukautta ennen jätemateriaalin käyttöä rakenteessa. Ympäristökeskus arvioi selvityksen saatuaan, voidaanko jätettä käyttää kaatopaikan pintarakenteissa, ja onko lupamääräystä tarpeen täsmentää tai täydentää. 67. Jäteaseman kaatopaikkojen ulkopuolisissa tie- ja kenttärakenteissa saa hyödyntää rakenteen vaativan määrän murskattua ja huolellisesti muusta jätteestä eroteltua ja puhdistettua lasi, betoni ja tiilijätettä. Betoni ja tiilijätteen hyödyntämisessä pitää noudattaa Valtioneuvoston asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006). Hyödynnettävän jätteen laatu pitää selvittää tutkimalla jätteen eräkohtaiset liukoisuudet ja haitta-ainepitoisuudet. Suunnitelmat jätteiden käyttökohteesta (poikkileikkauskuvat rakenteesta) ja jätteen käyttömäärästä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kuukautta ennen hyödyntämistä hyväksyttäväksi. Yhtiön hakemus ympäristöluvan muuttamiseksi Ympäristöluvan muutosta haetaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelemiseen ja hyödyntämiseen sekä öljyllä pilaantuneiden maiden kompostointiin, koska yhtiön toiminta-alueella ei ole sellaista paikkaa, jossa pilaantuneita maita voitaisiin käsitellä. Hakemuksen mukaan pilaantuneen maa-aineksen vastaanotossa Ab Ekorosk Oy:n toiminta-alueeksi on rajattu Länsi-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Suomen kunnista ne, jotka sijoittuvat 130 km säteelle Storkohmon jäteasemasta. Ympäristölupahakemuksessa esitetyt muuttuvat toiminnat: Pilaantuneiden maa-ainesten ja teollisuuden jätemateriaalien vastaanottaminen ja käsittely stabiloimalla ja kompostoimalla. - epäorgaanisilla tai orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneiden maaaineisten vastaanottamista, käsittelyä ja välivarastointia, enintään 25 000 t vuodessa. Aikaisemman luvan mukaan pilaantuneita maaaineksia saatiin välivarastoida pima-kentälle enintään 15 000 t vuodessa. - ympäristöluvan muutosta haetaan myös siihen, että pilaantumisen laatu ei rajoita maa-ainesten vastaanottamista ja, että näin voitaisiin vastaanottaa myös haitta-ainepitoisuudeltaan ongelmajätteeksi luokiteltavia maa-aineksia. Ongelmajätteeksi luokiteltavia maita otettaisiin vastaan kuitenkin vain poikkeustilanteissa. Käsittelykentälle on tarkoitus pääsääntöisesti ottaa vastaan ja käsitellä pääosin ns. lievästi pilaantuneita maita.
- stabiloinnin tai kompostoinnin jälkeen on tarkoitus käyttää maamassoja hyödyksi jäteaseman kenttärakenteissa, esimerkiksi penger- ja päällysrakenteissa, tukipenkereissä sekä osana kaatopaikkojen pohjarakennetta korvaamaan neitseellisten luonnonmateriaalien käyttöä. Käsittelyn jälkeen jätemateriaaleja tulee voida toimittaa myös muualle hyödynnettäviksi sellaisiin kohteisiin, joille on myönnetty ympäristölupa. Pima-kentän laajennus - toimintaa varten nykyistä 1,7 ha:n pima-kenttää on tarkoitus laajentaa 0,4 ha:lla. Pima-kentällä on tarkoitus kompostoida myös öljyllä pilaantuneita maa-aineksia, jotka on aikaisemmin kompostoitu ainoastaan öljyisten jätteiden kompostointikentällä. Puhtaiden ja öljyisten hiekkalietteiden käsittely geotuubeissa - jäteasemalle rakennetaan puhtaiden- ja öljyisten hiekkalietteiden käsittelyrakennus, joissa lietteitä käsitellään geotuubeissa. Rakennuksessa tapahtuva lietteiden käsittely korvaa Storkohmon alueella toiminnasta poistettua kaksi lietteenkäsittelyallasta (esitetty täydennyksessä 25.10.2010). Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätemateriaalien käsittely Pilaantuneiden maiden välivarastointi- ja käsittelykentällä on tarkoitus vastaanottaa ja käsitellä pääasiassa lievästi pilaantuneita maa-aineksia vuosittain enintään 25 000 t. Pilaantuneita maita on tarkoitus käsitellä joko stabiloimalla tai kompostoimalla. Jätteiden käsittelyyn vaikuttaa erityisesti niiden sisältämien metallien pitoisuudet ja liukoisuudet, jotka voivat vaihdella paljon. Käsittelymenetelmä valitaan maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden perusteella ja tapauskohtaisesti. Metalleilla pilaantuneet maat stabiloidaan. Öljyhiilivedyillä tai PAH-aineilla pilaantuneet maat kompostoidaan hakemuksen mukaisesti hallitusti. Maa-ainesten ja teollisuuden jätemateriaalien (esim. valimohiekka, tuhkat) laatu selvitetään ennen niiden vastaanottamista. Pilaantuneita maa-aineksia, joista ei ole määritetty pilaantuneiden maiden raja-arvoja ei välivarastoida kentällä ilman selvityksiä. Kuitenkin onnettomuustilanteissa saattaa olla tarve siirtää massoja nopeaan ja hallittuun välivarastointiin ilman riittävää selvitystä massan laadusta ja maa-aineksen laatu voidaan selvittää vasta välivarastointikentällä. Laadultaan eri lailla pilaantuneet maa-ainekset varastoidaan pima-kentällä toisistaan erillään. Stabilointi Pilaantuneiden maiden stabilointi toteutetaan eri tekniikoilla riippuen siitä, miten tai millä aineilla maaperä on pilaantunut. Hakemuksen mukaan stabiloinnissa pilaantuneeseen maa-ainekseen sekoitetaan sideaineita siten, että haittaaineiden liikkuvuus ja liukoisuus vähenevät oleellisesti. Tämän jälkeen valitaan stabilointitekniikka ja stabilointikemikaalit, esimerkiksi sementti, bitumi tai kalkki. Stabiloinnissa käytettävät reseptit tarkentuvat tapauskohtaisesti käytössä olevien pilaantuneiden maiden mukaan niin, että sideaineen laatu ja määrä määrite-
tään ennakkoon reseptin laatimisen yhteydessä. Stabilointiin sovellettava resepti laaditaan siten, että maa-aines täyttää käsittelyn jälkeen standardisoitujen liukoisuustestien vaatimukset. Silikaattisideaineilla stabiloiduilla massoilla määritetään diffuusiotestillä NEN 7345 ja bitumisideaineilla stabiloiduilla massoilla modifioidulla diffuusiotestillä NVN 7347. Stabilointireseptin valintaan vaikuttavat muun muassa käsiteltävien maaainesten humuspitoisuus ja rakeisuus sekä ainesten sisältämien haitta-aineiden laadut ja pitoisuudet. Kompostointi Alueella tapahtuva kompostointitoiminta vastaa voimassa olevassa ympäristöluvassa (LSU-2006-Y-944) olevaa toimintaa. Kompostointiprosessissa apuaineena käytetään pääasiassa ketunlantaa, mutta kompostointiin voidaan hakemuksen mukaan käyttää myös muita lantatyyppejä. Tukiaineena käytettäisiin Ekoroskin jätekeskuksesta peräisin olevaa puutarhajätettä, polttoon kelpaamatonta murskattua purkupuuta tai pilaantunutta viljaa. Tulevaisuudessa kompostointia tehdään kompostointikentän lisäksi myös laajennetulla pima-kentällä. Pima-kentän rakentaminen ja sen vesien keräily Pilaantuneiden maiden varastointi ja käsittely tapahtuu alueella olevalla sekä laajennettavalla pima-kentällä. Hakemuksen mukaan pima-kentän ensimmäinen vaihe ja tasausallas rakennettiin vuonna 2007 ja kentän pinta-ala on 1,7 ha. Uuden pilaantuneiden maaainesten varastointi- ja käsittelykentän pinta-ala on 0,4 ha. Kenttä rakennetaan sille varatulle alueelle päätökseen liitetyn asemapiirroksen nr 67050147EW.4 mukaan. Hakemuksen mukaan voidaan kentälle sijoittaa kerrallaan 25 000 t maa-aineksia (15 000 m 3 ). Kentän rakenne toteutetaan alhaalta ylöspäin lueteltuna seuraavasti: penger suodatinkangas suodatinhiekka, kerrospaksuus 0,4 m jakava murskekerros, kerrospaksuus 0,5 m kantava murskekerros, kerrospaksuus 0,15 m kolmekerroksinen asfaltti, joista kaksi alimmaista on tiivisasfalttia ja ylin kerros kulutuskerros, yhteensä 0,14 m Kentältä kerättävät vedet johdetaan kentän koillislaidalla sijaitsevaan tasausaltaaseen, josta ne ohjataan sulkuventtiilikaivon kautta kaatopaikan ympärysojaan ja edelleen käsiteltäväksi jäteaseman paikallispuhdistamoon. Jäteasemalle vastaanotettava öljyinen liete ja vesi Storkohmon jäteasemalle rakennetaan puhtaiden ja öljyisten hiekkalietteiden käsittelyrakennus, joka korvaa alueella toiminnasta poistettuja kahta lietteenkäsittelyallasta. Käytettävät prosessit ja tekniikka edustavat hakemuksen mukaan parasta mahdollista ja muuallakin käytössä olevaa tekniikkaa.
Lietteen vastaanottoasemalla vastaanotettava liete jaetaan öljyvapaaseen tai öljypitoiseen lietteeseen ja vesi poistetaan geotuubeissa (geomembraanisäkeissä). Geotuubin täytyttyä kiinteytetystä lietteestä määritetään haittaainepitoisuudet. Pitoisuuksien perusteella osoitetaan lietteelle oikea sijoitus tai käsittely. Vuosina 2005-2009 on jäteasemalla otettu vastaan öljyisiä jätteitä seuraavasti: Jätelaji Jätenimike 2005 t/a 2006 t/a 2007 t/a 2008 t/a 2009 t/a öljyinen 13 05 02 216 446 891 liete öljyinen 13 05 08 232 154 255 hiekka öljyiset 13 05 07 204 151 168 vedet pesuvedet 13 05 03 809 2309 2537 yhteensä 1245 2614 2920 701 891 Tulevaisuudessa otettaisiin öljyisiä jätteitä käsiteltäväksi enintään 5000 t/a. Hakemuksen mukaan otettaisiin jäteasemalla vastaan seuraavia jätejakeita: Jätelaji Jätetunnus Hiekanerottimien ja öljynerottimien kiinteät jätteet 13 05 01* Öljynerottimien lietteet 13 05 02* Keräilyaltaan lietteet 13 05 03* Öljynerottimien öljyinen vesi 13 05 07* Hiekanerottimien ja öljynerottimien jäteseokset 13 05 08* Välppäyksessä ja siivilöinnissä syntyvät jätteet 19 08 01 Hiekanerotuksessa syntyvät jätteet 19 08 02 Viemäreiden puhdistuksessa syntyvät jätteet 20 03 06 *tähdellä merkityt ovat ongelmajätteitä Puhtaiden ja öljyisten lietteiden vastaanottoasema Lietteiden vastaanottorakennukseen on suunniteltu rakennettavaksi yhteensä kolme vastaanottoallasta, joista yksi toimii varoaltaana. Kahdesta muusta altaasta toinen toimii vastaanottoaltaana puhtaille ja toinen lievästi öljyisille lietteille. Lietteiden vastaanotto- ja käsittelyprosessi Pumppuautot ohjataan joko altaalle 1 tai 2 riippuen onko kyseessä puhtaita hiekanerotuskaivolietteitä vai onko lietteen joukossa mahdollisesti öljyä. Molempien altaiden tilavuus on 31,3 m 3. Kolmas allas toimii varoaltaana ja sen päälle asennetaan geotuubisäkki, johon pumpataan lietteitä altaista 1 ja 2. Varoaltaan tilavuus on 32,5 m 3. Vastaanottorakennuksen takana katoksen alla on lisäksi tila toiselle geotuubille, joka on tarkoitettu puhtaille lietteille. Tämän altaan tilavuus on 3,8 m 3. Lattian alle asennetaan öljynerotuskaivo, jonka kautta kaikki geotuubeista tuleva neste ohjataan vesienkäsittelyyn. Geotuubiin lisätään polymeeriä, jonka tarkoitus on sitoa öljyä. Kokemusten ja saatujen tietojen perus-
teella öljy saostuu polymeerin vaikutuksesta. Öljynerotuskaivo on mitoitettu kuitenkin siten, että siinä vielä erottuu mahdollinen tuubista kaivoon joutunut öljy. Pumppuauto purkaa kuorman oikeaan altaaseen yksinkertaisen hiekanerottimen kautta. Tässä erottuu suurin osa hiekasta sekä muut mahdolliset kiintoaineet ja esineet ennen käsittelyä geotuubissa. Erotettu hiekka ohjataan joko puhtaiden maiden tai pilaantuneiden maiden läjitykseen. Öljyinen karkeajae siirretään kompostoitavaksi pima-kentälle, jossa haitta-ainepitoisuudet kompostoinnissa alenevat. Kun pumppuauto on purkanut lietekuorman vastaanottoaltaaseen, pumpataan altaan sisältö repivällä lietepumpulla geotuubiin, johon samanaikaisesti pumpataan polymeeriä. Geotuubiin sitoutuu sekä kiintoaines että mahdolliset öljyjakeet ja puhdas vesi valuu geotuubin läpi öljynerotuskaivon kautta jäteaseman jätevesienpuhdistusjärjestelmään. Öljynerotuskaivo varustetaan hälytyksellä ja automaattisella sulkulaitteella varotoimenpiteinä mahdollisen öljynvuodon johdosta. Geotuubit asennetaan vaihtolavoille, jotka ovat muuten tiiviitä, mutta niiden päädyt on varustettu ritilöillä, joiden kautta geotuubien läpi valuva vesi ohjautuu vastaanottorakennuksen viemärijärjestelmään ennen öljynerotusta. Geotuubit ovat kertakäyttöisiä ja niiden täyttyessä ne toimitetaan käsittelyyn sen mukaan onko niihin pumpattu puhtaita tai öljyisiä lietteitä. Geotuubikäsittelyssä syntyy jätteitä arvion mukaan seuraavasti: - hiekanerotuksen kiinteä jäte (kuivapitoisuus 1-5 %) 50-250 t/v - käsitelty liete (kuivapitoisuus 35 %) 1730-1660 t/v Arvio perustuu 5000 tonnin lietemäärän käsittelyyn. Vastaanottoaltaiden nestetiiveys Kaikki vastaanottoaltaat ja muut rakennuksen betonirakenteet rakennetaan nestetiiviiksi rakenteiksi. Nestetiiveys toteutetaan pohjalaatan ja seinien betonin avulla. Jokaisen altaan pohjalaatta sekä seinämät valetaan 300 mm nestetiiviistä teräsbetonista. Betonialtaiden rakenteiden tiiviys tarkistetaan määräajoin, kuitenkin vähintään vuosihuollon yhteydessä. Todetut vauriot korjataan viipymättä. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa. Jäteöljyn vastaanotto asemalla Jäteöljyn vastaanottoa jatketaan toistaiseksi nykyisessä erillisessä vastaanottorakennuksessa. Hakemuksen mukaan jäteöljyä voidaan myös vastaanottaa lietteiden vastaanottorakennuksen takana katoksen alla betonisessa varoaltaassa, jonka tilavuus on 4,5 m 3. Katos on suunniteltu jäteöljyn (20 01 26) ja polttonestejätteiden (13 07 03) vastaanottamiseen. Polttoaineet ja jäteöljy on tarkoitus ottaa vastaan kuutionkonteissa. Jäteasemalla on toistaiseksi otettu vastaan 10 000-15 000 kg jäteöljyä vuodessa, tulevaisuudessa määrä voi hakemuksen mukaan olla 20 000 kg/a.
Paras käyttökelpoinen tekniikka TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Hakemuksen mukaan lupaa haettavan toiminnan voidaan katsoa täyttävän BAT:lle asetettavat yleiset vaatimukset. Jätteenkäsittelyssä ja päästöjen torjunnassa käytetään nykyaikaisia ja hallittavissa olevia ratkaisuja. Haitattomampaan muotoon käsiteltyjä maita voidaan myöhemmin hyödyntää materiaalina ja siten vähentää loppusijoitukseen ohjattavan jätteen määrää. Pilaantuneiden maiden käsittely haitattomampaan muotoon on yhdenmukaista valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman kanssa, joissa ensisijaisena tavoitteena on materiaalin hyötykäyttö ennen loppusijoitusta. Hakijan esityksen mukaan nyt haetuilla muutoksilla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Lupaan haettavilla muutoksilla ei katsota olevan vaikutusta jätevesien määrään tai niiden laatuun nykyisiin ympäristölupamääräyksiin verrattuna. Päästöt ilmaan Päästöt maaperään Jäteaseman alue on erotettu ympäröivästä maastosta leveällä ympärysojalla, johon jätealueella muodostuvat pinta- ja suotovedet kerätään. Jäteaseman alueelta johdetaan vesiä alueen ulkopuolelle Såkabäckeniä pitkin Kålabäckeniin ja edelleen Perhonjokeen. Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan jätevedet tulee johtaa Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi viimeistään 31.1.2013. Hakija on arvioinut, että haju- ja pölyhaitat saattavat lisääntyä laajentuvan toiminnan takia. Pölypäästöjä voi aiheutua maamassojen kuljetuksista sekä käsittelyn yhteydessä. Pölyämistä voidaan rajoittaa peittämällä massat sekä tarvittaessa kastelemalla. Toiminnan vaikutukset maaperään eivät muutu nykyisen luvan mukaiseen toimintaan verrattuna. Maa-ainekset käsitellään puhtaammaksi tai vettä heikosti läpäiseviksi ennen hyötykäyttöä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Maa-ainesten ja teollisuuden jätemateriaalien laatu selvitetään aina ennen niiden vastaanottamista jäteasemalle. Kullekin maa-aineserälle pyritään määrittelemään vastaanoton yhteydessä massan oletettu käyttötarkoitus. Käsiteltävistä maa-aineksista kirjataan seuraavat perustiedot: päivämäärä vastaanotettujen maa-ainesten määrä ja niiden alkuperä maa-aineksen laatu (pilaantumisen laatu ja haitta-ainepitoisuudet)
Perustietojen lisäksi stabiloitavien massojen käyttötarkkailutietoihin kirjataan: maamassoilla stabiloitava alue suoritettu esikäsittely esikäsittelyssä erotetun ja stabiloinnista pois ohjatun aineksen laatu, määrä, käsittelytapa ja -paikka massan valmistuskirjanpito valmiista massasta tehdyt kokeet (vedenläpäisevyys, puristuslujuus ja liukoisuus) havaitut häiriötilanteet ja tehdyt korjaustoimenpiteet Valumavesitarkkailu Perustietojen lisäksi kompostoitavien massojen käyttötarkkailutietoihin kirjataan: auman rakentamispäivä maa-ainesten laatu aumassa (tarvittaessa haitta-aineen lähtöpitoisuus) suoritettu esikäsittely (tuki- ja apuaineiden määrä ja laatu) käsittelyprosessin aikana tehdyt mittaukset (mittauspäivämäärä, auman lämpötila, ph, kosteus, happipitoisuus sekä muutokset haittaainepitoisuuksissa) aumojen kääntöpäivämäärät aumojen purkupäivämäärä kompostoitujen massojen sijoituspaikka havaitut häiriötilanteet ja tehdyt korjaustoimenpiteet Geotuubikäsittelystä kirjataan jokaisesta liete-erästä tutkitaan haitta-ainepitoisuudet ennen sen käsittelyä geotuubissa. käsittelyn jälkeen määritetään käsitellyn lietteen haitta-ainepitoisuudet. Käsittelykentän sekä stabiloitujen massojen loppusijoitusalueen valumavesien tarkkailu toteutetaan jäteaseman hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Käsittelykentän tasausaltaan vedenlaatua tarkkaillaan massojen sisältämien, analyysein todettujen, haitta-aineiden osalta tehostetulla eräkohtaisella näytteenotolla ennen niiden johtamista alueen ulkopuolelle. Tulosten perusteella tehdään ratkaisu vesien johtamisesta tai toimittamisesta erilliskäsittelyyn. Pilaantuneiden maiden käsittely- ja varastointikentän tasausaltaan veden laatua tutkitaan tarkkailuohjelmasta riippumatta tihennetyllä näytteenotolla. Näytteenottotiheys määräytyy massojen laadun sekä vesistä todettujen pitoisuuksien mukaan, jolloin varmistetaan, että alueelta johdettavat vedet ovat laadultaan voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten mukaisia. Jäteaseman liityttyä kaupungin viemäriverkostoon päivitetään tarkkailuohjelmaa.
HAKIJAN ESITYS VAKUUDEKSI Ab Ekorosk Oy on 17.9.2010 esittänyt, että erillistä vakuutta ei tarvitse esittää. Hakija katsoo, että nykyiselle toiminnalle määrätty vakuus kattaa myös tässä lupahakemuksessa esitetyn toiminnan muutoksen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Ab Ekorosk Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakijan mukaan toiminnan käynnistymisen kiireellisyys johtuu tarpeesta saada varastossa olevat öljyllä pilaantuneet maat mahdollisimman nopeasti käsittelyyn uudelle pima-kentälle. Lisäksi hakija haluaa mahdollistaa öljyisten lietteiden vastaanoton jäteasemalla. Hakija esittää asetettavan vakuuden suuruudeksi 4 000 euroa. Takuusumma kattaisi tarvittaessa alueen siivouksen sekä pilaantuneen maan ja lietteiden poiskuljettamisen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 8.3.-6.4.2010. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kokkolan kaupungintalolla osoitteessa Kauppatori 1, Kokkola. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset Lausunnot Alueella on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä tarkastus 26.1.2010. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Kokkolan kaupungin ympäristöja rakennuslautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut 7.4.2010 päivätyssä lausunnossa muun muassa seuraavaa: Vuoden 2002 alusta lähtien Storkohmon jäteasema on Ab Ekorosk Oy:n toimialueen ainoa loppusijoitusalue. Storkohmon jätealueelle sijoitetaan kuivajätteen käsittelylaitosten ja karkealajittelun rejekti sekä Ab Ekorosk Oy:n toimialueen hyötykäyttöasemille toimitetut jätteet, jotka eivät ole hyötykäyttöön tai jatkokäsittelyyn soveltuvia. Lisäksi alueen teollisuudesta toimitetaan jätettä suoraan jäteasemalle. Ekorosk on laatinut erillisen selvityksen, joka koskee pilaantuneiden maaainesten käsittelytarvetta Ekoroskin alueella ja yhteenvetona selvityksestä voidaan todeta, että on olemassa selkeästi tarve pilaantuneiden maiden vastaan-
ottokapasiteetin nostamiselle Ekoroskin omalla jäteasemalla. Lisäksi käsittelyn jälkeen voidaan tiettyjä maa-aineksia hyötykäyttää sekä Storkohmon kaatopaikalla että muilla alueen sijoituspaikoissa, joilla on tarvittavat ympäristöluvat. Lautakunta toteaa, että Ekoroskin alueella tulee olla saatavilla sellaiset palvelut, jossa vastaanotetaan pilaantuneita maita ja ongelmajätteitä ja myös käsitellään niitä. Muuten vaihtoehtona on kuljettaminen muille vastaanottopaikoille, jolloin matkat tulevat todella pitkiksi. Lisäksi tulee huomioida erilaiset mahdolliset onnettomuustilanteet, jolloin suurehkon vastaanottokapasiteetin sijoittuminen lähialueella on merkittävä toiminta- ja kustannussyistä. Rakennettu vastaanottokenttä on pohjarakenteeltaan sellainen, että se voi ottaa vastaan ongelmajätetasolle asti luokiteltuja pilaantuneita maita. Lisäksi pohjarakenteen tarkkailujärjestelmä on toimiva ja kattava. Tämän takia lautakunta katsoo, että vuosittaisen vastaanottorajan poistaminen on perusteltua. Stabiloinnista lautakunta toteaa, että stabiloinnin jälkeen maa-massat voidaan hyödyntää tie- ja kenttärakentamisessa tai vaihtoehtoisesti sijoittaa kaatopaikkakelpoisuustestien perusteella tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Mikäli stabiloinnin jälkeen maa-aines on edelleen ongelmajätteeksi luokiteltavaa, on se kuljetettava ongelmajätteiden vastaanottoluvan omaavalle laitokselle. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa hakemuksen mukaisesti kuitenkin siten, että toiminnan ja vaikutusten tarkkailemiseksi on syytä asettaa erinäisiä määräyksiä. Lautakunta katsoo, että lupa voidaan myöntää muutoksenhausta huolimatta, koska tilanne on ennallistettavissa, mikäli lupaa ei myönnetä. Toiminnalle on kuitenkin asetettava riittävä vakuus. Lisäksi lautakunta katsoo, että tarkkailuehdot tulee tarkistaa siten, että myös nyt vireillä olevan hakemuksen mukaiset toiminnat on huomioitu. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue toteaa lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Laitoksen ympäristölupa sallii vastaanottaa kentälle pilaantuneita maa-aineksia joiden jäteluokitusta ei tunneta, edellyttäen että kyseessä on poikkeustilanteessa syntynyt pilaantunut maa-aines. Kentälle saa siten ottaa vastaan poikkeustilanteessa öljyhiilivedyillä saastunutta maa-ainesta. Näissä tapauksissa yhteys ympärysojaan pitää katkaista ja suotoveden laatu selvittää. Suotovesi voi osoittautua laadultaan sellaiseksi, että se joudutaan kuljettamaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi. Tämä pitäisi ottaa huomioon lupaehdoissa. Hakija esittää öljyllä pilaantuneiden maiden vastaanotto- ja kompostointitoiminnan laajentamista öljyisten jätteiden vastaanottopisteen ja kompostointikentän alueelta myös pima-kentälle. ELY-keskus katsoo, että kenttä soveltuu rakenteiltaan tähän toimintaan. Pima-kentän ensimmäinen vaihe ja tasausallas rakennettiin vuonna 2007. Rakennettu osa kenttää on aikaisempien tietojen mukaan pinta-alaltaan 1,7 ha. Sitä on tarkoitus laajentaa nykyisen kentän luoteispuolelle vielä 1,3 ha:n alueelle. Muutoshakemuksessa esitetyt kentän pinta-alaa koskevat tiedot eivät täsmää aikaisempien suunnitelmien kanssa. Kapasiteettimitoitukset tulisi esittää myös kentän laajentamisesta tulevien muutosten mukaisesti. Lupamääräyksissä olisi
hyvä huomioida kentän vastaanottokapasiteetti ennen laajennusta ja laajennuksen valmistuttua. Hakemuksessa todetaan, että muutoksilla ei katsota olevan vaikutusta jätevesien määrään tai näiden laatuun. Muutos kuitenkin nostaa kentällä käsiteltävien jätemateriaalien määrää, joten suotovesien laatu muuttuu sen mukaisesti tasausaltaassa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan lupaharkinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota jätekeskuksen jätevesienkäsittelyprosessin niin sanottuun siirtymävaiheeseen ja pima-kentältä johdettavien jätevesien valvontaan ja tarkkailuun. Tällä hetkellä jäteaseman jätevesienkäsittelyaltaita kuormittaa kaksi tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluetta ja välivarastointikenttä, johon otetaan vastaan vain ongelmajäteraja-arvon alittavia jätteitä, sekä öljyjätealue. ELY-keskus pyytää lupaviranomaista kiinnittämään erityistä huomiota jätemateriaalien stabiloinnin ja kiinteytyksen laadunvalvonnan ohjaamiseen hakemuksessa esitetyissä hyödyntämiskohteissa. Hakemuksessa on esitetty jätemateriaalien hyötykäyttökohteiksi kenttien penger- ja päällysrakenteet, tukipenkereet sekä kaatopaikan pohjarakenteet. ELY-keskukselle on varattu tilaisuus lausunnon antamiselle myös 25.10.2010 toimitetusta hakemuksen täydennyksestä, joka koskee puhtaiden ja öljyisten hiekkalietteiden käsittelyä geotuubeissa. ELY-keskus on täydentänyt lausuntoaan seuraavasti: Öljyiset lietteet johdetaan pumppuautosta vastaanottoaltaaseen hiekanerottimen läpi, johon jää suurin osa hiekasta sekä muut mahdolliset kiintoaineet/esineet ennen geotuubikäsittelyä. Hiekanerotuslaatikot tyhjennetään hakemuksen mukaan pilaantuneiden maiden läjitykseen. Hakemuksesta ei ilmene minkä verran kyseistä jätettä muodostuu, mikä on sen laatu ja mitä esitetään jatkokäsittelyksi. Lietteenkäsittelymenetelmässä syntyvän jätteen määrää, laatua ja tekniikan kykyä erottaa ja sitoa öljyjakeita nesteestä ei ole osoitettu hakemuksessa erityisen tarkasti. Oletuksena on, että geotuubin läpi valutettu öljyinen neste saostuu polymeerin vaikutuksesta niin hyvin, ett geotuubin läpi suotautuu puhdasta vettä. Lietteenkäsittelyaseman ja jätekeskuksen vesienkäsittelyaltaiden väliin on esitetyssä suunnitelmassa mitoitettu öljynerotuskaivo siltä varalta, että tekniikan pettäessä öljyä pääsisi polymeerisaostuksen ja geotuubin läpi. Geotuubin toimivuus tulee osoittaa seuraamalla järjestelmällisesti suotoveden laatua ennen öljynerotinta, ettei tekniikka jää pelkän hiekan- ja öljynerottimen varaan. Asiakirjoista ei käy ilmi missä täyttyneitä geotuubeja varastoidaan ja mikä on niiden mahdollinen jatkokäsittelypaikka. Hakemuksessa esitetään vastaanottopaikka jäteöljylle uuden lietteiden vastaanottorakennuksen yhteyteen. Nykyisten jäteöljyn vastaanottorakenteiden kanssa on ilmennyt ongelmia, joten ELY-keskus pitää jäteöljyn vastaanoton siirtämistä uuden rakennuksen yhteyteen hyvänä ratkaisuna. Jäteöljyn vastaanottorakenteiden tulee olla ympäristöturvalliset.
Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista 20.4.2010. Vastinetta ei ole annettu määräaikaan mennessä. Hakija on kuitenkin 26.8.2010 päivätyllä kirjeellä koonnut tarkennuksia ja kommentteja ELY-keskuksen lausuntoon seuraavasti: 1) Maamassojen vastaanotto. Mitä koskee maamassojen vastaanottoa poikkeustilanteissa on tarkoitus seurata nykyisen ympäristöluvan lupamääräystä (lupamääräys 8). 2) Öljyisten maamassojen kompostointi. Kompostoitavien maamassojen haittaainepitoisuuksia seurataan määräajoin suoritettavien testauksen avulla. Kun on todettu, että haitta-ainepitoisuudet ovat laskeneet tavanomaisen jätteen kaatopaikalle hyväksyttävälle tasolle jätteen kaatopaikkakelpoisuus varmistetaan lisäksi laboratoriotestauksin (lupamääräys 14). Pilaantuneiden maa-ainesten kentän tasausaltaan jälkeen asennetaan öljynerotin. Storkohmon kaatopaikan tarkkailuohjelman mukaan tasausaltaasta johdettavaa vettä tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Näytteestä analysoidaan tulevaisuudessa myös öljypitoisuus. 3) Pilaantuneiden maa-alueiden vastaanotto- ja käsittelykentän laajennuksen pinta-ala. Nykyisen kentän pinta-ala on 1,7 ha. Laajennukseen on aikoinaan varattu 1,3 ha. Muutoshakemuksen mukaan on varattu pilaantuneiden maiden stabilointiin ja kompostointitoimintaan kuitenkin ainoastaan 0,4 ha. Eli kentän kokonaispinta-ala koskee 2,1 hehtaarin aluetta. Hakija katsoo, että on asiallista huomioida lupamääräyksissä kentän vastaanottokapasiteetti ennen laajennusta ja laajennuksen jälkeen. 4) Jätevesien käsittely. Pima-kentän valumavedet ohjataan erilliseen altaaseen, joka on eristettävissä kaatopaikan jätevesijärjestelmästä. Altaan vesiä tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Kentän vesien seurantaa tulee kuitenkin olla sellainen, että tapauskohtaisesti tarkkaillaan niitä aineita jotka ovat peräisin sillä hetkellä kentällä olevien pilaantuneiden maa-ainesten käsittelystä. Tarvittaessa jätevedet kuljetetaan käsiteltäväksi laitokseen, joka voi käsitellä kyseiset epäpuhtaudet. Storkohmon koko alueen jätevesikäsittelyn parantamista on tarkennettu Storkohmon jäteasemalle myönnetyssä ympäristöluvassa (lupamääräys 69). 5) Pima-kentällä suoritettava stabilointi ja kiinteytys. Maiden ja materiaalien stabiloinnit ja käsittelyt suoritetaan pääsääntöisesti yhteistyössä ulkopuolisen urakoitsijan kanssa. Laadunvalvonnasta sovitaan tapauskohtaisesti valvontaviranomaisen kanssa.
Hakijaa on lisäksi kuultu ELY-keskuksen lausunnosta hiekkalitteiden käsittelemisestä geotuubeissa. Hakija on vastineessaan tuonut esille näkökohtia, jotka perustuvat toisen jätehuoltoyhtiön käyttökokemuksiin vastaavanlaisesta toiminnasta. Esierottelussa syntyvä hiekka erotetaan rei'itetyssä laatikossa, johon kertyy suuremmat esineet sekä karkeaa maa-ainesta. Karkeaa materiaalia syntyy noin 1-2 % vastaanotettavasta kuiva-aineesta. Hiekanerotuskaivoista syntyvä karkea hiekka, joka ei sisällä öljyä, siirretään kaatopaikalle. Geotuubin toimivuuden tekniikka on tarkoitus varmistaa ammattikorkeakoulussa tehtävässä lopputyössä. Toisen jätehuoltoyhtiön kokemusten perusteella öljyn erottaminen ja sitominen geomembraanitekniikalla on toiminut hyvin. Öljyn erottuminen varmistuu öljynerottimella, joka on varustettu täyttymishälyttimellä. Hakija katsoo, että käynnistymisjakson tiivistetyn seurannan ja normaalin käytöntarkkailun lisäksi ei ole tarvetta luoda ylimääräisiä koestus- ja raportointirutiineja. Lisäksi hakija katsoo, että laitoksen laatuseuranta hoituu nykyisellä virallisella tarkkailu- ja raportointiohjelman avulla. Geotuubikäsittelyssä poistettavat lietteet siirretään pima-kentälle, jonka jälkeen varmistetaan lietteen kaatopaikkakelpoisuus. Tarvittaessa liete on tarkoitus kompostoida öljypitoisuuden laskemiseksi tai kuljetetaan käsiteltäväksi luvanvaraiseen paikkaan muualle. Uusi rakennus on tarkoitus varustaa niin, että siinä voidaan tarvittaessa vastaanottaa ja varastoida jäteöljyä. Varastointi tapahtuisi 1 m 3 konteissa. Varsinainen vastaanottotoiminta jatketaan toistaiseksi nykyisessä erillisessä vastaanottorakennuksessa. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ekorosk Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Toiminnan muuttaminen käsittää pilaantuneiden vastaanoton ja käsittelyn, pima-kentän laajentamisen sekä öljyisten lietteiden käsittelyn. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen, tämän päätöksen ja ympäristöluvan LSU-2006-Y-944/3.7.2008 mukaisesti. Tällä päätöksellä muutetaan ympäristöluvan lupamääräykset 7, 10 11, 13, 24 ja 16 vastaamaan muutoshakemusta. Lisäksi annetaan uudet lupamääräykset 7a, 7b, 7c, 7d, 13a b, c, 64a ja 67a. Aluehallintovirasto määrää lisäksi, että voimassa olevan päätöksen vakuutta tulee tarkistaa siten, että jätetystä 1 000 000 euron vakuudesta ilmenee, että se koskee sekä nykyistä että tämän päätöksen mukaista toimintaa. Aluehallintovirasto katsoo, ettei vakuuden määrää ole tarpeen muuttaa. Toiminta on mahdollista aloittaa muutoksenhausta huolimatta.
Tämä päätös ei aiheuta olennaisia muutoksia Storkohmon jäteaseman tarkkailuohjelmaan, joka on hyväksytty päätöksellä nro LSU-2009-Y-537/29.7.2009. 1.3 Pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto ja käsittely 7. Pilaantuneiden maiden ja teollisuudesta peräisin olevien jätemateriaalien vastaanoton, käsittelyn ja välivarastoinnin on tapahduttava tätä tarkoitusta varten suunnitellulla ja rakennetulla vesitiiviillä kentällä, jonka pinta-ala on 1,7 ha ja jota nyt laajennetaan 0,4 ha:lla päätökseen liitetyn asemapiirroksen nr 67050147EW.4 mukaisesti. Kentän rakennekerrokset on tehtävä päätökseen liitetyn periaatepiirroksen nr 67050147EW3.6. mukaisella tavalla. Uuden kentän rakentamisessa on lisäksi noudatettava voimassa olevan päätöksen lupamääräystä 45. Jäteaseman välivarastointi- ja käsittelykentälle saa ottaa vastaan, välivarastoida ja käsitellä kompostoimalla ja stabiloimalla yhteensä 25 000 t/v pääasiassa lievästi pilaantuneita, vaarallisia aineita sisältäviä maa-aineksia (17 05 03 ja 17 05 04). Jäteasemalla saa ottaa vastaan ensi sijassa Ab Ekorosk Oy:n toimialueelta peräisin olevia pilaantuneita maita. Vastaanotettavat maamassat on tutkittava ennalta riittävän hyvin kaikkien käsittelyn kannalta merkittävien aineiden ja yhdisteiden selvittämiseksi. Haihtuvien orgaanisten aineiden pitoisuus maamassoissa ei saa ylittää raja-arvoja, jotka ovat yleisesti käytössä pilaantuneiden maa-ainesten arvioimiseksi. Eri tavoin pilaantuneet maa-ainekset on pidettävä kaikissa käsittelyn vaiheissa erillään toisistaan. Jätteitä, jotka toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi saa varastoida kentällä enintään kolme vuotta. Loppusijoitukseen toimitettavia jätteitä saa varastoida kentällä enintään yhden vuoden. Suurin välivarastoitava jätemäärä kentällä saa olla kerralla enimmillään 15 000 t ja kentän laajennuksen valmistuttua enimmillään 25 000 t. Käsittelyyn soveltumattomat maa-ainekset ja muut jätemateriaalit sekä käsittelyssä syntyvät jätteet, joita ei ole lupa hyödyntää tai käsitellä jäteasemalla, tulee toimittaa paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa niiden käsittelyyn. 7a. Stabiloitavaksi soveltuvia, ensisijaisesti epäorgaanisilla yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia saa ottaa vastaan, käsitellä sekä sijoittaa alueelle stabiloituna ja tarvittaessa suojarakentein suojattuina. Stabiloinnin side- ja apuaineet tulee valita tarkoituksenmukaisesti käsiteltävän maa-aineksen laadun mukaan siten, että maa-aineksen sisältämät haitta-aineet saadaan mahdollisimman tehokkaasti ja pysyvästi sidottua rakenteeseen. Stabiloitavaksi ei saa ottaa maaaineksia, joiden sisältämät haitta-aineet eivät sitoudu tai haittaavat stabiloitumisprosessia tai joiden muut ominaisuudet haittaavat työn toteutusta. 7 b. Stabiloimalla käsiteltyjen pilaantuneiden maa-ainesten soveltuvuus kaatopaikkasijoitukseen tai ympäristökelpoisuus kenttärakenteisiin tulee selvittää ennen materiaalin loppusijoitusta kaatopaikoille tai hyödyntämistä kenttärakenteissa. Stabiloitavista pilaantuneista maa-aineksista tulee tehdä liukoisuustutkimuk-
set (kolonnitesti ja ph-staattinen testi) joko ennen stabilointia tai stabiloinnin jälkeen murskatusta massasta. 7c. Pilaantuneen maa-aineksen sisältämien haitta-aineiden leviäminen kaatopaikkaveden mukana ympäristöön tulee ehkäistä. Pima-kentän suotovedet tulee kerätä ja johtaa erilliseen altaaseen, joka on eristetty kaatopaikan vesienkäsittelyjärjestelmästä. Vedet tulee johtaa sulkuventtiilillä varustettuun I-luokan öljynerottimeen. Tasausaltaasta johdettavista vesistä tulee muiden parametrien lisäksi tarkkailla myös mineraaliöljypitoisuutta, mikäli kentällä käsitellään öljyisiä maita. Tasausaltaan vesiä tulee tarkkailla kuusi kertaa vuodessa. Suotovedet on toimitettava muualle käsiteltäväksi mikäli vedessä on öljyhiilivetyjä tai korkeita haitta-aineiden pitoisuuksia. Tarkkailuohjelmaa tulee tarvittaessa päivittää.. 7d. Mikäli stabiloituja pilaantuneita maamassoja halutaan käyttää kaatopaikkojen pohjarakenteissa on siitä jätettävä erillinen ympäristölupahakemus aluehallintovirastolle hyvissä ajoin ennen suunniteltua ajankohtaa. 10. Varastoitavien ja käsiteltävien jätteiden alkuperästä, määrästä, laadusta, varastointiajoista ja käyttökohteista on pidettävä kirjaa sekä toimitettava yhteenveto kirjanpidosta helmikuun lopussa annettavassa vuosiraportissa. Stabiloitaessa pilaantuneita maamassoja ja teollisuuden jätemateriaaleja tulee pitää yllä tietokanta johon merkitään lisäksi seuraavat tiedot: maamassoilla stabiloitava alue, suoritettu esikäsittely, esikäsittelyssä erotetun ja stabiloinnista poistetun aineksen laatu, määrä, käsittelytapa ja paikka, massan valmistuskirjanpito, valmiista massasta tehdyt kokeet sekä havaitut häiriötilanteet ja tehdyt korjaustoimenpiteet. Kirjanpito on esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaisille. 1.4. Öljyisten jätteiden vastaanottaminen ja kompostointi 11. Öljyiset maamassat tulee varastoida ja kompostoida nestetiiviillä, asfaltoidulla käsittelykentällä. Öljyiset jätteet tulee ohjata kompostoitavaksi mahdollisuuksien mukaan uudella pilaantuneiden maiden varastointi- ja käsittelykentällä, joka on tiivis ja varustettu öljynerottimella. 13. Eräitä öljyjätteitä (13 05 01, 13 05 02, 13 05 03, 13 05 07, 13 05 08, 19 08 01, 19 08 02, 20 03 06) voidaan ottaa vastaan lietteen vastaanottoasemalla käsiteltäväksi geotuubeissa. Syntyvät jätevedet on ohjattava öljynerottimen kautta puhdistettavaksi. Kompostointiin soveltuvia, kuivia massoja (17 05 03) voidaan ottaa vastaan suoraan kompostointikentälle. Apuaineena voidaan käyttää kompostointiprosessissa tarvittava määrä ketunlantaa (20 01 06) sekä tukiaineena haravointijätettä (20 02 01), murskattua purkupuuta (17 02 01) tai pilaantunutta viljaa (02 01 03). 13a. Geotuubikäsittelystä syntyvät jätteet kuten hiekka (13 05 01*, 13 05 08*, 19 08 02), lietteet (13 05 02*, 13 05 03*) ja käytöstä poistuvista jätetuubeista syntyvä jäte (19 05 01,19 08 08*) on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava käsiteltäväksi joko omalle kaatopaikalle tai muuhun luvanvaraiseen laitokseen tai paikkaan. Kiinteytetty liete on tarvittaessa kompostoitava tai stabiloitava haitta-ainepitoisuuden vähentämiseksi.
Ennen kuin hiekka, käsitelty liete tai geotuubien jäte sijoitetaan kaatopaikalle on kaatopaikkakelpoisuudella osoitettava, että jäte täyttää tavanomaisen jätteen kriteerit. Puhdas hiekka ja puhtaasta lietteestä erotettu kiintoaine voidaan hyödyntää tavanomaisen jätteen kaatopaikan peitemateriaalina, jos jäte täyttää kaatopaikkakelpoisuudelle asetetut vaatimukset. 13b. Geotuubien toimivuutta tulee seurata tarkkailemalla käsittelystä syntyvää vettä ennen sen johtamista öljynerotuskaivoon sekä myös öljynerottimen jälkeen. Tarkkailun tulee tapahtua tehostetusti vuoden ajan geotuubikäsittelyn käynnistyttyä ja näytteet on otettava kolmen kuukauden välein. Tehostetun tarkkailun jälkeen tarkkailua on jatkettava kerran vuodessa syksyisin otettavin näyttein. Näytteistä on analysoitava ph, sähkönjohtavuus sekä mineraaliöljyt. Tarkkailutiedot tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle tiedoksi heti niiden valmistuttua. Geotuubia koskeva tutkimusraportti tulee sen valmistuttua toimittaa tiedoksi sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Lupaviranomainen voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, mikäli esitetyn raportin mukaan ilmenee, ettei käsittely toimi odotetusti esitetyn ympäristölupahakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti. 13c. Betonialtaiden rakenteiden tiiviys tulee tarkistaa määräajoin ja vähintään kerran vuodessa vuosihuollon yhteydessä. Todetut vauriot on korjattava viipymättä. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. 16. Öljyisten maiden kompostointikenttä, lietteiden käsittelyrakenteet sekä jäteöljyn varastointipaikka on viemäröitävä. Vedet on johdettava hiekanerotuskaivon ja automaattisella pinnankorkeudenmittarilla sekä hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta kaatopaikan vesienkäsittelyyn siten, että veden laatua pystytään tarkkailemaan ja viemäröinti voidaan poikkeustilanteessa sulkea. Öljynerottimien nesteen öljyinen kerros on poistettava säännöllisesti ja toimitettava luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi. Hiekan- ja öljynerotuskaivojen pohjalietteet tulee tyhjentää tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Öljynerotuskaivon huoltotoimista, täyttymisestä ja tyhjennysajankohdista on pidettävä kirjaa, joka on esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. 2.4. Poikkeustilanteet 24. Ympäristövahingon uhatessa tai ympäristövahingon sattuessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahingosta aiheutuvien haittojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toimintamalli on esitettävä jäteaseman turvallisuussuunnitelmassa. Jäteaseman turvallisuussuunnitelma tulee päivittää pilaantuneen maan käsittelyn muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Päivitetty suunnitelma tulee toimittaa pyydettäessä ELY-keskukselle. 4.8. Jätemateriaalien hyödyntäminen 64a. Stabiloituja ja kompostoituja hyötykäyttöön soveltuvia maa-aineksia tai teollisuuden jätemateriaaleja voidaan hyödyntää jäteasemalla maarakennustoiminnassa myös muualla kuin pintarakenteissa, jos luvan saaja esittää ennen
RATKAISUN PERUSTELUT hyödyntämistä ELY-keskukselle kustakin rakennuskohteesta erikseen yksityiskohtaisen rakennussuunnitelman. Suunnitelmassa on esitettävä muun muassa hyödyntämispaikka, aika, rakenteet, hyödynnettävän jätteen määrä ja laatu, sen soveltuvuus hyödyntämiseen sekä tarvittaessa riskinarvio. Kunkin jätemateriaalin soveltuvuutta tulee tutkia asianmukaisesti määrittelemällä haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden ennen hyödyntämistä. Rakennuspohja (kantavuus ja vakavuus) sekä suoja- ja tukirakenteet tulee mitoittaa ja rakentaa sekä käytettävät materiaalit valita siten, että ne kestävät niihin kohdistuvat rasitukset ja täyttävät niille asetetut vaatimukset kentän rakentamisen ja käytön aikana sekä käytöstä poistamisen jälkeen. Suunnitelma tulee jättää valvontaviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen jätemateriaalin käyttöä rakenteessa. Selvityksen saatuaan ELY-keskus arvioi, voidaanko ko. jätettä hyödyntää jäteasemalla ja onko lupamääräystä tarpeen täsmentää tai täydentää. 67a. Suunniteltaessa pima-maiden tai teollisuudelta peräisin olevien jätemaiden hyödyntämistä jäteaseman ulkopuolella tulee niiden koostumus ja liukoisuus selvittää eräkohtaisesti. Jos hyödyntäminen täyttää valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) esitetyt vaatimukset, tehdään hyödyntämisestä ko. asetuksen 6 :n mukainen ilmoitus ELYkeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten. Ympäristölupapäätös nro LSU-2006-Y-944/3.7.2008 jää näin muutettuna muilta osin voimaan. Asiassa on kyse ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentissa tarkoitetusta toiminnan olennaisesta muutoksesta ja voimassa olevan ympäristöluvan eräiden lupamääräysten muuttamisesta. Pilaantunut maamassa on jätettä tai ongelmajätettä, jonka laitos- tai ammattimaiseen käsittelyyn vaaditaan ympäristölupa. Aikaisemmin 3.7.2008 myönnettyyn lupaan on tehty muutoksia, jotka koskevat vastaanotettavien pilaantuneiden maiden laatua, määrää ja käsittelyä sekä öljyisten lietteiden käsittelyä. Toiminta lisää mahdollisuuksia jätteiden hyödyntämiselle Ekoroskin alueella. Aluehallintovirasto on muuttanut aikaisemmin myönnettyä ympäristölupaa siten, että pilaantuneita maa-aineksia voidaan varastoida ja käsitellä alueella 25 000 t/v. Määrä on huomattavasti suurempi kuin 3.7.2008 myönnetyssä luvassa. Koska stabilointi tapahtuu alueelle erikseen tuotavan sekoituslaitteiston avulla, edellyttää tämä ensin riittävän suuren varaston keräämistä alueelle. Luvan myöntämisen edellytykset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että muutoksista jäteaseman toiminnassa ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.