Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero
Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset tarjosivat kokonaisvaltaista kuntoutusta sotainvalideille ja muille vammaisille ja sairaille. 1970- ja 1980-luvulla kevyemmän kuntoutuksen ja kylpylöiden perustamisbuumi. Uusina kohderyhminä rintamaveteraanit ja työssä olevien ryhmäkuntoutus (ASLAK ja TYK).
Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (2) 1990-luvulla kapasiteetti ja käyttö kasvoivat edelleen. Muutama uusi suuri laitos vaativaa kuntoutusta varten. Uusi kuntoutuslainsäädäntö lisäsi Kelan kuntoutujien määrää. 2000-luvun alussa kapasiteetti ja käyttö suurimmillaan. Vuoden 2005 paikkeilla kysyntä alkoi vähetä (varsinkin veteraanien kuntoutus) samalla kun taloudelliset reunaehdot kiristyivät.
Kuntoutuslaitosselvitys 2009 (STM:n selvityksiä 2009:61) Tehtävänä selvittää kuntoutuslaitosten kokonaistilannetta tulevaa käyttöä varten. Laatia ehdotukset niistä toimenpiteistä, jolla kuntoutuslaitosten toimintaa voidaan tukea ja kehittää osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Selvitysmiehinä professori Pekka Rissanen Tampereen yliopistosta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.
Kuntoutuslaitosten tunnuslukuja vuonna 2008 (1) Laitoksia kaikkiaan 94 - kyselyyn vastanneet 85 Vuodepaikkoja 11 600 - joista kuntoutuspaikkoja 6 600 Majoitusvuorokaudet (toteut) 2,5 milj. - joista kuntoutusvuorokaudet 1,17 milj. Avokuntoutuskäynnit 223 000
Kuntoutuslaitosten tunnuslukuja vuonna 2008 (2) Henkilöstö yhteensä 6 500 - joista kuntoutushenkilöstö 3 300 Käyttöaste koko toiminta 65 % - kuntoutustoiminta 55 % Henkilöstön määrä on 1990-luvun kuluessa kasvanut nopeammin kuin toteutuneet kuntoutusvuorokaudet.
Kuntoutuslaitosten kapasiteetin käyttöasteen kehitys 1992-2012 käyttöaste 70 % koko toiminta kuntoutustoiminta 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1992* 1996* 2008 2012 (ennuste) * Mykrä / RAY 1993 ja 1997 * * Maksimikapasiteetti = 365 vuorokautta / vuodepaikka
Kuntoutusvuorokaudet rahoittajan mukaan vuonna 2008 Työhön liittyvät (useita rahoittajia) 4 % Järjestöt 6 % Muut 3 % Kunnat 7 % Kela 49 % Sotiin liittyvät (VK / kunnat) 31 %
Käyttöaste kuntoutuslaitosryhmittäin vuonna 2008 käyttöaste 80 % kelan kuntoutusta palveleva laitos 70 % sotainvalideja ja -veteraaneja palveleva laitos 60 % eri maksajatahoja palveleva laitos kaikki yhteensä 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % * Raja-arvona käytetty 70 %
Tilikauden tulos kuntoutuslaitosryhmittäin vuonna 2008 euroa 80 000 60 000 40 000 20 000 0-20 000-40 000-60 000-80 000-100 000 Keskiarvo kelan kuntoutusta palveleva laitos sotainvalideja ja -veteraaneja palveleva laitos eri maksajatahoja palveleva laitos kaikki yhteensä
Yhteenveto laitosten tilanteesta vuonna 2008 Kapasiteetista merkittävä osa käyttämättä. Kysynnän ennustetaan vähenevän edelleen. Uusi palvelujen hankintamenettely laitoksille vaativa, kilpailu kova. Riskit palvelujen käytön vaihteluista kokonaan tuottajalla. Investointiavustukset (RAY, Kela) on lopetettu. Laitosten tuottavuus (henkilöstö/kuntoutusvrk.) on alentunut, kannattavuus on heikentynyt. Taloudellinen tilanne useimmilla haasteellinen.
Selvitysmiesten ehdotusten pääkohdat Kuntoutuslaitostoiminnan ylikapasiteetti ja laitosten taloudellinen tilanne. Kuntoutuksen laadun, osaamisen ja vaikuttavuuden varmistaminen. Kuntoutuksen integrointi muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Näissä yhteensä 30 toimenpide-ehdotusta
Laitoskuntoutuksen kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen Kapasiteetin hallittu vähentäminen - sotainvalidien sairaskotien tulevan käytön ohjaaminen - yksittäisten laitosten varautuminen kapasiteetin vähentämiseen tai toiminnan alasajoon. Laitoskuntoutuksen kysynnän lisääminen - uusien palvelujen ja tuotteiden kehittäminen (mm. työssä olevien ja vanhusväestön kuntoutukseen).
Kuntoutuslaitosten taloudellisen tilanteen kehittäminen Sopimuskäytännöt palvelujen tilaajien ja tuottajien välillä pitkäjänteisimmiksi ja joustavimmiksi. Hankintamenettelyn keventäminen (käytännöt, lainsäädäntömuutokset?). Palvelujen hinnat kattamaan myös investointeja ja toiminnan kehittämistä.
Missä ollaan nyt? Vuosien 2009-2010 aikana muutamia laitosten konkursseja ja lopettamisia. Sairaskotien tulevaisuushanke käynnissä Monessa laitoksessa ylläpitäjäsuhteiden ja toiminnan uudelleen järjestelyjä. Laitokset joutuvat sovittamaan toimintaansa vallitseviin olosuhteisiin, kilpailutuksesta opitaan puolin ja toisin.
Kuntoutuksen integrointi sosiaalija terveyspalveluihin (1) Selvitysmiesten ehdotukset: Lääkinnällinen kuntoutus Vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteutuksesta kuuluu sairaanhoitopiireille. Laitoskuntoutus rajoittuu tiettyihin kohderyhmiin ja palveluihin.
Kuntoutuksen integrointi sosiaalija terveyspalveluihin (2) Työelämään suuntautuva kuntoutus Vastuu työssä olevien ja työttömien kuntoutuksesta Kelalla, vakuutus- ja eläkelaitoksilla tai työhallinnolla. Kuntoutuspalvelut tuotetaan pääsääntöisesti kuntoutuslaitoksissa tai muutoin yksityisellä sektorilla. Työterveyshuolto ja työpaikka tärkeitä yhteistyökumppaneita työssä olevien kuntoutuksessa.
Kuntoutuksen integrointi sosiaalija terveyspalveluihin (3) Selvitysmiehet ehdottivat lisäksi kuntoutuksen keskeisten rahoittaja- ja järjestäjätahojen kokoamista yhteen laatimaan julkisen rahoituksen piirissä olevan kuntoutuksen yhteisiä linjauksia eri toimijoiden välistä vastuunjaosta ja rahoituksesta sekä vaikuttavuutta parantavan kannustejärjestelmien kehittämistä.
Kuntoutuksen keskeinen haaste Työurien pidentäminen ja työllisyysasteen parantaminen ovat tämän päivän yhteiskunnan suuri haaste. Kuntoutuksen haasteena on osoittaa tehokkaita keinoja työssä olevien terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi sekä työttömien työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.
Sata-komitea sosiaaliturvan uudistajana (STM:n selvityksiä 2009:62) Perustehtävänä perustoimeentulon riittävyys ja työllistymisen edistäminen. Sai myös tehtäväkseen etsiä keinoja työurien pidentämiseksi. Lähtökohtana niin työssä pysyminen kuin osatyökykyisten, työttömien ja vaikeasti työllistyvien työhön pääsy.
Sata-komitean ehdotukset kuntoutuksesta (1) Tavoitteena kuntoutuksen oikeaaikaisuus ja viivytyksetön käynnistyminen. Keinona kuntoutuksen vastuutahojen velvollisuuksien täsmentäminen ja kuntoutujalähtöisen ohjausmallin kehittäminen.
Sata-komitean ehdotukset kuntoutuksesta (2) Tarkennetaan ammatillisen kuntoutuksen työnjakoa koskevia säännöksiä. Säädetään viranomaisille velvoite enintään kolmen viikon kuluessa ratkaista, minkä tahon vastuulle kuntoutustarpeen arviointi kuuluu. Arvioidaan regressiosäännösten toimivuutta. Tehostetaan Kelan tehtävää arvioida kuntoutustarvetta päivärahakaudella (SV-laki)
Sata-komitean ehdotukset kuntoutuksesta (3) Sata-komitean valmisteluryhmä luonnehti erilliset kuntoutukseen ohjausmallit työssä oleville - ohjausvastuu ensisijaisesti Kelalla ilman työsuhdetta oleville - ohjausvastuu ensisijaisesti työ- ja elinkeinohallinnolla
Sata-komitean ehdotukset kuntoutuksesta (4) Lisäksi komitea ehdotti Kelan harkinnanvaraisesti kustantaman psykoterapian siirtäminen Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin (toteutuu vuonna 2011). Kelan kustantaman vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen ikärajan korottaminen 65 vuodesta 67 vuoteen.
Kuntoutuksen toimijoiden yhteiset haasteet Lainsäädännön, toimintaperiaatteiden ja menettelytapojen muutokset (lainsäätäjien ja viranomaisten tehtävä). Kuntoutuspalvelujen kehittäminen vastaamaan tämän päivän työelämän todellisuutta (palvelujen tilaajien, tuottajien, työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistyönä). Palvelujen ja kuntoutusprosessien laadun ja vaikuttavuuden jatkuvaa arviointia.
Tuumasta toimeen Kuntoutus nostettava näkyvästi esille työurien pidentämistä koskevaan keskusteluun. Sata-komitean ehdotukset kuntoutuksesta on toteutettava (mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan?). Pulinat pois ja kaikki tahot mukaan yhteiselle asialle.
OECD suositus: Miten uudistukset viedään läpi Tee uudistuksen tarpeesta asiaa Valmistele kattava uudistuspaketti uudistusten sarja ehkä viisaampi kuin kertarysäys Kehittele konsensusta ehdotuksista Varmista tinkimätöntä uudistuksen toteutusta ja seuraa sitä kaikilla tasoilla