Petri Tverin Ajoneuvotarkastusten työohje Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Auto- ja kuljetustekniikka Opinnäytetyö 23.5.2014
Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Petri Tverin Ajoneuvotarkastusten työohje 19 sivua + 2 liitettä 23.5.2014 Tutkinto Insinööri (AMK) Koulutusohjelma Auto- ja kuljetustekniikka Suuntautumisvaihtoehto Jälkimarkkinointi Ohjaajat Business Manager Matti Paananen, SGS Oy Koulutuspäällikkö Heikki Parviainen, Metropolia AMK Tässä opinnäytetyössä luotiin työohje leasing-käytöstä palautuvien autojen tarkastamiseen. Lisäksi tutkittiin, miten tarkastusten korjausehdotukset ja kustannuslaskelmat korreloivat todellisten korjaustapojen ja kustannusten kanssa. Työn tilaaja on SGS Inspection Services Oy, joka tuottaa tarkastuspalvelun leasing-yhtiö LeasePlanille. Tähän asti autotarkastajan ainoa kirjallinen ohje on ollut LeasePlanin asiakkaitaan varten julkaisema opas Fair Wear & Tear. Kyseinen julkaisu ei kuitenkaan anna ohjeita tarkastuksen tekemiseen vaan ainoastaan määrittää minimistandardit poikkeamille ajoneuvoissa. Tämän työn tarkoituksena ei ole korvata tuota ohjetta vaan luoda ohjeistus tarkastuksen eri työvaiheisiin. Työssä kerrotaan tarkastuksen periaatteista ja kuvataan koko tarkastusprosessi. Lisäksi ohjeistetaan tarkastajan työ vaihe vaiheelta. Tämä on opinnäytetyön lyhennetty julkinen versio. Avainsanat työohje, kustannusarvio, tarkastus
Abstract Author Title Number of Pages Date Petri Tverin Inspection Manual for Returned Leasing Vehicles 19 pages + 2 appendices 23 May 2014 Degree Bachelor of Engineering Degree Programme Automotive and Transport Engineering Specialisation option Automotive Aftersales Instructor(s) Matti Paananen, Business Manager, SGS Oy Heikki Parviainen, Head of Degree Programme The purpose of this thesis was to create a manual for the inspector of returned leasing vehicles. It was also decided that a study of differences between repair methods and costs was included in the thesis to find out how different appraisal programs correlate with each other. So far the only written guide for the vehicle inspector has been Fair Wear & Tear, a guide published by LeasePlan for its own customers. This publication does not, how-ever, give any instructions on how to perform the actual task of inspecting a vehicle. The purpose of this thesis was to create such a manual. This thesis explains the principles behind vehicle evaluation and describes the whole process. This is the abbreviated public version of the thesis. Keywords manual, appraisal, repair cost
Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Toimeksiantaja ja asiakas 2 2.1 SGS Inspection Services Oy 2 2.2 LeasePlan Finland Oy 2 3 Ajoneuvojen tarkastus 2 3.1 Tarkastuksen tavoite 2 3.2 Riippumattomuus 2 3.3 Normaali ja poikkeava kuluminen 2 3.4 Prosessi 3 4 Työvälineet 6 5 Työohje 7 5.1 Aikataulu 7 5.2 VIN / Matkamittari 8 5.3 Inventaario 9 5.4 Lisävarusteet 9 5.5 Renkaat 9 5.6 Poikkeamat 9 5.7 Kamera 10 5.8 Kuvat 17 5.9 Kommentit 17 5.10 Tarkastuksen päättäminen 17 5.11 Valmiin raportin tarkastaminen 17 6 Korjauskustannusvertailu 18 7 Lopuksi 19
Liitteet Liite 1. Korjauskustannusvertailu Liite 2. Varaosahintavertailu
Lyhenteet VIMS Vehicle Inspection Management System. Ohjelmisto, jonka avulla ajoneuvotarkastukset tehdään. VIN Vehicle Indentification Number. Ajoneuvon yksilöivä valmistetunnus, alustanumero.
1 1 Johdanto Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda työohje auttamaan autotarkastajan tehtävään perehdyttämisessä ja toisaalta muistin tueksi jo kokeneemmallekin tarkastajalle. Opinnäytetyön tilaaja on SGS Inspection Services Oy, joka on johtava tarkastus- ja verifiointialan yritys sekä Suomessa että maailmalla. SGS vastaa LeasePlanin palautuvien leasing-autojen riippumattomasta tarkastuksesta. Tämä on ensimmäinen kirjallinen ohjeistus kyseiseen tehtävään ja koska tätä autotarkastajan työtä Suomessa tekee vain yksi henkilö on selvää, että ohjeelle on tarvetta. Lisäksi tässä opinnäytetyössä on vertailtu tarkastusyrityksen tuottamia ajoneuvojen korjauskustannusarvioita todellisiin, automaalaamon tekemiin. Vertailussa on huomioitu työmenetelmät sekä materiaali- ja työkustannukset. Aiheesta esitetyt arviot pätevät työn valmistumishetkellä. 2 Toimeksiantaja ja asiakas Tässä luvussa esitellään lyhyesti ajoneuvotarkastukset suorittava ja ne tilaava yritys. 2.1 SGS Inspection Services Oy SGS on maailman johtava tarkastus-, verifiointi-, testaus- ja sertifiointiyritys. Maailmanlaajuisesti työntekijöitä on yli 80 000, ja verkosto kattaa yli 1650 toimipaikkaa ja laboratoriota. SGS vastaa Suomessa LeasePlanin leasing-käytöstä palautuvien autojen riippumattomasta tarkastuksesta. Samaa yhteistyötä tehdään 20 maassa. Suomessa yhteistyö alkoi vuonna 2005. 2.2 LeasePlan Finland Oy LeasePlan on maailman suurin yritysautojen hallinnointi- ja rahoitusyhtiö. Suomessa se palvelee yrityksiä ja yhteisöjä, joilla on yli 10 ajoneuvon kanta. LeasePlanilla on
2 toimintaa 32 maassa, ja se työllistää yli 6500 henkilöä. Suomessa hallinnoitavan autokannan koko on noin 20 000 kappaletta. 3 Ajoneuvojen tarkastus Leasing-käytöstä palautuvien autojen tarkastukset suoritetaan LeasePlanin palautuvien autojen vastaanottopisteessa Vantaalla. Vuosittain autoja palautuu ja tarkastuksia tehdään noin 4000 kappaletta. Tarkastus on visuaalinen ja siinä käydään läpi auton tiedot, dokumentit ja varusteet. Auton kunto tarkastetaan ja mahdolliset poikkeamat kirjataan ja niistä aiheutuvat korjauskustannukset raportoidaan. Auto, dokumentit ja poikkeamat valokuvataan. Muodostunut raportti toimitetaan LeasePlanille, joka puolestaan lähettää sen edelleen auton palauttaneelle yritykselle. 3.1 Tarkastuksen tavoite Tarkastuksen tavoitteena on luoda raportti, jossa auton kunto on arvioitu objektiivisesti ja systemaattisesti. Tarkastukset suoritetaan aina samoja arviointikriteerejä noudattaen siten, että ne ovat keskenään vartailukelpoisia. Raportista auton palauttanut yritys näkee, miten mahdolliset vauriot on arvioitu, ja samaten tulevalle ostajalle muodostuu käsitys ajoneuvon mahdollisesti vaatimista kunnostustoimenpiteistä. 3.2 Riippumattomuus Sekä auton käyttäjä että tuleva ostaja voivat luottaa siihen, että tarkastus on suoritettu määrättyjen standardien mukaisesti ja läpinäkyvästi. 3.3 Normaali ja poikkeava kuluminen Koska kysymys on rahasta ja asiakkaalta veloitettavasta vahingonkorvausluonteisesta kustannuksesta, täytyy olla olemassa kirjallisesti määritellyt minimistandardit
3 poikkeavalle kulumisella. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että kaikki mikä asiakkaan ohjeistuksen perusteella sellaiseksi voidaan tulkita, sitä kuitenkaan olisi. Kysymys on siis siitä, että määritettyjen standardien sisällä poikkeama voidaan todeta ja veloittaa mutta niin ei ole pakko tehdä. Jokainen ajoneuvo on yksilö, jonka arviointi tapahtuu viime kädessä tarkastajan ammattitaidolla ikään ja ajomäärään peilaten. 3.4 Tarkastusprosessi Tarkastusprosessissa käydään läpi seuraavat asiat: rekisteritunnus merkki mallisarja mallin tarkennus sisustuksen väri ulkoväri valmistenumero mittarilukema viimeksi tehty huolto pääavain vara-avain rekisteriote korjaamokäsikirja (lue huoltokirja) käyttöopas lisävarusteet poikkeamat.
4 Auton tarkastus suoritetaan visuaalisesti käymällä huolellisesti ja systemaattisesti läpi ajoneuvon sisä- ja ulkopuoli. Havaitut poikkeamat kirjataan ja yksilöidään mahdollisimman tarkasti. Poikkeamat valokuvataan ja niin sanottujen standardikuvien lisäksi jokaisesta poikkeamasta otetaan kaksi kuvaa: yksi etäältä ja toinen lähempää. Etäämmältä otetun kuvan tarkoitus on osoittaa poikkeaman sijainti ja suuruus, lähikuva puolestaan kertoo yksityiskohtaisemmin, mistä on kyse. Etäältä otettu kuva rajataan siten, että poikkeama on mahdollisimman keskellä kuvaa. Samaa periaatetta käytetään lähikuvassa. On ymmärrettävä, että tarkastus suoritetaan LeasePlanin laatimien ohjeiden mukaisesti objektiivisesti ja tasalaatuisesti ajoneuvosta toiseen. Tarkastajalla on toki mahdollisuus käyttää omaa harkintaa ja niin tuleekin tehdä, mutta tämän harkinnan pohjalta tehtyjen päätösten tulee olla objektiivisesti perusteltavia. Havaitut poikkeamat merkitään siten, että niiden koko ja sijainti käy mahdollisimman hyvin ilmi otattavista valokuvista. Merkinnälle on kaksi vaihtoehtoa, joita voidaan soveltaa yhdessä ja erikseen. Merkinnässä voidaan käyttää vesiliukoista tussia sekä magneettisia merkintänuolia ja 150 mm:n mittoja. Ei-magneettisiin pintoihin kuten laseihin tai puskureihin kiinnittämistä helpottaa käytettävissä oleva sinitarramainen massa. Tällä hetkellä tussimerkintää ei asiakkaan toivomuksesta käytetä. Renkaiden urasyvyydet mitataan ja kirjataan. Kuluneisuusraja on kesärenkaiden kohdalla 4 mm ja talvirenkaiden 5 mm. Mikäli mainitut urasyvyydet alitetaan, merkitään renkaille poikkeama. Rengas voidaan merkitä kuluneeksi myös esimerkiksi siinä tapauksessa, että huomattava osa nastoista puuttuu, vaikka urasyvyyttä olisikin vähintään mainittu 5 mm. Tuulilasin kuntoa arvioidaan oheisen kuvan (kuva 1) avulla siten, että alueella A ei saa olla vaurioita. Tuulilasin alue A on vaakatasossa 290 mm leveä alue, jonka keskikohtana on ohjausakseli. Pystysuunnassa alue rajautuu ajoneuvon rakenteiden mukaan siten, että ajateltaessa eripituisia kuljettajia on jokaisella esteetön näkyvyys ajoneuvon tuulilasiin kun katse on vaakatasossa tai suuntautuu alaviistoon tietä kohti. Toisin sanoen pois rajautuvat esimierkiksi mittariston kehyksen ja toisaalta häikäisysuojan taakse jäävät alueet. Muualla kuin alueella A sallitaan korkeintaan 1 cm:n mittaiset halkeamat. Poikkeamaksi merkitään kuitenkin kaikki halkeamat.
5 Kuva 1. Tuulilasivaurioiden arvionnin apukuva, kriittisenä alue A (Fair Wear & Tear, LeasePlan 2014) Korjaustapojen ja -aikojen valitsemista ei tässä ohjeessa käydä läpi, koska lähtökohtaisesti tarkastajalla tulee olla riittävä koulutus tai kokemusta määritelläkseen kyseiset asiat itse.
6 4 Työvälineet Ajoneuvotarkastajan työvälineet (kuva 2) tietokone, VIMS-ohjelmisto langaton tablet, VIMS-ohjelmisto kamera, langaton tiedonsiirto urasyvyysmittari magneettiset merkintänuolet ja mitat. Kuva 2. Kannettava Heavy Duty Tablet ja muuta välineistöä VIMS on SGS:n itsensä kehittämä ohjelmisto ajoneuvojen arviointiin.
7 5 Työohje Kun auto on kuivunut pesun jäljiltä, voidaan se tarkastaa. Auto ajetaan tarkastuspisteeseen kohdevalojen alle ja etsitään auto kannettavan tabletin listasta. Valitaan auto listasta ja aloitetaan tarkastus seuraamalla tarkastusohjelmiston järjestystä. Tarkastus suoritetaan SGS:n oman tarkoitukseen tehdyn VIMS-ohjelmiston avulla (Vehicle Inspection Management System) kannettavaa päätettä apuna käyttäen. Tarkastusprosessi etenee tarkastusohjelman mukaisesti, ja se on jaettu 10 osioon. Vastaava määrä välilehtiä löytyy kannettavan tarkastustabletin ohjelmasta. Seuraavassa vaiheet käydään läpi siten, että luettuaan tämän ohjeen käyttäjällä on käsitys eri vaiheista ja niissä suoritettavista toimenpiteistä. 5.1 Aikataulu Aikataulu-välilehti on vasemmalla ensimmäisenä. Välilehdellä näkyy lista LeasePlanin tekemistä tarkastustilauksista. Tilauksen tekoajankohta on otsikon Postituspäivä alla. Autot pyritään tarkastamaan samassa järjestyksessä, vanhimmasta tilauksesta aloittaen. Ajoneuvon tarkastus aloitetaan korostamalla autoa vastaava rivi tarkastustabletin kynällä (rivin tausta muuttuu oranssiksi) ja näpäyttämällä Valitse ajoneuvo painiketta: korosta rivi näpäytä Valitse ajoneuvo -painiketta. Esiin tulee erillinen sivu, johon syötetään auton rekisteröintipäivä, merkki ja malli. Samoin syötetään sisustuksen ja maalipinnan väri sekä tehdään merkintä, mikäli kyseessä on metalliväri. Tämä vaikuttaa mahdollisten maalaustöiden hinnoitteluun myöhemmässä vaiheessa.
8 5.2 VIN ja matkamittari Välilehti on toinen vasemmalta katsoen. Tällä välilehdellä tarkistetaan ajoneuvon VIN eli valmistenumero ja vahvistetaan se kirjoittamalla uudelleen tai kopioimalla. VIN tulee todeta rekisteriotteesta tai muusta auton dokumentista. Näiden puuttuessa valmistenumero todetaan suoraan ajoneuvosta ennen vahvistamista. VIN voidaan kopioida näpäyttämällä ylemmän kentän kohdalla näppäimistökuvaketta ja uuden ruudun auettua pitäen kynän näppäintä alas painettuna näpäytetään VINnumerosarjaa. Tällöin saadaan avattua valikko josta näpäytetään copy. Palataan välilehdelle ja näpäytetään alemman VIN-kentän kohdalla paste. Matkamittarin lukema todetaan ja syötetään kahdesti. Viimeisimmän huollon ajomäärä todetaan huoltokirjasta ja syötetään sille varattuun kenttään. Samoin syötetään vastaava päivämäärä. Jos tietoja ei ole saatavissa tai ne on epäselvästi merkitty, kenttiin ei tehdä merkintöjä. Tälle välilehdelle merkitään myös, mikäli havaitaan, että autossa on tupakoitu: tarkista ja vahvista VIN tarkista, kirjaa ja vahvista matkamittarin lukema tarkista ja kirjaa viimeisimmän huollon ajankohta ja mittarilukema jos autossa on tupakoitu, rastita ruutu. 5.3 Inventaario Inventaario-välilehti on kolmas vasemmalta laskien. Välilehdelle merkitään ajoneuvon avaimet ja dokumentit, kun niiden on todettu olevan mukana ajoneuvossa. Listassa on 14 kohtaa, mutta tällä hetkellä tarkastus sisältää niistä 5; muita ei huomioida. Nämä ovat alkuperäinen avain, vara-avain, rekisteriote, käyttöopas ja korjaamokäsikirja (lue huoltokirja). Mikäli kaikki mainitut ovat mukana autossa eikä niiden kunnossa ole huomautettavaa, merkitään ruksi vastaavaan kohtaan ja jatketaan tarkastuksessa seuraavalle välilehdelle. Jos puutteita havaitaan, lisätään poikkeus. Jos avain tai dokumentti on tallessa mutta siinä on jotain huomautettavaa, merkitään ruksilla kohde havaituksi ja Lisää poikkeus -
9 näppäimellä yksilöidään poikkeama. Mikäli avain tai dokumentti puuttuu ei ruksia merkitä ainoastaan poikkeus. 5.4 Lisävarusteet Lisävarusteet-välilehti on neljäs vasemmalta laskien. Merkitään autossa havaitut lisävarusteet. Alumiinivanteet merkitään vain, jos ne on sekä kesä- että talvirengassarjoissa. Edelleen, jos autossa ei ole tarkastushetkellä toista rengassarjaa kyydissä, ei alumiinivanteita merkitä, vaikka autoon asennettuna sellaiset sillä hetkellä olisikin. 5.5 Renkaat Renkaat-välilehti on viides vasemmalta laskien. Merkitään renkaiden koko, kulutuspinnan syvyys ja valmistaja. Autoon asennettuna oleva rengaskerta merkitään yksityiskohtaisesti jokainen rengas erikseen. Mukana irrallaan olevasta sarjasta kulutuspinnan syvyys merkitään kuluneimman mukaan. Kuluneisuusrajat ovat tällä hetkellä seuraavat: kesärenkaat: kulutuspinnan syvyys < 4 mm: rengas on kulunut talvirenkaat: kulutuspinnan syvyys < 5 mm: rengas on kulunut. 5.6 Poikkeamat Poikkeamat-välilehti on kuudes vasemmalta laskien. Tässä vaiheessa auto tarkastetaan visuaalisesti sisä- ja ulkopuolelta ja havaitut poikkeamat kirjataan. Perusohje on se, että poikkeamaksi luokitellaan vaurio tai kuluma, jota ei voida auton iän ja ajomäärän puitteissa pitää normaalina. Hyväksyttävän ja poikkeavan kulumisen minimistandardin määrittelee LeasePlanin ohjeistus aiheesta. Välilehden vasemmanpuoleisessa kentässä on lueteltu kaikki auton osat. Hahmottamisen helpottamiseksi ne on jaoteltu osioihin. Havaittaessa poikkeama se kirjataan valitsemalla kyseinen osa valikosta, jolloin aukeaa uusi valintaikkuna
10 poikkeaman laadun, vakavuuden ja siitä seuraavan korjauskustannuksen syöttämiseksi ohjelmaan. 5.7 Kamera Tässä vaiheessa otetaan valokuvat ja siirretään ne raporttiin. Alla kooste peruskuvista, jotka otetaan aina. Kuva 3. Kooste peruskuvista Pääkuva (kuva 4) otetaan kuljettajan etukulman suunnasta eli vasemmalta etuviistosta. Asiakkaan toive on, että taustaseinälle kiinnitetty logo näkyy kuvassa, ja tähän pyritään, mikäli näköesteitä ei ole. Kuva 4. Pääkuva
11 Sisäkuva (kuva 5) otetaan kuljettajan oviaukosta ja kuvaan pyritään saamaan istuinosa, mittaristo, ohjauspyörä ja vaihdevalitsin. Kuva 5. Sisäkuva
12 Mittaristosta kuvataan ajokilometrilukema (kuva 6). Kuva 6. Mittarilukema Seuraavaksi kuvataan avaimet, huoltokirja, rekisteriote ja käyttöohjekirja. Avaimet sijoitetaan samaan kuvaan tuoreimman huoltomerkinnän kanssa. Tämän jälkeen kuvataan mahdolliset aiemmat huoltmerkinnät sekä rekisteriote ja käyttöohjekirja. Kiinnitetään huomiota siihen, että auton käyttäjän tai tämän yrityksen tiedot eivät näy kuvissa. Kuva 7. Avaimet, huoltokirja, rekisteriote ja käyttöohjekirja
13 Takaviistokuva (kuva 8) otetaan siten, että auton oikea kylki näkyy. Kuva 8. Oikealta takaviistosta Toinen rengaskerta kuvataan (kuva 9), kuvasta käytävä ilmi vanteiden tyyppi (pelti tai alumiini). Jos osa rengaskerrasta on muualla kuin tavaratilassa, otetaan kuva niistäkin. Kuva 9. Kyydissä olevat renkaat, vanne näkyy kuvassa
14 Edellä esitettyjen peruskuvien lisäksi otetaan kuvat havaituista poikkeamista. Pääsääntönä kaksi kuvaa jokaisesta poikkemasta, yleiskuva ja lähikuva. Tarkastele auton pintoja eri korkeuksilta ja eri kulmista. Moni kolhu jää kokonaan huomaamatta kohtisuoraan katsottaessa ja tämä koskee myös laajoja muodonmuutoksia. Seuraavassa kaksi havainnollistavaa kuvaa siitä, miten suurikin vaurio voi olla lähes näkymätön riippuen katselukulmasta (kuva 10). Kyseessä on Audi A4, jonka kuljettajanpuoleinen etuovi on ajettu kiinni esteeseen sillä seurauksella, että pellissä on useita kolhuja ja reilusti venymää. On huomionarvoista, miten selkeästi vaurio näkyy tarkasteltaessa autoa tarpeeksi viistosta kulmasta
Kuva 10. Sama vaurio kuvissa, viistosta näkyvyys erinomainen 15
16 Seuraavassa kuvaparissa (kuva 11) esimerkki sisustuksen vaurion kuvaamisesta. Kuva 11. Viilto vasemman etuistuimen selkänojassa. Lähikuva kertoo vaurion vakavuuden, etäämmältä otettu kuva kertoo sijainnin. Mittatiedot ovat raportissa.
17 Kun kaikki kuvat on otettu, ne siirretään raporttiin valitsemalla kamerasta langaton siirto ja näpäyttämällä tarkastuspäätteeltä kuvien siirtokuvaketta kynällä. 5.8 Kuvat Kohdistetaan kuvat. Peruskuvien kohdalle merkitään täppä ruutuun standardikuva ja poikkeamat kohdistetaan vastaaville tekstiriveille, jotka näkyvät listana välilehden oikeassa reunassa. 5.9 Kommentit Kommentit-välilehdelle voidaan kirjoittaa vapaasti sellaista tietoa, mikä katsotaan tarpeelliseksi eikä ole tullut muualla ilmaistuksi. 5.10 Tarkastuksen päättäminen Päätetään tarkastus ja lähetetään tietokantaan. 5.11 Valmiin raportin tarkastaminen Valmis raportti on tarkastettavissa SGS:n selainpohjaisessa järjestelmässä jossa siihen voidaan myös tarpeen vaatiessa tehdä muutoksia. Oheisessa taulukossa (taulukko 1) raportin korjaustapalyhenteet.
18 Taulukko 1. VIMSin korjaustapalyhenteet PD NA RF RM SR RR PLR PO ON RP CL kolhun korjaus ilman maalia ei toimintaa pinnoita / maalaa uudelleen korjaa metalli / pinnoita uudelleen täsmäkorjaus poista ja vaihda muovikorjaus kiillotus muu, katso merkintä korjaa puhdista 6 Korjauskustannusvertailu Työohjeen laatimisen lisäksi päätettiin tutkia, miten lähellä todellisuutta tarkastusten tuloksena syntyvät korjauskustannusarviot ovat. Selvityksen kohteena olivat korjaustavat sekä työ- ja materiaalikustannukset. Tutkimus aloitettiin valitsemalla keväällä 2014 valmistuneista tarkastusraporteista erityyppisiä vaurioita, joiden korjaus edellyttäisi vähintään maalausta ja joissakin tapauksissa myös metallin oikaisua tai muovikorjausta. Tutkimus rajattiin koskemaan auton ulkopuolen metalli- ja muoviosien vaurioita näiden ollessa sekä yleisyydeltään että kustannustasoltaan merkittävimmät. Sisustuksen, lasipintojen ja renkaiden sekä vanteiden vaurioita ei sisällytetty tutkimukseen. Edelleen, auton alusta sekä tekniikka kokonaisuudessaan ei sisälly kuntotarkastukseen sen rajoittuessa visuaalisesti havaittaviin poikkeamiin. Raporttien valinnan jälkeen tehtiin uudet korjauskustannuslaskelmat automaalaamoiden Suomessa yleisesti käyttämällä Cabas-ohjelmalla. Tässä yhdeydessä kukin vaurio käytiin läpi alan ammattilaisen avulla, jotta voitiin varmistua siitä, että valittu korjaustapa ja muut toimenpiteet vastaavat todellisuutta. Cabaslaskelmat tehtiin samoilla standardeilla kuin maalaamon normaaleille asiakkaille.
19 7 Lopuksi Tässä opinnäytetyössä luotiin ohje palautuvien leasing-autojen tarkastamiseen. Työn lukija saa käsityksen siitä, mitä tarkastusta tehdessä tulee huomioida ja miten tarkastus käytännössä suoritetaan. Työohjeen havainnollisuuttta tullaan tulevaisuudessa parantamaan lisäämällä työvaihekohtaiset kuvat selityksineen tarkastuspäätteen ohjelmistosta. Tätä ei tehty nyt, koska ohjelmisto ja sen ulkoasu tulevat kokemaan merkittäviä uudistuksia lähitulevaisuudessa ja kuvien elinikä olisi siten ollut epätarkoituksenmukaisen lyhyt.
Liite 1 1 (1) Korjauskustannusvertailu Taulukko ei julkinen
Liite 2 1 (1) Varaosahintavertailu Taulukko ei julkinen