MAHDOLLISUUKSIEN TOWNHOUSE YHTEENVETO HELSINKI TOWNHOUSE-KILPAILUSTA. [ arktstoheikkimuntola]

MAHDOLLISUUKSIEN TOWNHOUSE YHTEENVETO HELSINKI TOWNHOUSE-KILPAILUSTA [ arktstoheikkimuntola]

MAHDOLLISUUKSIEN TOWNHOUSE YHTEENVETO HELSINKI TOWNHOUSE-KILPAILUSTA 29.2.2012 [ arktstoheikkimuntola]

[ arktstoheikkimuntola] Konsultti Heikki Muntola Ohjausryhmä Pia Sjöroos Matti Kaijansinkko Teo Tammivuori Jari Huhtaniemi Riitta Jalkanen Jukka Tarkkala Pekka Saarinen Kati Immonen Anna Nervola Timo Laitinen Outi Säntti Sami Haapanen Pirkka Hellman Jouni Ruotsalainen Juha Lahti Raila Hoivanen Arkkitehtuuritoimisto Heikki Muntola Ksv, Länsisatama-projekti Ksv, Länsisatama-projekti Ksv, Länsisatama-projekti Ksv, Länsisatama-projekti Ksv, Kruunuvuorenranta-projekti Ksv, teknistaloudellinen toimisto, pohjarakentaminen, yhdyskuntatekniikka Ksv, teknistaloudellinen toimisto, rakennustekniikka ja -talous Ksv, teknistaloudellinen toimisto, ympäristöterveys ja -tekniikka Ksv, liikennesuunnittelu Talous- ja suunnittelukeskus Talous- ja suunnittelukeskus Kiinteistövirasto, tontti-osasto Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto Rakennusvirasto Pelastuslaitos 4

I JOHDANTO 006 TOWNHOUSE 007 HISTORIA 008 TOWNHOUSE ASUNTONA 009 II KAUPUNKITILA 010 KORTTELIRAKENNE JA ASUNTOJEN SUUNTAUTUNEISUUS 011 KATTOMUODOT 012 PYSÄKÖINTI 013 III ULKOTILAT 014 TONTTI JA PIHAT 015 KATTOTERASSIT 016 JULKISEN- JA YKSITYISEN TILAN RAJAAMINEN 017 EKOLOGIA 018 PÄÄLLEKKÄISET ASUNNOT JA YHTEISÖLLISYYS 019 IV SISÄTILAT 020 POHJARATKAISUT JA MITOITUS 021 KERROKSIIN JAKO JA ASUNNON SISÄINEN LIIKENNE 022 ESTEETTÖMYYS 023 JOUSTAVUUS JA LAAJENTAMINEN 024 V LIITTEET 026-048 LÄHTEET 049 5 I SISÄLTÖ

JOHDANTO I 6 I JOHDANTO

TOWNHOUSE Tässä julkaisussa keskitytään esittelemään ja määrittelemään townhouse talotyyppiä yksittäisen asunnon näkökulmasta. Townhouse käydään läpi pienemmässä mittakaavassa - rakennuksen tasolla, sekä verrataan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja asukkaan näkökulmasta. Pääasiallisena lähtömateriaalina on käytetty Helsinki townhouse-kilpailuun saapuneita ehdotuksia ja niiden sisältämiä ratkaisuja sekä ideoita tulevasta suomalaisesta townhouse-rakentamisesta. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto järjesti vuoden 2010 alussa yleisen Helsinki townhouse-kilpailun. Kilpailun tavoitteena oli kehittää helsinkiläistä townhousetypologiaa sekä löytää Jätkäsaareen ja Kruunuvuorenrantaan sopivat townhousetyypistöt asemakaavoituksen ja tontinluovutuksen pohjaksi. Townhouse-tyyppien oli sovelluttava helsinkiläiseen kaupunkiympäristöön kulttuurillisesti ja kaupunkikuvallisesti. Kilpailun tavoitteena oli löytää joustavia asuntotyyppejä, jotka soveltuvat sijoitettavaksi sekä toisiinsa kiinni omille tonteilleen, että suuremmille tonteille usean asunnon kokonaisuuksina (asunto-osakeyhtiö). Talotyyppien oli yhtyeenliitettyinä muodostettava omaleimaista ja vaihtelevaa kaupunkiympäristöä. Tavoitteena oli, että kummallekin kilpailualueelle saataisiin alueen identiteettiä korostava ilme. Kilpailuun jätettiin 65 ehdotusta hyväksytysti. Julkaisun viimeisessä osiossa sivuilla 26-46 on poimintoja kilpailussa esille tulleista ratkaisuista. Townhouse on pientalo. Se voidaan määritellä omalle (vuokra- tai omistus)tontille toteutetuksi kaksi- tai kolmikerrokseksi kaupunkimaiseksipientaloksi, joka on fyysisesti kytketty yhdeltä tai molemmilta puoliltaanviereisillä omilla tonteilla sijaitseviin pientaloihin. Jokaisella asunnolla on oma pienehkö etu- tai takapihansa ja asuntoihin johtaa kadultasuoraan sisäänkäynti. Yhteispihaa tai muita yhteisiä alueita ei välttämättä ole. Rakennuskanta muodostaa rajautuessaan suoraan katuun, tai ollen julkisivultaan kadun suuntaista, urbaania pienimittakaavaista kaupunkirakennetta. Townhouse -asunto on verrattavissa itsenäiseen omakotitaloon fyysisestä kytkennästä ja seinä- yms. rasitteista huolimatta. 1 1. [Townhouse Kytketty omatonttinen pientalo kaupungissa Lähtökohtia ja tavoitteita, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006:8; Manninen, Rikhard; Holopainen, Teemu, 2006, ISSN 1458-9664] 7 I JOHDANTO

HISTORIA Townhouse -rakentamiselle voidaan vastaavuuksia löytää jo keskiajan rakentamisesta, 1600-luvun eurooppalaisen kauppiasväestön kaupunkiasuntotyypeistä ja ennen kaikkea Alankomaiden, Iso-Britannian, Irlannin, Yhdysvaltojen ja Kanadan kaupunkirakentamisen perinteestä. Rakennustyypin variaatioiden kehittymiseen ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet etenkin hollantilaisten ja brittien tiiviit yhteydet Pohjois-Amerikkaan ja siirtomaihin. 2 1800-luvun aikana muotoutuneelle Britannian keskiluokalle muodostui kaupunkiasumiseen kaksijakoinen suhde: varakkaat saattoivat omistaa jopa useita maaseutuastuntoja. Kuitenkin ns. sosiaalisen kauden (social season) aikana oli välttämätöntä asua ja yöpyä kaupungeissa. Kaupungeissa järjestettiin kanssakäymisen kannalta tärkeitä tapahtumia kuten illanviettoja ja tanssiaisia. 3 Townhouse, house in town oli alkujaan brittiläisen keskiluokan kaupunkiasumiseen viittaava termi. Britanniassa ja Irlannissa käsitteellä on viitattu kytkettyihin pientaloasuntoihin, joihin liittyy asunnon pinta-alasta riippumatta oma tontti ja sisäänkäynti suoraan kadulta. Jopa aristokratian kaupunkiasunnot ovat Britanniassa olleet yleensä naapuriin kytkettyjä kaksi- tai kolmikerroksisia asuntoja. 4 Myöhemmin käsite kansanomaistui, asuntorakentamisen laatu paranija myös työväestön rakennustyypeistä syntyi asumisen väljyyttä ja mukavuutta lisääviä variaatioita. 5 Varhaiset talotyypin edustajat Suomessa löytyvät Helsingin Munkkiniemestä, jonne Eliel Saarinen suunnittelemat rivitalot valmistuivat vuonna 1920. Euroopassa talotyyppi on nykyään suosittu asumismuoto. Ehkä tunnetuin nykyaikainen townhouse-asuinkortteli löytyy Borneon alueelta Amsterdamista. Veteen rajautuvat asunnot ovat arkkitehtuuriltaan erilaisia, mutta muodostavat lopulta yhtenäisen lopputuloksen. 2-5. [Townhouse Kytketty omatonttinen pientalo kaupungissa Lähtökohtia ja tavoitteita, sivu 9, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006:8; Manninen, Rikhard; Holopainen, Teemu, 2006, ISSN 1458-9664] 8 I JOHDANTO

TOWNHOUSE ASUNTONA Townhouse eroaa talotyyppinä selvästi suomalaisten kaupunkien asuntotarjonnasta - etenkin keskusta- ja kantakaupunkialueiden. Monikerroksisella ja omatonttisella asuinrakennuksella on mahdollisuus saavuttaa asumisen joustavuutta, niin tilallisesti kuin kaupunkikuvallisesti. Ja samalla erottua asuntotarjonnasta persoonallisena asuinratkaisuna. Townhouse -tyyppisillä ratkaisuilla on sosiaalinen ja maankäytöllinen tilaus Helsingissä. Townhouse on vakavasti otettava vaihtoehto tavoiteltaessa uusia vaihtoehtoja kaupunkiasumiseen. Tämän rakennustyypin variaatiot voivat täydentää tiivistyviä, rakenteeltaan yksipuolisia esikaupunkialueita. Myös kantakaupunkiin rajautuvilla asuntokäyttöön muuttuvilla satama-alueilla on mahdollista hyödyntää uutta asuntotarjontaa monipuolistavaa vaihtoehtoa. 6 Helsingin kaupunki rikastuttaa tulevilla townhouse-kortteleilla helsinkiläistä asuntotarjontaa. Euroopassa jo yleistynyt asuntotyyppi palvelee hyvin esimerkiksi perheitä. 6. [Townhouse Kytketty omatonttinen pientalo kaupungissa Lähtökohtia ja tavoitteita, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006:8; Manninen, Rikhard; Holopainen, Teemu, 2006, ISSN 1458-9664] 9 I JOHDANTO

KAUPUNKITILA II 10 II KAUPUNKITILA

KORTTELIRAKENNE JA ASUNTOJEN SUUNTAUTUNEISUUS Korttelirakenne luo kaupunkitilan ja lisäksi se vaikuttaa asunnosta avautuviin näkymiin sekä yksityisyyteen. Korttelirakennevaihtoehtoja townhouse-tyyppiselle rakentamiselle on olemassa useita ja niitä voidaan varioida keskenään korttelija aluekohtaisesti. Townhouse-rakentaminen on kantakaupungissa ympäristöään pienimittakaavaisempaa ja tasapainoittaa kerrostalovaltaista rakentamista. Korttelin koostuessa kahdesta townhouse rivistöstä niiden väliin jää korttelipiha ja/tai pihakatu. Korttelirakenteesta riippuen tilan luonne muuttuu avonaisesta ja näkymiä tarjoavasta pihakadusta hyvinkin umpinaiseen ja suojaisaan korttelipihaan. Asuntojen polveilu ja rytmitys vaikuttaavat asunnosta avautuviin näkymiin. Talorivistöä kääntämällä ja polvelulla voidaan parhaimmillaan saada asuntoihin luonnonvaloa jokaisesta ilmansuunnasta. Rakennusmassojen polveilu jakaa ja rytmittää katujulkisivuja. A TASAISESTI RIVISSÄ Asuntojen sijoittuessa tasaisesti riviin, julkisivulinja pysyy suorana ja rakennuksesta saadaan energiatehokkaampi. B POLVEILU Polveilulla saadaan avattua asunnoista näkymiä useampaan suuntaan. Lisäksi se tuo rytmiä ja vaihtelua katukuvaan. C SUUNNAN MUUTOS Suunnan muutos seinälinjassa mahdollistaa asunnon suuntaamisen edullisempaan ja parempaan ilmansuuntaan. D RYHMITTÄMINEN Townhouse-asuntojen ryhmittämisellä luodaan näkymiä korttelirakenteen läpi. Aukot myös rytmittävät julkisivuja. E UMPIKORTTELI Muodostuva korttelipiha on selvästi puolijulkinen ja rauhallinen. Korttelirakenne suojaa hyvin tuulilta. Poimintoja kilpailutöistä sivuilla 28-31. 11 II KAUPUNKITILA

KATTOMUODOT Asuinalueen identiteettiin ja kaupunkitilaan vaikuttaa myös valittu kattomuoto. Muussa asuntorakentamisessa käytössä olevat kattomudot käyvät kaikki townhouse rakentamiseen. Harja- pulpetti ja tasakatot kaikkine variaatioineen ovat mahdollisia. Suunnitteluvaiheessa kannatta ottaa huomioon myös mahdollinen kattoterassi, joka ottaa ainakin osan kattopinta-alasta. Kattomuoto vaikuttaa lisäksi lumen sekä huleveden hallintaan tontilla. A TASAKATTO Tasakattoinen rakennus tarjoaa mahdollisuuden kattoterassiin tai jopa viherkattoon. B PORRASTETTU Porrasteetuna tasakatto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kattoterassiin. C PULPETTIKATTO Pulpettikatto asunnon syvyyssuunnassa. D PULPETTIKATTO Pulpettikatto rakennuksen pituussuunassa. F HARJAKATTO Harjakatto rakennuksen pituussuunnassa. E HARJAKATTO Perinteinen harjakatto syvyyssuunnassa. G HARJAKATTO Epäsymmetrinen harjakatto rakennuksen pituussuunnassa. Poimintoja kilpailutöistä sivulla 32. 12 II KAUPUNKITILA

PYSÄKÖINTI Pienelle tontille autopaikoituksen järjestäminen on haasteellista etenkin kun siitä ei haluta liian hallitsevaa elementtiä katukuvaan. Huomaamattomin vaihtoehto on sijoittaa autopaikat maanalaiseen pysäköintihalliin, mutta se on kallis ratkaisu eikä se ole kaikkialla mahdollinen. Jos pysäköinti järjestetään pihalle, pihalla sijaitsevaan autotalliin/katokseen tai rakennusrungon sisään, on otettava peruuttaminen kadulle huomioon. Helsinki townhose-kilpailussa oli mahdollista sijoittaa kaikki autopaikat maanalaiseen pysäköintihalliin, joten erilaisia pysäköintiratkaisuja ei kisaehdotuksissa ollut. Sen sijaan kilpailussa varioitiin hallipysäköinnin eri mahdollisuuksia. A PIHALLA Yksinkertainen ratkaisu pysäköintiin on autopaikan sijoittaminen pihalle. B RUNGON SISÄLLÄ Autopaikka rakennuksen rungon sisällä. C AUTOTALLI Pihalla sijaitseva autotalli rajaa pihaa. D ERILLINEN KATOS Autotallia kevyempi ratkaisu pihalle. E PYSÄKÖINTIHALLI Osittain tai kokonaan maanpinnan alapuolelle sijoitettu pysäköintihalli mahdollistaa autottoman pihaympäristön. F KADUN VARRELLA Pysäköinti voidaan järjestää myös kadun varteen tai lpa-alueelle. Poimintoja kilpailutöistä sivuilla 33-34. 13 II KAUPUNKITILA

ULKOTILAT III 14 III ULKOTILAT

TONTTI JA PIHAT Townhouse rakentamiselle ominaista on kapean tontin pieni koko. Tontit ovat pitkiltä sivuilta kiinni toisissaan ja suurin osa tontista jää rakennuksen alle. Oma piha kaupungissa on etuoikeutettua ja se tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Katuun rajautuva etupiha toimii välittävänä tilana. Pieni piha ja etenkin mahdollinen takapiha voivat olla viher- ja oleskelupihoja ja toimivat lämpiminä vuodenaikoina asuintilojen jatkeena. Maantasossa pihaa ja rakennuksen suhdetta voi käsitellä erikoisellakin tavalla, kuten esimerkiksi sisäpihamaisesti tai ensimmäisessä kerroksessa läpi rakennuksen menevänä pihana, jolloin pihan pinta-ala ja käyttömahdollisuudet kasvavat huomattavasti. Tiiviissä kaupunkirakenteessa pihaton asuntokin olla vaihtoehto ja tällöin olisikin hyvä suunnittella asuntoon kookas kattoterassi, joka toimii asunnon ulkooleskelutilana. Tasoeroja ja esteettömyyttä käsitellään sivulla 23. A KAKSI PIHAA Asunnossa on julkisempi etupiha ja rauhallisempi takapiha. B YKSI PIHA Asunnon toinen puoli on kiinni kadussa ja piha sijoittuu asunnon taakse. C SUOJAISA PIHA Piharakennuksella rajattu piha. Piharakennus voi olla esimerkiksi autotalli, varasto, erillinen työhuone tai ulkosauna. D SISÄPIHA Sisäpiha toimii samalla asunnon valokuiluna. E PIHA TONTIN LÄPI Asunnon ensimmäinen kerros on osaksi ulkotilaa, jolloin pihojen välille syntyy ulkoyhteys. F EI PIHAA Pihattomassa ratkaisussa asunnon ulko-oleskelutiloina toimivat kattoterassit ja parvekkeet. Poimintoja kilpailutöistä sivulla 35. 15 III ULKOTILAT

KATTOTERASSIT Kuten edellä on jo mainittu pihatilan niukkuutta voidaan hyvin korvata kattoterassilla, jonne pihan toimintoja on helppo siirtää. Esimerkiksi pienimittakaavainen kasvihuone- tai ruukkuviljely onnistuu aurinkoisella kattoterassilla. Terassi voidaan varustaa esimerkiksi ulkotakalla, joka lisää sen viihtyvyyttä entisestään ja kuten suomalaiseen perinteeseen kuuluu - ulkotilat toimivat kesällä olekselutilojen jatkeena. Samoin parveke toimii tilojen jatkeena - etenkin lasitettuna. Rakennuksen katolla terassi on kadun ja lähiympäristön suhteen yksityisempi kuin pieni katutason piha. A KOKO KATTOPINTA Kattopinta voidaan lähes kokonaan käyttää oleskeluun. B OSA KATTOPINNASTA Porrastetussa rakennusmassasta osa katosta voidaan käyttää terassina ja samalla jatkaa sisätilaa ulos. C PITKÄ TERASSI Asunnon syvyinen kattoterassi tarjoaa samalla yksityisyyttä ja ulkotilaa. D PIENI OSA Rakennusmassasta kolottu terassi luo suojaisan ja rauhallisen ulkotilan asunnolle. E VIHERHUONE Kattoterassia voi hyödyntää esimerkiksi viherhuoneen sijoituksessa. Katolla viherhuone saa riittävästi auringonvaloa. F ULKOTAKKA Terassin mukavuutta voidaan kohentaa esimerkiksi ulkotakalla. Poimintoja kilpailutöistä sivulla 36. 16 III ULKOTILAT

JULKISEN- JA YKSITYISEN TILAN RAJAAMINEN Asuinrakennuksessa tarvitaan yksityisyyttä ja vaikka townhouse-asunnot sijaitsevatkin lähes katutasossa, on olemassa monia keinoja muokata julkisen- ja yksityisen tilan rajaa, ja näin lisätä kodin yksityisyyttä. Yksinkertainen tapa on nostaa ensimmäisen kerroksen korkoa varrattuna kadun korkoon. Tasoero kuitenkin edellyttää että rakennuksen toiselta puolelta on oltava esteetön yhteys asuntoon. Tasamaalle korkoeron tekeminen on vaikeaa eikä se ole tarkoituksenmukaista. Pihan rajaaminen piharakennuksella muodostaa yksityisempää tilaa ja estää näköyhteyden muodostumisen asunnon sisälle. A LÄHTÖKOHTA Katutasossa sijaitsevilla asuintiloilla on vain vähän yksityisyyttä. B TASOERO Selkeä tasoero julkisen katutilan ja yksityisen sisätilan välillä ehkäisee suoran näköyhteyden muodostumista. C PARVEKEVYÖHYKE Parvekevyöhyke asuintilojen ja julkisen katutilan välissä kohentaa sisätilojen intimiteettiä. D PIHARAKENNUS Erillinen piharakennus rajaa yksityistä pihaa ja muodostaa intiimin ulkotilan. Piharakennuksessa voi sijaita esimerkiksi ulkosauna tai työtila. E PIHA SYVENNYKSESSÄ Asuntojen avautuminen pihan kautta katutilaan on myös yksi vaihtoehto. 17 III ULKOTILAT

EKOLOGIA Kun tavoitteena on matalaenergiarakentaminen - rakennuksen enrgiankulutukseen ja ekologiaan pitää kiinnittää huomiota. Rakennuksen energiankulutukseen vaikutetaan paljon talotekniikalla - ulkovaipan riittävällä eristyksellä, tiiveydellä ja yksinkertaisella muodolla sekä nykyaikaisella energiatehokkalla ilmanvaihdolla. Lisäksi asuntoon voidaan tuottaa lisäsähköä omilla katolle sijoitettavilla aurinkopaneleilla. Ekologiseen elämäntapaan liittyy viherhuoneiden käyttö kaupunkirakennuksissa. Osan aikaa vuodesta oma viherhuone tarjoaa mahdollisuuden hyöty-viljelyyn/ kasvatukseen. Viherhuone voi myös toimia puolilämpimänä kylmän ja lämpimän tilan puskurivyöhykkeenä talvella ja auttaa aurinkokuorman jakamisessa kesällä. A AURINKOPANEELIT Asunnon katolle voidaan sijoittaa aurinkopaneelit tuottamaan lisäsähköä. B VIHERHUONE Viherhuone voidaan sijoittaa kattoterassille tai mahdolliselle pihalle. Katolla auringonsaanti on optimaalinen. Poimintoja kilpailutöistä sivulla 37. 18 III ULKOTILAT

PÄÄLLEKKÄISET ASUNNOT JA YHTEISÖLLISYYS Townhouse-asunnon jakautuminen kolmeen kerrokseen tarkoittaa asuntojen surta huoneistopinta-alaa. Jotta townhouse-kortteleihin saataisiin myös pienempiä asuntoja, on asuntoja sijoitettava päällekkäin. Luontevin ratkaisu on sijoittaa yhden kerroksen asuntoja ensimmäiseen kerrokseen ja ylimpiin kerroksiin kahden kerroksen asuntoja. Yhteisöllisyyttä voi townhouse-korttelissa korostaa monella tapaa - kuten kerrostalokortteleista tutuilla yhteistilojen käytöllä. Yhteiskäytössä olevia tiloja voi olla esimerkiksi työtilat, kerhohuoneet, suuremmat juhla- ja kokoontumistilat, saunat, verstaat, lasten yhteiset leikkihuoneet, kuntosalit, varastot sekä tietysti mahdollisen yhteispihan toiminnot. Oleellista niiden sijoituksessa on niiden näkyvyys - niitä ei tulisi piilottaa kellariin tai maan alle. Yhteistilat luovat yhteisöllisyyttä parhaiten katutasossa, jolloin pihan ja yhteistilojen välille muodostuu näköyhteys ja vuorovaikutusta. Pihatilan käyttö antaa yhteistiloille positiivisen lisäominaisuuden. Poimintoja kilpailutöistä sivuilla 38-39. 19 III ULKOTILAT

SISÄTILAT IV 20 IV SISÄTILAT

POHJARATKAISUT JA MITOITUS Townhouse on lähtökohdiltaan hyvin erilainen kuin tavallinen pientalo. Esimerkkinä tästä ovat ikkunoiden sijoittumisen vain kahdelle vastakkaiselle seinälle ja asunnon kolmikerroksisuus. Tilajärjestelymahdollisuudet syvärunkoisessa ja kapeassa asunnossa ovat erilaista verrattuna kerros- tai omakotitaloon, joten perinteisistä asuntopohjaratkaisuista voi perustellusti poiketa. Aputilojen ja portaiden sijoitus townhouse-asunnossa on tilallisesti ja toiminnallisesti merkittävä tekijä. Aputilat koostuvat yleensä wc- ja pesutilosta, saunasta sekä muista pienemmistä tiloista, jotka eivät välttämättä tarvitse päivänvaloa. Tämän paketin sijainti määrittelee hyvin paljon muiden tilojen kokoa ja luonnetta. Townhouse asunto vaihtelee leveydeltään 3,6-7,0 metrin välillä. Perinteisessä townhouse- asunnossa aputilat sijoitetaan keskelle ja asunnon päätilat ikkunaseinille. Tällä päästään hyvin kapeisiin asuntoihin - jopa 3,6 metrin leveys on mahdollista saavuttaa käyttämällä kierreporrasta. Ratkaisussa huonetilat ovat hyvin ennaltamäärätyt. Joustavampi pohjaratkaisu saavutetaan sijoittamalla aputilat asunnon toiselle sivulle, jolloin päätilat voivat olla avoimia tai ne voidaan jakaa pienempiin huoneisiin. Asuntopohjassa on mahdollista sijoittaa kaksi huonetta vierekkäin samaan päätyyn kun asunnon leveys on yli 6 metriä. Pitää kuitenkin muistaa, että asunnon leventyessä pohjaratkaisut alkavat muistuttaa paljon tavallisia kerrostaloasuntojen pohjia, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Townhouse rakentamisessa ei tulisi tyytyä tavanomaisiin ratkaisuihin vaan luoda uusia persoonallisia asuinratkaisuja. Rakennuksen syvyys vaihtelee tontin ja pohjaratkaisun mukaan ja voi vaihdella 9-16 metrin välillä mahdolliset parvekkeet mukaan luettuna. Syvyyden kasvaessa on luonnonvalon saanti asunnon keskelle haasteellisempaa. A APUTILAT KESKELLÄ Perinteinen townhouse-ratkaisu jossa aputilat ja portaat sijaitsevat rakennuksen keskellä. Päätilat sijoittuvat ikkunaseinille. Asunnon leveys > 3,6m B APUTILAT TOISELLA SIVULLA Ratkaisu jossa aputilat ja portaat sijoitetaan asunnon toiselle sivulle. Tällä saavutetaan vapaampi tilanmuodostus päätiloissa. Asunnon leveys > 4,6m Poimintoja kilpailutöistä sivuilla 40-43. 21 IV SISÄTILAT

KERROKSIIN JAKO JA ASUNNON SISÄINEN LIIKENNE Tavallisesti townhouse-asunnot ovat kolmikerroksisia. Yksinkertaisinta on jakaa asunto tasakerroksiin, jolloin koko kerros on aina samalla tasolla, mikä puolestaan auttaa asunnon esteettömyyttä ja monikäyttöisyyttä. Vihtoehtona on jakaa asunto puolen kerroksen tasoeroihin, jolloin asuntoon muodostuu luonnostaan huoneen kokoisia tiloja. Asunnon toimivuuteen vaikuttaa eritysesti portaiden ja hissin (hissivarauksen) sijoitus. Portaiden sijoittaminen syvyysuunnassa asunnon keskelle mahdollistaa joustavimman pohjaratkaisun. A TASAKERROKSET Yksinkertainen kerroksiin jako. D LIIKENNE Portaiden ja hissin/hissivarauksen sijoitus yhdessä aputilojen kanssa määrittelee paljon asunnon tilajakoa. B PUOLEN KERROKSEN NOUSU Puolen kerroksen nousu on luontevaa käyttää kun katutaso on selvästi eri korkeudella asunnon eri puolilla. C PUOLEN KERROKSEN NOUSU Puolen kerroksen nousua on mahdollista käyttää myös syvyyssuunassa. Poimintoja kilpailutöistä sivulla 44. 22 IV SISÄTILAT

ESTEETTÖMYYS Selviytymiskerros tai -taso on käsite, jota laki määräyksineen ei tunne, mutta joka on käytännössä tullut mukaan useampikerroksisten pientaloasuntojen esteettömyyden tulkintaan ja hallintaan. Selviytymiskerrosajattelussa sisäänkäynnistä tehdään esteetön tai esteettömyyteen varaudutaan luiskavarauksella. Usein esteetön sisäänkäynti tehdään esim. pihan puolelta terassitasoja apuna käyttäen. Sisääntulokerroksesta tulee löytyä riittävän tilava esteetön wc-tila sekä peseytymis- ja keittomahdollisuus. Varsinaisen keittiön ei tarvitse olla tässä tasossa tai kerroksessa. 7 Selviytymiskerroksen lisäksi asunnossa tulee olla esteetön ulkotila. Esteettömänä ulkotilana toimii piha tai jos pihaa ei ole - esteetön terassi. Poimintoja kilpailutöistä sivulla 45. 7. [Selvitys esteettömyysvaatimusten vaikutuksista asuinkerrostalorakentamiseen, sivu 16, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12; Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy / Asko Takala, Kaisa Savolainen, Kristiina Timonen, Eeva Saarelainen, 2008, ISBN 978-952-223-263-2] 23 IV SISÄTILAT

JOUSTAVUUS JA LAAJENTAMINEN Asuintilan joustavuus ja laajentaminen on pientaloasumiselle ominaista ja se voidaan saavuttaa myös townhouse-asunnoissa. Joustavuudesta puhuttaessa on eroteltava sunnittelu- ja rakennusaikainen joustavuus, rakennuksen elinkaaren aikainen joustavuus ja asunnon tilojen joustavuus. Olennaista asunnon tilojen joustavuudessa on mitoitus. Minimimitoilla toteutetut huoneet eivät yleensä voi toimia monipuolisesti. Huoneiden ja tilojen on oltava riittävän suuria, jotta tilan käyttötarkoitus ja sen määrittäminen jäisi asukkaalle. Joustavuuttaa lisää tilojen jakamisen mahdollisuus ja sen helppous sekä se, että asukas pystyisi tekemään sen itse. Asunnon joustavuus vähentää laajentamistarpeita, mutta jos asunnon laajentaminen on välttämätöntä se tulisi ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi kattoterassin ja pihan hyödyntäminen laajentamisessa on mahdollista, kuten myös korkean tilan jakaminen. A LAAJENTUMINEN ULOS Asuntoa voidaan laajentaa mahdolliselle kattoterassille. Terassi voidaan ottaa joko kokonaan tai osittain asuinkäyttöön. B LAAJENTUMINEN PIHALLE Luonteva ja yksinkertainen tapa laajentaa asuntoa on lisärakentaminen pihalle. Jos pihalla on tarpeeksi syvyyttä, piharakennuksella voi rajata pihaa ja tehdä siitä yksityisemmän. C LAAJENTUMINEN SISÄLLÄ Laajeneminen asunnon sisällä tapahtuu lähinnä mahdollisen korkean tilan jakamisella kahteen tasoon. Poimintoja kilpailutöistä sivuilla 46-47. 24 IV SISÄTILAT

25 IV SISÄTILAT

LIITTEET V 26 V LIITTEET

POIMINTOJA HELSINKI TOWNHOUSE-KILPAILUSTA Tässä viidennessä osiossa on poimittu muutamia yksittäisiä esimerkkejä Helsinki townhouse-kilpailutöistä. Esimerkit on koottu yhteen aihealueittain varsinaisen tekstiosion tavoin. Erilaisia ratkaisuja on pyritty ottamaan kaikista luokista, ei yksinomaan palkintoluokasta, jotta ratkaisujen kirjo tulisi esille. 27 V LIITTEET

KORTTELIRAKENNE Esimerkkejä erilaisista korttelirakenteista. 28 V LIITTEET

KORTTELIRAKENNE Esimerkkejä erilaisista korttelirakenteista. 29 V LIITTEET

ASUNTOJEN SUUNTAUTUNEISUUS Asuntojen polveilu korttelissa rikastuttaa julkisivua. Julkisivulinjan polveilu ja sisäänvedot yksittäisessä asunnossa nostavat asunnon yksityisyyttä. Julkisivulinjan muutoksella ja varioimisella voidaan optimoida asunnon avautumista tiettyyn ilmansuuntaan tai näkymään. 30 V LIITTEET

Asuntojen kääntäminen rivissä maohdollistaa asunnon suuntaamisen parempaan ilmansuuntaan ja muodostuva porrastuva julkisivulinja avaa näkymiä useampaan suuntaan. Avautuva korttelimuoto tarjoaa näkymiä kaikille asunnoille 31 V LIITTEET

KATTOMUODOT Erilaisia kattomuotoja. 32 V LIITTEET

PYSÄKÖINTI Kellarikerroksessa autopaikka ja suora yhteys asuntoon. Asunnosta yhteys maanalaiseen pysäköintihalliin. 33 V LIITTEET

PYSÄKÖINTI Varastotiloja pysäköintihallin yhteydessä. Jätkänsaari, luoteeseen Saukonpaaden puistoon 1:500 +17,60 +14,10 +14,10 +10,60 +10,60 +7,60 +7,60 WIIRINLAITURI +3,30 +4,60 +4,30 +4,60 SAARISTOLAIVASTONKATU ±0,00 +1,00 +1,00 Asunnosta yhteys maanalaiseen pysäköintihalliin. Kruunuvuorenranta, leikkaus A-A 1:200 Porras- ja hissiyhteys maanalaiseen pysäköintihalliin. Kruunuvuorenranta, esimerkkikortteli luoteeseen Wiirinlaiturille 1:200 34 V LIITTEET

TONTTI JA PIHAT Pihan rajaaminen erillisellä piharakennuksella. Sisäpiha tuo luonnonvaloa syvärunkoisessa asunnossa asunnon keskelle. Kadulta ulkoyhteys sisäpihalle. 35 V LIITTEET

KATTOTERASSIT Kattopintoja tulisi hyödyntää oleskeluun etenkin tapauksissa joissa pihat ovat pieniä tai niitä ei ole. 36 V LIITTEET

EKOLOGIA Katolle voidaan sijoittaa aurinkopaneleita tuottamaan lisäsähköä. Viherhuoneet ja lasitetut parvekkeet toimivat puskurivyöhykkeenä ja parantavat rakennuksen energiataloudellisuutta. 37 V LIITTEET

PÄÄLLEKKÄISET ASUNNOT Käynti ylempään asuntoon tapahtuu ulkoportaan kautta. 38 V LIITTEET

YHTEISÖLLISYYS Asuntojen välissä yhteispiha. Asukkailla on käytössään yhteistiloja. 39 V LIITTEET

POHJARATKAISUT JA MITOITUS Aputilat ja portaat asunnon keskellä erittäin kapeassa asunnossa. Aputilat ja portaat asunnon keskellä ympärikierrettävinä. 40 V LIITTEET

POHJARATKAISUT JA MITOITUS Aputilat ja portaat asunnon toisella sivulla. 41 V LIITTEET

POHJARATKAISUT JA MITOITUS Aputilat ja portaat asunnon toisella sivulla. Leveämpi pohjaratkaisu mahdollistaa kahden huoneen sijoittamisen vierekkäin asunnon päätyyn. 42 V LIITTEET

POHJARATKAISUT JA MITOITUS 43 V LIITTEET

KERROKSIIN JAKO JA ASUNNON SISÄINEN LIIKENNE Asunnossa tasakerrosratkaisu. Asunnossa puolikerrosratkaisu. 44 V LIITTEET

ESTEETTÖMYYS Asunnossa hissi tai hissivaraus. 1.kerros toimii ns. selviytymiskerroksena. 45 V LIITTEET

JOUSTAVUUS JA LAAJENTAMINEN Laajentaminen pihalle joko erillisellä piharakennuksella tai asunnon laajennusosalla. Asunnon laajentuminen kattoterassille. 46 V LIITTEET

Tilojen jakamismahdollisuus lisää tilojen ja asunnon joustavuutta. Suunnittelu- ja rakennusvaiheen joustavuutta modulijärjestelmällä. 47 V LIITTEET

EXTRAT Kattoterassin ja muiden ulkotilojen hyödyntäminen haluamallaan tavalla. Ulkotakan tai grillin sijoittaminen kattoterassille. 48 V LIITTEET

LÄHTEET Townhouse Kytketty omatonttinen pientalo kaupungissa Lähtökohtia ja tavoitteita, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006:8; Manninen, Rikhard; Holopainen, Teemu, 2006, ISSN 1458-9664 Selvitys esteettömyysvaatimusten vaikutuksista asuinkerrostalorakentamiseen, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:12; Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy / Asko Takala, Kaisa Savolainen, Kristiina Timonen, Eeva Saarelainen, 2008, ISBN 978-952-223-263-2 49 LÄHTEET