Tampereen seudun palveluverkkoselvitys Nykytila analyysi Väliraportti 8.5.2008 FCG Efeko Oy FCG Planeko Oy
Palveluverkkoselvityksen tavoitteet /2 Palveluverkkoselvityksen alustavat kysymyksenasettelut olivat:. Miten alueen väestön palvelutarpeet muuttuvat vuoteen 2030 mennessä? 2. Millainen on nykyinen palveluverkko? 3. Millainen olisi seutukunnan palveluverkon optimaalinen/tavoitteellinen käyttö ja tuleva rakenne ilman kuntarajoja? 4. Toimenpide ehdotukset em. toteuttamiseksi
Palveluverkkoselvityksen tavoitteet 2/2 Selvityksen tavoitteena oli: Yleisenä tavoitteena on tuottaa päätöksentekoon näkemyksiä siitä, miten kasvava palvelutarve, seutukunnan palveluresurssien tehokas käyttö ja laadukas palvelu ovat yhteen sovitettavissa. Konkreettisena työn tuloksena on: Kerätä seututasoinen tieto palvelujen nykytilasta ja tulevaisuudesta Synnyttää em. pohjalta yhteinen näkemys ja tavoite palvelujen käytön tehostamisesta yli kuntarajojen Sopia konkreettisista toimista palvelujen yhteiskäytölle Selvitykseen sisältyvät näkökulmat mm. lähipalvelujen, aluepalvelujen, keskitettyjen palvelujen, toimipisteiden määrän, koon, kunnon, sijoittumisen ja saavutettavuuden osalta sekä uusien palveluyksiköiden tarpeen osalta Selvityksen tavoiteltavana tuloksena ovat toimenpide ehdotukset Esim. kuntien välinen sopimus nykyisten palvelujen käytöstä yli kuntarajojen. Selvityksen teon aikana tehdään tiivistä yhteistyötä muiden seudulla meneillään olevien hankkeiden kanssa.
Tammi huhtikuussa hankkeessa tehdyt työn vaiheet Tammi huhtikuussa tehtiin nykytila analyysi, joka kuvaa kuntien palveluverkon nykytilan ja toimii hankkeen jatkovaiheessa tietopohjana seudullisten yhteistyökohteiden määrittelyssä. Hankkeessa toteutettiin tammi huhtikuussa seuraavat työvaiheet, liitteestä 3 käy ilmi koko hankkeen aikataulu. Projektiryhmän kokoukset 2.., 8.2. ja 7.4. Hankkeen esittely ohjausryhmälle 8.2. Hankkeiden yhteinen seminaari kuntajohtajille ja seutuhallitukselle 26.3. Haastattelut 4. 2.3. Palvelukohtaisten tietojen keräys 8.2..4. Karttojen teko Väliraportointi
Palvelutarpeen muutos Palveluverkkoselvitys kohdistetaan määrällisesti ja taloudellisesti hallitseviin hyvinvointipalveluihin perusopetus, päivähoito ja perusterveydenhuollon palvelut. Seuraavassa neljässä diassa on esitetty FCG Efeko Oy:n ennakointimallilla kuvatut ennusteet palvelutarpeen muutoksesta ko. palveluista.
Aiemmin tehdyt seutuyhteistyön linjaukset Palveluverkkoselvityksen osana listattiin nykyisiä Tampereen seudun kuntien välisiä yhteistyösopimuksia, strategisia linjauksia yhteistyöstä sekä yhteistyöhankkeita. Strategisista dokumenteista käy ilmi, että tavoitteena on laajeneva palvelujen käyttö hallinnollisista rajoista riippumatta. Strategisissa dokumenteissa nostettiin esille, että palveluverkon yhteisellä suunnittelulla sekä toimitilojen suunnittelu ja toteutusyhteistyöllä voidaan vähentää investointitarpeita, lisätä jo olemassa olevan palveluverkon hyödyntämistä sekä kysynnän ja tarjonnan tasapainottamista.
Aiemmin tehdyt seutuyhteistyön linjaukset suhteessa palveluverkkoselvitykseen Strategisissa dokumenteissa nähtiin, että seutuyhteistyötä voidaan tehostaa sekä yksittäisissä asioissa että kokonaisvaltaisempana seutuyhteistyönä. Palveluverkkoselvityksessä käsitellään tulevaisuuden mahdollisuuksia molemmilla tasoilla Hankkeessa etsitään uusia potentiaalisia sopimuskohteita mm. seuraavasti Nykyiset tilat: välittömät sopimukset yhteiskäytöstä Uudet, jo suunnitellut ja investoidut tilat: linjaukset/sopimukset käytöstä Tällä hetkellä vielä suunnittelemattomat tilat: linjaukset/sopimukset suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä Muut linjaukset seudun palveluverkkoon liittyen Lisäksi kirjataan hankkeen aikana keskusteluissa esillä olleet asiat, joista ei tässä hankkeessa vielä tehdä linjauksia/sopimuksia Raja alueiden palveluverkkoyhteistyö nähtiin eri dokumenteissa kannatettavana. Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan eritoten raja alueita
Lähi, alue ja keskitetyt palvelut
Lähi, alue ja keskitettyjen palvelujen tunnuspiirteet Hankkeessa kerättiin kunnista tieto, mitkä palvelut kukin kunta näkee lähi (L), alue (A) ja keskitetyiksi (K) palveluiksi. Tampere oli aiemmissa hankkeissa määrittänyt palveluille seuraavia tunnuspiirteitä: Lähipalvelut, tunnuspiirteitä esim. palvelun käytön toistuvuus turvallisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen muutoksiin on pystyttävä vastaamaan nopeasti ja joustavasti peruskoulun 6 vuosiluokat, päivähoito jne. Aluepalvelut, tunnuspiirteitä esim. tunnuspiirteet ovat hyvin pitkälti yhteneviä lähipalvelujen kanssa maantieteellisesti laajempi asiakaspohja saavutettavuudessa korostuu julkinen liikenne ja palvelun sijoittuminen alueella keskeisesti erikoisosaamisen keskittäminen ja mittakaavaetujen saavuttaminen aluepalvelut saattavat toimia tukena lähipalveluille peruskoulun 7 9 vuosiluokat, erityisluokat, päivähoidon leikki toiminta jne. Keskitetyt palvelut, tunnuspiirteitä esim. riittävä volyymi palvelun tuottamiselle erityisryhmien palvelut palvelu vaatii useimmiten merkittävää resursointia, erikois osaamista ja laitteistoa erityiskoulut, vieraskielinen opetus, erityispäivähoito jne.
Hankkeessa kerätty tieto lähi, alueja keskitetyistä palveluista Kerätyistä tuloksista käy ilmi, että vaihtelua on paljon (kts. seuraava dia), usea palvelu on toisessa kunnassa lähipalvelu, toisessa alueellinen palvelu ja kolmannessa keskitetty palvelu. Erot johtuvat mm. seuraavista asioista: ) Sama palvelu on toisissa kunnissa päätetty pitää lähipalveluna ja toisessa alue/keskitettynä palveluna. Esimerkiksi hammashuolto pidetään jossain kunnassa lähipalveluna koulujen yhteydessä joko siksi, että se halutaan pitää lähipalveluna, tai esim. terveysasemalla ei ole riittävästi tiloja. Toisessa kunnassa taas hammashoitopalvelut on keskitetty yhteen yksikköön. 2) Esimerkiksi 6 luokat ovat tyypillistä lähipalvelua, mutta silti useissa kunnissa on tässä palvelussa myös alue tai keskitettynä palvelua. Tämä johtuu esim. siitä, että lapsia ei ole tarpeellista määrää lähikoulun ylläpitämiseksi, tiheään ja harvaan asu tuilla alueilla on eri tarpeet ja eri palvelutarjonta. 3) Kaikissa kunnissa ei lähi, alue ja keskitettyjen palvelujen periaatteita ole ei ole haluttu lähteä määrittämään kilometriperiaatteella. Hyvillä julkisilla kulkuvälineillä pääsee nopeasti kauaskin, joten aina ei voi määrittää, onko 5 km päässä oleva palvelu lähi vai aluepalvelu. 4) Kerätyt palvelutiedot ovat palvelupisteittäin, esim. terveyskeskussairaala. Kussakin palvelupisteessä voi olla useita eri palveluja, joista osa on lähi, osa alue ja osa keskitettyjä palveluja. 5) Lähi, alue ja keskitetty määrittelyt käsitetään eri tavalla eri kunnissa.
Esimerkki vaihtelusta eri kuntien kesken: perusopetus Tampere Orivesi Kangasala Ylöjärvi Nokia Vesilahti Pirkkala Lempäälä Vuosiluokat 6 L, A, K L L L L L, A L, A L Vuosiluokat 7 9 A, K K A L A A A Yhtenäiskoulu L, A, K L, A L L Erityisopetus/vammaisopetus A (erityisluokat) K A A A, K Vuosiluokat 7 0 K L L Erityiskoulut K L K Esiopetus L L L L L L
Lähi, alue ja keskitettyjen palvelujen tarkastelu Eroja lähi, alue ja keskitettyjen palvelujen osalta on järkevää tarkastella palvelujen kehittämisen näkökulmasta Keskitetyn palvelun tyypillisiä piirteitä ovat mm. erikoisosaamisen ja laitteistojen tarve Lähi, alue ja keskitettyjen palvelujen tarkastelusta voisi nostaa esimerkiksi ne palvelut, joiden yhteistyömahdollisuuksia nousi esille haastatteluissa. Niistä perusterveydenhuoltoon, päivähoitoon ja perusopetukseen liittyviä olivat: Terveyskeskusten yöpäivystyksen järjestäminen (toteutus 2009) Hammashuolto: seudullinen päivystys (toteutus 2009) Erityishammashoidon keskittäminen Röntgenpalvelujen ylikunnallinen käyttö Vaativan erityisopetuksen järjestäminen
Jatkohanke ehdotukset lähi, alue ja keskitettyjen palvelujen osalta Palveluverkkoselvityksessä kerättiin tietoa palvelupistetasolla, kuten terveysasema, hammashoitola jne. Pelkkä palvelupaikan nimi, esim. hammashoitola, ei avaa asiaa vielä tarpeeksi paljon, jotta pitkälle meneviä johtopäätöksiä voitaisiin tehdä Esim. koulujen yhteyksissä olevissa hammashoitoloissa voidaan suorittaa pienempiä toimenpiteitä lähipalveluna, mutta vaativampia toimenpiteitä ei välttämättä tehdä enää koulun hoitolassa Jotta palvelujen yhtenäisen tarkastelun kuntien välillä saisi aikaiseksi, tulisi purkaa jokainen palvelu auki suoritettaviksi toimenpiteiksi ja sen jälkeen sopia, mitä toimenpiteitä tehdään lähipalveluina, mitä aluepalveluina ja mitä keskitettyinä palveluina. Tässä työssä tulee olla paikalla kunkin palvelun asiantuntijat ja työstölle tulee antaa aikaa jatkohanke.
Tehdyt karttatarkastelut
Työssä tehdyt karttatarkastelut /2 Työn alkuvaiheessa selvitettiin nykyinen palveluverkko kokoamalla paikkatietomuotoon tarkastelun kohteena olevat palveluyksiköt koko tarkastelualueelta: Perusterveydenhuollon palvelut Terveysasema/ lääkärin vastaanotto Terveyskeskussairaala Neuvola Hammashoitola (myös esim. koulujen yhteydessä olevat hoitolat) Laboratorio Röntgen Päivähoitopalvelut (yksityiset ja julkiset) Ryhmäperhepäiväkodit Avoimen päivähoitotoiminnan pisteet Vuorohoitopäiväkoti (aukioloajat normaalista poikkeavat) Muut päiväkodit Perusopetuksen palvelupisteet Esiopetus Vuosiluokat 6 Vuosiluokat 7 9 Yhtenäiskoulut Erityiskoulut (erilliset erityisryhmien tms. koulut)
Karttatarkastelut 2/2 Palveluyksiköiden kokoaminen toteutettiin yhteistyössä kuntien kanssa. Palveluyksiköt vietiin paikkatietomuotoon, jolloin niihin sisältyy sekä koordinaattitietoa että muita ominaisuustietoja, joiden pohjalta on mahdollista tehdä erilaisia analyysejä. Ensimmäisessä vaiheessa palvelupisteistä kerättiin seuraavat tiedot: ) PALVELU; mikä palvelu 2) NIMI; palvelupisteen nimi 3) OSOITE; katuosoite ja postinumero 4) TASO; minkä tasoinen palvelupiste on: lähipalvelu (käytettävä merkintä L), aluepalvelu (merk. A), keskitetty palvelu (K) 5) HUOM; täsmentävät tiedot esim. koulussa toimivat vuosiluokat Paikkatietomuotoon saatettu nykyinen palveluverkko muodostaa lähtökohdan työssä tehtäville tarkasteluille, näin palvelurakennetta on mahdollista tarkastella esimerkiksi suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen. Seuraavissa dioissa on esitetty palvelupisteiden yhteislukumäärä seudulla sekä kaksi esimerkkiä tuotetuista kartoista
Yhteenveto tarkasteltavana olevien palvelupisteiden lukumääristä kunnittain 2 4 2 2 Vuorohoitopäiväkoti 7 3 Avoimen päivähoitotoiminnan pisteet 39 5 0 3 3 3 4 Ryhmäperhepäiväkodit 93 29 6 82 4 2 7 20 23 Päiväkodit Päivähoitopalvelut 0 9 3 Röntgen 9 2 2 8 2 2 Laboratorio 58 5 2 32 4 2 3 3 7 Hammashoitola 90 7 2 65 7 2 5 Neuvola 8 Terveyskeskussairaala 24 2 2 2 2 2 2 Terveysasema/lääkärin vastaanotto Perusterveydenhuolto 0 3 5 Erityiskoulut 5 2 Yhtenäiskoulut 2 2 2 2 Vuosiluokat 7 9 96 8 4 36 6 0 2 9 Vuosiluokat 6 Perusopetus Yht. Ylöjärvi Vesilahti Tampere Pirkkala Orivesi Nokia Lempäälä Kangasala
Raja alueiden nykyväestö ja ennusteet vuoteen 2030 (jaettu ikäryhmittäin Siivikkalan nykyisen ikäryhmäjakauman mukaisesti)
Perusopetuksen, päivähoidon ja terveydenhuollon nykyinen palveluverkko
Haastattelujen tulokset ja johtopäätökset
Haastattelujen toteutus Palvelujen nykytilaa koskevassa selvityksen osiossa suoritettiin kuntien ao. palveluista sekä kaavoituksesta vastaavien virkamiesten haastattelut. Tarkoituksena oli keskustella mm. kuntien maankäytön kehityskuvista (jotka on tuotettu rakennemallityötä varten) ja sen pohjalta pohtia väestön ja yhdyskuntarakenteen kehityksen suhdetta palveluverkon mahdollisuuksiin ja kehittämistarpeisiin Haastattelut toteutettiin vapaamuotoisena keskusteluna konsultin etukäteen toimittamista aiheista: nykyisen palveluverkon läpikäynti ja tietojen tarkistus ostopalvelut ja palvelujen ylikunnallinen käyttö (nykytilanteessa) investointisuunnitelmat palveluverkon suurimmat kehittämistarpeet tavoitteet palvelujen järjestämiselle palveluverkon näkökulmasta kuntakehityskuvien ja väestöennusteiden läpikäynti (205 ja 2030); nykyisen palveluverkon mahdollisuudet ja palvelujen kehittämistarpeet konkreettiset toimet, miten palveluita tulisi kehittää ja käyttöä tehostaa Perusopetusta koskevat erilliset kysymykset olivat seuraavat: millaisiin uusiin kouluratkaisuihin on tarkoituksenmukaista pyrkiä? esiopetus ja perusopetus yhdessä vai erikseen? yhtenäiskoulut eli vl. 9 vai vl. 6 ja vl. 7 9 erikseen? missä määrin kuntaanne tulee lisää maahanmuuttajia verrattuna nykytilanteeseen? mitä voidaan ennustaa erityisopetuksen tulevaisuuden volyymistä?
Haastatteluissa esille tulleita asioita /2 Yleisen tason johtopäätöksenä haastatteluista on todettavissa, että yhteistyötä kuntien välillä tehdään paljon jo nyt Kaikissa kunnissa oltiin sitä mieltä, että yhteistyö on tarpeellista ja näkemyksiä yhteistyökohteista esitettiin kaikista kunnista Kuntakohtaisissa haastatteluissa tuli voimakkaasti esiin se, että kuntien lähtökohdat ja tarpeet ovat hyvin erilaiset Kuntien nähdään poikkeavan toisistaan myös palvelujen tuottamisen tehokkuudessa ja laadussa Kaupunkiseudun reunaosissa, joihin seudun kasvu ei vielä tässä vaiheessa ole voimakkaana ulottunut, on ongelmia löytää osaavaa henkilökuntaa.tämän seurauksena on pohdittu jopa terveydenhuoltopalvelujen ulkoistamisesta kokonaan. Haastatteluissa esitettiin myös näkökulma, että pienemmissä kunnissa on totuttu vaatimaan palveluilta parempaa laatua kuin suuremmilla paikkakunnilla sekä palvelut edellytetään saatavan läheltä.
Haastatteluissa esille tulleita asioita 2/2 Yhteistyön suurimmaksi esteeksi koetaan resurssipula; kunnissa ei ole laajassa mitassa tarjota palveluita naapurikunnissa asuville. Myös muita rajoituksia nähtiin, kuten omalääkärijärjestelmä (asiakkaalla halu päästä tutulle lääkärille). Tärkeänä nähdään, että palveluita pystytään tarjoamaan mahdollisimman lähetä kotia, jolloin palvelujen käytöstä ei aiheudu turhia liikkumistarpeita Kuntien raja alueiden maankäytön kehittämiseen liittyen tuotiin esiin mahdollisuus suunnitella, toteuttaa ja tuottaa palveluita yhteistyössä Raja alueiden palveluyhteistyön osalta pelisäännöt tulisi sopia hyvissä ajoin, kun alueen suunnittelu käynnistyy Tärkeänä pidetään myös sitä, että näiden suurten rajaaluekohteiden palvelujen toteutus ajoitetaan siten, etteivät investoinnit viivytä muiden, tärkeiden palveluinvestointien toteutusta Laajemmassa mitassa palvelujen yhteiskäyttöä edistäisi, mikäli väestörakenteen ja palvelutarpeiden muutoksia koskevia tarkasteluita ja suunnitelmia tehtäisiin kuntien kesken yhteistyössä Vaikka yhteistyöllä nähdään olevan haasteita ja jopa rajoituksia, koetaan tärkeäksi, että asiakkailla olisi mahdollisuus käyttää palveluita vapaasti myös toisen kunnan puolella
Näkökohtia palvelujen suunnitteluun Palvelujen suunnitteluun liittyen esitettiin haastatteluissa seuraavia näkökohtia: Palvelujen suunnittelu yhteistyössä kaavoituksen kanssa (nk. Jyväskylän malli) Seutuyhteistyön kehittäminen palvelujen suunnittelussa Pyrkimys hallittuun väestön kasvuun kunnissa ja palvelutarpeiden ennakointi hyvissä ajoin etukäteen Kasvun vara uusien investointien toteuttamisessa Tilojen toteuttaminen mahdollisimman monikäyttöisiksi, koska muutokset palvelutarpeissa ovat nopeita ja vaikeasti ennakoitavissa. Palveluverkon kehittämisessä pyrkimys suurempiin yksiköihin, joissa toiminta voidaan järjestää pieniä yksiköitä tehokkaammin. Päivähoidossa yksityisten palvelutuottajien käyttäminen, joka mahdollistaa kunnallista tuotantoa nopeamman reagoinnin palvelutarvemuutoksiin ja investoinnit voidaan toteuttaa nopeammalla aikataululla yksityisesti Perhepäivähoitoa kehittäminen erityisesti haja asutusalueilla Ostopalvelupäiväkotien (vuorohoito) sijoittaminen työmatkaliikenteen sekä keskeisten pääliikenneväylien varsille Vanhusten määrän voimakkaan kasvun vaikutus perusterveydenhuollon kehittämiseen Yleisenä kommenttina esitettiin lisäksi, että ympäristönäkökulma ja kestävä kehitys tulisi huomioida myös palveluverkon suunnittelussa Kun suunnitellaan palvelujen yhteiskäyttöä yli kuntarajojen, tulee palvelujen olla saavutettavissa myös joukkoliikenteen keinoin
Haastatteluissa esille nousseet palveluyhteistyön kehittämiskohteet /2 Vaativan erityisopetuksen järjestämisessä esitettiin haastatteluissa myös laajemman yhteistyön tekemistä kaupunkiseudulla. Vaativa erityisopetus edellyttää erityisosaamista sekä apuvälineitä, joiden tuottaminen keskitetysti olisi sekä palvelun laadun että kustannustehokkuuden kannalta järkevää. Tampereella on koulukapasiteettia tulevaisuudessa tarjota myös naapurikuntiin mm. keskustan, Kaukajärven, Lentävänniemen sekä Härmälän alueilla. Erityisesti Tampereen länsi ja eteläosissa ennustetaan kouluikäisten määrien tulevaisuudessa vähenevän. Perusterveydenhuollon kuntayhteistyötä koskien nousi haastatteluissa esiin seuraavat kehittämiskohteet: terveyskeskusten yöpäivystys, hammashuollon päivystys, erityishammashoito, röntgenpalvelut (on jo nykyisin teknisesti mahdollista)
Haastatteluissa esille nousseet palveluyhteistyön kehittämiskohteet 2/2 Yhteistyön näkökulmasta kaikki erikoistuneet terveydenhuollon palvelut nostettiin esiin, jotka edellyttävät esim. kalliita laitteita. Toisaalta esitettiin, että mahdollisuuksien mukaan erikoissairaanhoitopalvelut tulisi jalkauttaa kuntiin siten, että palvelut menisivät aina, kun se on mahdollista, asiakkaiden luokse eikä päinvastoin. Tampereen ja Ylöjärven raja alueen osalta nousi esiin mahdollisuus tehdä yhteistyötä perusterveydenhuollon palveluiden osalta. Ylöjärvellä valmistuu terveyskeskuksen laajennus 200 ja ainakin joitakin vuosia eteenpäin siellä olisi kapasiteettia tarjota palveluja myös tamperelaisille. Toisaalta Tampere on suunnitellut laajentavansa sekä Lielahden että Tesoman terveysasemiaan ja niissä vastaavasti voitaisiin palvella myös ylöjärveläisiä. Tampere on halukas muutoinkin tarjoamaan nyt tarkastelun kohteena olevia hyvinvointi palveluita muiden kuntien asukkaille. Koska iso osa kaupunkiseudun kuntien välisestä työmatkaliikenteestä suuntautuu Tampereelle. Vanhustenhuollossa yhteistyön voisi sen sijaan suuntautua Tampereelta naapuri kuntiin. Lisäksi Tampereella on noussut esiin ajatus tukeutua Pirkkalan terveydenhuollon palveluihin Kalmarin alueen osalta, jota ollaan suunnittelemassa Härmälään, Tampereen ja Pirkkalan rajalle.
Nykytilatieto palveluverkosta
Nykytilatieto palveluverkosta /2 Seudullisissa yhteistyömahdollisuuksia etsittäessä tulee huomioida eri näkökulmia Kuntien tahtotila ja yhteisten pelisääntöjen luominen ja soveltuva hinnoittelupolitiikka ovat perusedellytyksiä Yksi tärkeä näkökohta on palvelupisteen sopiva sijainti Kuntien yhdessä käyttämien toimipisteiden on tärkeää olla/rakentaa uudet sellaisille alueille, että niitä voidaan laajemmin käyttää yli kuntarajojen. Palveluverkkotarkastelu tehdään koko kunnan näkökulmasta, sillä raja alueilla olevia palveluja ei voi tarkastella, mikäli ei tiedetä kunnan muiden palvelupisteiden tilannetta Asukasmäärän kasvua on eri kunnissa eri alueilla, eritoten keskustoissa
Nykytilatieto palveluverkosta 2/2 Tilastokeskus ennustaa Tampereen kaupunkiseudun kasvavan 2030 mennessä noin 72 000 asukkaalla Kaupunkiseudun kunnat ovat kuitenkin varautumassa jopa 80 000 90 000 asukkaan kasvuun Raja alueet ovat lähivuosikymmenten suurimpia potentiaalisia kasvualueita Tampereen kaupunkiseudulla kuntien sisäisten kasvukohteiden rinnalla Tampereen seudun raja alueet: Tampere Lempäälä; Vuores, laajempaan kokonaisuuteen mukaan kuuluu lisäksi Sääksjärvi/ Kulju sekä Hervanta Tampere Kangasala; Ojala Lamminrahka, laajempaan kokonaisuuteen kuuluu Atala, Linnainmaa ja Vatiala Tampere Kangasala; Nurmi Sorila, laajempaan kokonaisuuteen kuuluu lisäksi Suinula ja Ruutana Ylöjärvi Tampere; Siivikkala, laajempaan kokonaisuuteen kuuluu lisäksi Lentävänniemi ja Lielahti Ylöjärvi Tampere; Vuorentausta Pirkkala Tampere; Partola Härmälä Tampere Nokia Ylöjärvi: Kolmenkulman yritysalue Sijaintinsa puolesta raja alueilla on hyvät edellytykset kuntien väliseen yhteistyöhön hyvinvointipalveluiden tuottamisessa
Perusopetuksen palveluverkko
Perusopetuksen palveluverkko Hankkeessa tarkasteltiin peruskouluikäisten määrä Seuraavan dian oppilaiden kokonaislisäys 6 32 tarkoittaa, että tarkastelualueella on 2030 yhteensä n. 280 perusopetusryhmää enemmän kuin oli vuonna 2006 (perusopetusryhmän keskimääräisenä laskennallisena kokona pidetään 22 oppilasta). Perusopetusryhmien määrä vl 6 osalta kasvaa vuoteen 2030 mennessä n. 20 ryhmällä ja vl. 7 9 osalta n. 70 ryhmällä.
Peruskouluikäisten määrällinen muutos 2006 2030 kunnittain (laskettu tilastokeskuksen väestöennusteiden pohjalta) Vl. 6 Vl. 7 9 Yhteensä Kangasala + 985 + 433 + 48 Lempäälä + 775 + 370 + 45 Nokia + 92 + 402 + 323 Orivesi + 23 27 4 Pirkkala + 455 + 242 + 697 Tampere + 88 455 367 Vesilahti + 55 + 87 + 242 Ylöjärvi + 239 + 628 + 867 + 464 +680 + 632
Tietoja kouluverkosta Koulutilojen käyttö muuhun tarkoitukseen: Muutamien koulujen yhteydessä järjestetään päivähoitoa Lempäälässä, Pirkkalassa, Tampereella ja Ylöjärvellä. Tampereella on useita koulu/päiväkotirakennuksia. Nokialla ja Orivedellä ei järjestetä päivähoitoa koulujen yhteydessä. Lukio on peruskoulun yhteydessä Orivedellä. Kansalasiopistotoimintaa järjestetään kattavasti kaikissa kunnissa koulujen yhteydessä. Pirkkalassa ja Ylöjärvellä koulujen yhteydessä on muutamia nuorisotiloja. Esiopetusta annetaan koulujen yhteydessä kaikissa tai lähes kaikissa kouluissa Kangasalla, Lempäälässä, Pirkkalassa ja Vesilahdella. Orivedellä ja Ylöjärvellä yli puolessa kouluista annetaan esiopetusta. Tampereen kouluista esiopetusta ei anneta 27 koulussa. Nokialla vain yhdessä koulussa annetaan esiopetusta. Tilanahtaudesta kärsitään kaikkiaan n. 25 koulussa. Suhteellisesti eniten ahtaita kouluja on Ylöjärvellä. Tiloissa on väljyyttä 24 koulussa. Eniten väljyyttä on Tampereella (5 koulua) ja Orivedellä. Muualla väljiä koulutiloja on mainittu vain 2/kunta. Akuutti peruskorjaustarve on tuotu esiin 7 koulussa, jotka jakautuvat tasaisesti eri kuntiin. Ei akuutti peruskorjaustarve on mainittu 7 koulussa. Pääosin koulujen ilmoitettiin olevan tyydyttävässä, hyvässä tai erinomaisessa kunnossa.
Kunnittain koulujen nykytilanne, uusien tilojen toteutus ja suunnittelu Kangasala Tulevaisuus: Kapasiteetti ei riitä tuleviin oppilasmääriin suunnittelukauden aikana. Tulossa olevia investointeja ovat Tursolan korttelikoulu, Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus 2009, Pikkolan koulun laajennus, Sariolan koulun laajennus 2008 2009, uusi lukio suunnitelmakauden ulkopuolella (siis 202 jälkeen, mitä tapahtuu nykylukiolle?), Vilpeilän koulun peruskorjaus 2009, Lahdenkulman koulun peruskorjaus 2009, Huutijärven koulun laajennus, yhteishanke pk:n kanssa, Kangasalan lukion korjaus.
Kunnittain koulujen nykytilanne, uusien tilojen toteutus ja suunnittelu Lempäälä: Tulevaisuus: Koulujen nykyinen kapasiteetti ei riitä vuonna 2030. Minne sijoitetaan 45 uutta oppilasta? Ratkaisumalli voisi olla seuraava: Lehtivuoresta mennään Sääksjärven kouluun (00 oppilasta), Kuokkalan kouluun lisää 90 00 oppilasta. Moision kouluun tulee lisää opetustiloja 0 luokkaa vuonna 2009 (250 oppilasta), mahdollisesti uuden lukion seurauksena Lempoisten koulu saa vapautuvista Kanavan koulun tiloista opetustiloja n. 300 oppilaalle, jolloin tarvitaan vielä 0 6 vl:n kouluyksikkö 300 oppilaalle. Laskentaperuste: uudella asuinalueella 0 % asukkaista on alakouluikäisiä, 4 % yläkouluikäisiä. Vuosittain laaditussa Tilatarveselvityksessä vuosille 2007 203 on otettu huomioon tiedossa olevat kaavoitushankkeet.
Kunnittain koulujen nykytilanne, uusien tilojen toteutus ja suunnittelu Nokia Tulevaisuus: Koulujen nykykapasiteetti ei riitä vuoteen 2030. Koskenmäen koulun laajennus vuonna 2008, vielä toisen koulun laajennus (yhtenäiskouluksi?), uusi 0 6 vl:n kouluyksikkö ja yksi uusi yhtenäiskoulu voisivat olla ratkaisu. Investointisuunnitelma on alimitoitettu (Tervasuo Sammalisto, Alhoniitty Harjuniitty). Orivesi Tulevaisuus: Keskuskoulun saneeraus ja mahdollisesti laajennus vuonna 20 ratkaisisivat tilaongelmat. Muuttoliike Orivedelle on ollut ennakoitua voimakkaampaa, jatkuuko trendi?
Kunnittain koulujen nykytilanne, uusien tilojen toteutus ja suunnittelu Pirkkala: Tulevaisuus: Koulujen oppilaskapasiteetti ei ole riittävä vuoden 2030 kasvuennusteet huomioiden. Naistenmatkan koulun remontti 2008, Kirkonkylän koulun remontti ja laajennus 200, Toivion koulun remontti 202 (samaan yhteyteen mahdollisesti päivähoidon tiloja). Ylöjärvi: Tulevaisuus: Koulujen oppilaskapasiteetti ei riitä vuoteen 2030. Ylöjärven yhtenäiskoulun laajennus 2008 (700 oppilasta), Takamaan koulun laajennus 2008 09 (250 oppilasta), Metsäkylän koulun laajennus 2008 09 (400 oppilasta), Siivikkalan koulun laajennus 20 2. toteutuuko ennen vuotta 2020?? (400 600 oppilasta), Haavisto koulu keskustaan, uusi, 203 4 (400 600 oppilasta, kaksisarjainen?, yhtenäiskoulu?) Vesilahti: Tulevaisuus: Koulujen oppilaskapasiteetti ei riitä vuoteen 2030. Koulukeskuksen laajennus 2009 0. Uusi alakoulu Kirkonkylään n. 0 vuoden kuluttua.
Kunnittain koulujen nykytilanne, uusien tilojen toteutus ja suunnittelu Tampere Tulevaisuus: Hatanpään koulun tilatarpeet ja Hatanpään lukio 2009, Vuoreksen koulukeskus 200 oppilaalle (Tampere Lempäälä, kaikilta osin valmis ehkä 204), Sampolan koulun ja Työväenopiston perusparannus (20), Järvensivun koulun perusparannus (202, myös päivähoidon tarpeisiin), Amurin koulun perusparannus (202), Nurmi Sorilan koulukeskus ja päiväkoti, mitoitus pohjautuu Vuoreksen kouluhankkeeseen, ajoitus auki, Ojala Lamminrahka, suunnittelun eteneminen auki, yhteistyö Kangasalan kanssa.
Palveluverkkoselvityksessä on tarpeen tarkastella seuraavia kysymyksiä /2 Millaiset ovat kouluratkaisut raja alueilla? Karkea alustava hahmotelma: Tampere Lempäälä; Vuores: Vuorekseen on suunniteltu n. 200 oppilaan yhtenäinen peruskoulu. Kuusisarjainen, 54 perusopetusryhmää. Tampere toteuttaa, Lempäälä ostaa palveluita (kiinteistöön tulee myös 00 paikkainen päiväkoti, terveydenhoidon tiloja) Hervantajärvi: Ei ole suunniteltu uutta koulua, oppilaat Hervantaan. Tampere Kangasala; Ojala Lamminrahka, yhtenäinen peruskoulu, 27/54 perusopetusryhmää? Alueen suunnittelun eteneminen auki Tampere Kangasala; Nurmi Sorila, yhtenäinen peruskoulu, 27/54 perusopetusryhmää? Mitoitus sidoksissa Vuorekseen Ylöjärvi Tampere; Siivikkala Lielahti Lentävänniemi, yhtenäinen peruskoulu tai yhtenäiset peruskoulut, 27 + 27 = 54 perusopetusryhmää? Pirkkala Tampere; Partola ja Härmälä, yhtenäinen peruskoulu 27 perusopetusryhmää? Ylöjärvi Tampere; Vuorentausta: Koulu (väestöpohja max. 2000 asukasta, peruskoulun oppilaita tästä väestöpohjasta 200 + 80 = 280). Haaviston koulu (keskusta), 450 oppilasta, 2 sarjainen, 27 perusopetusryhmää?
Palveluverkkoselvityksessä on tarpeen tarkastella seuraavia kysymyksiä 2/2 Vähenevällä oppilasalueella oleva kouluverkko (Tampere) Alueet, joiden kouluissa on vapaata tilakapasiteettia (osin Tampere?) Pienet, alle 50 oppilaan koulut: Tämänhetkisten päätösten mukaan seudulla on tämän vuosikymmenen päättyessä 0 alle 50 oppilaan koulua. Millaista linjaa vedetään? Kuntakohtaiset ratkaisut? Missä asioissa kuntien välillä on tehty perusopetuksen järjestämisen yhteistyösopimuksia ja miten on tarkoituksenmukaista edetä? Ei tamperelaisten koulunkäynti Tampereella, erityisesti Tampereen keskustan kouluissa
Perusterveydenhuollon palveluverkko
Tarkastelun johtopäätökset Kaupunkiseudun eri terveysasemilla asioi yhteensä noin 230 000 asukasta vuoden aikana. Koko väestöstä terveysasemilla asioi keskimäärin 75 %. Potilaat ovat käyneet vastaanotoilla vuodessa keskimäärin 3,3 kertaa. Nykytilanteessa kaupunkiseudulla on yhteensä 24 terveysasemaa, joista kukin hoitaa tietojen perusteella keskimäärin vajaat 9 000 asukasta. Tampereella ja Pirkkalassa terveysasemien vastuuväestökoot ovat keskimääristä isompia. Vastaavasti Lempäälässä, Vesilahdella ja Orivedellä ne ovat pienempiä. Väestömuutos vuoteen 205 merkitsee kaupunkiseudun tasolla yhden keskikokoisen terveysaseman lisätarvetta (Tampere) ja tämän jälkeen vuoteen 2030 tarvittaisiin neljä terveysasemaa lisää. Terveysasemien osalta väestömuutoksen vaikutus kohdistuu lähinnä vuoden 205 jälkeiseen aikaan.
Terveysasemien nykytila ja muutos 205 ja 2030 mennessä
Raja alueiden yhteistyö terveyskeskusten osalta Mikäli lähtökohdaksi otettaisiin keskimääräinen vastuuväestön koko seutukunnan alueella, kasvualueista lähinnä Vuores, Ojala Lamminrahka ja Nurmi Sorila muodostavat alueita, joissa omien terveyskeskuspalvelujen kehittäminen voivat tulla ajankohtaisiksi. Näilläkin alueilla on mahdollista valita olemassa oleviin palveluihin tukeutuva strategia (kts. seuraava dia). Muut alueet (Partola Härmälä, Siivikkala ja Vuorentausta) eivät edusta väestöllisesti sellaisia kasvualueita, joiden terveysasemien kehittämistä tuli harkita.
Raja alueiden terveyspalvelujen suuntautuminen, mikäli tukeudutaan nykyiseen palveluverkkoon
Neuvolat /3 Kunnat ovat järjestäneet neuvolapalvelut keskenään eri tavoin. Osassa kunnista neuvoloita on vain yksi, jolloin kaikki palvelut tuotetaan samassa toimipisteessä. Osalla kunnista on kaksi tai useampi neuvola. Neuvoloita seutukunnassa on yhteensä 83, joista 64 on Tampereen kaupungin alueella. Orivedellä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä on vain yksi neuvola kussakin. Kouluterveydenhuollossa yhtä kouluikäistä kohden käyntejä muodostui eniten Kangasalassa, Pirkkalassa ja Tampereella. Vähiten käyntejä muodostui Orivedellä, Nokialla, Ylöjärvellä ja Vesilahdella. Lastenneuvolan käyntimäärien kuntakohtainen vaihtelu on huomattavasti pienempää. Pirkkalassa, Ylöjärvellä ja Tampereella alle kouluikäisistä kävi lastenneuvolassa eniten ja vähiten käytiin Nokialla ja Vesilahdessa.
Neuvolat 2/3 205 Mikäli oletetaan, että kunnat myös jatkossa järjestävät neuvolatoiminnan nykyisen rakenteen mukaisesti sekä lisäksi oletetaan, että eri palveluissa käydään kussakin oman väestömuutoksen perusteella edelleen samalla tiheydellä niin Ylöjärvellä, Vesilahdessa ja Lempäälässä tulisi varautua noin 20 % käyntimäärien lisäykseen vuoteen 205 mennessä. Nokialla ja Pirkkalassa volyymilisäyksen tarve on 5 % nykyisestä. Sen sijaan Tampereella ja Orivedellä neuvolatoiminnan volyymin ei odoteta lisääntyvän.
Neuvolat 3/3 2030 Vuoteen 2030 mennessä volyymit kasvavat vielä edellä todetusta noin 0 % Kangasalassa, Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa, Vesijärvellä ja Ylöjärvellä. Tampereella ja Orivedellä vaikuttaisi muodostuvan jonkin asteista kapasiteetin väljyyttä suhteessa kehittyvään volyymiin. Tiedon perusteella olisi perusteltua arvioida, missä määrin volyymien muutosten ja kapasiteetin välistä suhdetta voidaan tasapainottaa kuntarajat ylittävällä yhteistoiminnalla.
Päivähoito
Päivähoito /4 Päiväkotihoidossa kaupunkiseudulla oli vuonna 2006 yhteensä 3 905 lasta. Keskimääräisellä tasolla päivähoidossa oli alle kuusi vuotiaista 46, 8 %. Päiväkotihoidon parissa työskenteli yhteensä 2756 eriasteista päivähoidon työntekijää yhteensä 59 päiväkodissa. Mikäli oletetaan, että päiväkotihoitoa tullaa järjestämään nykyrakenteen mukaisesti myös tulevaisuudessa, kaupunkiseudulla tullaan väestöennakoinnin mukaisesti tarvitsemaan vuonna 205 yhteensä 89 päiväkotia. Tämä merkitsee seutukunnassa 30 uutta päiväkotia nykyisen päivähoidon verkon lisäksi.
Päivähoito 2/4 Päiväkotien tarve kuitenkin tasaantuu väestökehityksestä johtuen vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 205 jälkeen tarve päiväkotihoidon laajentamiselle merkitsee vain kahta keskimääräisen kokoista päiväkotia kaupunkiseudun tasolla. Ryhmäperhepäivähoidon osalta vuoteen 205 mennessä nykyrakenteen mukaisesti tullaan tarvitsemaan 7 uutta ryhmäperhepäiväkotia ja näiden lisäksi vuoden 2030 mennessä tarve on yhdelle uudelle ryhmäperhepäiväkodille. Päiväkotihoidon ja ryhmäperhepäivähoidon osalta palvelutarjonta vaihtelee kuntien välillä huomattavasti. Palvelutarjonnan määräytyminen on seurausta lukuisista eri tekijöitä. Tällaisia ovat kunnan työllisyystilanne, erityispäivähoidon järjestämisen tarve, sekä tarkastelun ulkopuolelle jääneiden päivähoidon eri toimintamuotojen asema päivähoidon palvelutarjonnassa.
Päivähoito 3/4 Kun tarjontaa tarkastellaan kuntakohtaisesti päiväkotihoidon sekä ryhmäperhepäiväkotihoidon osalta yhteensä, Nokian kaupungissa päivähoidon peittävyys oli suurin. Nokialla alle kuusivuotiaista oli näiden palveluiden piirissä yhteensä 94 % lapsista, kun vastaavasti Orivedellä päivähoidon piirissä oli 40 % lapsista. Myös yksikkökoko vaihteli kuntien välillä suuresti. Nokialla, Tampereella ja Lempäälässä päiväkodit olivat lapsiluvun perusteella suurimmat ja pienimmät päiväkodit sijaitsivat Vesilahdella, Kangasalassa, Orivedellä ja Pirkkalassa. Kunnissa, joissa yksikkökoko oli keskimääräistä pienempi, henkilöstöä vastaavasti oli keskimääräistä enemmän. Vesilahdella, Pirkkalassa ja Orivedellä päiväkodeissa oli yhtä lasta kohden yli kuusi työntekijää. Lempäälässä, Tampereella henkilöstöä oli alle viiden työntekijän verran lasta kohden. Kangasalassa henkilöstöä oli alle viisi työntekijää lasta kohden huolimatta pienestä päiväkotien yksikkökoosta huolimatta.
Päivähoito 4/4 Kunnittain tarkastellen 22 uutta päiväkotia kohdistuisivat Tampereelle (7 kpl), Kangasalaan (5 kpl), Lempäälään ja Nokialle (kumpaankin 4 kpl) sekä Pirkkalaan (3 kpl) sekä muihin kuntiin yksittäisiä päiväkoteja. Kasvuennusteiden mukaan uusia päiväkoteja tultaisiin tarvitsemaan eniten Nurmi Sorilan ja Vuoreksen alueille sekä Ojala Lamminrahkaan. Mikäli näille alueille rakennettaisiin päivähoitoa nykyrakenteen mukaisesti (noin 00 lasta/yksikkö), merkitsisi tämä yksin tuon väestöennakoinnin mukaista päiväkotimäärää (29 päiväkotia). Päivähoidon ennakointiin vaikuttaa tiedossa olevan kuntakohtaisen väestöennakoinnin lisäksi kehittyvien alueiden väestörakenne. Väestön rakenteellinen ennakointi on kuitenkin toistaiseksi karkeaa ja se perustuu olemassa oleviin suunnitelmiin. Päivähoidon osalta tarvitaan tarkempaa selvittelyä väestöennakoinnin suhteen sekä myös pendelöinnin antaminen mahdollisuuksien suhteen.
Yhteenveto
Yhteenveto /3 Peruslähtökohdan seudulliselle palveluverkkoselvitykselle muodostaa selvityshetken palveluverkko, josta koottiin perustiedot palvelupisteittäin yhteistyössä kuntien kanssa Paikkatietomuotoon saatettu nykyinen palveluverkko antaa mahdollisuuden tarkastella palveluita suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen Lähi, alue ja keskitettyjen palvelujen kirjo on kunnissa suuri Kaiken kaikkiaan seutuyhteistyö nähdään tarpeelliseksi ja sitä tehdäänkin monella osa alueella jo nykyisin yksittäisillä sopimuksilla Nykyisen tarjonnan riittämättömyys myytäväksi nousi kuitenkin vahvasti yhteistyötä rajoittavaksi tekijäksi Tämän työn myötä on tavoitteena tehdä sopimuksia valittujen palvelujen osalta ja laajempia strategisia linjauksia tulevasta yhteistyöstä
Yhteenveto 2/3 Palveluverkon suunnittelun kytkentä maankäytön suunnitteluun on keskeinen Palvelujen suunnittelussa on tärkeää katsoa ainakin 5 0 vuoden aikajänteellä tulevaisuuteen Tulevaisuuden merkittävät uudet asuntorakentamiskohteet kuntien raja alueiden tuntumassa ovat kohteita, joissa kuntien välisellä palveluyhteistyöllä on huomattava merkitys Yhteisten linjausten tekeminen kunnissa on tärkeää, jotta palvelujen yhteiskäytössä voidaan edetä Joistakin esille nousseista aihealueista voi olla tarpeen tehdä jatkohanke, kuten esimerkiksi tarkempi lähi, keskitetty ja aluepalvelujen tarkastelu toimintoja avaamalla
Yhteenveto 3/3 Peruskouluverkon kehittäminen Lähtökohtana ovat nykyiset palveluperiaatteet ja palveluverkon rakenteet. Koulukiinteistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa ja tilanahtautta esiintyy suhteellisen vähän. Oppilasmäärä kasvaa suunnittelukaudella n. 8,5 %, jolloin nykyinen kapasiteetti ei riitä suunnittelukauden tarpeisiin kaikilla alueilla. Kouluja pitää rakentaa, jotta n. 280 perusopetusryhmälle saadaan palvelupuitteet. Samaan aikaan on tarkasteltava asuinalueita, joissa oppilasmäärä laskee sekä otettava kantaa, kuinka tiheä oppilaitosverkko on tarkoituksenmukainen. Terveydenhuolto Mikäli terveysasemien osalta voitaisiin sopia seutukunnallisesti samansuuntaisista palveluiden tarjonnan periaatteista, väestökehityksen tuomat paineet vuoteen 205 saakka voidaan tyydyttää nykyisen palveluverkon käytöllä ja tehostamisella. Sen sijaan on mahdollista että vuoden 205 jälkeen tulee harkittavaksi myös uusien asemien perustaminen. Päivähoito Useita samanaikaisia haasteita. Toisaalta nykyisessä palvelurakenteessa on resurssien ja tarpeiden epätasaisuutta nykytilanteessa ja toisaalta väestön lisääntymisen myötä päivähoidon palvelujen tarve tulee voimakkaasti lisääntymään. Päivähoidossa keskeistä on hyvä saavutettavuus jatkuvan asioimisen vuoksi. Erityisesti päivähoidon osalta tulisi pohtia tarkemmin työmatkaliikenteen merkitys päivähoidon järjestämisessä.