Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Samankaltaiset tiedostot
Turvemaiden viljely - ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

Peltokuivatuksen tarve

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Toimiva maaperän mikrobisto

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan kasvukunnosta huolehtiminen

Peltomaan rakenteen arviointi

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Turvemaiden viljelyn ilmastovaikutukset

Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen

Maan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen?

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys]

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Peltomaan rakenteen arviointi

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Maaperän kasvukunto. Vilma-hanke Etäluento, Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Maan vesitalous toimivaksi

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Metsänhoidon perusteet

Peltosalaojituksen suunnittelu

Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty]

Maatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Karjanlannan hyödyntäminen

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Maanparannus ja maaperän havainnointi

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Metsätalouden vesiensuojelu

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Metsätalouden vesiensuojelu

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Transkriptio:

Sisältö Eloperäisen maan fysikaaliset Maan fysikaaliset <> viljely Eloperäisen aineksen maatuminen <> fysikaaliset Viljelyn vaikutus maatumiseen Päästöt alas ja viljelyvarmuutta ratkaisuja turvepeltojen ilmastokestävään viljelyyn OPAL hanke, 8.8.219 Siikalatva Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Keinoja hallita maatumista Turvemaat viljelymaana fysikaalisten ominaisuuksien merkitys Huokosjakauma kivennäis- ja eloperäinen maa +tasaisia lohkoja +helppo muokata (ja raivata) +vähäinen typpilannoitustarve +vettä riittävästi -heikko kantavuus -märkyys -kylmyys -happamuus -vähäravinteisuus (paitsi typpi) suuret vihermassasadot suuret sadonkorjuuriskit Erot pinta- ja pohjamaassa johtuvat: -kivennäismaan maan rakenne-erot (ja ero eloperäisen aineksen määrässä) -turvemaa: pinta pohjaa maatuneempaa Lähde: Myllys ym.

Viljelytoimet vaikuttavat maan huokostoon kemiallisiin, fysikaalisiin ja biologisiin ominaisuuksiin ja prosesseihin Kasvinsuojelu mekaaninen torjunta-aineet Viljelykierto Kasvinvuorotus Perus- ja paikalliskuivatus Muokkaus Peltoliikenne tiivistäminen hiertäminen Peltoliikenne voi tiivistää eloperäistä maata -Multamaa (sara), jossa savea -5 sen alla liejua -tiivistäminen maan ollessa märkää v. 1981 16 tn teliakseli, 7 kpa rengaspaine A= ei tiivistystä B=yksi ajokerta vieriviereen C=neljä ajokertaa -9 vuottaa tiivistämisen jälkeen -kyntökerros: ei eroja -pohjamaa: mitattavia eroja vedenjohtavuus makrohuokoset mekaaninen vastus Suorat ja välilliset vaikutukset Paikkojen välillä vaihtelua: maalaji, topografia, sääolot Aika: välittömät, lyhyt- tai pitkäaikaiset vaikutukset Dia: Laura Alakukku, HY Lähde: Alakukku (1996) lannoitus kalkitus ojitus Viljely vaikuttaa turpeen maatumiseen lisää ravinteisuutta parantaa ravinteiden käyttökelpoisuutta muokkaus parantaa ilmatilaa pilkkoo kuituja, sekoittaa ilmaa Maaperän mikrobien elinolot paranevat viljely hajotus kiihtyy Kalkitus Lannoitus Maanparannusaineet lisääntyvät Maan ominaisuuksien muutos turpeen maatuessa vedenjohtavuus pienenee vedenpidätyskyky kasvaa kuivatusvaikeudet kantavuusongelmat pf-arvo Ksat /h 5 4 3 2 1 Rahkaturpeiden vedenjohtavuuksia 6 4 2-15 15-3 -15 15-3 -15 15-3 unhumified maatumaton moderately humified well humified pitkälle maatunut Rahkaturpeiden vedenpidätyskäyriä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 kosteus til.-% unhumified moderately humified well humified8

Huokosjakauma turpeen maatuminen Viljelyominaisuuksien muutos turpeen maatuessa 2 vuotta maanpinnan painuminen (1-2 vuodessa) 1 vuotta 1 vuotta kuivatussyvyyden menetys % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Osuus maatilavuudesta Kiintoaines <,3 >,3 kutistuma Rahkaturve Kyntökerros Maatuessa kiintoaineksesta tulee hienojakoisempaa fysikaaliset tarve ojituksen uudistamiselle maatumisen hidastaminen on tärkeää käytännön viljelytoimien kannalta Lähde: Myllys (1992) Dia: Laura Alakukku, HY Lähde: Merja Myllys, Luke Ravinteet ravinteita vapautuu turpeen hajoamisen seurauksena maa pidättää huonosti ravinteita maassa on enemmän ravinteita kuin sato tarvitsee lisääntyvät Kasvihuonekaasut orgaanisen aineksen hajotessa vapautuu hiilidioksidia ja typen oksideja Keinoja maatumisen vähentämiseen -maanmuokkauksen vähentäminen -ympärivuotinen kasvipeite; monivuotisten kasvien viljely; aluskasvien käyttö -pohjaveden pitäminen korkealla aina kuin mahdollista ravinteet, joita kasvit eivät käytä, voivat päätyvät vesistöihin maatumisen hidastaminen on tärkeää ympäristön kannalta Kalvo: Merja Myllys, Luke Kuvat: Merja Myllys, Luke

Monivuotisen nurmen viljely maan kantavuus -nurmi parantaa maan kantavuutta pohjavettä voi pitää korkeammalla -vähentää muokkaustarvetta Pohjaveden pitäminen korkealla aina kun mahdollista pyöränjäljen syvyys 2 15 1 5 maan mekaaninen vastus kpa nurmi paljas maa maan kosteus (til.-%) nurmi paljas maa Nurmen juuristo parantaa maan kantavuutta, nurmea voidaan viljellä kosteampana kuin esim. viljaa. -korkea pohjavesi rajoittaa hapellisen ja biologisesti aktiivisen kerroksen paksuutta; turpeen hajoamista tapahtuu ohuemmassa kerroksessa -korkea pohjavesi tarkoittaa samalla pienempää valuntaa ja pienempää huuhtoutuvien ravinteiden määrää -toteutetaan säätösalaojituksella tai salaojakastelulla -kuivatuksen on silti oltava riittävä kasvin kasvun ja käytännön viljelytoimien kannalta -käytetään apuna pintavesien kuivatusmenetelmiä 5 1 15 maan mekaaninen vastus kpa Kun maan mekaaninen vastus on yli 5 kpa, renkaan ajoura on alle 5. Salaojitus, säätösalaojitus ja salaojakastelu Pintavesien kuivatusmenetelmiä Salaojakaivannon täyttö läpäisevällä materiaalilla Suoto-ojat poikkisuunnassa salaojiin nähden olevia matalia putkettomia uria, jotka voidaan myös täyttää läpäisevällä materiaalilla (sora, hake..) Myyräoja maan sisällä kulkeva putketon reikä kokoaa hyvin pintavesiä ja kuivattaa notkokohtia tukkeutuu ajan myötä mutta on helppoja uusia Maanpinnan muotoilu (suursarka) pienentää sadonkorjuuriskejä on kallis toimenpide Kuva: Salaojayhdistys 15 Lähde: Merja Myllys, Luke

Tiedon hallinta maaperän hoidossa Tarvitaan systeemiratkaisuja: -Teknologisten keinojen tuottaminen monipuolisen tiedon yhdistämistä mittaus tuottaa tietoa, mutta vasta tiedon hyödyntäminen tuottaa taloudellista tulosta mittausteknologian käytöstä Maan kasvukunnon ylläpito pitkäjännitteistä toimintaa -Osa viljelyn strategista suunnittelua -Mm. maatumisen hidastaminen satoa tuottaen -Mukana kaikessa operatiivisessa suunnittelussa -töiden ajoitus, organisointi Kiitos! Kuva: Ansa Palojärvi, Luke