Akaa-Point, vaihe 4, rakennussuunnitelma

1 AKAAN KAUPUNKI Akaa-Point, vaihe 4, rakennussuunnitelma Vaunutien rakentaminen paaluvälillä 0-750 Akaan kaupunki Työkohtainen työselitys Litterakohtainen osa InfraRYL:n mukaan Infrasuunnittelu 2019

0 YLEISTÄ 01 RAKENNUTTAJAT Akaan kaupunki / Tekninen toimi PL 34 (Myllytie 3), 37801 Akaa Sopimusasiat: Tekninen johtaja Jaana Koota 040 335 3517 jaana.koota@akaa.fi HS-Vesi Paroistentie 7, 13600 Hämeenlinna Sopimusasiat: Verkostopäällikkö Leo Aspholm, puh 03 621 3721 leo.aspholm@hsvesi.fi 02 RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA 03 Suunnittelija Akaan kaupunki / Tekninen toimi Rakennuttajainsinööri Leena Huovinen puh. 040 335 3272 leena.huovinen@akaa.fi HS-Vesi Oy Putkimestari Jarno Hupanen puh 03 621 3148 jarno.hupanen@hsvesi.fi Destia Oy / Infrasuunnittelu Hatanpään valtatie 30 A PL 382, 33100 TAMPERE Projektinpäällikkö: Ilpo Miekka (Destia Oy), 040 582 5570 Suunnittelijat: Jaana Jokihaara (Destia Oy), suunnittelija, 040 582 5493 Sonja Juntunen (Destia Oy), vh, 040 847 1063 Laura Raerinne (Destia Oy), geo, 040 647 3899 Tuomo Haapala (Destia Oy), geo, 040 549 1881 04 Työn laajuus Töiden laajuus käy selville oheisista suunnitelmista ja tästä työselityksestä.

05 Noudatettavat asiakirjat Töissä noudatetaan tämän työselityksen ja suunnitelmapiirustuksien lisäksi InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. 06 Monikulmio- ja korkeuspisteet YHTEISET TYÖT MITTAUSTYÖT Suunnitelmat ovat GK24-koordinaattijärjestelmässä sekä N2000- korkeusjärjestelmässä. Suunnitelma perustuu Akaan kaupungin ja Geopiste Oy:n tekemään maastomittausaineistoon, kaupungin antamaan kaavakartta- sekä pohjakartta-aineistoon. MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Maaperätutkimukset Suunnittelualueella tehtiin pohjatutkimuksia rakennussuunnitelmaa varten kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin 12 painokairausta, kaksi siipikairausta ja otettiin kolmesta tutkimuspisteestä näytteitä. Näytteet otettiin metrin välein pisteestä riippuen 1 7 metrin syvyyteen saakka ja niistä määritettiin rakeisuus ja vesipitoisuus. Toisessa vaiheessa tarkennettiin pehmeiden maakerrosten alapinnan tasoa ja tehtiin painokairauksia 32 pisteestä. Näiden pohjatutkimusten lisäksi on hyödynnetty alueelta aiemmissa vaiheissa tehtyjen pohjatutkimusten tuloksia. Alueella ei ole varmistettu kallionpintaa porakonekairauksilla eikä suunnittelualueen pohjavedenpintaa ole mitattu. Maaperäkuvaus Suunnittelualueella on moreenipeittoisia kukkuloita, joissa kairaukset ovat päättyneet kiveen tai kallioon noin 0,5 2,5 metrin syvyydessä. Moreeni on kivistä ja joitakin painokairauksia on yritetty uudelleen alkuperäisen tutkimuspisteen läheltä riittävän tutkimussyvyyden saavuttamiseksi. Moreenin päällä voi olla ohut kerros hienoainespitoisempia maita, kuten silttiä. Kukkuloiden välissä on painanteita, joissa on näytteiden mukaan silttistä savea ja savea. Tehtyjen kairausten perusteella kerrokset ovat Täysperävaununtiellä ja Vaunutiellä noin 1,0 4,0 metriä paksut ja kerrosten alaosassa voi olla hyvin löyhiä maakerroksia. Pumppaamon ja pumppaamolta etelään lähtevän vh-linjan kohdalla savikerrokset ovat kairausten perusteella noin 4,5 7 m paksut. Radan alittavalla vh-linjalla hienoainespitoiset kerrokset ovat 1,0 7,0 metriä paksut ja paksuimmillaan radan alituksen jälkeen. Savisen siltin ja saven vesipitoisuus vaihtelee välillä 35 75 %. Tehtyjen siipikairausten mukaan hienoainespitoisten maakerrosten leikkauslujuus on kuivakuoressa yli 100 kpa ja alemmissa kerroksissa noin 15...50 kpa. Silttisen saven ja saven alla on melko tiivistä tai tiivistä moreenia noin 0 2,0 metriä paksut kerrokset. Kairaukset ovat päättyneet tiiviiseen maahan, kiveen tai kallioon.

Pohjanvahvistukset Pohjanvahvistuksena käytetään massanvaihtoa niillä osuuksilla, joilla on hienoainespitoisia, löyhiä maakerroksia. Näin estetään vh-linjojen sekä katurakenteen epätasainen painuminen. Pohjatutkimustietojen perusteella massanvaihto tehdään Täysperävaununtiellä paaluväleillä 820-1040, 1270-1360 ja 1410-1650 sekä Vaunutiellä paaluvälillä 200-750. Lähtötietojen perusteella massanvaihtosyvyydet ovat noin 1,0 4,0 metriä. Työnaikaiset mittaukset Työnaikaisia mittauksia varten tulee rakentaa tarvittavat lisäpisteet. Kaikki työn tekemiseen tarvittavat mittaukset kuuluvat urakoitsijalle. Tarvittavat paalutus- ja lähtötiedot on esitetty suunnitelman mittaustiedoissa. 1000 MAA-, POHJA-, JA KALLIORAKENTEET 1100 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT 1111 Jätepuun ja kasvillisuuden poisto Hakkuukelpoinen puusto on poistettu tilaajan toimesta katualueelta. Muun kasvillisuuden ja mahdollisen jätepuun poisto kuuluu urakoitsijalle 1112 Hyötypuun hakkuu Katulinjalla ei ole hyötypuuta. Mahdollisesti tarvittavat puunkaadot pumppaamoalueella (tulokaivon kohdalla) ja urakan viereisellä läjitysalueilla kuuluvat urakkaan. 1131 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat putkirakenteet Urakka alueen rajalla, sekä urakka-alueella sijaitsee ainakin Elenian, Soneran, Tampereen Puhelimen sekä HS-Veden omistamia putkia, kaapeleita sekä laitteita. Rakennusalueella sijaitsevien kaapeleiden ja johtojen paikat on varmistettava näytöin ennen rakentamistyön alkua. Rakennusalueella on myös nykyisiä vesijohto- ja viemäriverkostoja, joita on varottava. Laiteomistajat tekevät putkiin, laitteisiin tai kaapeleihin aiheutuvat suunnitelmat, mahdolliset siirrot ja niihin liittyvät siirtosuunnitelmat omana työnä ja omana kustannuksellaan. 1141 Pintamaan poisto Pintamaan poistosyvyys on 0,2 m, sisältäen kaikki kannot, jätepuunja muun kasvillisuuden poiston. Alueelta poistettava maa-aines tulee ensisijaisesti käyttää kohteen rakenteisiin ja verhouksiin.

1300 PERUSTUSRAKENTEET 1330 Arinarakenteet 1334 Teräslevyarinat Teräslevyarinaa käytetään viettoviemäreiden kohdalla asennusalustan alla putkilinjan painumien välttämiseksi. Teräslevyarinaa käytetään seuraavilla osuuksilla: VH1 plv 10-265 (tarvittaessa pumppaamon PAK151 tulokaivon kohdalla, muutoin VH 1 ei kuulu tähän urakkaan) Teräslevyarinaa käytetään myös muualla, mikäli rakentamisen aikana ilmenee, että pohjamaa on pehmeää. Teräslevyarinat asennetaan asennusalustan alle InfraRYL:n mukaisesti. Teräspoimulevyn profiilin vakionimellispaksuuden tulee olla vähintään 0,7 mm paksuista ja teräslajin tulee olla S350GD+Z. Teräslevyarinan käytöstä on sovittava aina erikseen rakennuttajan kanssa. Teräslevyarinaa käytetään tarvittaessa myös paineviemäreiden kohdalla asennusalustan alla, jos rakentamisen aikana ilmenee, että putkilinja painuu aiheuttaen vaurioita putkilinjan toimivuudelle. Mahdollinen veden virtaus kaivannossa katkaistaan tarvittaessa moreeni- tai savisuluin, muovilla, bentoniittimatolla tai ponttiseinällä, ks. kohta 1837 Johtokaivantojen virtaussulut. 1400 POHJARAKENTEET 1433 Avo-ojat ja -uomat Teiden sivuojat tehdään pituus- ja tyyppipoikkileikkausten mukaan. Sisäluiskat tehdään 1:3 kaltevuuteen ja ulkoluiskat 1:2 kaltevuuteen. Pintavedet ja väylien rakenne kuivatetaan ojapainanteiden avulla. Vaunutien eteläpuolinen ja Täysperävaununtien pohjoispuolinen oja toimivat hulevesien johtamisen lisäksi viivytysrakenteena. Näihin ojiin tehdään 150 metrin välein virtauksen säätöpato sekä -rumpu, jolla virtaamaa kuristetaan. Ylivuototaso padon kohdalla on ojan pohja + 1,5 m tai päällysrakenteen ap. Täysperävaununtien laskuoja ohjataan kohti pohjoista, Vaunutietä ja yhdistetään nykyiseen ojaan lähellä rata-aluetta. Laskuojat tehdään 1:2 kaltevuuteen. Vaunutien viereen, ojien yhtymäkohtaan tehdään myöhemmässä vaiheessa viivytysallas, joka on rakenteeltaan pitkänomainen tulvaalue. Pituus noin 200 m ja leveys 40 m.

1434 Rummut Tasauskerroksen vahvuus on 300 mm + suodatinkangas N3. Putkikaivantojen täyttö tehdään InfraRYL:n Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset mukaan ja täyttöjen määrät on esitetty kohdassa 1831, 1832 ja 1833. 1435.3 Muoviputkirummut Rumpuina käytetään muoviputkirumpuja Ø 400/500/600 mm luokka SN 8. 1600 MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT 1610 Maaleikkaukset 1612 Maaleikkaus, massojen kuljetus penkereisiin ja täyttöihin Syntyvät leikkausmassat käytetään soveltuvilta osin rakenteisiin, luiskien täyttöihin ja maaston muotoiluun. 1620 Maakaivannot 1621 Maakaivantojen tekeminen Maakaivannot tehdään julkaisun InfraRYL mukaan. Kaivannon seinämät luiskataan työteknisten seikkojen ja olosuhteiden edellyttämään kaltevuuteen edellä mainitun julkaisun mukaisesti. Tarvittaessa kaivannot tehdään tuettuina, kaivantojen tulee täyttää työturvallisuusmääräykset. Kaikkien työaikaisten tuentojen suunnittelu kuuluu urakoitsijalle. Työssä otetaan huomioon työsuojeluturvallisuuden edellyttämät toimet luiskien sortumisen ja muiden vahinkojen estämiseksi. Kaivantosuunnitelma tehdään, jos on olemassa sortumisvaara sekä kaikista yli 2 m syvistä kaivannoista, VNp 629/1994 VNa 205/09. Kaivantosuunnitelman perusteella tarkistetaan tuentatarve, kaivusyvyys, luiskan kaltevuus ja tuentatarve tapauksittain paikallisten olosuhteiden mukaan ja ulkopuolisen kuormituksen yms. tekijöiden perusteella. Maakaivantojen luiskakaltevuudet sekä tuennat tehdään InfraRYL:n kohdan 16200.3 Maakaivantojen tekeminen -kohdan ja siellä esitettyjen taulukoiden mukaisesti. Työnaikainen kuivanapito tehdään kaivannosta pumppaamalla. Jos kaivanto on vettä johtavassa kerroksessa ja pohjaveden alentamisesta on haittaa läheisille rakennuksille, tulee pohjaveden alentamisesta aiheutuvat haitat tarkistaa. Putkikaivannon pohjan leveys on oltava vähintään 1,0 m, jos kaivannossa joudutaan työskentelemään.

1625 Massanvaihtoon kuuluvat kaivannot Massanvaihdot tehdään kaivamalla pehmeät maakerrokset pois. Arvioidut massanvaihdon rajat ja poistosyvyydet on esitetty kohdassa Pohjanvahvistukset sekä pituusleikkauksissa. Kaivanto täytetään välittömästi kaivua seuraten kohdan 1836 mukaisilla materiaaleilla. 1630 Kaivannon tukirakenteet Radan alittavan putken tunkkausta/porausta varten tehtävien kaivantojen radan puoleiset sivut tehdään tuettuna. Tarvittaessa myös muut kaivannot tehdään tuettuina. Kaikkien työnaikaisten tuentojen suunnittelu kuuluu urakoitsijalle. Tuetut kaivannot tehdään julkaisun InfraRYL mukaan. 1700 KALLIOLEIKKAUKSET, KAIVANNOT JA TUNNELIT 1712 Kallioleikkaus Määräluettelossa kallioleikkausmäärät on eroteltu louhintasyvyyden mukaan h<1m ja h>1m mukaan. Kallioleikkaukset toteutetaan Infra- RYL mukaisesti. 1719 Kanaalilouhinta Vesihuollon kalliokaivannot toteutetaan kanaalikaivantona InfraRYL mukaisesti. 1800 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT 1810 Penkereet 1811.1 Penkereet 1817.1 Luiskatäyte Leikkausmassoja käytetään soveltuvilta osin maapenkereisiin, mikäli ne täyttävät InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset maapenkereille. Matalissa penkereissä käytetään mursketta, KaM 0/90 mm. Penkereiden maa-ainekset eivät saa sisältää haitallisia määriä epäpuhtauksia, lunta, jäätä eikä jäätyneitä maakokkareita tai materiaaleja. Maaleikkausmassoja voidaan käyttää luiskatäyttöihin, mikäli materiaalin kelpoisuus todetaan ja osoitetaan soveltuvan. 1819 Muut pengerrakenteet Maaleikkausmassoja voidaan käyttää huleveden virtauksen säätöpatoihin, mikäli materiaalin kelpoisuus todetaan ja osoitetaan soveltuvan.

1830 Kaivantojen täytöt 1831 Asennusalustat 1832 Alkutäytöt Vesihuollon putket perustetaan 150 mm paksun asennusalustan varaan. Asennusalusta tehdään materiaalista, joka täyttää kaikki eri putkien vaatimukset. Asennusalusta tehdään maapohjan tai arinan päälle. Mikäli kaivannon pohja häiriintyy työn yhteydessä, asennetaan kaivannon pohjalle suodatinkangas N3. Asennusalustat tehdään InfraRYL:n mukaan. Alkutäyttö tehdään sellaisella materiaalilla, joka sopii kaikille kaivannon rummuille/putkille. Alkutäytöt tehdään InfraRYL:n mukaan. 1833 Lopputäytöt Lopputäytöt massanvaihtoalueilla tehdään kohdan 1836 mukaisesti ka muuten InfraRyl mukaisesti. Liikennöitävien alueiden ulkopuolella voidaan käyttää kaivumaita. Liikennealueilla lopputäyttö tehdään tiivistämiskelpoisella kiviaineksella. Suurin sallittu raekoko on 200 mm. Lopputäyttö ulotetaan tien rakennekerrosten alapintaan. 1836 Massanvaihtoon kuuluvat täytöt Massanvaihtoon kuuluvat täytöt tehdään mieluiten louheesta, mutta hiekkamoreeni tai sitä karkeammat moreenit käyvät myös. Täyttömateriaali on ennen töiden alkamista hyväksytettävä rakennuttajalla. Täyttö suoritetaan kerroksittain huolellisesti tiivistäen. Suodatinkangasta käytetään estämään täyttömateriaalin ja pohjamaan sekoittuminen. 1837 Johtokaivantojen virtaussulut Kaivannon ollessa huonosti vettäläpäisevässä maassa tulee veden virtaus pituussuuntaan estää asennusalustassa ja täyttömateriaalissa tekemällä linjalle virtaussulku vähintään 50 m välein. Virtaussulut tehdään savesta, siltistä tai silttimoreenista. Sulun pituus on vähintään 1 m. Virtaussulkujen sijainnit on esitetty alla (Ei kuulu tähän Vaunutien plv 0-750 urakkaan): VH1 paalu 50, 100, 150, 200 ja 250 VH2 paalu 50, 100, 150, 200, 250, 300, 350, 400, 450, 500, 550 ja 600. Virtaussulkuja käytetään myös muualla, mikäli rakentamisen aikana ilmenee, että kaivanto on huonosti vettäläpäisevässä maassa. Virtaussulut tehdään InfraRYL:n mukaan.

2000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Katurakenne Täysperävaununtie ja Vaunutie Päällyste AB 16 40 mm Päällyste ABK 22 50 mm Kantava KaM 0/56, 0/63 250 mm Jakava KaM 0/63, 0/90 350 mm Suodatinkangas, N3 yhteensä 690 mm Tavoitekantavuus kantavan kerroksen päältä on 160 MN/m 2 ja 90 mm paksun päällystekerroksen päältä 250 MN/m 2. Pohjamaan oletuksena täyttömateriaali tai silttinen hiekkamoreeni. Kulutuskerroksen päälle voidaan tehdä 50 mm paksu kulutuskerros AB 16 myöhemmin, jos raskaan liikenteen määrä katuosuuksilla lisääntyy. 2100 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT 2110 Suodatinkerrokset 2112 Suodatinkankaat Käytettävän suodatinkankaan tulee olla vähintään käyttöluokkaa N3. Rakennekerrosten ja materiaalien vaatimukset ovat InfraRYL:n Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset mukaiset. 2120 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset 2121.3 Jakavat kerrokset Jakava kerros tehdään KaM 0/63 tai 0/90 mm (E-moduli 200 MPa). Rakennekerrosten ja materiaalien vaatimukset ovat InfraRYL:n Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset mukaiset. 2130 Kantavat kerrokset 2131.1 Sitomattomat kantavat kerrokset Kantava kerros tehdään KaM 0/56 tai 0/63 mm (E-moduli 280 MPa). Rakennekerrosten ja materiaalien vaatimukset ovat InfraRYL:n Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset mukaiset. 2131.2 Sidotut kantavat kerrokset Sidottu kantava kerros ABK 22 tehdään 50 mm paksuisena. 2140 Päällysteet ja pintarakenteet 2141 Asfalttipäällysteet 2141.1 Asfalttibetoni (AB)

Suunnitelman kulutuskerros on 40 mm AB 16. Kulutuskerroksen päälle voidaan tehdä 50 mm paksu kulutuskerros AB 16 myöhemmin, jos raskaan liikenteen määrä katuosuuksilla lisääntyy. 2160 Erikoisrakenteet 2161 Piennartäyte Piennartäytteenä käytetään mursketta # 0-18. 2300 KASVILLISUUSRAKENTEET 2311.2 Kasvualusta Nurmetusalueiden alle rakennetaan kasvualustat InfraRYL:n mukaisesti. Kasvualustan paksuutena käytetään 150 mm. 2321.1 Nurmiverhoukset Suunnitelmassa esitetyt nurmetusalueet kylvetään A3 mukaisesti. Nurmetustyöt tehdään Infra RYL:n ja VRT 11 ohjeita noudattaen. Nimikkeen työsuoritukseen kuuluu materiaalin hankinta ja asennus. 3000 JÄRJESTELMÄT 3100 VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Kunnallistekniikka (mm. putket) rakennetaan asemapiirustuksen, pituus- ja tyyppipoikkileikkausten mukaan. Putket lämpöeristetään, mikäli vaaditut peitesyvyydet eivät täyty. Eristelevynä käytetään 100 mm paksua EPS 200 ROUTA tai XPS polystyreenisolumuovilevyä. Eristeen lujuus 60 KN/m2 ja tiheys noin 32 33 Kg/m3. Lämpöeristykset tehdään julkaisun InfraRYL:n mukaan. 3111.12 Jäteveden viettoviemärit muovista Viettoviemärinä käytetään 250 mm PVC putkea (SN8). Pumppaamon tulokaivon ylivuotoputkena 160 mm. Viettoviemärin tiiviyden ja kunnon tarkastus tehdään videokuvauksella. Kuvauksesta tehdään pöytäkirja ja kuvaus tallennetaan dvd:lle. Pöytäkirja ja videonauha tai sen kopio luovutetaan tilaajalle. Videokuvaus suoritetaan ja tulkitaan VVY ry:n julkaisun TV-kuvausten tulkintaohje mukaan. Jätevesikaivojen tiiveys tarkastetaan silmämääräisesti. Videokuvaus tehdään lopputäytön tekemisen jälkeen.

3111.22 Jäteveden paineviemäri (ei kuulu tähän urakkaan) Jätevesiviemärin paineviemärinä käytetään halkaisijaltaan 200 mm muoviputkea (PEH), paineluokka PN 10. Paineviemärin sulkuventtiilinä käytetään DN200 kumiluistiventtiiliä. 3112.12 Jäteveden tarkastuskaivot Tarkastuskaivona käytetään muovisia, halkaisijaltaan 400 tai 560 mm kaivoja, joissa on pro-pohjat. Kansistoina käytetään suunnitelmien mukaiselle kuormitukselle tarkoitettuja valurautakansistoja. Liikennealueella kuormituskestävyys on 400 kn (D400). Muualla käytettävien kansistojen kuormituskestävyys on vähintään 250 kn (C250). Niiden valmistuksessa ja testaamisessa noudatetaan standardia SFS-EN 124. Liikennöitävillä alueilla käytetään kelluvaa kansistoa, jossa kehyksen reuna tukeutuu maahan tai päällysteeseen. Kansiston täytyy olla säädettävissä kadun pinnan kallistuksen mukaiseksi. 3114 Jätevesiviemärin purkukaivot (ei kuulu tähän urakkaan) Paineviemärin purkukaivona käytetään betonista, halkaisijaltaan 1000 mm kaivoa 3116 Jätevesipumppaamo (ei kuulu tähän urakkaan) Pumppaamo toteutetaan pumppaamopiirustusten mukaisesti kuivaasenteisena mökkipumppaamona. Pumppaamo sisältää tulokaivosta (560 mm) lähtevän 315 mm putken, takaiskuventtiilit, imusäiliön (3000 mm), imusäiliön betonilaatan, arinan ja rakennuksen perustukset. 3118 Jätevesiviemärin suojarakenteet (ei kuulu tähän urakkaan) 3131.2 Vesijohdot Jäteveden paineviemärin radan alitus toteutetaan poraamalla/tunkkaamalla. Paineviemäri asennetaan teräksiseen Ø 323 mm suojaputkeen (L=20 m), seinämävahvuus Ø 6,0mm, lujuusluokka S355J2G4 piirustuksen 5-01 mukaisesti. Suojaputken päähän hitsataan ylivuotokaivo (200mm) (nousuputki). Vesijohtoputkena käytetään halkaisijaltaan 160 ja 110 mm muoviputkia (PEH), paineluokka PN 10 pituudeltaan 12-22 m. Pumppaamon tonttijohtona käytetään 32 mm PEM. Muoviputkien hitsaustöitä tekevällä tulee olla Muoviteollisuus ry:n muoviputkien hitsauksen laadunvalvontajärjestelmän neuvottelukunnan myöntämä muovihitsaussertifikaatti. Urakoitsijan tulee esittää töiden tekijät todistuksineen. Rakennuttaja tekee arvi-

oinnin ja voi kieltää töiden suorittamisen, jos näytöt osaamisesta eivät ole rakennuttajan mielestä riittävät. Rakennettavan vesijohdon 160 PEH-PN10 liitokset tulee tehdä pääsääntöisesti sähköhitsausmuhveilla. Kaikki vesijohtoon tehtävät liitokset tehdään paineen- ja vedonkestävästi. Taivutettaessa putkea putken vaakageometria saa poiketa mittalinjasta enintään 0,50 m. Vesijohdon minimi kaarresäde on 100*DN. Vesijohdon hitsaus suoritetaan putkivalmistajan ohjeiden mukaisesti. Putken hitsauksen jäähtymisessä noudatetaan putkitoimittajan ohjeita. Putkea ei saa vetää maata pitkin vaan sen liikuttamisessa on käytettävä rullia tms. Pintavaurioisia putkia ei saa käyttää. Vesijohto asennetaan siten, että putken vaakasuoraan mitattu vapaa etäisyys muista vesijohto- ja viemäriputkista on 200 mm ja kaivoista muhvin kohtaa lukuun ottamatta vähintään 100 mm (InfraRYL kuvat 31300:K3 ja 31300:K4). Vesijohtojen asentamisessa noudatetaan putkien ja tarvikkeiden valmistajien ohjeita. Putket asennetaan niin, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Asennetun putkilinjan tulee olla suora eikä liitoksissa saa olla kulmapoikkeamia. Liitoskohtiin kaivetaan syvennykset liitoksia ja asennustyötä varten. Mikäli rakennuttajan edustaja tekemänsä tarkastuksen jälkeen katsoo, että asennustyö ei vastaa asetettuja vaatimuksia, on puutteellinen osuus purettava ja asennettava uudelleen urakoitsijan kustannuksella. Jos putkia, muotokappaleita tai asennustarvikkeita on asennus- tai purkutyön yhteydessä vaurioitunut, on urakoitsijan hankittava uudet osat kustannuksellaan. Työmaalla tulee putkissa käyttää suojatulppia. Vesijohto on huuhdeltava ennen painekoetta ja desinfiointia. Vesijohdot desinfioidaan ennen verkkoon liittämistä ja käyttöönottoa. Desinfiointi suoritetaan InfraRYL-julkaisun kohdan 31300.5.2.2. 3132.1 Vesijohdon venttiilit Vesijohdon venttiilinä käytetään luistiventtiileitä. 3132.8 Vesijohdon laitekaivot Vesijohdon mittauskaivona käytetään tyyppikuvan mukaista muovikaivoa 1000 mm.

Paloposteina ja palovesiasemina käytetään yhdellä nousuputkella varustettuja maanpäällisiä paloposteja/palovesiasemia, joka viemäröidään rakennuttajan ohjeiden mukaisesti. Palopostien ja palovesiasemien tulee olla itsetyhjentyviä ja ne varustetaan erillisellä etusulkuventtiilillä. Palopostin haaroituskappaleen tai liitossatulan molemmin puolin tulee runkovesijohtoon asentaa sulkuventtiilit. 3136.1 Vesijohdon suojarakenteet (ei kuulu tähän urakkaan) Vesijohdon tiiviyskoe Vesijohdon radan alitus toteutetaan poraamalla/tunkkaamalla. Vesijohto asennetaan teräksiseen Ø 219,1 mm suojaputkeen(l=20 m), seinämävahvuus Ø 6,0mm, lujuusluokka S355J2G4 piirustuksen 5-01 mukaisesti. Suojaputken päähän hitsataan ylivuotokaivo (200mm)(nousuputki). Ennen käyttöönottoa vesijohdoille tehdään toimenpiteet seuraavassa järjestyksessä: a) puhdistus possuttamalla b) tiiviyskoe c) desinfiointi ja d) otetaan sekä esitetään rakennuttajalle hyväksytty vesinäytetulos. Johto-osuus huuhdellaan ennen painekoetta ja desinfiointia. Kaikille vesijohdoille tehdään tiiviyskoe vesipainekokeena standardin SFS 3115 mukaisesti (InfraRYL 31300.5.2.1). Desinfiointi tehdään painekokeen jälkeen ennen käyttöönottoa. Käyttöönottonäyte tutkitutetaan laadunvarmistuksen omaavassa ja hyväksytyssä laboratoriossa. Urakoitsijan tulee esittää hyvissä ajoin ennen tiiveyskokeen alkamista yksityiskohtainen suunnitelma kokeen suorituksesta. Lähtökohtaisesti myös uusituille tonttivesijohdoille tulee tehdä painekoe runkolinjan painekokeen yhteydessä. Painekoetta ei kuitenkaan saa tehdä vanhoja tonttiventtiilejä vasten. Painekokeet suoritetaan rakennuttajan edustajan läsnä ollessa ja niistä laaditaan pöytäkirja. Urakoitsijan on tarvittaessa esitettävä mittareista voimassa olevat kalibrointitodistukset rakennuttajalle. Ennen huuhtelua putken tulee olla tuettu siten, että se kestää huuhtelusta ja painekokeesta aiheutuvat rasitukset. Painekokeessa tarvittavana vetenä käytetään vettä, joka johdetaan kulloisellekin koeosuudelle lähimmästä toimivasta vesijohdosta.

Tarkemittaukset Valokuvaaminen Johtojen sijainti todetaan työn aikana urakoitsijan toimesta tehtävien tarkemittauksien avulla. Tarkemittauksia tulee suorittaa jatkuvasti rakentamisen edistymisen mukaisesti ja ne tulee olla tehtynä ennen kunkin johto-osan työsuorituksen laskutusta. Mittaustiedot tallennetaan ja luovutetaan rakennuttajalle x-, y-, ja z-tietoina rakennuttajan erikseen ilmoittamassa atk-muodossa (yhteyshenkilönä yhtiön suunnittelija tai työmaan valvoja). Tarkepiirustukset laatii urakoitsija tekemiensä tarkemittausten perusteella ja toimittaa ne rakennuttajalle sähköisessä muodossa. Putket merkitään rakentamattomilla alueilla maastoon myös n. 50 metrin välein metallisin merkintätolpin ja kilvin, joista ilmenee sijainnin lisäksi putkityypit. Urakoitsija ei saa peittää rakenteita ennen kuin tarkemittaukset tai merkinnät rakennuttajan hyväksymällä tavalla on tehty. Tarkemittauksissa ja merkinnöissä tulee noudattaa HS-Veden tarkemittausohjetta (versio 18.4.2019). Kaikki tarkemittausten tiedot ja tarkepiirustukset tulee toimittaa rakennuttajalle vähintään kahta viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Nykyisistä tarkastuskaivoista on mitattava käyttöön jäävien putkien liitoskorkeudet ennen uusien putkiliitosten rakentamista. Mikäli korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys rakennuttajaan ja suunnittelijaan. Putkien risteyskohdat ja -kaivot sekä muut merkitykselliset kohdat tulee valokuvata ja yksilöidä HS-Veden tarkemittausohjeen mukaisesti. 3200 TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT 3261 Liikennemerkit Liikennemerkit on esitetty yleispiirustuksissa. Liikennemerkkien rakenteessa ja pystytyksessä on noudatettava tiehallinnon ohjetta TIEH 2000004-v.04. 3263 Pienmerkinnät massalla, maalattu Suojatiemerkinnät tehdään maalaamalla. Tiemerkintöjen tulee täyttää Suomen liikenneasetuksen ja liikenneministeriön liikenteen ohjauslaitteita koskevan päätöksen mukaiset vaatimukset. Tiemerkinnät tehdään julkaisun Tiemerkinnät TIEH 2100025-v-06 ja TIEH 2200014 08 mukaisesti.

3300 SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT 3310 Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Hankkeesta on laadittu erillinen sähkönsiirron suunnitelma. 3360 Valaistus Hankkeesta on laadittu erillinen valaistussuunnitelma. Tampereella 2019 Destia Oy / Infrasuunnittelu