1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN JA KOMMENTTEIHIN YLEISIÄ: Miksei tosua ole jaettu pysyvään toimintaan ja uusiin toimintoihin? Hallitus päätti palautteen perusteella jakaa toimintasuunnitelman uuteen toimintaan ja pysyvään toimintaan. Joissakin lausunnoissa toivottiin myös eri kohtien priorisointia toisten ohi. OLL:ssa ei olla priorisoitu toimintasuunnitelman kohtia vuoden 2011 liittokokouksen jälkeen, jolloin ponnen kautta jäsenistö velvoitti hallitusta selkeyttämään toimintasuunnitelmaa mm. poistamalla priorisoinnit. Lausunnoissa esitetty toive eduskuntavaalivaikuttamisen priorisoinnista toteutuu joka tapauksessa, sillä eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttaminen ovat liiton keskeiset toiminnat vuonna 2015. LIIKUNTAPOLITIIKKA JA EDUNVALVONTA ISYY:ltä tuli kaksi aloitetta: Tuetaan korkeakoulujen liikuntatoimijoita edistämään arkiaktiivisuutta korkeakouluyhteisössään. Aloitevastaus: Hallitus yhtyy aloitteen henkeen. Arkiaktiivisuuden lisääminen poikkileikkaa kaikkea toimintaamme hankkeesta koulutuksiin. Asia on siis huomioitu jo jatkuvassa toiminnassamme sekä uuden OKM-hankkeen yhtenä keskeisenä osa-alueena. Luodaan mentorointijärjestelmä tukemaan korkeakoulujen paikallista liikuntaedunvalvontaa ja liikuntapalvelujen sekä arkiaktiivisuuden kehittämistä. Aloitevastaus: Hallitus ei ota aloitetta nimiinsä, vaikka pitääkin asiaa tärkeänä. Liitolla ei ole ylimääräisiä resursseja uuden järjestelmän luomiseen, mutta hyvien käytänteiden jakaminen esimerkiksi sektoritapaamisten ja hankkeen yhteydessä on kannatettavaa, samoin tiedon välittäminen OLL:n intran kautta. Liikunnallisen elämäntavan edistämisen OKM-hanke Miksi hankehakemus ei ollut mukana lausuntokierrosmateriaaleissa? Hankkeen valmistelu oli vielä kesken lausuntokierroksen alkaessa, eikä liittokokousmateriaaleihin haluttu liittää keskeneräistä tietoa. Jäsenjärjestöt olivat tärkeässä roolissa hankkeen valmistelussa jo 1 / 8
40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 keväällä, jolloin hanketta alettiin suunnitella liikunnan sektoritapaamisessa. Lukuisten hankeideoiden muokkaaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja toimivaksi hankkeeksi oli haastavaa ja aikaavievää. Palaute otetaan huomioon liittokokousmateriaalien valmistelun aikataulutuksessa tulevina vuosina. PALVELUT JA JÄSENEDUT Voisiko OLL:n muuhun toimintaan saada lisää varoja rajaamalla sektoritapaamisten määrää kahteen vuodessa? Sektoritapaamiset ovat tärkeä koulutustapahtuma sekä viestintäkanava OLL:n ja jäsenjärjestöjen välillä, ja viime vuosina ne ovat olleet tapahtumina varsin suosittuja. Suuri osa lausunnon antaneista opiskelija- ja ylioppilaskunnista piti kolmen sektoritapaamisen järjestämistä kannatettavana. Täten OLL:n toimisto ei pidä sektoritapaamisia hyvänä säästökohteena. Voisiko liikunnan sektoritapaamisia järjestää eri puolilla Suomea? Kannatamme lämpimästi sektoritapaamisten järjestämistä eri puolilla maata, kunhan niiden järjestäminen sopii liiton budjettiin. Nykyisellään mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa. Viime vuosina tapaamisia on järjestetty esimerkiksi Tampereella ja Jyväskylässä. Mikäli opiskelija- tai ylioppilaskuntasi on kiinnostunut yhteistyössä järjestämään tapaamisen omalla paikkakunnallamme, toivomme mahdollisimman aikaista yhteydenottoa keskustoimiston väkeen. Kuinka paljon toimiston voimavaroja liikuntatoimien verkoston ja valiokunnan koordinoiminen vie? Verkoston ja valiokunnan koordinoimiseen menee keskustoimistolta kaikkiaan noin 3-4 henkilötyöviikkoa vuosittain, joskin verkostotyö nivoutuu vahvasti yhteen OLL:n muun ydintoiminnan, kuten alueellisten kehittämisprojektien, opiskeluterveydenhuollon palveluketjun ja liikuntatuutoroinnin, kanssa. Tapahtumien järjestämiseen kuluu arviolta reilu viikko vuodessa. Osa liikuntatoimista on OLL:n yhteistoimintajäseniä, joiden jäsenmaksuilla rahoitetaan myös verkoston koordinointia. Ei-jäsenet puolestaan kompensoivat taakkaa korkeammilla verkostotapaamisten osallistumismaksuilla, jotka tulevat suoraan OLL:n käyttöön. Voisiko OLL tuottaa opiskelijaurheiluseuran perustamiseen tarkoitetun oppaan? Urheiluseuran perustamiseen pätevät samanlaiset säännöt kuin yhdistyksen perustamiseen. OLL voisi jakaa esim. intrassa olemassa olevaa tietoa urheiluseuran perustamisesta. Jos OLL:n halutaan tekevän itse opiskelijoille räätälöidyn oppaan, tulee siihen varata myös riittäviä resursseja. Pyydämme jäsenistöä harkitsemaan, mistä ollaan valmiita luopumaan, jotta opas saadaan tehtyä ensi vuonna. LIIKUNTATAPAHTUMAT 79 2 / 8
80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 Miksi OLL haluaa lisätä vain naisten osallistumista OSM-kisoissa? Eikö olisi parempi puhua sukupuolijakauman tasaamisesta? Joissakin lausunnoissa nähtiin, ettei palkitseminen ole oikea tapa edistää sukupuolten välistä tasaarvoa OSM-kisoissa ja ehdotettiin lauseen...ja kasvatetaan naisten osallistujamäärää opiskelijoiden SM-kisoissa. poistamista. Koko lauseen poistaminen tarkoittaisi kuitenkin sitä, että OSM-kisojen sukupuolijakaumaa ei aktiivisesti pyrittäisi tasaamaan, vaikka OLL on allekirjoittanut tyttöjen ja naisten liikunnan edistämistä koskevan Brightonin julistuksen vuonna 2011 ja näin ollen sitoutunut toimimaan julistuksen mukaisesti. OLL:n strategiassa yhdenvertaisuus ja sukupuolten välisen tasaarvon edistäminen on yksi vahvimmista arvoista. Jäsenistö voi ehdottaa myös muita tapoja, joilla sukupuolijakauman vinoutumista voisi tasata opiskelijoiden SM-kisoissa. Tarkoituksena ei ole aiheuttaa lisää painetta kisojen järjestäjille, vaan jokainen kisojen järjestäjä punnitsee itse, onko tavoite saavutettavissa ja millaisin keinoin. OSM-kisojen osallistujamäärä on kasvanut vuosittain. OLL haluaa lisätä OSM-kisojen osallistujamääriä edelleen, erityisesti naisten osalta. Miksi vuoden 2013 liittokokouksen liikuntapoliittisen linjapaperin SELL-kisapäätös on avattu uudelleen? SELL Student Games on monilajiurheilutapahtuma, joka on avoin kaikille yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille ympäri maailman. Kisojen nimi tulee järjestäjämaiden Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan maiden nimistä, kunkin maan omalla kielellä. Kisat järjestetään vuorovuosin kussakin maassa ja ne keräävät vuosittain 1800-2000 opiskelijaa. SELL-kisojen periaatteisiin kuuluu, että tulosrajoja ei aseteta, jolloin samalla viivalla kilpailevat niin maailman huiput, kuin tavalliset harrastelijat. Ongelmana on se, että edellisessä liittokokouksessa SELL on kisoista kirjaus sekä toimintasuunnitelmassa että poliittisessa linjapaperissa ja nämä kirjaukset ovat osittain ristiriidassa. Toimintasuunnitelma 2014: Päätetään SELL -kisajärjestäjästä vuodelle 2016 ja osallistutaan EUrahoitteiseen SELL-hankkeeseen yhdessä Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa. Liikuntapoliittinen linjapaperi 2014-2017: OLL tekee yhteistyötä Baltian maiden sisarliittojen kanssa SELL-kisojen puitteissa vuoteen 2015 asti. Hallitus avaa poliittisen linjapaperin SELL-osuuden kohdalta ja esittää liittokokoukselle seuraavaa korvaavaa kirjausta linjapaperiin: OLL tekee yhteistyötä Baltian maiden sisarliittojen kanssa SELL-kisojen puitteissa. OLL pidättäytyy yhteistyöstä siinä tapauksessa, jos kisoihin tuodaan tämän linjapaperin voimassaoloaikana tasorajat. Kirjauksella pyritään selventämään ristiriitaiset kirjaukset yhteneviksi ja samalla pitämään kiinni OLL:n strategian mukaisesta matalan kynnyksen liikunnan edistämisestä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Miksi OLL rajaa ei-jäsenet pois OSM-kisoista? 3 / 8
124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 Lausunnoissa esitettiin laajasti, että 1.1.2015 käyttöön otettavissa OSM-kisojen säännöissä täytyisi OSM-kisojen osallistumisoikeus avata kaikille korkeakouluopiskelijoille. OSM-sääntöjen kohdassa 1.4.1. lukee nyt: Osallistumisoikeus on OLL:n varsinaisilla jäsenillä. OLL:n hallitus perustelee kantaansa osallistumisoikeuden rajaamisesta varsinaisiin jäseniin näin: On jäsentemme edun mukaista, että liittoon kuuluminen antaa vastinetta jäsenmaksulle. SYL:in eron myötä kaikki ylioppilaskunnat eivät ole automaattisesti OLL:n jäseniä, mikä tarkoittaa jäsenmaksutuotoissa merkittävää pudotusta tulevalle vuodelle. OLL:n taloudellinen panostus OSMkisoihin on merkittävää, eikä sitä haluta kohdentaa jäsenistön ulkopuolelle. On huomionarvoista, että OLL ei ole rajaamassa osallistumisoikeutta pois jäsenjärjestöjen jäseniltä, vaan Opiskelijoiden Liikuntaliittoon kuulumattomien ylioppilaskuntien jäseniltä. Samalla opiskelijakuntien ei-jäsenille tulee kannuste liittyä opiskelijakunnan jäseneksi. Monet ylioppilas- ja opiskelijakunnat ovat nyt huolestuneet niiden ylioppilaskuntien liikuntaedunvalvonnasta, jotka eivät halua jatkaa OLL- jäsenyyttään. OLL haluaa muistuttaa, että edelleen näillä ylioppilaskunnilla on mahdollisuus liittyä OLL:n jäseneksi, jos ne kokevat tarjoamamme jäsenedut, kuten koulutukset ja OSM-kisat, tärkeiksi jäsenilleen. Lausunnoissa on myös ehdotettu, että ei-jäsenten osallistumiskiellon sijaan olisikin esimerkiksi kolminkertaiset osallistumismaksut näille ei-jäsenille. OLL:n hallitus ei tue esitystä, seuraavista syistä: i) Jäsenyydellämme on oltava merkitys. OLL:lla on kolme liittokokouksessa hyväksyttyä ydintoimintoa: valtakunnallinen edunvalvonta, koulutukset ja OSM-kisat. Näistä ensimmäisen ei-jäsenet saavat joka tapauksessa, koska esimerkiksi hallitusohjelmavaikuttamista emme voi kohdentaa vain osalle kentästä. Kysymys kuuluukin, avataanko jäsenten rahoilla myös toinen jäsenetuus ei-jäsenille? Moninkertaiset osallistumismaksut eivät virtaa koskaan OLL:lle, vaan aina kisajärjestäjälle. ii) Rivijäseniä ei tule saattaa maksajiksi. Vaikka osa jäsenjärjestöistämme(ja ei-jäsenistä) tukee omien jäsentensä OSM-kisaosallistumista taloudellisesti, se ei ole näin joka paikassa. Loppupeleissä tämä maksu revitään siis riviopiskelijan taskusta. Kuitenkin edunvalvontaorganisaatioilla on valta ja vastuu nykyisten sääntöjen puitteissa päättää yhä, saavatko heidän jäsenensä osallistua kisoihin vai ei(ts. ovatko OLL:n jäseniä vai eivät). Opku-puolella, jossa ei ole automaatiojäsenyyttä, toivomme tällä päätöksellä olevan myös ohjaava vaikutus opiskelijakuntaan liittymiselle. iii) Kisajärjestäjälle ei haluta lisää tehtäviä. Sääntöuudistus on nyt yksiselitteinen ja oikeudenmukainen jäsenistöämme kohtaan. Poikkeukset osallistumisoikeuksissa, niiden tarkistaminen ja erilaiset osallistumismaksusummat haastavat myös kisajärjestäjät monimutkaisuudellaan. Tällä hetkellä rahaliikennettä ei ole kisajärjestäjien ja OLL:n välillä. 4 / 8
168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 iv) OLL:lla ei ole resursseja monimutkaistuvan järjestelyn valvomiseen. Toimistolla ei ole ylimääräisiä resursseja korkeampien osallistumismaksujen valvomiseen, karhuamiseen tai tiliöintiin. Miten toimittaisiin tapauksissa, jos OSM-kisat tekisivät tappiota? Sama pätee eräässä lausunnossa esitettyyn ajatukseen henkilökohtaisesti lunastettavasta kilpailulisenssistä, joka vaatisi jo lisää henkilötyövuosia. Näistä syistä hallitus ei aio edelleenkään tukea korotettuja osallistumismaksuja. Saadun palautteen myötä hallitus ottaa kuitenkin säännöt uudelleen käsittelyyn ja pohtii, löytyykö jokin muu keino, kuten ylioppilaskuntakohtainen, vuosittain lunastettava lisenssimaksu, vastuulliseksi ratkaisuksi jäsentemme huoleen. OSM-kisojen taloudelliset vaikutukset OLL:lle OSM-kisojen koordinoimisesta vastaa OLL:n palvelukoordinaattori ja OLL:n panostus kisakonseptin koordinoimiseen on 0,68 henkilötyövuotta, joten palkkakustannuksia tulee vuosittain noin 27 000 euroa. Tämän lisäksi kuluja tulee kisavierailuista, mitaleista ja OSM-koulutuksen järjestämisestä noin 4000 vuodessa. OLL järjestää OSM-kisojen järjestäjille maksuttoman koulutuksen, jonka kustannukset liitto kattaa: sis. majoitukset, ruokailut, matkat ja ohjelma. Kisojen taloudellinen vastuu on kokonaan kisojen järjestäjällä. Onko EuroGames 2016-kirjaus OLL:n ydintoimintaa vai meneekö tämä ohi OLL:n tehtäväkentästä? EuroGames 2016 kutsuu kaikki urheiluseurat ja urheilijat osallistumaan kisoihin. Se ei siis sulje halukkaita osallistujia ulos, vaikka osallistuja ei tuntisi olevansa seksuaali- tai sukupuolivähemmistössä. Kisojen tarkoituksena on tuoda esille ihmisoikeuksia ja kulttuuria. Yhdenvertaisuus on yksi OLL:n arvoista, joten liitto toimii myös ehkäistäkseen syrjintää liikunnassa. Koska jokaisella on mahdollisuus osallistua EuroGames 2016-kisoihin, ei siihen osallistuminen mielestämme syrji ketään. Korjasimme tämän taustapaperiin. Kirjaus vie liitolta vain vähän resursseja, mutta ihmisoikeudet sekä syrjimättömyys ovat urheilumaailmassa niin ajankohtaisia ja tärkeitä, että koemme niiden edistämisen konkreettisten tekojen kautta OLL:n tehtävänä. JÄRJESTÖTOIMINTA JA VIESTINTÄ Miksi suomalaisedustusta kansainvälisissä katto-organisaatioissamme tulisi edistää? Aivan kuten ylioppilas- ja opiskelijakuntien liitot ESU:ssa edistävät järjestöjensä arvoja kansainvälisesti, tekee OLL samaa EUSA:ssa ja FISU:ssa. Ensi vuonna FISU:n liittokokouksessa on mahdollisuus saada edustajiamme seuraavalle kaudelle FISU:n toimielimiin. OLL pitää FISU:a kv-edunvalvonnan ensisijaisena vaikuttamisväylänä myös taloudellisista syistä, koska FISU maksaa edustajiensa kulut tapahtumiinsa eikä OLL:lle koidu kuluja näistä edustuksista (toisin kuin EUSA:ssa, johon emme em. taloudellisista syystä esitä edustajia). Resursseja kv-toimintaan käytetään jatkossakin vähän. Se on pieni osa pääsektorin (pj-ps) toimintaa, mutta sen merkitys on suuri: Suomi muiden pohjoismaiden kanssa on harvoja 5 / 8
211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 terveysliikunnan ja tasa-arvon puolestapuhujia kv-kentällämme. Kiinnostusta näille arvoille löytyy toki muualtakin. Onnistuisiko kv-toiminnan laajentaminen esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman avulla? Mahdollisia kansainvälisiä hankkeita on Erasmus+-ohjelman kautta aiemmin haettu yhdessä muiden kanssa, muttei kuitenkaan saatu. Resursseja hankkeiden koordinointiin liitolla ei ole, mutta sen sijaan mahdollisuutta mukanaoloon eri maiden yhteisissä Erasmus+-hankkeissa on pidetty auki ja pidetään tulevaisuudessakin. Miksi OLL:n viestintästrategiaa ei ole toimitettu lausunnolle? OLL:n hallitus on katsonut, että kyseessä on OLL:n toimiston sisäinen dokumentti, jota päivitetään tarpeen mukaan. Tarkoitus ei ole ollut luoda hallinnollisesti raskasta viestintäprosessia vaan kehittää viestintää jatkuvalla periaatteella. Viestintästrategia toimitetaan OLL:n intraan liittokokoukseen mennessä, ja sitä on mahdollista myös kommentoida. OLL lupaa kuunnella kentältä tulevaa palautetta entistä tarkemmin, ja korjata viestintää palautteen perusteella. TALOUS Useat jäsenet olivat sitä mieltä, että OLL tarvitsee ainakin ensi vuonna kaksi varapuheenjohtajaa. Syinä mainittiin vaalivuosi, jäsentilanne ja strategiatyö. Tästä syystä hallitus on päätynyt esittämään kahta varapuheenjohtajaa ensi vuodelle. Käytännön jatkumisesta vuoden 2015 jälkeen päätetään strategiaprosessin yhteydessä. Suhteessa lausuntokierrokseen, alijäämä ei kuitenkaan kasva budjetissa. OSS:n budjetti ei ollut selvillä lausuntokierroksen aikaan, ja tarkat luvut saatiin vasta tähän lopulliseen talousarvioon. OSS:n kulut toteutuvatkin merkittävästi arvioitua pienempinä. OLL:n pitkän aikavälin talousnäkymiä, ja siihen liittyviä henkilöstökuluja on tarkoitus tarkastella vuonna 2015 strategiaprosessin yhteydessä. Samalla luodaan keskipitkän aikavälin talousarvio. Miksi matkakuluja on karsittu niin paljon, ja voidaanko budjetoiduilla matkakuluilla hoitaa liiton tehtävät kuten ennenkin? Liikuntapolitiikan matkakulujen merkittävä aleneminen johtuu pääosin siitä, ettei liikuntatuutoreiden Kiilopään koulutusmatkaa ole budjetoitu, sekä liikuntatoimien verkoston kulujen siirtymisestä Koulutusten alle. Koulutusten ja jäsenetujen, sekä liikuntatapahtumien matkakulut ovat puolestaan yhteensä laskettuina vain vähän alempi kuin viime vuoden toteuma. Vuonna 2015 ei lisäksi ole näköpiirissä laajaa jäsenyyskeskustelua, kuten vuonna 2014, mikä vähentää paineita matkustamiselle Järjestötoiminnan ja viestinnän sektorilla. Miksi hallituksen projektit -momentti, ja useiden kohtien muut kulut -momentit ovat niin suuria? OLL hakee OKM:lta 435 000, mutta on tähän mennessä saanut 390 000. Ylimääräisen haetun yleisavustuksen erotus (45 000 ) on budjetoitu kohtiin hallituksen projektit ja kohtien 6 / 8
254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 Liikuntapolitiikka ja edunvalvonta, Koulutukset ja jäsenpalvelut sekä Järjestötoiminta ja viestintä muihin kuluihin. Tämä on tehty siitä syystä, että ylimääräisen haetun summan varaan ei voi rakentaa realistista budjettia, joka antaisi oikean kuvan talouden tilasta. Jos haettua summaa ei saada, nämä momentit pienennetään vastaamaan saatua yleisavustusta. Miksi liikuntatapahtumiin on budjetoitu kokonainen henkilötyövuosi? Budjetointitapa vääristää liikuntatapahtumiin kohdistuvia kuluja. Kuten talouden taustapaperissa todetaan, hallitus on päätynyt esittämään henkilötyövuodet kokonaisina. Tämä koskee myös Liikuntapolitiikka ja edunvalvontaa sekä Hallintoa koskevia henkilöstökuluja. Henkilöstökulujen pilkkominen sekoittaisi talousarvion luettavuutta, koska silloin esimerkiksi liikuntapolitiikkaan ja edunvalvontaan tulisi korkeakoululiikunnan asiantuntijan lisäksi myös pääsihteerin palkkakuluja. OLL:n toimenkuvissa on paljon sektorien välistä toimintaa, mikä lisää toimijoiden yhteistyötä ja poistaa mahdollisia sektorien välisiä raja-aitoja. Yksi pohdittava vaihtoehto tulevaisuudessa on esittää kaikki henkilöstökulut omassa kokonaisuudessaan, toimintakuluista erillään. Tätä voimme pohtia strategiaprosessin yhteydessä. Miksei palkkoja ole eritelty tarkemmin? Miksi hallinnon alla on muuta henkilöstöä koskevia sivukuluja? OLL:n palkat on määritelty urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen palkkaliitteen mukaan, jonka perusteella hallitus määrittää jokaisen työntekijän palkan. Palkat ovat osana työsopimuksia salaisia, eikä niitä tästä syystä voi esittää tämän tarkemmin. Hallinnon alla on pääsihteerin palkan ja puheenjohtajan palkkion lisäksi kaikkia työntekijöitä koskevia sivukuluja sekä ulkopuolisten palkkausten varaus (ks. talouden taustapaperi) kirjanpitoteknisistä syistä. Miksi OHU:n taloutta koskeva luku on vielä talousarviossa, vaikka toiminta siirtyy Olympiakomitealle? OLL:n ja OKM:n välisissä neuvotteluissa OKM esitti, että vuonna 2015 OHU:n valtionavustus kulkisi vielä OLL:n kautta. OKM on jo tehnyt talousarvionsa järjestöille ja huippu-urheilulle, ja talousarvion muuttaminen tässä vaiheessa olisi teknisesti vaikeaa. Neuvotteluissa sovittiin, että talous siirtyy OK:lle vuoden 2016 alusta, jolloin he hakevat OHU:lle valtionapua osana omaa yleisavustustaan. Samalla OLL jättää hakematta avustusta ko. toiminnalle. Tämä ei sinänsä hidasta OHU:n varsinaista siirtymistä OK:lle, vaikka menot vielä ovatkin OLL:n talousarviossa. Ensi vuonna OLL siis siirtää OK:lle OHU:un budjetissa varatun summan. Mitkä ovat OHU-siirron taloudelliset vaikutukset liitolle? OLL:n talouden olennaisin tekijä on yleisavustuksen suuruus, eikä siitä ole vielä tarkempaa tietoa OHU-siirron jälkeen. Tämä on tärkeä vaikutettava asia eduskuntavaalien ja hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä. Realistinen arvio on, että OLL:lta lähtee saman verran kuin mitä OHU:un on keskimäärin kulunut (noin 130 000 vuodessa), mutta luku voi olla myös suurempi tai pienempi. OHU toi OLL:oon suuremman omavastuuosuuden (lajiliittojen maksut OLL:lle), minkä poistuminen voi laskea OLL:n yleisavustusta. 7 / 8
298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 Miksei OLL ole panostanut enempää yritysyhteistyöhön? Toisin kuin luullaan, urheilujärjestömaailmassa on suuria vaikeuksia saada suuria sponsorointisopimuksia. Tässä ovat onnistuneet ainoastaan tv-oikeuksia omaavat liitot, sekä mediassa näkyvästi esillä olevat lajit. Vuonna 2010-2011 OLL:lla oli palkattu henkilö yritysyhteistyösopimusten hankkimiseen. Huolimatta yli 50 yrityksen kanssa tehdyistä neuvotteluista, sopimuksia ei saatu. Yritykset ovat kiinnostuneempia toiminnallisesta yhteistyöstä, kuten tuotepalkintojen jakamisesta. Tällainen ei kartuta OLL:n kassaa. Yritysyhteistyösopimusten neuvotteleminen vie resursseja muusta toiminnasta. Tähän mennessä yritysyhteistyöhön käytetty työaika ei ole maksanut itseään takaisin. OLL pyrkii kuitenkin sopimusten tekoon, ja parantunut medianäkyvyys saattaa auttaa yritysyhteistyötä vuonna 2015. 8 / 8