ASIA Kallion louhintaa ja murskausta koskeva ympäristölupa

VESILAHDEN KUNTA Rakennus- ja ympäristölautakunta YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Antopäivä 12.12.2012 1 ASIA Kallion louhintaa ja murskausta koskeva ympäristölupa HAKIJA Ikkala Trade Oy Kurisjärventie 327 37800 Toijala TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan kiviainesten louhintaan ja murskaukseen kymmeneksi vuodeksi. Toimintaan käytetään pääasiassa alueelta otettavia maa-aineksia. Laitokselle tuodaan lisäksi käsiteltäviä raaka-aineita (louhetta noin 1 000 t/a). Hakija hakee samanaikaisesti maa-ainesten ottamislupaa ympäristölupahakemuksen kohteena olevalle alueelle. Suunniteltu toimintapaikka sijaitsee Vesilahden kunnassa, Korpiniemen kylässä sijaitsevalla Peuramäen tilalla (922-414-3-84). Alue sijaitsee Vesilahden keskustasta n. 10 km lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin 4 kohdan mukaan (alueelle tuodaan myös muualta kiveä ja louhetta murskattavaksi 1000 t/a) ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 7c ja 7e mukaan (kallionlouhinta, kiinteä tai tietylle alueella sijoitettava siirrettävä murskaamo). Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7a ja 7b ja 13 c kohtien nojalla kivenlouhimoa ja murskaamoa koskevan ympäristölupa-asian sekä jätteen ammattimaista tai laitosmaista hyödyntämistä koskevan ympäristölupa-asian, silloin kun jätettä hyödynnetään alle 10 000 t/a, ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Vesilahden kunnassa 27.4.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Toiminnalle ei ole myönnetty aiempia ympäristönsuojelulain mukaisia lupia. Hakijalla on vireillä Vesilahden kunnassa maa-aineslain mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen ottoon. Alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on vahvistettu 29.3.2007. Suunnitelma-alueelle ei ole osoitettuja kaavavarauksia. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTO Noin 4,0 hehtaarin toiminta-alue sijaitsee Korpiniemen kylässä Mustikkavuorentien varrella. Alue on kivistä ja kallioista mäkimaastoa. Kiinteistöllä on pääasiassa harvaa havumetsää ja peltoalueisiin rajautuvilla rajoilla osin myös tiheämpää lehtimetsää. Ottoalueella korkeusasema vaihtelee välillä +110.00 - +132.50. Lähiympäristössä on paljon avokallioalueita ja alueen puusto on pääasiassa havumetsää. Alueen välittömässä läheisyydessä lounaassa sijaitsee suunniteltua ottotoimintaa vastaava kiviaineksen ottoalue. Pohjoisessa alue rajautuu peltoalueeseen. Lähin vakituinen asuinkiinteistö sijaitsee suunnitelma-alueen koillispuolella vajaa 200 metrin etäisyydellä ja alueen pohjoispuolella on vakituinen asuinkiinteistö vajaa 300 metrin etäisyydellä. Lähin vapaaajan kiinteistö on alueen luoteispuolella vajaa 450 metrin etäisyydellä. Lisäksi luoteessa on noin 500 metrin etäisyydellä vakituisen asumisen kiinteistö. Näiden lisäksi ei ole muita

loma- tai vakituisen asumisen kiinteistöjä alle 500 metrin etäisyydellä suunnitelmaalueesta. 2 Lähimmät vesistöt Ahvenjärvi, Särkijärvi ja Pikku Särkijärvi sijaitsevat noin 1 kilometrin etäisyydellä suunnitelma-alueen etelä- ja lounaispuolella. Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen läheisyydestä ole havaittu lähteitä. Kiinteistön pohjoisreunaan on asennettu pohjavesiputki 20.2.2012. Havaintojen perusteella alueen pohjavedenpinnantason on todettu olevan välillä +106.00 - +106.50. Lähimmät arvokkaat luontokohteet ovat Ahvenjärven ympäristössä noin 500 1500 metrin etäisyydellä. (Pahalamminvuori, Pahalampi ja Ahvenjärven laskupuro). Lähin Natura 2000 ohjelmaan kuuluva kohde, Onkemäenjärvi (FI0351001), sijaitsee noin 7 kilometriä itään. Suunnittelualueella on tehty luontoselvitys 18.6.2012. Luontoselvityksen mukaan alue edustaa tavanomaista pirkanmaalaista metsäluontoa. Alueella ei esiinny mitään erityisesti huomiota kiinnittävää eikä kohde ole maisemallisesti tärkeä. Lajistossa ei havaittu tavanomaisesta poikkeavaa. Tärkein huomiota vaativa piirre alueella on koillislaidalla oleva jyrkänne suunnittelualueen ulkopuolelle jäävine alusmetsineen. Suunnittelualueelle on olemassa kulkuyhteys Punkalaitumentieltä Mustikkavuorentielle. Kulkuyhteys tontille tehdään tontin länsinurkasta. LAITOKSEN TOIMINTA Louhinnan valmistelu Ottoalueen pintamaat kuoritaan ennen toiminnan aloittamista ja kasataan alueen pohjoiskoillisreunalle suojaamaan lähiasutusta toiminnan melu- ja pölyvaikutuksilta. Ottoalue merkitään selvästi ja näkyvästi maastoon, siten ettei toiminnasta aiheudu vaaraa ulkopuolisille. Louhinta ja murskaus Kiviaineksen ottolupaa haetaan seuraavaksi 10 vuodeksi, jonka aikana on tarkoitus toteuttaa suunnitelman vaiheet 1-3. Vuosittainen kiviainestuotantomäärä on noin 130 000 t/a. Tarvittaessa alueella voidaan murskata enintään 1 000 t/a muualta tuotuja kiviaineksia tuotetun kiviaineksen laadun parantamiseksi. Laitoksen käyttämä kokonaismassamäärä on vuositasolla keskimäärin 130 000 t/a ja maksimissaan 180 000 t/a. Ottotoiminta aloitetaan Mustikkavuorentien puolelta, tontin länsinurkasta ja edetään vaiheen 1 rajauksen mukaisesti kohti kaakkoa. Vaiheessa 1 otetaan kiviainesta 1,7 hehtaarin alueelta yhteensä 198 000 k-m 3. Ottoalueen alimmaksi ottotasoksi on määritelty +108.50, joka takaa yli kahden metrin suojakerroksen pohjavedenpintaan nähden, joka on havaittu tasossa +106.50. Ottovaiheessa 2 edetään suunnitelman mukaisesti kohti koillista. 1,5 hehtaarin alueelta otetaan noin 187 000 k-m 3 kiviainesta. Ottovaihe 3 on laajuudeltaan 0,9 ha ja rajautuu tontin koillisreunan suojavyöhykkeeseen. Alueelta otetaan noin 121 000 k-m 3. Kiviaineksen murskaus eri lajitteiksi suoritetaan 2- tai 3-vaiheisella mobiilimurskauslaitoksella, joka sijoitetaan ja siirretään ottotoiminnan edetessä kallioleikkauksen läheisyyteen. Lisäksi murskaustoiminnan aikana kohteessa on käytössä ainakin yksi kaivinkone ja louheen rikotuksessa käytettävä hydraulinen iskuvasara. Valmiin murskeen varastointi ja lastaus suoritetaan tarvittavalla määrällä pyöräkuormaajia. Laitoksen toiminta-aika Toiminta toteutetaan ympärivuotisena. Murskausta tehdään keskimäärin alueella noin 55 päivänä vuodessa. Räjäytykset suoritetaan arkisin klo 8.00 18.00 välisenä aikana. Murskausta suoritetaan jaksoittain arkipäivisin, klo 7-22 ja rikotusta klo 8-18 välisenä aikana. Tuotetun kiviaineksen kuormaamista ja kuljetusta suoritetaan arkisin ja lauantaisin klo 6-22 välisenä aikana. Poraaminen suoritetaan arkisin klo. 7.00-21.00 välisenä aikana ja vain aikavälillä syyskuu-toukokuu.

Tuotannossa käytettävät raaka-aineet, polttoaineet ja lisäaineet Toiminta-alueella tuotettavan kiviaineksen lisäksi muualta tuotavaa kiviainesta käytetään 1000 t/a. Lisäksi puhtaita maa-aineksia käytetään maisemointiin keskimäärin 1000 t/a. 3 Toiminnassa käytetään kevyttä polttoöljyä keskimäärin 45 t/a. Arseeni Hakijan 16.10.2012 toimittaman tutkimustodistuksen mukaan suunnittelualueelta otetun näytteen arseenipitoisuus on 4 mg/kg, joka on valtioneuvoston PIMA-asetuksen kynnysarvoa pienempi. Varastointi Tuotetut kiviainekset pyritään toimittamaan eteenpäin mahdollisimman nopeasti ja tuotantovauhti pyritään mitoittamaan vastaamaan kiviaineksen kysyntää, jolloin varastointiajat pysyvät lyhyinä. Varastokasat sijoitetaan ottoalueen luoteisreunaan suojaamaan lähiasutuksia meluhaitoilta, näin ne ovat myös lähellä alueen sisääntuloa. Kuivina aikoina mahdollisesti muualta tuotavat kiviainekset hyödynnetään tuotettujen kiviainesten laadun parantamisessa tai alueen maisemoinnissa, eikä aiheuta muusta toiminnasta poikkeavaa varastointitarvetta. Työmaalla ei varastoida polttoaineita, kemikaaleja tai räjähdeaineita. Polttoaine tuodaan maastoauton lavalla olevalla 1 000 litran säiliöllä aina tarpeen mukaan. Liikenne Raskaan liikenteen määrä on vilkkaimmillaan noin 3 ajoneuvoa/h aikavälillä 7-18, eli yhteensä 33 käyntiä/vuorokausi. Vedenhankinta ja viemäröinti Kiviaineksen ja kuljetusreittien pölynsidontaan käytettävä kasteluvesi saadaan lähialueen ojista. Ottoalueen pintavedet ohjataan alueen kallistuksella kaakko-luode suuntaisesti, luoteisreunalla sijaitsevaan louhesuoto-ojaan, josta ne purkautuvat ottoalueen lounaisosassa olevaan ojaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan toiminnassa käytetään uusinta alalla yleisesti käytössä olevaa tekniikkaa. Alueen jälkihoito Työn päätyttyä ottoalue maisemoidaan ympäristöön varastoidulla pintamailla ja louheella. Maisemointi tehdään siten, että se vastaa kaltevuuksiltaan alkutilannetta, eli 1:1 1:3 kaltevuutta. Tarvittaessa alueen maisemointiin voidaan tuoda puhtaita maa-aineksia muualta. Kolmen kasvukauden kuluttua maisemoinnista, tarkistetaan kasvillisuuden leviäminen ja maisemoinnin onnistuminen. Tarvittaessa alueelle istutetaan havupuuntaimia. TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Urakoitsijan sosiaalitilojen jätevedet kerätään 1 000 litran säiliöön, joka tyhjennetään tarpeen mukaan. Aluetta ei ole luokiteltu pohjavesialueeksi. Ottotason alapuolelle jää yli 2 metrin suojavyöhyke pohjavedenpintaan nähden. Pohjaveden pinnantasoa ja laatua tarkkaillaan ottotoiminnan aikana pohjavesiputkesta. Lisäksi ottoalueen ympäristöstä on mitattu vesipinnat kahdeksasta talouskaivosta. Toiminnassa käytetään huonosti veteen liukenevaa emulsio räjähdeaineita ja pohjapanoksena dynamiittia. Näillä ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen vesiin. Toiminta-alueelle rakennettava louhesuoto-oja kokoaa alueen pintavedet ja hidastaa virtausta siten, että vesi selkeytyy ja liete laskeutuu suoto-ojan pohjalle ennen veden purkua alueella olemassa oleviin ojiin.

Päästöt maaperään Kaluston kunto tarkistetaan ennen käyttöönottoa ja tarvittavat huollot suoritetaan välittömästi vian ilmetessä. Asianmukaisella kalustolla ja kaluston kunnon säännöllisellä tarkkailulla minimoidaan toiminnasta ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia. 4 Alueelle merkitään ja valmistellaan alue, jossa voidaan suorittaa kaluston tankkaukset ja huollot (tukitoiminta-alue). Alue voidaan toteuttaa esimerkiksi asfaltoimalla. Polttoaineauton ollessa toiminta-alueella, se pidetään parkissa tukitoiminta-alueella, jossa suoritetaan kuormaajien tankkaukset. Murskauslaitosta ei siirretä tankkausta varten, vaan polttoaine viedään autolla murskauslaitoksen luo. Öljyvahingon varalle varataan riittävä määrä imeytysmateriaalia. Päästöt ilmaan Laskennalliset toiminnan ilmapäästöt ovat seuraavat: hiukkaspäästöt 0,75 (t/a), NOx päästöt 3,5 (t/a), SO 2 päästöt 0,1 (t/a) ja CO 2 päästöt 320 (t/a). Toiminnasta aiheutuvat merkittävimmät pölyvaikutukset syntyvät kesäaikaan käsiteltävien maa-ainesten ollessa kuivia, tällöin käytetään tarvittaessa kastelua sitomaan murskauksesta ja muusta maa-ainesten käsittelystä ilmaan nousevaa kivipölyä. Kuivina aikoina mahdollisesti pölyäviä varastokasoja kastellaan tarvittaessa. Myös kuljetusreittinä toimivaa sorapäällysteistä Mustikkavuorentietä kastellaan tarvittaessa pölyn leviämisen estämiseksi. Korkea kallioleikkaus myös osaltaan estää pölyn leviämistä ympäristöön ja vähentää tuulen varastokasoista pölyä ilmaan nostattavaa vaikutusta. Melu ja tärinä Toiminnasta aiheutuu melua louhinnasta (poraus), rikotuksesta, murskauksesta, maaainesten siirroista työmaalla sekä kuorma-autojen kuljetuksesta ottoalueelta lähimmälle yleiselle tielle. Kohteen kiviainestuotanto suoritetaan koko toiminnan ajan louhitun kallioleikkauksen suojassa siten, että kriittisimmässäkin tilanteessa, tuotannon loppuvaiheessa, asutusta kohden leviävää melua suojaa alueen reunalla oleva kallioleikkaus. Meluntorjuntaa tehostaa lisäksi pintamaista muodostetut maa-aineskasat, sekä tuotettavan kiviaineksen varastointikasat. Käytettävä kalusto valitaan tarkoitusta vastaavaksi ja melua torjutaan MURAUS-asetuksen mukaisesti koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla torjuntamenetelmillä. Toiminnasta aiheutuvaa melua on arvioitu ottoalueen meluselvityksessä (Taratest Oy 2.4.2012). Melumallinnus on tehty kolmelle eri vaiheelle SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmistolla. Melumallinnuksen mukaan vaiheen 1 aikana päivämelun ekvivalenttitaso L Aeq on lähimpien vakituisen asutuksen piha-alueilla < 50 db:n. Luoteessa sijaitsevan vapaa-ajan asunnon piha-alueella päivämelun ekvivalenttitaso L Aeq on kuitenkin osittain < 60 db. Vaiheessa 2 ja 3 vapaa-ajan asunnon ekvivalenttitaso L Aeq on < 55 db. Vaiheessa 2 ja 3 toiminta-alueesta pohjoissuunnassa sijaitsevan lähimmän vakituisen asumisen piha-alueella päivämelun ekvivalenttitaso L Aeq on osittain < 60 db. Vaiheessa 3 muodostuu lakipisteeltä suora näköyhteys toiminta-alueesta koillissuunnassa sijaitsevan lähimmän vakituisen asumisen piha-alueelle. Meluselvityksen mukaan melun leviämistä ehkäistään tilapäisellä meluntorjuntaan soveltuvalla 1,8 m korkea siirrettävän seinän avulla. Kiinteistön päivämelun ekvivalenttitaso L Aeq on < 55dB, kun meluseinä on käytössä. Yöaikaan ottopaikasta ei aiheudu melua. Lisäksi hakija on toimittanut 16.10.2012 yhteismelumallinnuksen, jossa on mallinnettu Peuramäen ottoalueen 1 vaiheen toiminta samanaikaisesti läheisen Vesilahden Kalliomurske Eino Paavilaisen ottoalueen kanssa. Yhteismeluselvityksen mukaan lähimpien vakituisen asutuksen piha-alueilla päivämelun ekvivalenttitaso L Aeq jää < 55 db:n. Merkittävin melulle altistuva kohde on luoteessa sijaitseva vapaa-ajan asunto, jonka pihaalueella päivämelun ekvivalenttitaso L Aeq on < 60 db. Meluselvityksen mukaan mallinnuksessa pyritään mallintamaan toiminnan aiheuttama melun leviämisen kannalta huonoin tilanne. Todellisuudessa ottoalueella tullaan kuitenkin jaksottamaan töitä eri vaiheisiin (esimerkiksi porausta ja murskausta ei todennäköisesti tehdä samanaikaisesti), mikä vaikuttaa oleellisesti alueen melutasoihin. Lisäksi yhteismeluselvityksessä on esitetty

vaiheen 1 luoteisreunalle maavallia, jonka harja on 10 metriä alimman ottotason yläpuolella. 5 Louhinta aiheuttaa myös tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuotannossa syntyy sekalaista yhdyskuntajätettä noin 500 kg/a, joka toimitetaan kaatopaikalle. Rauta- ja teräsjätettä syntyy noin 1 000 kg/a, joka toimitetaan hyötykäyttöön. Öljyä sisältäviä jätteitä syntyy noin 200 kg/a, jotka viedään ongelmajätteiden käsittelylaitokseen. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Jätehuoltosuunnitelman mukaan kaivannaisjäte (pintamaat, kannot ja hakkuutähteet, kivipöly tai kivituhka, savi, siltti, moreenit) käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin tai se kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolella hyödynnettäväksi. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ennen ottamistoiminnan aloittamista laaditaan riskikartoitus sekä louhintasuunnitelma, jossa on huomioitu rintauksen korkeus, kentän koko, etäisyys rakennuksiin sekä reiän koko, panostusmäärä, käytettävä räjähdeaine ja nallien ajoitus. Ennen louhintatöiden aloittamista alueella suoritetaan kiinteistökatselmukset, sekä kiinnitetään tarvittava määrä tärinämittareita. Alueella tehdään vuosittain melumittaukset erillisen melumittausohjelman mukaisesti. Ensimmäiset mittaukset tehdään heti toiminnan saavutettua täyden tasonsa. Tärinämittaukset suoritetaan jokaisen louhinnan aikana lähimmissä kiinteistöissä. Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan säännöllisesti pohjavesiputkesta ja mahdollisista naapurikiinteistöjen talousvesikaivosta. Vesinäytteet otetaan suoto-ojasta kerran vuodessa. Ottoalue ja korkeus merkitään selkeästi maastoon. Oton etenemistä ja ottotason toteutumista tarkkaillaan säännöllisesti tehdyin kartoituksin. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaalle tulee nähtäville toimintaohjeet mahdollisten ympäristövahinkojen varalle, lisäksi jokaiselle työmaalla olevalle työntekijälle annetaan perehdytys toiminnasta ympäristövahinkotilanteessa. Alueelle tuodaan imeytysturvetta, jolla voidaan aloittaa puhdistustoimenpiteet öljyvahingon sattuessa. Vahingon sattuessa tehdään välittömästi ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ruvetaan tarvittaviin toimenpiteisiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 28.6.2012 täydentänyt hakemustaan kiinteistönomistajien tiedoilla, alueen luontoselvityksellä sekä tiedoilla varastokasoista, liikenteen määrästä, ilmapäästöistä ja vesistövaikutuksista. Täydennyksen tiedot on esitetty kertoelmaosassa. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vesilahden kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla 10.8 10.9.2012. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 9.8.2012. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä 10.8 10.9.2012 välisenä aikana Vesilahden kunnan teknisessä toimistossa. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ely-keskus) ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta ja Vesilahden kunnan kaavoittajalta.

6 1) Pirkanmaan ely-keskus on lausunnossaan todennut että, valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 3 :n mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua ja pölyä aiheuttavan toiminnan etäisyys asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Kyseessä olevan hankkeen kallion louhinta ja murskaus vaiheissa 2 ja 3 sijoittuvat lähemmäksi kuin 300 metrin päähän lähimmästä asuinrakennuksesta, minkä vuoksi hankkeen vaiheille 2 ja 3 ei tule myöntää ympäristölupaa. Ely-keskuksen mukaan räjäytyksiä, rikotusta eikä murskaamista tulisi suorittaa kesäkuukausina (kesä-elokuu). Hakemuksessa ei ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden vuoksi kuljetus lauantaisin tulisi sallia. Melun osalta Ely-keskus on lausunut, että lupamääräyksissä tulee vaatia meluntorjuntatoimenpiteitä, jotka vähentävät meluvaikutusten leviämistä lähimpien asuinrakennuksien ja Punkalaitumentien suuntaan. Koska murskaustoiminta on lähempänä kuin 500 metrin päässä lähimmästä asuinrakennuksesta, tulee murskaamon melua torjua myös kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla sekä meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee suorittaa ensimmäisen murskaus- ja louhintajakson aikana melunmittaukset. Mikäli toiminnan aiheuttaman melun havaitaan ylittävän Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset enimmäismelutasot, tai melun havaitaan aiheuttavan häiriötä lähiasukkaille, tulee luvanhaltijan ryhtyä toimiin häiriöiden poistamiseksi. Pölyn ja tärinan osalta Ely-keskus on lausunut, että pölyn leviämistä on kuivina aikoina ehkäistävä kastelemalla käsiteltäviä kiviaineksia. Mikäli toiminnasta aiheutuu pölyhaittoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, toiminnanharjoittajaa on velvoitettava tekemään pölymittaukset sekä vähentämään pölyämistä esimerkiksi toiminta-alueen, varastokasojen ja Mustikkavuorentien kastelulla. Toiminnasta aiheutuvat pölyhaitat eivät saa alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmistä, ylittää valtioneuvoston asetuksessa 711/2001 hengitettäville hiukkasille määritettyjä raja-arvoja. Hakijan tulee pölyntorjunnassa kiinnittää huomiota myös siihen, ettei toiminnasta aiheutuva pöly haittaa näkyvyyttä tiealueella tai muuten aiheuta haittaa liikenteen sujuvuudelle tai turvallisuudelle. Toiminnan alettua tärinämittauksia on suoritettava lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ja mikäli toiminnan aiheuttaman tärinän havaitaan aiheuttavan vaurioita rakenteille ym. tai erityistä häiriötä lähiasukkaille, tulee luvanhaltijan ryhtyä toimiin haittojen poistamiseksi. Vesientarkkailusta Ely-keskus on lausunut, että mikäli louhinta- ja murskausalueen sade- ja suotovesiä ei ole mahdollista imeyttää alueen maaperään, on ne kerättävä ja käsiteltävä vähintään selkeyttämällä laskeutusaltaassa ennen vesien johtamista ympäristöön. Laskeutusaltaasta lähtevän veden laatua on tarkkailtava heti toiminnan alettua ja sen jälkeen vuosittain kevään tai syksyn ylivirtaamakautena toteutettavalla näytteenotolla. Vesinäytteistä on tutkittava sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, ph, kloridi, johtokyky, sulfaatti ja arseeni sekä hiilivedyt. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Kiviaineksen arseenipitoisuus saadaan kivinäytteitä tutkimalla. Mikäli havaittu arseenipitoisuus hankealueen kallioperässä on samansuuruinen tai pienempi, kuin Geologisen tutkimuskeskuksen Pirkanmaan arseenialueen maaperälle (moreeni) suosittelema taustapitoisuus 26 mg/kg, kiviaineksen käyttöä ei ole tarpeen arseenipitoisuutensa vuoksi mitenkään rajoittaa. Kuormauskalustoa tankatessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoainetta tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Alueen ottosuunnitelmassa on suunniteltu viimeistelytoimet ja maisemointi alueella kaikkien ottovaiheiden jälkeen. Hakijan tulee päivittää suunnitelmansa alueella viimeistelytoimenpiteiden osalta, jos lupa myönnetään vain 1 vaiheelle. Nykyinen liittymä yhdystielle 2986 (Punkalaitumentie) ei ole nykyisten liittymäohjeiden mukainen. Jotta maa-ainesten ajoa liittymän kautta voidaan jatkaa, tulee liittymä saattaa

nykyohjeiden mukaisesti turvallisemmaksi. Tienpitäjän tulee hakea liittymälupaa Pirkanmaan Ely-keskukselta. 7 Muistutukset ja mielipiteet 2.AA ja BB (Kesärinne 922-425-6-50) vastustavat yhteisellä muistutuksellaan ympäristöluvan myöntämistä. Suunniteltu toiminta tulee aiheuttamaan lähialueille paljon lisää melua ja pölyä, lähiseudun marjamaat tulevat käyttökelvottomiksi ja puutarhakasvitkin kärsivät. Melua syntyy varsinaisen murskauksen lisäksi kuormauksesta, josta aiheutuu ukkosen jylinää muistuttavia rämähdyksiä. Lisäksi rekkojen kiihdytyksistä Punkalaitumentiellä aiheutuu melusaastetta. Kiinteistön arvon lasku on todennäköinen. 3.CC, DD ja EE (Ojala 922-407-1-4) vastustavat yhteisellä muistutuksellaan ympäristöluvan myöntämistä. Tilalla asuu pysyvästi yksi henkilö ja muille perheenjäsenille tila on vapaa-ajan asuntona. Tilalla harjoitetaan maanviljelyä ja metsänhoitoa. Tehdyssä meluselvityksessä ei ole otettu huomioon alueen muita toimintoja ja melun mahdollinen impulsiivisuuslisä on jätetty huomioimatta. Näistä seikoista huolimatta arvioitu melutaso ylittää pihamaalla sallitun ohjearvon, joka on 55 db asumiseen käytettävällä alueella ja 45 db loma-asumiseen käytettävällä alueella. Asuinkiinteistön pihapiiri on lähimmillään noin 250 metrin päässä suunnitellusta toiminnasta ja yleinen tuulen suunta on murskaamolta päin (etelästä pohjoiseen). Suunnitellut kapeat suojavyöhykkeet eivät estä pölyä leviämästä, koska suojavyöhykkeellä oleva puusto on louhintaa alemmalla tasolla. Toiminnasta aiheutuvan pölyn ja melun seurauksena marja-, sieni- ja muut luonnontilassa olevat lähialueet saastuisivat ja alueella pesivät linnut ja runsas villieläinkanta joutuisi muuttamaan asuinsijaansa merkittävästi. Tie No 2986 on huonossa kunnossa ja sen vauriot ovat jääneet hoitamatta lähellä Mustikkavuorenliittymää. Lisääntyvä rekkaralli edellyttäisi tien pohjan korjaamista, tien leventämistä ja rajoitusmerkkien ym. lisäämistä. Lisäksi toiminnasta aiheutuu seuraavanlaista haittaa tilalle: melusaaste häiritsee lomarauhaa ja jopa kommunikointia piha-alueella; pölysaaste likaa pihapiirin, rakennukset, viljelykset ja puutarhan; lisääntyvä liikenne Mustikkavuorentiellä aiheuttaa esteitä peltotöiden teossa; päärakennus kärsii räjäytysten aiheuttamasta tärinästä; porakaivon vesi saastuu räjäytysmateriaaleista ja vesisuonien saasteesta; tilan sukupolvenvaihdos ei mahdollista esim. kotieläinten pitoa; tilan arvo laskee. 4.FF (Linnamaa 922-414-3-63) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Louhinnan etäisyys muistuttajan pihapiiristä tulisi olemaan lähimmillään 150 200 m ja tilan pellot ovat lähimmillään kymmenien metrien päässä. Meluhaitat tulisivat olemaan suuret ja pistävä jyskyttävä iskumelu olisi jo arvojenkin alapuolella pitkän päälle sietämätöntä. Kivipöly leviäisi läheisille pelloille, pihaan ja talon päälle. Suoja-alue ei ole riittävä, kun pöly lentää tuulen mukana. Pelloista tulee viljelykelvottomia ja kivipöly on myös terveysriski. Kyseessä oleva Peuramäen alue on suojana Vesilahden Kalliomurskeen louhosalueen suojana. Talvella melu kuuluu joka tapauksessa voimakkaana. Räjäytysten seurauksista voi syntyä haittaa perustuksille ja ikkunoille sekä lisäksi on suuri vaara, että kivet lentelevät ympäristöön. Oja, johon vedet ohjataan, johtaa Pyhäjärveen. Vedet voivat sisältää myrkkyjä, jotka saastuttavat rantoja. Tilan kaivo sijaitsee notkoisella paikalla pellolla noin 150 metrin päässä louhinta-alueesta ja kaivo menisi toiminnan seurauksena käyttökelvottomaksi. Metsänhoitoyhdistykseltä saamien tietojen mukaan kallion päällä olevat isot vanhat puut ovat hakkuukiellossa. Maiseman uusiutuminen veisi satoja vuosia. Toiminnan vaikutukset ulottuisivat koko kylään, jossa on 8 taloa, 3 ympärivuotista vapaaajanasuntoa sekä autoverstas. Läheisyydessä on teeriä, pyitä, hiiri- ja varpushaukkoja sekä pöllöjä. Kaakkuri, joka herkästi häiriintyy, pesii Vähä-Mälitty järvellä ja usein lentää suunnitellun toiminta-alueen läheisyydessä. Eläimistöstä löytyy lisäksi valkohäntäkauris ja ilves sekä pieneläimiä mm. mäyrä. Lisääntyvän rekkaliikenteen vuoksi liikenneturvallisuus vaarantuisi ja tie rappeutuisi entisestään. 5.GG (Nokka 922-425-6-55) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Hänellä on tontti noin 300 metrin päässä suunnitellusta murskaamosta. Suunnitelmissa on, että tontille voisi joskus rakentaa kesäasunnon tai omakotitalotontin. Hanke tulisi hylätä, koska on liian lähellä asutusta (mittauspisteistä riippuen 150 400 metrin etäisyydellä useita piha-alueita). Lähelle asutusta sijoitetusta murskaamon toiminnasta tulee melu-, pöly-, tärinä- ja

8 valosaastehaittoja (yöllä), jotka eivät ole lain sallimia. Meluselvityksen mukaan jo 1 vaiheessa päivämelutaso ylittää Kesärinne 922-425-6-50 tilalla sijaitsevalla loma-asunnolla sekä muistuttajan tontilla Nokka 922-425-6-55 yli 55 db. Saati 2 ja 3 vaihe, jotka ovat jo ihan käsittämättömiä. Meluselvitys on hakemuksen tekijän tilaama eikä siinä ole otettu huomioon jo olemassa olevaa Vesilahden Kalliomurskeen aiheuttamaa melua. Ei ole myöskään otettu huomioon, että suunniteltu toiminta-alue suojaa Vesilahden Kalliomurskeen aiheuttamilta pöly- ja meluhaitoilta. Melu tekee lähialueella asuvien elämän sietämättömäksi. Murskaamot tulee sijoittaa sellaisiin paikkoihin, että on selvää että melunmittaukset ovat tarpeettomia lähiasukkaiden pihoissa. Ympäristöministeriön oppaassa 85 mainittu 600 metrin suojaetäisyys asuttuun rakennukseen ei täyty lähimainkaan. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, on ohjeena että melutaso ei saa ylittää päiväarvoa 45 db eikä yö 40 db. Pölyn torjunta tämän luokan hankkeessa on mahdotonta. Talvella kuulaalla pakkassäällä pöly nousee ylös ja leviää väistämättä lähialueen asuinalueelle pelloille ja järviin ja ojiin. Samoin kasteluveden myötä ojavesiin sitoutuneet saasteet räjähdysaineista yms. leviävät lähiympäristöön ja myöden jopa Pyhäjärveen. Kesällä pölyongelma on ihan mahdoton. Matalista suoja-alueista ei ole ratkaisua pöly- ja meluongelmiin. Mahdollisuus läheisten kaivojen saastumiseen on suuri. Esimerkiksi kiinteistön Linnamaa 922-414-3-63 kaivo sijaitsee notkelmassa läheisellä pellolla 150-200 metrin päässä louhinta-alueesta. Läheisten peltojen viljat ja rehuheinät ovat vaarassa saastua. Kivipöly altistaa syövälle ja hengityselinsairauksille. Louhittavalla alueella ei ole tehty kallioperästä perusteellista tutkimusta siitä, mitä kallio sisältää. Se voi sisältää esimerkiksi arseenia. Samoin ulkopuolelta tuotavasta kiviaineesta ei ole tietoja mitä ja minkälaista louhetta tuodaan. Mikäli hanke toteutetaan hakemuksen mukaisena, maisema muuttuu aivan oleellisesti juuri asumuksiin ja Punkalaitumentielle päin. Hankkeen toteutumisen jälkeen mäki on poistunut ja horisontti täysin muuttunut. Suunnitellulla 1 alueella on noin 20 vuotta vanha mäntytaimikko, mutta kun siirrytään alueella 2 ja 3 puuston ikä kasvaa. Kallion päällystä alueineen on ollut jo kymmeniä vuosia hakkuukiellossa. Siellä on 1800-luvulta asti kasvanutta vanhaa puustoa ja kaunista kalliomaisemaan. Rekkaliikenne kasvaa valtavasti huomioiden jo olemassa olevan murskaamon ja liikenneturvallisuus vaarantuu huomattavasti Muistutukseen on liitetty metsäasiantuntija HH:n näkemys Peuramäki tilan metsänkäytöstä. Näkemyksen mukaan suunnitellulla kivenlouhimoalueella on noin 1,4 ha:n suuruinen alue, jota ei ole käsitelty vuodesta 1984 alkaen eikä alueella ole kantojakaan lukuun ottamatta tervaskantoja. Kyseinen alue pitää sisällään kaksi metsälain 10 :n määrittelemää erityisen tärkeää elinympäristöä: suurin osa alueesta on jyrkänteen alusmetsää, jossa on eriasteista kuollutta puustoa ja pienempi alue mäen laella on puuntuotannollisesti vähätuottoista kalliolakimetsää. 6.JJ (Suvanto 922-414-3-85) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Melu ja tärinä aiheuttavat terveydellisiä haittoja. Säädetty 55 desibelin melutaso tulee ylittymään lähimmillä asutuksilla ja tonteilla, jotka sijaitsevat 200 400 metrin etäisyydellä suunnitellusta toiminta-alueesta. Alueella on yksi murskaamo. Jos louhoksia olisi kaksi, yhteisvaikutukset tekisivät asumisesta mahdottoman puhumattakaan vaikutuksesta ympäröivään luontoon. Kivipöly on huomattava terveysriski ja se kantautuu satojen metrien päähän. Pöly saastuttaa marjat ja viljan. Pöly ja räjähdysaineista tulevat jäämistöt pilaavat lähellä olevat purot ja järvet sekä kiinteistön Linnamaa 922-414-3-63 kaivon käyttökelvottomaksi. Mustikkavuoren alueen kulttuuriympäristö ja luonnonarvot tuhoutuvat. Maisema muuttuu oleellisesti ja asukkailta evätään virkistysalue. Kiinteistöön Suvanto kuuluva metsäalue on aivan Ikkala Trade oy:n alueen vieressä ja on metsälain suojaama kohde: runsaslahopuinen kangasmetsä puroineen. Turvallisuus heikkenee oleellisesti rekkaliikenteen lisääntyessä. 7.KK,LL ja MM (Kallio 922-414-2-47) vastustavat yhteisellä muistutuksellaan ympäristöluvan myöntämistä. Lähiasutukselle aiheutuvat melu- ja pölyhaitat kasvavat merkittävästi. Suunniteltu toiminta-alue on katsottu olevan Vesilahden Kalliomurskeen murskaamoalueen suoja-aluetta lähimpiin vakituisiin asutuksiin nähden. Korkea kallioalue puustoineen on estänyt tehokkaasti melun ja pölyn kulkeutumisen. Jos tämä suoja-alue murskataan, niin myös Vesilahden Kalliomurskeen vaikutusalue kasvaa ja aiheuttaa

9 nykyiseen verrattuna merkittävästi enemmän pöly- ja meluhaittaa. Ikkala Trade Oy:n meluselvityksessä ei huomioitu alueen muita toimintoja, vaikka toinen murskauslaitos sijaitsee vieressä. Uusi murskaamo moninkertaistaa melu- ja pölyhaitat nykyiseen verrattuna, erityisesti jos lupa myönnetään ympärivuotiseksi. Vesilahden Kalliomurskeen murskaustoiminnasta on rajattu kesäkuukaudet pois, jolloin toiminta ei ole aiheuttanut haittaa kesäasutuksille ja eikä lintujen pesiminen ole häiriintynyt. Suunnitellulta toimintaalueelta puuttuu varastoalue, joten murskaustoimintaa täytyy 1. vaiheessa olla usein, mikä aiheuttaa paljon melua. Ikkala Trade oy:n meluselvityksessä toiminnasta syntyvä melu ylittää lähimmässä vakituisessa asutuksessa ja lähimmässä kesäasutuksessa valtioneuvoston antaman melutason ohjearvon. Meluselvityksessä olisi pitänyt laskea keskimääräisen ottokorkeuden mukaan akustisen keskipisteen korkeus, josta rikotuksen tuottama melutaso saadaan. Alueella, jota lupahakemus koskee, on metsäkeskuksen asettama puunhakkuukielto läntisellä rinteellä. Tämä tarkoittaa, että alueella on vanhaa suojeltavaa puustoa ja näin ollen merkittäviä luontoarvoja. Jos lupa myönnetään, on sen murskaustoiminta rajattava talvikuukausille (murskaustoimintaa saa olla 1.10. -13.4. välisenä aikana), jotta kesäasutus ja lintujen pesintä ei häiriydy alueella ja vakituisen asutuksen haitat vähenevät. Lisäksi alueella jo toimivaa murskausyrittäjää ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. 8.NN (922-414-3-63 M602) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Paikalla on jo yksi murskaamo haittoineen. Toisen murskaamon ympäristöhaitat tulevat olemaan maalaisympäristössä suuret. Läheisyydessä on metsäkanoja, kurkia, peuroja ja ilveksiä sekä muita metsän asukkeja. Sienestystä ja marjastusta ei voitaisi enää harjoittaa Ikkala Trade Oy:n omistamalla alueella tai lähiympäristössä. Lisääntyvä rekkaralli kuormittaa tuhoisasti jo muutenkin huonokuntoista Punkalaitumentietä. Meluhaitat ovat suuret ja kuljetusliikenne aiheuttaa lisää melusaastetta ja turvallisuusriskejä. Melu- ja ympäristöhaitat alentavat kiinteistöjen ja tonttien arvoa merkittävästi. 9.OO (Kivenmurikka 922-436-4-71), PP (Arvonrinne 922-436-4-73) ja QQ (Lintulahti 922-436-4-76) ovat yhteisellä muistutuksellaan tuoneet esille, että toiminta-alueen etäisyys Ahvenjärven rantaan on noin 800 metriä ja työmaan meluhaittojen vaikutuspiirissä (1 000 metrin säteellä) on noin 40 muuta vapaa-ajan viettopaikkaa. Haetun mukainen toiminta merkitsisi sitä, että vapaa-ajan kiinteistöjä ei voisi tosiasiassa käyttää ja niiden nykyinen markkina-arvo laskisi. Muistuttajat vaativat, että hakemuksen mukaiselle toiminnalle asetetaan toimintarajoitus 15.4. 30.9. välisenä aikana koskien louhinta- ja murskaustyötä. Päivittäinen työaika talviaikana tulisi olla perjantaisin klo 7-18. Lisäksi muistuttajat vaativat, että toiminnalle asetetaan mahdollisen prosessissa esiintyvän vikatilanteen varalle riittävän tiukat melu- ja pölyarvot niin, että läheiselle Ahvenjärven ympäristölle, sen virkistyskäytölle ja vapaa-asuntojen arvolle ei aiheudu haittaa toiminnasta. Jos haittaa aiheutuu, kiinteistön omistajille on varattava mahdollisuus korvauksien hakuun. Annettuja raja-arvoja on noudatettava, ja ellei noudateta, niin toiminnalle ei saa myöntää lupaa ilman päätöksen lainvoimaisuutta. 10.RR (Purontaus 922-425-3-43) vastustaa luvan myöntämistä toiminnalle. Heidän kesäasunto on noin 700 metrin päässä suunnitellusta toiminta-alueesta. Kesäasunto on alueella, johon kuuluu koneiden melu ja rekka-ralli on jo nyt kova. Tontilla on lampi, johon vedet laskevat ojista, kivipöly laskeutuu ja saastuttaa vedet. Voidaanko metsän marjoja ja sieniä enää käyttää? Miten käy sääksin pesimisen ja monen muun linnun. Maisema ei ole entinen, kun vuori on louhittu. Tiet jo nyt huonossa kunnossa, joten kestävätkö valtavan kuormituksen. Lapset ovat liikenteessä vaarassa, kun tie on kapea ja suuret rekat ajavat lujaa. 11.SS ja TT (Kuusimäki 922-425-3-30) ovat yhteisessä mielipiteessään tuoneet esille, että melu kulkeutuu heidänkin pihapiiriinsä asti, noin 1 kilometrin päähän toiminta-alueesta ja lisäksi liikennemäärä tulee lisääntymään. Tie on jo nyt huonokuntoinen ja kapea ja siten rekkaliikenteelle sopimaton. 12.Vesilahden Luonto ja Latu ry on mielipiteessään todennut, että suunniteltu toiminta-alue on heidän ylläpitämän latu- ja polkureitin läheisyydessä. Reitti ei itsessään kulje toiminta-

alueella sijaitsevan tilan läpi, mutta toiveena on, että kallion louhinta ja murskaus eivät aiheuta haittaa reitistön käyttöön tai kulkuun. 10 13.UU on mielipiteessään tuonut esille, että suunnitellun toiminta-alueen läheisyydessä on jo yksi kivenmurskaamo ja luvan myöntämistä uudelle tulisi harkita tarkasti. Luvan mukainen toiminta tulisi haittaamaan virkistyskäyttöä, sillä Mustikkavuoresta kulkevat retkipolku ja hiihtolatu Kotkanpesälle. 14.VV vastustaa mielipiteessään luvan myöntämistä hankkeelle Hän toteaa olleensa Vesilahden kesäasukas lähes 50 vuotta. Kivimurskaamo aiheuttaa monia ympäristöhaittoja naapurustoon: 1. Murskaamoksi esitetty 4 hehtaarin alue on kapea alue, jossa ei ole kovin paljon mahdollisuuksia valita toiminnan sijoituspaikkoja meluntorjunnan kannalta. 2. Kivipöly sisältää mm. raskasmetalleja, jota ovat syöpää aiheuttavia aineita. Murskaamon läheiset pellot tulevat viljelykelvottomiksi. Aiottu murskaamo sijaitsee lähimmästä asuintalosta lounaaseen eli vallitsevan tuulen yläpuolella, joten marjapuutarhan sato saastuu käyttökelvottomaksi. 3. Pohjaveden saastuminen on todennäköistä. Muun muassa lähimmän asuintalon kaivon perustamisessa on hyödynnetty pellolla sijaitsevaa lähdettä, joten kaivo tulisi todennäköisesti käyttökelvottomaksi. 4. Räjäytyksistä aiheutuvat tärinät saattavat vahingoittaa rakennuksia. 5. Kivimurskaamo aiheuttaisi huomattavan kasvun Punkalaitumentien liikenteeseen. Pelättävissä on, että kunto huononee rekkaliikenteen vuoksi entisestään ja lisäksi raskaat ajoneuvot aiheuttavat kapealla ja mutkaisella tiellä vaaraa muulle liikenteelle. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle varattiin tilaisuus tulla kuulluksi annetuista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Vastineen lisäksi hakija täydensi hakemustaan tutkimustodistuksella alueen arseenipitoisuudesta, alueen yhteismeluselvityksellä vaiheesta 1 sekä suunnitellusta toiminta-alueesta kilometrin etäisyydellä olevien kaivojen sijaintitiedoilla ja vedenpinnan korkeuksilla. Täydennyksen tiedot on esitetty kertoelmaosassa. Hakijan mukaan tehdyissä kannanotoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä ei ole tuotu esiin mitään sellaisia asioita, miksi lupaa ottamistoiminnalle ei tulisi myöntää. Kiven jalostuksesta aiheutuvan melun leviämistä lähimpiin asutuksiin ehkäisee merkittävästi ottoalueen reunalle jäävä kallioleikkaus. Ottotason ollessa suunnitelman mukainen +108.50 jää alueen reunalle 2-7 metriä korkea kallioleikkaus. Melun leviämistä ehkäistään lisäksi kuorituista pintamaista muodostetuilla maavalleilla sekä tuotettavan kiviaineksen varastointikasoilla. Pintamaa-aineskasojen vaikutusta ei ole huomioitu tehdyssä meluselvityksessä. Murskausprosessin pöly saadaan hallintaan koteloinnilla, kastelulla sekä varastokasojen sijoittelulla. Murskausta suoritetaan muutama viikko vuodessa, joten pölyäminen on hyvin rajallista ja pystytään minimoimaan nykytekniikalla hyvin. Mustikkavuoren yksityistie on päällystämätön ja kuivalla kaudella tietä kastellaan tarpeen mukaan. Louhintatyö suoritetaan ottosuunnitelman etenemän mukaisesti siten, että louheen heitto tapahtuu asutuksesta poispäin, näin ollen sinkoavista kivistä ei aiheudu vaaraa lähiasutukselle. Louhintatöistä ilmoitetaan lähikiinteistöjen asukkaille viimeistään 3 päivää ennen louhintaa. Hakijan useiden vuosien kokemusperäisen tiedon perusteella maa-aineksen otto ei vaikuta läheisten peltojen viljelyyn. Louhittavaa kalkkikiveä käytetään yleisesti maanparannusaineena. Lisäksi alla ovat hakijan yksilöidyt vastaukset. 1.Pirkanmaan ely-keskusksen lausuntoon hakija toteaa, että maa-ainesten ottoalueen etäisyyden voidaan todeta täyttävän 300 metrin etäisyyden lähimmän asuinrakennuksen pihapiiristä. Vaihe 1 on kokonaan yli 300 metrin etäisyydellä ja vaihe 2 osittain. Vaihe 3 on lähempänä kuin 300 metriä. Luvan rajaus voidaan muuttaa kulkemaan alueen 2 poikki siten, että etäisyys pihapiiriin on yli 300 metriä. Kiviainesten kuljetus tulisi sallia myös lauantaisin, koska se on käsityksemme mukaan sallittu myös alueen eteläpuoleiselle nykyiselle toimijalle. Kiviaines toimitukset tapahtuvat pääosin arkipäivisin, mutta toimitusten kannalta myös lauantai on merkityksellinen toiminta-aika kuljetuksille. Melu otetaan ottotoiminnassa huomioon ja tehokkaalla varastokasojen sijoittelulla melua pystytään

11 ehkäisemään merkittävästi. Pöly otetaan ottamistoiminnan aikana erityisesti huomioon. Ennen ottamistoiminnan aloitusta laaditaan erillinen riskikartoitus, missä otetaan räjäytystöiden ympäristövaikutukset huomioon ja annetaan ohjeet ympäristön huomioon ottamiseksi. Vesinäytteet otetaan erillisen tarkkailusuunnitelman mukaan ja vesien laatua tarkkaillaan koko ottamistoiminnan aikana. Arseenin osalta: ottamisalueen välittömässä läheisyydessä otetun kiviainesnäytteen arseenipitoisuus on ollut <4 mg/kg, mikä on oalle määritysrajan. Tukitoiminta-alueen rakenteissa otetaan huomioon, ettei polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita pääse maaperään. Tiestö on nykyisen ottamistoiminnan käytössä ja on luonnollista velvoittaa tienpitäjä saattamaan tiestöä koskevat asiat ajan tasalle. 2.AA ja BB:n muistutukseen hakija toteaa, että siinä esitetyt asiat on huomioitu ottamissuunnitelmassa. 3.CC, DD ja EE:n muistutukseen hakija toteaa, että esitetyt asiat on huomioitu ottamissuunnitelmassa. 4.FF:n muistutukseen hakija toteaa, että huoli toiminnan ympäristövaikutuksista on otettu huomioon ottamissuunnitelmassa. Toimintaa voidaan harjoittaa 300 metrin etäisyydellä FF:n pihapiiristä. FF:n lähdekaivo ei sijaitse painanteessa vaan loivasti viettävässä rinteessä, mitä pitkin pintavedet pääsevät kaivoon. 5.GG:n muistutukseen hakija toteaa, että ottamistoimintaa voidaan harjoittaa 300 metrin etäisyydellä lähimmistä pihapiireistä. Ympäristövaikutukset on arvioitu ottamissuunnitelmassa ja erikseen laaditussa luontoselvityksessä. 6.JJ:n muistutukseen hakija toteaa, että melun, tärinän ja kivipölyn vaikutus on otettu ottamissuunnitelmassa huomioon. Luontoselvityksessä on otettu kantaa luontoarvoihin ja mitään erityisiä luontoarvoja ei alueella ole. Liikenne käyttää yleiseen liikenteeseen osoitettuja liikenneväyliä. 7.KK, LL ja MM:n muistutukseen hakija toteaa, että ottosuunnitelmassa on melu ja sen vaimennus otettu erityisesti huomioon. Myös alueen muiden toimijoiden tulee ottaa toiminnassaan huomioon melun ja pölyn vaikutus ympäristölle. Melun yhteisvaikutuksia on tarkasteltu meluselvityksen täydennysmallinnuksessa. Ottamissuunnitelmassa on esitetty melun leviäminen ja vaimentuminen. Piste ja viivamaiset melunlähteet on sijoitettu maastomallin pinnalle, josta lähteen akustisen keskipisteen korkeus on nostettu todellisuutta vastaavalle tasolle. Poraus suoritetaan normaalisti erikseen, vaikka sen melu onkin mallinnuksessa yhdistetty nyt kaikkiin muihin vaiheisiin. Väite alueen puunhakkuukiellosta on perätön. Alueella ei ole hakkukieltoja tai rajoituksia (liitteenä metsäkeskuksen Heimo Liljeroosin sähköposti asiasta). Alueen luontoarvot on esitetty erillisessä luontoselvityksessä. 8.NN:n muistutuksessa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, mitä ei olisi jo kommentoitu. 9.OO, PP ja QQ:n muistutukseen hakija toteaa, että ottamistoiminta tulee tapahtumaan myönnettävän luvan sallimissa rajoissa. 10.RR:n esittämät asiat on huomioitu ottamissuunnitelmassa. Teiden käytölle ei ole alueella rajoituksia. 11.SS ja TT:n muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon ottamissuunnitelmassa. 12.Vesilahden Luonto ja Latu ry:n mielipiteessä esitetyt asiat on otettu huomioon ottamissuunnitelmassa. 13.UU. Ottamistoiminta mahdollistaa muistuttajan ja hänen koiransa viihtyvyyden alueella edelleen.

14.VV:n mielipiteessä ei ole tuotu mitään sellaista mitä ei olisi tässä vastineessa kommentoitu. 12 Tarkastukset Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti on tehty 5.10.2012. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Ikkala Trade Oy:lle ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen hankkeen ottosuunnitelmaan merkitylle 1 vaiheelle tilalla Peuramäki 922-414-3-84, Korpiniemen kylässä, Vesilahden kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Rakennus- ja ympäristölautakunta hylkää hakemuksen hankkeen ottosuunnitelmaan merkittyjen vaiheiden 2 ja 3 osalta. LUPAMÄÄRÄYKSET Kapasiteetti, raaka-aineet ja toiminta-aika 1. Louhintaa ja louheen murskausta saa tehdä siten, että vuotuinen murskattavan kiviaineksen määrä on keskimäärin 130 000 tonnia (max. 180 000 tonnia). Tämä määrä saa sisältää korkeintaan 1 000 tonnia muualta tuotua puhdasta kiviainesta. 2. Louhintaa ja murskausta ja muuta niihin liittyvää melua aiheuttavaa toimintaa saa alueella tehdä vuosittain 1.10. - 14.4. välisenä aikana siten, että - räjäytyksiä saa tehdä arkisin maanantaista perjantaihin, klo 8.00 18.00 välisenä aikana - kallioporausta saa tehdä arkisin maanantaista perjantaihin, klo 7.00 18.00 välisenä aikana - kallioaineksen rikotusta (iskuvasararikotus) saa tehdä arkisin maanantaista torstaihin klo 8.00 18.00 ja perjantaisin klo 8.00-16.00 välisenä aikana, ei kuitenkaan samanaikaisesti porauksen kanssa - murskauslaitoksen päivittäinen toiminta-aika voi olla arkisin maanantaista torstaihin klo 7.00-22.00 ja perjantaisin sekä aattopäivinä klo 7.00 18.00 - alueella ei saa olla louhinta- tai murskaustoimintaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhäisin - louhittavan alueen pintamaiden kuorintaa ja kalliopinnan puhdistusta saa tehdä 1.9. 31.3. välisenä aikana Kallion louhinnan ja murskauksen aloittamisesta on kunkin toimintajakson alussa ilmoitettava kirjeitse alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueelta sijaitsevien asuttujen rakennusten tai yritystoiminnan käytössä olevien kohteiden omistajille. Lisäksi räjäytyksistä on ilmoitettava erikseen vähintään 1 vrk ennen räjäytysten suorittamista puhelimitse alle 500 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta sijaitsevien asuttujen rakennusten sekä em. etäisyydellä toimintapaikasta olevien muiden häiriintyvien kohteiden omistajille. Toiminnanharjoittajan tulee etukäteen ilmoittaa Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun louhinnan ja murskauksen aloittamisesta ja arvioitu kestoaika aina, kun uusi louhinta/murskausjakso aloitetaan. 3. Valmiiden tuotteiden kuljetus ja siihen liittyvä toiminta on sallittua 12 kuukautta vuodessa. Kuljetuksia saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 7.00 22.00. Päästöt ilmaan 4. Laitoksen kaikessa toiminnassa on huolehdittava, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Tarvittaessa pölynsidonnassa on käytettävä

kastelua tai päästölähteen koteloimista. Myös kiviaineksen kuljetuksista aiheutuvat pölyhaitat on estettävä laitosalueelta poisjohtavalla yksityistiellä (Mustikkavuorentie) 13 5. Poravaunut on varustettava pölynkeräyslaitteilla. Murskauksessa on käytettävä laitosta, jolla pölyn haitallinen leviäminen estetään kastelemalla ja/tai talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet kattavasti ja tiiviisti koteloinnein tai käytettävä pölyn torjumiseksi muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. 6. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pölypitoisuus ei saa lähimpien asuinrakennusten pihoilla ylittää raja-arvoa 50 µg/m 3 vuorokauden keskiarvona määritettynä. Päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään 7. Hakemuksessa esitetty louhesuoto-oja on rakennettava ensimmäisen louhintajakson aikana. Mikäli louhinta- ja murskausalueen sade- ja suotovesiä ei ole mahdollista imeyttää louhesuoto-ojassa alueen maaperään, on ne kerättävä ja käsiteltävä vähintään selkeyttämällä laskeutusaltaassa ennen vesien johtamista ympäristöön. Laskeutusallas on tyhjennettävä tarvittaessa sinne laskeutuneesta kiintoaineesta. 8. Polttonesteiden kuljetukseen käytettävän säiliön on täytettävä liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 369/2011 (Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä) mukaiset vaatimukset. Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, on polttoainesäiliöiden oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia. Lisäksi ne on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöt tulee sijoittaa nesteitä läpäisemättömälle reunoiltaan korotetulle alustalle. Säiliöissä on oltava asianmukaiset varoitusmerkinnät ja kemikaalin nimi. 9. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään on estetty. Huolto- ja tankkaustoimissa on käytettävä imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, joilla estetään haitallisten aineiden pääsy maaperään. 10. Alueella ei saa varastoida räjähdeaineita. 11. Sosiaalitilojen WC-jätevedet on johdettava umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Melu 12. Meluselvityksessä (Taratest Oy 16.10.2012) vaiheen 1 luoteisreunalle esitetty maavalli on rakennettava estämään melun kulkeutumista lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Meluvallin korkeuden tulee olla vähintään + 15 m alimmasta ottotasosta, jotta murskaus voi tapahtua meluvallin suojassa. 13. Murskausta suoritettaessa murskauslaitos on sijoitettava ottorintauksen suojaan niin, että voimakkain äänilähde ei sijaitse suoraan lähimmän asutuksen suuntaan. Murskattavat materiaalit sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntiin. Kasojen koko on murskaustoiminnan ajan pidettävä riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. Erityisesti on huolehdittava siitä, että louhinta ja murskaustöiden aloitusvaiheessa melusuojaukset ovat riittävän korkeat suojaamaan myös murskausalueen pohjois- ja luoteissuunnassa olevaa asutusta.

14. Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa melua on vähennettävä koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla parhailla meluntorjuntatoimilla. Lisäksi toiminnasta aiheutuvaa melua on pyrittävä alentamaan työmenetelmin, kuten esimerkiksi - alentamalla kivenpudotuskorkeutta - käyttämällä kivitaskuja kiviaineksen purkamisessa - sijoittamalla hydraulisella iskuvasaralla tapahtuva kivien rikotus louhoksen pohjalle murskekasojen suojaan - sijoittamalla siirrettävä melueste porauskaluston ja häiriintyvien kohteiden väliin estämään porauksesta korkeimmilla kallioalueilla aiheutuvan melun esteetöntä leviämistä ympäristöön 15. Laitoksen toiminnassa on huomioitava alueella (tilalla Kallio 922-414-2-47) jo olemassa oleva toiminta. Toiminta on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheutuva melu lisää yhteismelua niin paljon, että yhteismelu ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutason 55 db (L Aeq ). Lomaasutukseen kuuluvilla alueilla yhteismelu ei saa ylittää klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa 45 db(l Aeq ). Tärinä 16. Ennen räjäytystöiden aloittamista kohteelle on laadittava louhintatöiden riskianalyysi, jossa tarkastellaan mm. tärinän sekä ilmanpainevaikutusten suuruuksia ja häiritsevyyttä sekä niiden työaikaista seurantaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa suurimman käytettävän momentaanisen räjähdysainemäärän kyseessä ollessa. Selvityksessä on määritettävä tärinää mittaavalle heilahdusnopeudelle raja-arvot, joita ei saa ylittää. Riskianalyysin tulokset on toimitettava heti valmistumisen jälkeen tiedoksi Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun. 17. Ennen louhintaräjäytysten aloittamista toiminnanharjoittajan tulee järjestää katselmus, joka koskee alle 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta sijaitsevia asuinrakennuksia sekä muita tärinälle herkkiä rakenteita ja laitteita. Katselmukset on tehtävä vuosittain ennen kunkin toimintajakson aloittamista. Katselmuksissa on kartoitettava rakennusten sen hetkinen kunto sekä talousvesikaivojen sijainti ja vesipinnan korkeusasema. Kunkin toimintajakson päätyttyä tilannetta on verrattava ennen töiden aloitusta suoritettuihin katselmuksiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 18. Laitosalueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Alueelle on perustettava metalliromulle ja muulle jätteelle/sekalaiselle yhdyskuntajätteelle tilapäinen varastointipaikka. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein tai jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. Jätehuoltosuunnitelman arvioinnista ja tarkastamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. 19. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Vain hyötykäyttöön soveltumattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle loppusijoitettavaksi. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu tai jätelain edellyttämällä tavalla. 20. Vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviisti suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa ja suljetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne siten, että vuototapauksissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen. Varastointipaikan tulee olla rakennettu siten, että vaaralliset jätteet eivät pääse maaperään tai pohjaveteen eivätkä muutoinkaan 14

aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. 15 21. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 22. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua, laitteet on saatava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. 23. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena joutuneista öljyistä, polttoaineista ja kemikaaleista on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan hätäkeskukseen sekä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 24. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueelle varattava imeytysastia ja riittävästi imeytysmateriaalia sekä tarvittavaa kalustoa vuotojen leviämisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. 25. Louhinnalle ja kiven murskaukselle on nimettävä vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun. Mikäli vastaavan hoitajan nimi- tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluun tiedoksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 26. Toiminnanharjoittajan tulee mittauttaa ulkopuolisella asiantuntijalla toiminnasta syntyvää pölyä mittaamalla hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaukset on tehtävä laitoksen toiminnan ollessa normaali kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Tutkimustulokset tulee toimittaa tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten tekemisestä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tehtyjen pölymittausten tulosten tai lähimpien häiriintyvien asuinrakennusten valitusten perusteella edellyttää uusia tarkkailutoimenpiteitä. 27. Laitoksen toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso (L Aeq ) ja maksimimelu (L Amax ) tulee varmentaa ulkopuolisen asiantuntijan tekemin mittauksin mittaamalla melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa laitoksen ollessa normaalikäytössä. - Ulkopuolisen asiantuntijan laatima suunnitelma tehtävistä melumittauksista tulee toimittaa Vesilahden kunnan ympäristötarkastajalle hyväksyttäväksi vähintään yhtä kuukautta ennen mittausten aloittamista. - Mittaukset on tehtävä ensimmäisen murskaus- ja louhintajakson aikana - Meluselvityksen tekemisessä on noudatettava ympäristöministeriön 31.3.1995 antamaa ohjetta ympäristömelun mittaamisesta Dn:o 4/401/95. Mittausraportit tulee esittää kunnanympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten tekemisestä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa meluselvityksen tulosten tai lähimpien häiriintyvien asuinrakennusten valitusten perusteella edellyttää uusia tarkkailutoimenpiteitä.

16 28. Luvansaajan on selvitettävä alle 500 m ottamisalueen rajasta olevien kiinteistöjen käytössä olevien talousvesikaivojen vedenlaatu ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Ennen toiminnan aloittamista vedestä on tutkittava sameus, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, ph, rauta, mangaani, nitraatti, kloridi, sulfaatti, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt ja bakteerit sekä arseeni. Ottotoiminnan aikana ja sen jälkeen vedestä on tutkittava ainakin vedenpinta, ph, sameus, sähkönjohtavuus ja happi. Näytteet tulee ottaa ja tutkia puolueeton asiantuntija. Tarkkailun tuloksista on raportoitava kunnan ympäristönsuojelulle. 29. Toiminnanharjoittajan tulee mittauttaa ulkopuolisella asiantuntijalla toiminnasta syntyvää tärinää lähimmissä asuinkiinteistöissä louhintatöiden riskianalyysin mukaisessa laajuudessa. 30. Laskeutusaltaasta lähtevän veden laatua on tarkkailtava heti toiminnan alettua ja sen jälkeen vuosittain kevään tai syksyn ylivirtaamakautena toteutettavalla näytteenotolla. Vesinäytteistä on tutkittava sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, ph, kloridi, johtokyky, sulfaatti ja arseeni sekä hiilivedyt. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. 31. Laitoksen toiminnoista on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskevat raportit, joihin tulee liittää: - tiedot tuotannosta, kuten louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä - muualta tuodun murskatun kiviaineksen määrä ja alkuperä - tiedot louhinnan ja murskauksen toiminta-ajoista ja työpäivien määristä - suoritetut räjäytykset (ajankohdat ja käytetyt räjähdysaineet) - polttoaineiden kulutustiedot - tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet - jätehuoltoa koskevat tiedot: vaaralliset jätteet ja muut jätteet sekä niiden toimituspaikat - tarkkailujen tulokset: o pintavesien sekä kaivovesien tarkkailun tulokset o tiedot muiden kuluneena vuonna suoritettujen tarkkailujen tuloksista Ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedon perusteena olevat asiakirjat tulee säilyttää vähintään kolme vuotta. Lisäksi laitoksesta tulee pitää päiväkirjaa, johon tulee kirjata tiedot ainakin laitoksen käyttöajoista, huolloista, poikkeuksellisista tilanteista, kemikaali- ja polttoainetoimituksista ja jätekuljetuksista sekä lisäksi mahdollisuuksien mukaan tiedot sääoloista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Muut määräykset 32. Luvanhaltijan tulee päivittää ottosuunnitelmansa alueen pintamaiden käytön ja viimeistelytoimenpiteiden osalta viimeistään kolmen kuukauden kuluttua luvan lainvoimaisuudesta. 33. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on haettava ympäristölupa. Toiminnan muunlaisen muuttamisesta, toiminnan supistamisesta, sen lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee alueelta tehdä ympäristöviranomaisten hyväksymässä laajuudessa selvitys maaperän pilaantumisesta.

17 LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Lupa on voimassa kymmenen vuotta tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarvittaessa Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai peruuttaa luvan. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Suunniteltu toiminta-alue on uusi tuotantoalue. Tuotantoalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltavia lajeja ja luontotyyppejä. Toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat hakemuksen mukaisesta toiminta-alueesta koillispuolella vajaa 200 metrin etäisyydellä ja alueen pohjoispuolella noin 250 metrin etäisyydellä. Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 3 :n mukaan kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon melua ja pölyä aiheuttava toiminta on sijoitettava niin, että asuinrakennukseen ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen on vähintään 300 metriä. Tämän vuoksi on rajattu pois suunnitellun ottoalueen vaiheet 2 ja 3. Hakija on vastinevaiheessaan todennut, että luvan rajaus voidaan muuttaa kulkemaan alueen 2 poikki siten, että etäisyys pihapiiriin on yli 300 metriä. Tarkastuksella (5.10.2012) asianosaisten kanssa todettiin tilojen Linnamaa (922-414-3-63) ja Ojala (922-414-3-84) pihapiirien rajaukset. Jotta hakijankin esittämä 300 metrin etäisyys pihapiiriin täyttyy, tulee luvan ulkopuolelle rajata kokonaan ottoalueen vaiheet 2 ja 3. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia, jotka vaikuttaisivat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyyn hyvän tilatavoitteen saavuttamiseen. Kun otetaan huomioon suunnitelma-alue ja sen ympäristön tila ja käyttö, kallion louhinnasta ja murskauksesta, tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksellä on asetettu toiminnan kapasiteettirajat toiminnanharjoittajan hakemuksen mukaisesti. Muualta tuotavan aineksen määrää on rajoitettu hakijan lupahakemuksessaan esittämän mukaisena. (lupamääräys 1) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaan toiminta ei saa aiheuttaa naapureille pysyvää kohtuutonta rasitusta, kuten melua. Toiminta-ajan rajoittaminen on tarpeen lähiasutuksen häiriöttömän asumisen turvaamiseksi. Toiminta-aikaa on katsottu tarpeelliseksi rajoittaa hakijan esittämästä siten, että toiminta-ajat ovat mahdollisimman yhteneväiset lähialueelle aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan kanssa, kuitenkin siten, että toiminta-ajat ovat valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaiset. Kallion räjäyttämisestä aiheutuu ympäristöön äkillistä melua ja tärinää, joten räjäytyksistä ennakolta ilmoittamista koskeva määräys on katsottu vielä erikseen tarpeelliseksi. Etukäteen tapahtuva ilmoittaminen on tärkeää, jotta lähinaapurit voivat varautua äkilliseen meluun ja tärinään. (lupamääräys 2) Lupamääräyksen 3 mukaiset kuljetusten kellonajat ovat arkipäivien osalta yhteneväiset samaa tieyhteyttä käyttävän tilalla Kallio (922-414-2-47) toimivan murskauslaitoksen lupamääräysten kanssa. Hakija ei ole esittänyt sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella kuormaus ja kuljetukset tulisi sallia myös lauantaisin. (lupamääräys 3).

Pölyn leviäminen on estettävä huolellisesti vaikutusalueella olevan asutuksen häiriöttömän asumisen turvaamiseksi. Tämän vuoksi on huolehdittava siitä, että poraamisesta, louhinnasta, murskauksesta ja työmaaliikenteestä aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Määräyksessä annettu päästöraja-arvo perustuu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011), jossa on annettu mm. hiukkaspitoisuudelle raja-arvo terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 4-6) Määräyksien tarkoituksena on estää toiminnasta aiheutuva pohja- tai pintavesien pilaantumisriski. Alueelta pois johdettavat pintavedet saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumista, koska käsittelemättömän pintaveden myötä ympäristöön saattaa kulkeutua haitallisia kiintoainehiukkasia ja räjähdysainejäämiä. Tämän vuoksi lupaan on sisällytetty määräys pintaveden johtamisesta ja käsittelystä. Polttoaineiden ja kemikaalien johtuminen maaperään ja sitä kautta mahdollisesti edelleen pohjaveteen tai vesistöön saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemisenä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ympäristölle. (lupamääräykset 7-11) Kallion poraus, räjäytykset, räjäytyksen varoitusäänet, ylisuurten lohkareiden rikotus, murskaus, työkoneiden peruutusäänet sekä kuljetukset aiheuttavat ympäristöön melua, tärinää ja pölyä. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 7 :n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Louhinnan etenemisen suunnittelulla ja murskaimen asianmukaisella sijoittamisella on huomattava vaikutus melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohteissa. Rakennettavan meluvallin sijaintia ja vähimmäiskorkeutta koskeva määräys on katsottu tarpeelliseksi lähialueen asutukseen kohdistuvan meluhaitan torjumiseksi. Tilapäisin meluestein voidaan vähentää porauksesta aiheutuvaa melutasoa. (lupamääräykset 12-15) Räjäytyksiä koskee oma lainsäädäntönsä eikä ympäristöluvassa ole erikseen tarpeen antaa määräyksiä esim. räjäytysaineen määristä tai räjäytettävien kenttien enimmäiskoosta. Louhintatöiden räjäytyksistä aiheutuu maapohjan kautta välittyvää tärinää ja osin ääni- ja ilmanpaineilmiöitä. Kallio- ja maaperässä välittyvä tärinä vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Sen sijaan ilman kautta välittyvät ilmanpaine- ja äänivaikutukset ulottuvat etäämmälle. Hakemusasiakirjoissa ei ole mainintaa laitoksen toiminnasta aiheutuvan tärinän suuruudesta eikä myöskään kohteen louhintaräjäytyksissä käytettävästä suurimmasta momentaanisesta räjähdysainemäärästä. Ympäristöluvassa on katsottu tarpeelliseksi antaa määräys riskianalyysin tekemisestä. (lupamääräys 16) Talokatselmuksista on määrätty tarkemmin samaan aikaan käsittelyssä olleessa maaainesluvassa. Ympäristölupaan on katsottu tarpeelliseksi sisällyttää määräys alle 500 m:n etäisyydellä olevien kiinteistöjen talokatselmuksista. (lupamääräys 17) Jätteiden käsittelyä koskevat määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen estämiseksi. Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa vaarallisten jätteiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. (lupamääräykset 18 21) Laitteiden ja varusteiden hyvä kunto ja virheetön toiminta vähentävät oleellisesti päästöjä ympäristöön. Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (lupamääräykset 22 24) Laitoksen toiminta ja päästöjen tarkkailu edellyttää, että toiminnasta on vastuussa riittävän ammattitaitoinen henkilökunta. (lupamääräykset 25) 18

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. (lupamääräykset 26 31) 19 Lupa on myönnetty ainoastaan vaiheelle 1, joten hakemus on päivitettävä luvan mukaiseksi. (lupamääräys 32) Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tai toiminnan olennaista laajentamista tai supistamista tai lopettamista koskeva määräys on annettu valvonnallisista syistä. (lupamääräys 33) VASTAUS LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA MIELIPITEISIIN Koko alueen luvan epäämistä koskevat vaatimukset hylätään. Luparatkaisun perusteluosassa ilmenevillä perusteilla luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa vaiheelle 1. 1.Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon luparatkaisussa ja määräyksissä. 2. AA ja BB:n muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 3.CC, DD ja EE:n muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 4.FF:n muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 5.GG:n muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. Lisäksi todetaan, että metsälain mukaiset säännökset eivät voi olla ympäristölupaharkinnan perusteena. 6.JJ:n muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 7.KK, LL ja MM:n vaatimus toiminta-ajoista on otettu huomioon lupamääräyksessä 2. Muilta osin viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 8.NN:n muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 9.OO, PP ja QQ:n vaatimus toiminta-ajoista on otettu huomioon lupamääräyksessä 2. Vaatimus riittävän tiukoista melu- ja pölyarvoista on otettu huomioon lupamääräyksissä 6 ja 15. Mahdollisten ennakoimattomien toiminnasta aiheutuvien ympäristövahinkojen korvaamiseen sovelletaan ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Toiminnan käynnistyttyä sitä valvoo Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 10.RR:n muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 11.SS ja TT:n muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan 12.Vesilahden Luonto ja Latu ry:n vaatimus toiminnan vaikutuksista läheiseen latureitistöön on otettu huomioon luparatkaisussa ja sen perusteluosassa. 13.UU:n muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 14.VV:n muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman.

ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. 20 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 5, 6, 7, 8, 42, 43, 45, 45a, 46, 55, 56, 90, 100 ja 105 Jätelaki 12,15, 16, 17, 29 ja 121 Laki eräistä naapurussuhteista 17 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadusta 38/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 369/2011 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2 000 euroa. Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan liitteenä olevan maksutaulukon mukaan tietylle alueelle sijoitettavan murskaamon, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 2 000 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ote päätöksestä Hakijalle Tiedoksi Pirteva, Aluearkkitehti, Kunnanhallitus, Pirkanmaan ELY keskus, kirjaamo.pirkamaa@ely-keskus.fi (sähköisessä muodossa) Tampereen Aluepelastuslaitos, aluepelastuslaitos@tampere.fi (sähköisessä muodossa) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Vesilahden kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävään maksuun tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. LIITTEET 1. Valitusosoitus ja oikaisuvaatimusohjeet 2. Sijaintikartta 3. Asemapiirros