ASIAN VIREILLETULO Maa-aineslupahakemus on tullut vireille Vesilahden kunnassa

Transkriptio

1 1 (17) VESILAHDEN KUNTA Rakennus- ja ympäristölautakunta MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Antopäivä ASIA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen ottamista. LUVAN HAKIJA Ikkala Trade Oy Kurisjärventie Toijala Yhteyshenkilö Juha Ikkala Puh OTTAMISALUEEN SIJAINTI Suunniteltu toimintapaikka sijaitsee Vesilahden kunnassa, Korpiniemen kylässä sijaitsevalla Peuramäen tilalla ( ). Alue sijaitsee Vesilahden keskustasta n. 10 km lounaaseen. Suunniteltu toimintapaikka sijaitsee Punkalaitumentien varrella. Alueelle kuljetaan Mustikkavuorentien kautta. Tilan Peuramäki pinta-ala kokonaisuudessaan on 5,52 ha ja tilalle suunniteltu kallioainesten ottamisalue on kooltaan 4,02 ha. Tilan omistaa Juha Ikkala. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa-aineslain 4 1 mom. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Maa-aineslain 7 1 mom. ASIAN VIREILLETULO Maa-aineslupahakemus on tullut vireille Vesilahden kunnassa KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Alueella ei ole voimassa asema- eikä yleiskaavaa. Toiminnalle ei ole myönnetty aiempia maa-aineslain mukaisia lupia. Alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on vahvistettu Suunnitelma alueelle ei ole osoitettuja kaavavarauksia. Hakijalla on vireillä Vesilahden kunnassa suunnitelma-alueelle ympäristölupahakemus kallion murskaukseen ja louhintaan. NYKYTILANNE ALUEELLA Alue on kivistä ja kallioista mäkimaastoa, joka nousee naapuritilalla sijaitsevan pellon reunasta jyrkästi noin 25 metriä. Naapurikiinteistöllä sijaitsevan pellon korkeustaso on noin ja ottoalueella sijaitseva lakipiste korkeustasolla Ottoalueella korkeusasema vaihtelee välillä Kiinteistöllä on pääasiassa harvaa havumetsää ja peltoalueisiin rajautuvilla rajoilla osin myös tiheämpää lehtimetsää. Lähiympäristössä on paljon avokallioalueita ja alueen puusto on pääasiassa havumetsää. Alueen välittömässä läheisyydessä lounaassa sijaitsee suunniteltua ottotoimintaa vastaava kiviaineksen ottoalue. Pohjoisessa alue rajautuu peltoalueeseen. Lähin vakituinen asuinkiinteistö sijaitsee suunnitelma-alueen koillispuolella vajaa 200 metrin etäisyydellä ja alueen pohjoispuolella on vakituinen asuinkiinteistö vajaa 300 metrin etäisyydellä. Lähin vapaa-ajan kiinteistö on alueen luoteispuolella vajaa 450 metrin etäisyydellä. Lisäksi luoteessa on noin 500 metrin etäisyydellä vakituisen asumisen kiinteistö. Näiden lisäksi ei ole muita loma- tai vakituisen asumisen kiinteistöjä alle 500 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta.

2 2 (17) Lähimmät vesistöt Ahvenjärvi, Särkijärvi ja Pikku Särkijärvi sijaitsevat noin 1 kilometrin etäisyydellä suunnitelma-alueen etelä- ja lounaispuolella. Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen läheisyydestä ole havaittu lähteitä. Kiinteistön pohjoisreunaan on asennettu pohjavesiputki Havaintojen perusteella alueen pohjavedenpinnantason on todettu olevan välillä Lähimmät arvokkaat luontokohteet ovat Ahvenjärven ympäristössä noin metrin etäisyydellä. (Pahalamminvuori, Pahalampi ja Ahvenjärven laskupuro). Lähin Natura 2000 ohjelmaan kuuluva kohde, Onkemäenjärvi (FI ), sijaitsee noin 7 kilometriä itään. Suunnittelualueella on tehty luontoselvitys Luontoselvityksen mukaan alue edustaa tavanomaista pirkanmaalaista metsäluontoa. Alueella ei esiinny mitään erityisesti huomiota kiinnittävää eikä kohde ole maisemallisesti tärkeä. Lajistossa ei havaittu tavanomaisesta poikkeavaa. Tärkein huomiota vaativa piirre alueella on koillislaidalla oleva jyrkänne suunnittelualueen ulkopuolelle jäävine alusmetsineen. Suunnittelualueelle on olemassa kulkuyhteys Punkalaitumentieltä Mustikkavuorentielle. Kulkuyhteys tontille tehdään tontin länsinurkasta. LUPAHAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Tiedot ottamisalueesta Ottamisalueen pinta-ala 4,02 ha Pohjaveden keskimääräistä korkeusasemaa Ottamissyvyys Viimeistellyn luiskan kaltevuus 1:1 1:3 Ottamismäärä ja aika Kokonaismäärä m 3 Vuotuinen otto m 3 Ottamisaika 10 vuotta Yleiskuvaus toiminnasta Kiviaineksen ottolupaa haetaan seuraavaksi 10 vuodeksi, jonka aikana on tarkoitus toteuttaa suunnitelman vaiheet 1-3. Vuosittainen kiviainestuotantomäärä on noin t/a. Laitoksen käyttämä kokonaismassamäärä on vuositasolla keskimäärin t/a ja maksimissaan t/a. Ottotoiminta aloitetaan Mustikkavuorentien puolelta, tontin länsinurkasta ja edetään vaiheen 1 rajauksen mukaisesti kohti kaakkoa. Vaiheessa 1 otetaan kiviainesta 1,7 hehtaarin alueelta yhteensä k-m 3. Ottoalueen alimmaksi ottotasoksi on määritelty , joka takaa yli kahden metrin suojakerroksen pohjavedenpintaan nähden, joka on havaittu tasossa Ottovaiheessa 2 edetään suunnitelman mukaisesti kohti koillista. 1,5 hehtaarin alueelta otetaan noin k-m 3 kiviainesta. Ottovaihe 3 on laajuudeltaan 0,9 ha ja rajautuu tontin koillisreunan suojavyöhykkeeseen. Alueelta otetaan noin k-m 3 Ottamiseen liittyvät järjestelyt Ottoalueen pintamaat kuoritaan ennen toiminnan aloittamista ja kasataan alueen pohjoiskoillisreunalle suojaamaan lähiasutusta toiminnan melu- ja pölyvaikutuksilta. Lisäksi on esitetty vaiheen 1 luoteisreunalle maavallia, jonka harja on 10 metriä alimman ottotason yläpuolella. Kulkuyhteys tehdään Mustikkavuorentieltä tontin länsinurkasta, jossa tien nykyinen korkeus vastaa lähinnä suunniteltua ottotasoa Ottoalue merkitään selvästi ja näkyvästi maastoon, siten ettei toiminnasta aiheudu vaaraa ulkopuolisille. Toiminta-alueelle rakennettava louhesuoto-oja kokoaa alueen pintavedet ja hidastaa virtausta siten, että vesi selkeytyy ja liete laskeutuu suoto-ojan pohjalle ennen veden purkua alueella olemassa oleviin ojiin. Murskauslaitoksen pölyhaittoja ehkäistään kesällä

3 3 (17) kastelemalla sekä korkealla kallionleikkauksella. Kuljetusteiden pölyäminen estetään kastelemalla. Melua torjutaan koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla torjuntamenetelmillä. Konekaluston huollot suoritetaan tarkoitusta varten varatulla paikalla. Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan säännöllisesti pohjavesiputkesta ja mahdollisista naapurikiinteistöjen talousvesikaivosta. Vesinäytteet otetaan suoto-ojasta kerran vuodessa. Ottoalue ja korkeus merkitään selkeästi maastoon. Oton etenemistä ja ottotason toteutumista tarkkaillaan säännöllisesti tehdyin kartoituksin. Alueella tehdään vuosittain melumittaukset erillisen melumittausohjelman mukaisesti. Ensimmäiset mittaukset tehdään heti toiminnan saavutettua täyden tasonsa. Tärinämittaukset suoritetaan jokaisen louhinnan aikana lähimmissä kiinteistöissä. Viimeistelytyöt Työn päätyttyä ottoalue maisemoidaan ympäristöön varastoidulla pintamailla ja louheella. Maisemointi tehdään siten, että se vastaa kaltevuuksiltaan alkutilannetta, eli 1:1 1:3 kaltevuutta. Tarvittaessa alueen maisemointiin voidaan tuoda puhtaita maa-aineksia muualta. Kolmen kasvukauden kuluttua maisemoinnista, tarkistetaan kasvillisuuden leviäminen ja maisemoinnin onnistuminen. Tarvittaessa alueelle istutetaan havupuuntaimia. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Jätehuoltosuunnitelman mukaan kaivannaisjäte (pintamaat, kannot ja hakkuutähteet, kivipöly tai kivituhka, savi, siltti, moreenit) käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin tai se kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolella hyödynnettäväksi. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vesilahden kunnan ilmoitustaululla ja kuulutus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa Asiakirjat ovat olleet nähtävillä välisenä aikana Vesilahden kunnan teknisessä toimistossa. Lisäksi noin alle 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta oleville kiinteistöille on ilmoitettu hakemuksen vireilläolosta erikseen lähetetyillä kirjeillä Lausuntoa hakemuksesta on pyydetty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunnot 1.Pirkanmaan ELY-keskus on lausunnossaan katsonut, että maa-ainesten ottaminen on mahdollista vain ottamissuunnitelman vaiheessa 1 ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle tai asutukselle maa-aineslain tarkoittamia haittoja. Hakemusta tulee korjata mm. pintamaiden käytön osalta (suojavyöhyke). Maa-ainesten ottamistoiminta tulee suorittaa siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden laadun tai määrän vaarantumista. Vähintään kilometrin etäisyydellä käytössä olevat kaivot tulee kartoittaa ennen lupapäätöstä ja niiden vedenpinnat tulee selvittää sekä vedenlaatu tarvittaessa tutkia. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa viereisillä tiloilla. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää kuvaus vesien johtamisesta. Myös turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon mm. työaikaiset jyrkät liuskat. Räjäytyksistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa. Häiritsevä melu ja pöly tulee estää ja hakijan tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei toiminnasta aiheutuva pöly haittaa näkyvyyttä tiealueella. Ottamissuunnitelmasta tulee käydä selville ottamistoiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden sijoituspaikat sekä polttoaineiden varastointi ja tankkauspaikat. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Muiden jätteiden ja ylijäämämassojen ym. sijoittaminen ottamisalueelle ei ole sallittua. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet, joita ovat alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:2 tai loivemmiksi. Maaaineslain mukaiseksi vakuudeksi mahdollisesti myönnettävälle luvalle esitetään

4 4 (17) asetettavaksi vähintään 2500 euroa hehtaarille. Vakuutta voidaan purkaa sitä mukaa kuin alueen jälkihoitotyöt etenevät. Vakuuden tulee kuitenkin 1/5 osalla ulottua vähintään vuosi yli alueen lopputarkastuksen. Tällöin asetettua vakuutta ei voida pitää luvanhaltijoiden kannalta kohtuuttomana, vaan luvanhakija voi omalla toiminnallaan vaikuttaa vapautuviin vakuuksiin. Ottamistoiminnan loputtua on pidettävä lopputarkastus. Luvan haltijan on tehtävä maa-aineslain 23 a :n 1 momentissa tarkoitetun otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus lupaviranomaiselle vuosittain viimeistään tammikuun 31 päivänä. Muistutukset ja mielipiteet 2.AA ja BB (Kesärinne ) vastustavat yhteisellä muistutuksellaan maaainesluvan myöntämistä. Suunniteltu toiminta tulee aiheuttamaan lähialueille paljon lisää melua ja pölyä, lähiseudun marjamaat tulevat käyttökelvottomiksi ja puutarhakasvitkin kärsivät. Melua syntyy varsinaisen murskauksen lisäksi kuormauksesta, josta aiheutuu ukkosen jylinää muistuttavia rämähdyksiä. Lisäksi rekkojen kiihdytyksistä Punkalaitumentiellä aiheutuu melusaastetta. Kiinteistön arvon lasku on todennäköinen. 3.CC, DD ja EE (Ojala ) vastustavat yhteisellä muistutuksellaan maaainesluvan myöntämistä. Tilalla asuu pysyvästi yksi henkilö ja muille perheenjäsenille tila on vapaa-ajan asuntona. Tilalla harjoitetaan maanviljelyä ja metsänhoitoa. Tehdyssä meluselvityksessä ei ole otettu huomioon alueen muita toimintoja ja melun mahdollinen impulsiivisuuslisä on jätetty huomioimatta. Näistä seikoista huolimatta arvioitu melutaso ylittää pihamaalla sallitun ohjearvon, joka on 55 db asumiseen käytettävällä alueella ja 45 db loma-asumiseen käytettävällä alueella. Asuinkiinteistön pihapiiri on lähimmillään noin 250 metrin päässä suunnitellusta toiminnasta ja yleinen tuulen suunta on murskaamolta päin (etelästä pohjoiseen). Suunnitellut kapeat suojavyöhykkeet eivät estä pölyä leviämästä, koska suojavyöhykkeellä oleva puusto on louhintaa alemmalla tasolla. Toiminnasta aiheutuvan pölyn ja melun seurauksena marja-, sieni- ja muut luonnontilassa olevat lähialueet saastuisivat ja alueella pesivät linnut ja runsas villieläinkanta joutuisi muuttamaan asuinsijaansa merkittävästi. Tie No 2986 on huonossa kunnossa ja sen vauriot ovat jääneet hoitamatta lähellä Mustikkavuorenliittymää. Lisääntyvä rekkaralli edellyttäisi tien pohjan korjaamista, tien leventämistä ja rajoitusmerkkien ym. lisäämistä. Lisäksi toiminnasta aiheutuu seuraavanlaista haittaa tilalle: melusaaste häiritsee lomarauhaa ja jopa kommunikointia piha-alueella; pölysaaste likaa pihapiirin, rakennukset, viljelykset ja puutarhan; lisääntyvä liikenne Mustikkavuorentiellä aiheuttaa esteitä peltotöiden teossa; päärakennus kärsii räjäytysten aiheuttamasta tärinästä; porakaivon vesi saastuu räjäytysmateriaaleista ja vesisuonien saasteesta; tilan sukupolvenvaihdos ei mahdollista esim. kotieläinten pitoa; tilan arvo laskee. 4.FF (Linnamaa ) vastustaa maa-ainesluvan myöntämistä. Louhinnan etäisyys muistuttajan pihapiiristä tulisi olemaan lähimmillään m ja tilan pellot ovat lähimmillään kymmenien metrien päässä. Meluhaitat tulisivat olemaan suuret ja pistävä jyskyttävä iskumelu olisi jo arvojenkin alapuolella pitkän päälle sietämätöntä. Kivipöly leviäisi läheisille pelloille, pihaan ja talon päälle. Suoja-alue ei ole riittävä, kun pöly lentää tuulen mukana. Pelloista tulee viljelykelvottomia ja kivipöly on myös terveysriski. Kyseessä oleva Peuramäen alue on suojana Vesilahden Kalliomurskeen louhosalueen suojana. Talvella melu kuuluu joka tapauksessa voimakkaana. Räjäytysten seurauksista voi syntyä haittaa perustuksille ja ikkunoille sekä lisäksi on suuri vaara, että kivet lentelevät ympäristöön. Oja, johon vedet ohjataan, johtaa Pyhäjärveen. Vedet voivat sisältää myrkkyjä, jotka saastuttavat rantoja. Tilan kaivo sijaitsee notkoisella paikalla pellolla noin 150 metrin päässä louhinta-alueesta ja kaivo menisi toiminnan seurauksena käyttökelvottomaksi. Metsänhoitoyhdistykseltä saamien tietojen mukaan kallion päällä olevat isot vanhat puut ovat hakkuukiellossa. Maiseman uusiutuminen veisi satoja vuosia. Toiminnan vaikutukset ulottuisivat koko kylään, jossa on 8 taloa, 3 ympärivuotista vapaaajanasuntoa sekä autoverstas. Läheisyydessä on teeriä, pyitä, hiiri- ja varpushaukkoja sekä pöllöjä. Kaakkuri, joka herkästi häiriintyy, pesii Vähä-Mälitty järvellä ja usein lentää suunnitellun toiminta-alueen läheisyydessä. Eläimistöstä löytyy lisäksi valkohäntäkauris ja ilves sekä pieneläimiä mm. mäyrä. Lisääntyvän rekkaliikenteen vuoksi liikenneturvallisuus vaarantuisi ja tie rappeutuisi entisestään.

5 5 (17) 5. GG (Nokka ) vastustaa maa-ainesluvan myöntämistä. Hänellä on tontti noin 300 metrin päässä suunnitellusta murskaamosta. Suunnitelmissa on, että tontille voisi joskus rakentaa kesäasunnon tai omakotitalotontin. Hanke tulisi hylätä, koska on liian lähellä asutusta (mittauspisteistä riippuen metrin etäisyydellä useita piha-alueita). Lähelle asutusta sijoitetusta murskaamon toiminnasta tulee melu-, pöly-, tärinä- ja valosaastehaittoja (yöllä), jotka eivät ole lain sallimia. Meluselvityksen mukaan jo 1 vaiheessa päivämelutaso ylittää Kesärinne tilalla sijaitsevalla loma-asunnolla sekä muistuttajan tontilla Nokka yli 55 db. Saati 2 ja 3 vaihe, jotka ovat jo ihan käsittämättömiä. Meluselvitys on hakemuksen tekijän tilaama eikä siinä ole otettu huomioon jo olemassa olevaa Vesilahden Kalliomurskeen aiheuttamaa melua. Ei ole myöskään otettu huomioon, että suunniteltu toiminta-alue suojaa Vesilahden Kalliomurskeen aiheuttamilta pöly- ja meluhaitoilta. Melu tekee lähialueella asuvien elämän sietämättömäksi. Murskaamot tulee sijoittaa sellaisiin paikkoihin, että on selvää että melunmittaukset ovat tarpeettomia lähiasukkaiden pihoissa. Ympäristöministeriön oppaassa 85 mainittu 600 metrin suojaetäisyys asuttuun rakennukseen ei täyty lähimainkaan. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, on ohjeena ett melutaso ei saa ylittää päiväarvoa 45 db eikä yö 40 db. Pölyn torjunta tämän luokan hankkeessa on mahdotonta. Talvella kuulaalla pakkassäällä pöly nousee ylös ja leviää väistämättä lähialueen asuinalueelle pelloille ja järviin ja ojiin. Samoin kasteluveden myötä ojavesiin sitoutuneet saasteet räjähdysaineista yms. leviävät lähiympäristöön ja myöden jopa Pyhäjärveen. Kesällä pölyongelma on ihan mahdoton. Matalista suoja-alueista ei ole ratkaisua pöly- ja meluongelmiin. Mahdollisuus läheisten kaivojen saastumiseen on suuri. Esimerkiksi kiinteistön Linnamaa kaivo sijaitsee notkelmassa läheisellä pellolla metrin päässä louhinta-alueesta. Läheisten peltojen viljat ja rehuheinät ovat vaarassa saastua. Kivipöly altistaa syövälle ja hengityselinsairauksille. Louhittavalla alueella ei ole tehty kallioperästä perusteellista tutkimusta siitä, mitä kallio sisältää. Se voi sisältää esimerkiksi arseenia. Samoin ulkopuolelta tuotavasta kiviaineesta ei ole tietoja mitä ja minkälaista louhetta tuodaan. Mikäli hanke toteutetaan hakemuksen mukaisena, maisema muuttuu aivan oleellisesti juuri asumuksiin ja Punkalaitumentielle päin. Hankkeen toteutumisen jälkeen mäki on poistunut ja horisontti täysin muuttunut. Suunnitellulla 1 alueella on noin 20 vuotta vanha mäntytaimikko, mutta kun siirrytään alueella 2 ja 3 puuston ikä kasvaa. Kallion päällystä alueineen on ollut jo kymmeniä vuosia hakkuukiellossa. Siellä on 1800-luvulta asti kasvanutta vanhaa puustoa ja kaunista kalliomaisemaan. Rekkaliikenne kasvaa valtavasti huomioiden jo olemassa olevan murskaamon ja liikenneturvallisuus vaarantuu huomattavasti Muistutukseen on liitetty metsäasiantuntija HH näkemys Peuramäki tilan metsänkäytöstä. Näkemyksen mukaan suunnitellulla kivenlouhimoalueella on noin 1,4 ha:n suuruinen alue, jota ei ole käsitelty vuodesta 1984 alkaen eikä alueella ole kantojakaan lukuun ottamatta tervaskantoja. Kyseinen alue pitää sisällään kaksi metsälain 10 :n määrittelemää erityisen tärkeää elinympäristöä: suurin osa alueesta on jyrkänteen alusmetsää, jossa on eriasteista kuollutta puustoa ja pienempi alue mäen laella on puuntuotannollisesti vähätuottoista kalliolakimetsää. 6.JJ (Suvanto ) vastustaa maa-ainesluvan myöntämistä. Melu ja tärinä aiheuttavat terveydellisiä haittoja. Säädetty 55 desibelin melutaso tulee ylittymään lähimmillä asutuksilla ja tonteilla, jotka sijaitsevat metrin etäisyydellä suunnitellusta toiminta-alueesta. Alueella on yksi murskaamo. Jos louhoksia olisi kaksi, yhteisvaikutukset tekisivät asumisesta mahdottoman puhumattakaan vaikutuksesta ympäröivään luontoon. Kivipöly on huomattava terveysriski ja se kantautuu satojen metrien päähän. Pöly saastuttaa marjat ja viljan. Pöly ja räjähdysaineista tulevat jäämistöt pilaavat lähellä olevat purot ja järvet sekä kiinteistön Linnamaa kaivon käyttökelvottomaksi. Mustikkavuoren alueen kulttuuriympäristö ja luonnonarvot tuhoutuvat. Maisema muuttuu oleellisesti ja asukkailta evätään virkistysalue. Kiinteistöön Suvanto kuuluva metsäalue on aivan Ikkala Trade oy:n alueen vieressä ja on metsälain suojaama kohde: runsaslahopuinen kangasmetsä puroineen. Turvallisuus heikkenee oleellisesti rekkaliikenteen lisääntyessä.

6 6 (17) 7.KK, LL ja MM (Kallio ) vastustavat yhteisellä muistutuksellaan maaainesluvan myöntämistä. Lähiasutukselle aiheutuvat melu- ja pölyhaitat kasvavat merkittävästi. Suunniteltu toiminta-alue on katsottu olevan Vesilahden Kalliomurskeen murskaamoalueen suoja-aluetta lähimpiin vakituisiin asutuksiin nähden. Korkea kallioalue puustoineen on estänyt tehokkaasti melun ja pölyn kulkeutumisen. Jos tämä suoja-alue murskataan, niin myös Vesilahden Kalliomurskeen vaikutusalue kasvaa ja aiheuttaa nykyiseen verrattuna merkittävästi enemmän pöly- ja meluhaittaa. Ikkala Trade Oy:n meluselvityksessä ei huomioitu alueen muita toimintoja, vaikka toinen murskauslaitos sijaitsee vieressä. Uusi murskaamo moninkertaistaa melu- ja pölyhaitat nykyiseen verrattuna, erityisesti jos lupa myönnetään ympärivuotiseksi. Vesilahden Kalliomurskeen murskaustoiminnasta on rajattu kesäkuukaudet pois, jolloin toiminta ei ole aiheuttanut haittaa kesäasutuksille ja eikä lintujen pesiminen ole häiriintynyt. Suunnitellulta toimintaalueelta puuttuu varastoalue, joten murskaustoimintaa täytyy 1. vaiheessa olla usein, mikä aiheuttaa paljon melua. Ikkala Trade oy:n meluselvityksessä toiminnasta syntyvä melu ylittää lähimmässä vakituisessa asutuksessa ja lähimmässä kesäasutuksessa valtioneuvoston antaman melutason ohjearvon. Meluselvityksessä olisi pitänyt laskea keskimääräisen ottokorkeuden mukaan akustisen keskipisteen korkeus, josta rikotuksen tuottama melutaso saadaan. Alueella, jota lupahakemus koskee, on metsäkeskuksen asettama puunhakkuukielto läntisellä rinteellä. Tämä tarkoittaa, että alueella on vanhaa suojeltavaa puustoa ja näin ollen merkittäviä luontoarvoja. Jos lupa myönnetään, on sen murskaustoiminta rajattava talvikuukausille (murskaustoimintaa saa olla välisenä aikana), jotta kesäasutus ja lintujen pesintä ei häiriydy alueella ja vakituisen asutuksen haitat vähenevät. Lisäksi alueella jo toimivaa murskausyrittäjää ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. 8.NN ( M602) vastustaa maa-ainesluvan myöntämistä. Paikalla on jo yksi murskaamo haittoineen. Toisen murskaamon ympäristöhaitat tulevat olemaan maalaisympäristössä suuret. Läheisyydessä on metsäkanoja, kurkia, peuroja ja ilveksiä sekä muita metsän asukkeja. Sienestystä ja marjastusta ei voitaisi enää harjoittaa Ikkala Trade Oy:n omistamalla alueella tai lähiympäristössä. Lisääntyvä rekkaralli kuormittaa tuhoisasti jo muutenkin huonokuntoista Punkalaitumentietä. Meluhaitat ovat suuret ja kuljetusliikenne aiheuttaa lisää melusaastetta ja turvallisuusriskejä. Melu- ja ympäristöhaitat alentavat kiinteistöjen ja tonttien arvoa merkittävästi. 9.OO (Kivenmurikka ), PP (Arvonrinne ) ja QQ (Lintulahti ) ovat yhteisellä muistutuksellaan tuoneet esille, että toiminta-alueen etäisyys Ahvenjärven rantaan on noin 800 metriä ja työmaan meluhaittojen vaikutuspiirissä (1 000 metrin säteellä) on noin 40 muuta vapaa-ajan viettopaikkaa. Haetun mukainen toiminta merkitsisi sitä, että vapaa-ajan kiinteistöjä ei voisi tosiasiassa käyttää ja niiden nykyinen markkina-arvo laskisi. Muistuttajat vaativat, että hakemuksen mukaiselle toiminnalle asetetaan toimintarajoitus välisenä aikana koskien louhinta- ja murskaustyötä. Päivittäinen työaika talviaikana tulisi olla perjantaisin klo Lisäksi muistuttajat vaativat, että toiminnalle asetetaan mahdollisen prosessissa esiintyvän vikatilanteen varalle riittävän tiukat melu- ja pölyarvot niin, että läheiselle Ahvenjärven ympäristölle, sen virkistyskäytölle ja vapaa-asuntojen arvolle ei aiheudu haittaa toiminnasta. Jos haittaa aiheutuu, kiinteistön omistajille on varattava mahdollisuus korvauksien hakuun. Annettuja raja-arvoja on noudatettava, ja ellei noudateta, niin toiminnalle ei saa myöntää lupaa ilman päätöksen lainvoimaisuutta. 10.RR (Purontaus ) vastustaa luvan myöntämistä toiminnalle. Heidän kesäasunto on noin 700 metrin päässä suunnitellusta toiminta-alueesta. Kesäasunto on alueella, johon kuuluu koneiden melu ja rekka-ralli on jo nyt kova. Tontilla on lampi, johon vedet laskevat ojista, kivipöly laskeutuu ja saastuttaa vedet. Voidaanko metsän marjoja ja sieniä enää käyttää? Miten käy sääksin pesimisen ja monen muun linnun. Maisema ei ole entinen, kun vuori on louhittu. Tiet jo nyt huonossa kunnossa, joten kestävätkö valtavan kuormituksen. Lapset ovat liikenteessä vaarassa, kun tie on kapea ja suuret rekat ajavat lujaa.

7 7 (17) 11.SS ja TT (Kuusimäki ) ovat yhteisessä mielipiteessään tuoneet esille, että melu kulkeutuu heidänkin pihapiiriinsä asti, noin 1 kilometrin päähän toiminta-alueesta ja lisäksi liikennemäärä tulee lisääntymään. Tie on jo nyt huonokuntoinen ja kapea ja siten rekkaliikenteelle sopimaton. 12.Vesilahden Luonto ja Latu ry on mielipiteessään todennut, että suunniteltu toiminta-alue on heidän ylläpitämän latu- ja polkureitin läheisyydessä. Reitti ei itsessään kulje toimintaalueella sijaitsevan tilan läpi, mutta toiveena on, että kallion louhinta ja murskaus ei aiheuta haittaa reitistön käyttöön tai kulkuun. 13.UU on mielipiteessään tuonut esille, että suunnitellun toiminta-alueen läheisyydessä on jo yksi kivenmurskaamo ja luvan myöntämistä uudelle tulisi harkita tarkasti. Luvan mukainen toiminta tulisi haittaamaan virkistyskäyttöä, sillä Mustikkavuoresta kulkevat retkipolku ja hiihtolatu Kotkanpesälle. 14.VV vastustaa mielipiteessään luvan myöntämistä hankkeelle Hän toteaa olleensa Vesilahden kesäasukas lähes 50 vuotta. Kivimurskaamo aiheuttaa monia ympäristöhaittoja naapurustoon: 1. Murskaamoksi esitetty 4 hehtaarin alue on kapea alue, jossa ei ole kovin paljon mahdollisuuksia valita toiminnan sijoituspaikkoja meluntorjunnan kannalta. 2. Kivipöly sisältää mm. raskasmetalleja, jota ovat syöpää aiheuttavia aineita. Murskaamon läheiset pellot tulevat viljelykelvottomiksi. Aiottu murskaamo sijaitsee lähimmästä asuintalosta lounaaseen eli vallitsevan tuulen yläpuolella, joten marjapuutarhan sato saastuu käyttökelvottomaksi. 3. Pohjaveden saastuminen on todennäköistä. Muun muassa lähimmän asuintalon kaivon perustamisessa on hyödynnetty pellolla sijaitsevaa lähdettä, joten kaivo tulisi todennäköisesti käyttökelvottomaksi. 4. Räjäytyksistä aiheutuvat tärinät saattavat vahingoittaa rakennuksia. 5. Kivimurskaamo aiheuttaisi huomattavan kasvun Punkalaitumentien liikenteeseen. Pelättävissä on, että kunto huononee rekkaliikenteen vuoksi entisestään ja lisäksi raskaat ajoneuvot aiheuttavat kapealla ja mutkaisella tiellä vaaraa muulle liikenteelle. HAKIJAN VASTINE Hakijalle varattiin tilaisuus tulla kuulluksi annetuista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Vastineen lisäksi hakija täydensi hakemustaan tutkimustodistuksella alueen arseenipitoisuudesta, alueen yhteismeluselvityksellä vaiheesta 1 sekä suunnitellusta toiminta-alueesta kilometrin etäisyydellä olevien kaivojen sijaintitiedoilla ja vedenpinnan korkeuksilla. Hakijan mukaan tehdyissä kannanotoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä ei ole tuotu esiin mitään sellaisia asioita, miksi lupaa ottamistoiminnalle ei tulisi myöntää. Kiven jalostuksesta aiheutuvan melun leviämistä lähimpiin asutuksiin ehkäisee merkittävästi ottoalueen reunalle jäävä kallioleikkaus. Ottotason ollessa suunnitelman mukainen jää alueen reunalle 2-7 metriä korkea kallioleikkaus. Melun leviämistä ehkäistään lisäksi kuorituista pintamaista muodostetuilla maavalleilla sekä tuotettavan kiviaineksen varastointikasoilla. Pintamaa-aineskasojen vaikutusta ei ole huomioitu tehdyssä meluselvityksessä. Murskausprosessin pöly saadaan hallintaan koteloinnilla, kastelulla sekä varastokasojen sijoittelulla. Murskausta suoritetaan muutama viikko vuodessa, joten pölyäminen on hyvin rajallista ja pystytään minimoimaan nykytekniikalla hyvin. Mustikkavuoren yksityistie on päällystämätön ja kuivalla kaudella tietä kastellaan tarpeen mukaan. Louhintatyö suoritetaan ottosuunnitelman etenemän mukaisesti siten, että louheen heitto tapahtuu asutuksesta poispäin, näin ollen sinkoavista kivistä ei aiheudu vaaraa lähiasutukselle. Louhintatöistä ilmoitetaan lähikiinteistöjen asukkaille viimeistään 3 päivää ennen louhintaa. Hakijan useiden vuosien kokemusperäisen tiedon perusteella maa-aineksen otto ei vaikuta läheisten peltojen viljelyyn. Louhittavaa kalkkikiveä käytetään yleisesti maanparannusaineena. Lisäksi alla ovat hakijan yksilöidyt vastaukset. 1.Pirkanmaan ely-keskusksen lausuntoon hakija toteaa, että maa-ainesten ottoalueen etäisyyden voidaan todeta täyttävän 300 metrin etäisyyden lähimmän asuinrakennuksen

8 8 (17) pihapiiristä. Vaihe 1 on kokonaan yli 300 metrin etäisyydellä ja vaihe 2 osittain. Vaihe 3 on lähempänä kuin 300 metriä. Luvan rajaus voidaan muuttaa kulkemaan alueen 2 poikki siten, että etäisyys pihapiiriin on yli 300 metriä. Ottamislupa päivitetään myönnetyn luvan mukaiseksi. Ottoalueen ympäristöstä on mitattu vesipinnat kahdeksasta talousvesikaivosta. Asiat otetaan huomioon erillisessä tarkkailusuunnitelmassa. Ennen toiminnan aloittamista ja sen aikana otetaan vesinäytteet tarkkailusuunnitelmassa määritellyistä kaivoista. Vakuuskäytäntö yleisen tavan mukaan. 2.AA ja BB muistutukseen hakija toteaa, että siinä esitetyt asiat on huomioitu ottamissuunnitelmassa. 3.CC, DD ja EE muistutukseen hakija toteaa, että esitetyt asiat on huomioitu ottamissuunnitelmassa. 4.FF muistutukseen hakija toteaa, että huoli toiminnan ympäristövaikutuksista on otettu huomioon ottamissuunnitelmassa. Toimintaa voidaan harjoittaa 300 metrin etäisyydellä FF:n pihapiiristä. FF:n lähdekaivo ei sijaitse painanteessa vaan loivasti viettävässä rinteessä, mitä pitkin pintavedet pääsevät kaivoon. 5.GG muistutukseen hakija toteaa, että ottamistoimintaa voidaan harjoittaa 300 metrin etäisyydellä lähimmistä pihapiireistä. Ympäristövaikutukset on arvioitu ottamissuunnitelmassa ja erikseen laaditussa luontoselvityksessä. 6.JJ muistutukseen hakija toteaa, että melun, tärinän ja kivipölyn vaikutus on otettu ottamissuunnitelmassa huomioon. Luontoselvityksessä on otettu kantaa luontoarvoihin ja mitään erityisiä luontoarvoja ei alueella ole. Liikenne käyttää yleiseen liikenteeseen osoitettuja liikenneväyliä. 7.KK, LL ja MM muistutukseen hakija toteaa, että ottosuunnitelmassa on melu ja sen vaimennus otettu erityisesti huomioon. Myös alueen muiden toimijoiden tulee ottaa toiminnassaan huomioon melun ja pölyn vaikutus ympäristölle. Melun yhteisvaikutuksia on tarkasteltu meluselvityksen täydennysmallinnuksessa. Ottamissuunnitelmassa on eritetty melun leviäminen ja vaimentuminen. Piste ja viivamaiset melunlähteet on sijoitettu maastomallin pinnalle, josta lähteen akustisen keskipisteen korkeus on nostettu todellisuutta vastaavalle tasolle. Poraus suoritetaan normaalisti erikseen, vaikka sen melu onkin mallinnuksessa yhdistetty nyt kaikkiin muihin vaiheisiin. Väite alueen puunhakkuukiellosta on perätön. Alueella ei ole hakkuukieltoja tai rajoituksia (liitteenä metsäkeskuksen Heimo Liljeroosin sähköposti asiasta). Alueen luontoarvot on esitetty erillisessä luontoselvityksessä. 8.NN muistutuksessa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, mitä ei olisi jo kommentoitu. 9.OO, PP ja QQ muistutukseen hakija toteaa, että ottamistoiminta tulee tapahtumaan myönnettävän luvan sallimissa rajoissa. 10.RR esittämät asiat on huomioitu ottamissuunnitelmassa. Teiden käytölle ei ole alueella rajoituksia. 11.SS ja TT muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon ottamissuunnitelmassa. 12.Vesilahden Luonto ja Latu ry:n mielipiteessä esitetyt asiat on otettu huomioon ottamissuunnitelmassa. 13.UU. Ottamistoiminta mahdollistaa muistuttajan ja hänen koiransa viihtyvyyden alueella edelleen. 14.VV mielipiteessä ei ole tuotu mitään sellaista mitä ei olisi tässä vastineessa kommentoitu.

9 9 (17) TARKASTUKSET Lupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti on tehty Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Ikkala Trade Oy:lle maa-ainesluvan kalliokiviaineksen ottamiseen hankkeen ottosuunnitelmaan merkitylle 1 vaiheelle tilalla Peuramäki , Korpiniemen kylässä, Vesilahden kunnassa hakemukseen liitetyn ottosuunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Rakennus- ja ympäristölautakunta hylkää hakemuksen hankkeen ottosuunnitelmaan merkittyjen vaiheiden 2 ja 3 osalta. Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja laajuus 1. Lupa on voimassa kymmenen vuotta tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ottamistoimenpiteet saa suorittaa nopeammassakin aikataulussa. Lupa myönnetään k-m 3 kokonaisottomäärälle. 2. Toiminnan saa aloittaa vasta, kun hakija on asettanut Vesilahden kunnalle hyväksyttävän vakuuden (pankkitakaus tai vastaava) jälkihoitotoimenpiteiden suorittamisen vakuudeksi. Vakuuden tulee olla suuruudeltaan euroa. Vakuuden tulee olla voimassa viisitoista (15) vuotta siitä, kun ympäristö- ja rakennuslautakunnan tätä luparatkaisua koskeva päätös on saanut lainvoiman. Lupaviranomainen voi tarvittaessa hyväksyä muutoksen annettuun vakuuteen. Lupaviranomainen voi myös määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä jälkihoitotoimenpiteiden suorittamiseksi. Lupamääräykset haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi 3. Lupaehtojen varmistamiseksi luvanhaltijan tulee hyväksyttää maa-aineksen ottamistoiminnalle vastaava työnjohtaja. 4. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, missä lupaehtojen kohdat 3, 5, 11, 12 ja 14 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi. 5. Ennen maa-ainesten ottamistoiminnan aloittamista sallitut ottotasot ja kaivualueen rajat on merkittävä asianmukaisesti näkyviin ja sidottava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Kaivualue tulee rajata työmaa-aidalla tai lippusiimalla. Ottamisalueen rajan ulkopuolelle on asennettava ottamistoimintaa ja siitä aiheutuvaa vaaraa ilmoittavat taulut. 6. Avaamattomalta ottoalueelta on poistettava pintamaakerros ja varastoitava se lupaalueen reunoille. Pintamaiden kuorinta tulee tehdä välisenä aikana. Kuorittu biologisesti aktiivinen pintamaakerros tulee erotella muista maa-aineksista ja hyödyntää alueen jälkihoitotoimenpiteissä. 7. Rintauksen luiskan yläpuolella maanpinta on pidettävä 15 metrin matkalla puhtaana suurista kivistä, varastokasoista ja muista turvallisuutta heikentävistä tekijöistä. 8. Kallioaineksen irrotusta ja murskausta saa suorittaa välisenä aikana. Räjäytykset on tehtävä valoisaan aikaan maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Kallioporausta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Kallioaineksen rikotusta (iskuvasararikotus) saa tehdä arkisin maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo välisenä aikana, ei kuitenkaan samanaikaisesti porauksen kanssa. Murskauslaitoksen päivittäinen toiminta-aika voi olla arkisin maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin sekä aattopäivinä klo Alueella ei saa olla louhinta- tai murskaustoimintaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhäisin

10 10 (17) 9. Mikäli alueen sade- ja suotovesiä ei ole mahdollista imeyttää louhesuoto-ojassa alueen maaperään, on ne kerättävä ja käsiteltävä vähintään selkeyttämällä laskeutusaltaassa ennen vesien johtamista ympäristöön. Laskeutusallas on tyhjennettävä tarvittaessa sinne laskeutuneesta kiintoaineesta. 10. Alueella ei saa tankata eikä huoltaa kuormaus- ja kuljetuskalustoa, paitsi toimintaa varten suunnitellussa ja lupaviranomaisen hyväksymässä paikassa. 11. Kuormaajan ja muunkin kaluston mahdollisen säilytyspaikan pohja tulee tiivistää asianmukaisella tavalla, ja huolehtia siitä, ettei säilytyspaikalta pääse ympäristöön öljyisiä tai muita luontoon kuulumattomia vesiä. 12. Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, öljyjä tai muita vesien tai muun ympäristön kannalta haitallisia aineita, varastointi on suoritettava siten, että säiliöiden ja pakkausten rikkoutuessakin aineiden valuminen ja liukeneminen ympäristöön on estetty. Varastoinnin tulee lisäksi tapahtua lukitussa tilassa asiattomien pääsyn estämiseksi. 13. Öljyjen ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta. 14. Öljyvahingon varalta alueella on pidettävä öljyvahinkoviranomaisen riittäväksi katsoma öljyntorjuntavälineistö. 15. Mikäli alueella tapahtuu öljyvahinko, on siitä välittömästi ilmoitettava kunnan öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle ja ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 16. Maa-ainesten ottamisen loputtua kaikki alueelle ja sen välittömään läheisyyteen pystytetyt rakennelmat puretaan ja kuljetetaan pois ja alue on siistittävä. 17. Maa-ainesten ottamisen loputtua ja soveltuvilta osin jo sen aikana tulee alueen maisemointi ja jälkihoitotyöt suorittaa viivyttelemättä. Maisemointi on kuitenkin suoritettava viimeistään 8 kuukauden kuluessa lupa-ajan päättymisestä. Viimeistellyn rinteen tulee olla 1:3 tai maiseman niin vaatiessa loivempi. Paikkaistutus paljaaksi jääneille kohdille tulee tehdä kuusen- ja männyntaimilla kolmen kasvukauden jälkeen. 18. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan umpeutuessa luvan haltijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta maa-ainesasetuksen (926/2005) 7 :n mukaista loppukatselmusta. 19. Pohjaveden pinnankorkeutta alueella on seurattava neljännesvuosittain. Havannoista on pidettävä kirjaa, joka pyydettäessä on esitettävä ottamistoimintaa valvoville viranomaisille. 20. Hakijan on tarkkailtava ottamistoiminnan vaikutuksia talokatselmuksin, talousvesikaivojen tarkkailun ja tärinämittauksin seuraavasti: Ennen louhintaräjäytysten aloittamista toiminnanharjoittajan tulee järjestää katselmus, joka koskee alle 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta sijaitsevia asuinrakennuksia sekä muita tärinälle herkkiä rakenteita ja laitteita. Katselmukset on tehtävä vuosittain ennen kunkin toimintajakson aloittamista. Katselmuksissa on kartoitettava rakennusten sen hetkinen kunto sekä talousvesikaivojen sijainti ja vesipinnan korkeusasema. Kunkin toimintajakson päätyttyä tilannetta on verrattava ennen töiden aloitusta suoritettuihin katselmuksiin. Luvansaajan on selvitettävä alle 500 m ottamisalueen rajasta olevien kiinteistöjen käytössä olevien talousvesikaivojen vedenlaatu ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Ennen toiminnan aloittamista

11 11 (17) vedestä on tutkittava sameus, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, ph, rauta, mangaani, nitraatti, kloridi, sulfaatti, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt ja bakteerit sekä arseeni. Ottotoiminnan aikana ja sen jälkeen vedestä on tutkittava ainakin vedenpinta, ph, sameus, sähkönjohtavuus ja happi. Näytteet tulee ottaa ja tutkia puolueeton asiantuntija. Tarkkailun tuloksista on raportoitava kunnan ympäristönsuojelulle. Toiminnanharjoittajan tulee mittauttaa ulkopuolisella asiantuntijalla toiminnasta syntyvää tärinää lähimmissä asuinkiinteistöissä louhintatöiden riskianalyysin mukaisessa laajuudessa Toiminnan tarkkailun tulokset on toimitettava tiedoksi kuukauden kuluessa tutkimuksesta kiinteistön haltijoille ja lupaviranomaiselle. Melun ja pölyn leviämistä ympäristöön on tarkkailtava ympäristöluvassa annettujen määräysten mukaisesti. 21. Luvanhaltijan tulee päivittää ottosuunnitelmansa alueen pintamaiden käytön ja viimeistelytoimenpiteiden osalta viimeistään kolmen kuukauden kuluttua luvan lainvoimaisuudesta. 22. Luvan haltijan tulee tehdä maa-aineslain 23 a :n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus vuosittain viimeistään tammikuun 31 päivänä. 23. Maa-aineksen ottaja on velvollinen korvaamaan ympäristön tonteille, rakennuksille ja tiestölle otosta mahdollisesti aiheutuvat haitat ja vahingot, mikäli niitä todetaan. Kunta ei osallistu ottotoiminnasta aiheutuviin haitan- tai vahingonkorvauksiin. Lisäksi luvan saajaa muistutetaan siitä, että vaikka etukäteen arvioiden toiminnasta ei syntyisikään haittoja, on luvanhaltija eri lakien, mm. maa-aineslaki, ympäristönsuojelulaki ja luonnonsuojelulaki, mukaisissa vastuissa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista haitoista ja rikkomuksista sekä velvollinen tarvittaviin korjaus- ja korvaustoimenpiteisiin. 24. Mikäli lupaehtoja ei noudateta, Vesilahden kunnalla on oikeus tehdä tai teettää tarvittavat työt luvansaajan kustannuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Suunnitellun hankkeen kallioaluetta ei ole mainittu Hämeen läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden väliraportissa. Ottamistoiminnan ei näin ollen voida katsoa aiheuttavan maa-aineslain 3 1 mom:ssa tarkoitettua kauniin maisemakuvan tuhoutumista. Ottamistoiminta tai sen järjestely vaiheen 1 alueella ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja hakija on esittänyt asianmukaisen ottamissuunnitelman, joten lupa vaiheen 1 ottamiseen on myönnettävä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat hakemuksen mukaisesta toiminta-alueesta koillispuolella vajaa 200 metrin etäisyydellä ja alueen pohjoispuolella noin 250 metrin etäisyydellä. Hakija on vastinevaiheessaan todennut, että luvan rajaus voidaan muuttaa kulkemaan alueen 2 poikki siten, että etäisyys pihapiiriin on yli 300 metriä. Tarkastuksella ( ) asianosaisten kanssa todettiin tilojen Linnamaa ( ) ja Ojala ( ) pihapiirien rajaukset. Jotta hakijankin esittämä 300 metrin etäisyys pihapiiriin täyttyy, tulee luvan ulkopuolelle rajata kokonaan ottoalueen vaiheet 2 ja 3. Maa-ainesten ottaminen niiltä alueilta aiheuttaisi asutukselle ja ympäristölle vaaraa sekä haittaa, joka ei ole vältettävissä kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi ottoalueen vaiheen 3 alueella sijaitsee metsälain 10 :n mukainen jyrkänne alusmetsineen. Ottotoiminta tältä alueelta vaarantaisi erikoisen luonnonesiintymän maa-aineslain 3 1 momentin 2 kohdan vastaisesti. Louhintaan ja murskaukseen vaaditaan erikseen ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, jonka yhteydessä annetaan tarvittavat määräykset melun- ja pölyntorjunnasta.

12 12 (17) Lupamääräysten perustelut Maa-aineslain 10 :n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä pidemmälle toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty sille kokonaisottomäärälle, jonka hakija on esittänyt vaiheelle 1. (lupamääräys 1) Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä vakuuden antamisesta jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamisen varmistamiseksi. (lupamääräys 2) Ottamissuunnitelmassa on esitetty ottamisalueen rajaus, kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto sekä ottamistoiminnan etenemissuunta ja alueen jälkihoito. Alueen suojaamisesta ja siistimisestä on annettu ottamissuunnitelmaa täsmentäviä määräyksiä (lupamääräykset 3-8). Valvonnallisista syistä on katsottu tarpeellisiksi merkitä tässä lupapäätöksessä tarkoitetut ottamisalue myös maastossa näkyväksi (lupamääräys 5) Biologisesti aktiivinen pintamaakerros tulee erotella muista maa-aineksista, jotta sitä ei läjitetä muiden maiden alle ja biologisesti aktiivinen aines on mahdollista käyttää maisemoinnissa. (lupamääräys 6) Toiminta-aikaa koskevat rajoitukset ovat tarpeen asutukselle ja ympäristölle aiheutuvan haitan lieventämiseksi (lupamääräys 8). Maa-aineslain 11 :n mukaan luvassa voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Lupamääräykset 9 15 on tarpeen ympäristölle aiheutuvien haittojen välttämiseksi (lupamääräykset 9 15). Alueen jälkihoitoa koskevien määräysten tavoitteena on sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan sekä edistää jälkikäytön turvallisuutta. Ottamissuunnitelmassa esitettyjä jälkihoitotoimenpiteitä on täydennetty turvallisuussyistä. (lupamääräys 16 18). Lisäksi on katsottu tarpeelliseksi antaa ottamissuunnitelmassa esitetystä tarkemmat määräykset toiminnan tarkkailusta hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi. Alueen ympäristössä on asuinrakennuksia, joilla on käytössään omat kaivot. (lupamääräykset 19 20). Lupa on myönnetty ainoastaan vaiheelle 1, joten hakemus on päivitettävä luvan mukaiseksi. (lupamääräys 21) Lupamääräykset on annettu valvonnallisista syistä (lupamääräykset 22 24). VASTAUS LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA MIELIPITEISIIN Koko luvan epäämistä koskevat vaatimukset hylätään. Luparatkaisun perusteluosassa ilmenevillä perusteilla luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa vaiheelle 1. Muistutuksissa esiin tuodut huomautukset koskevat pääasiassa ympäristöluvanvaraista toimintaa ja ne on otettu huomioon ympäristöluvan käsittelyssä. 1.Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon luparatkaisussa ja määräyksissä. 2.AA ja BB muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 3.CC, DD, EE muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 4.FF muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 5.GG muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan.

13 13 (17) 6.JJ muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 7.KK, LL ja MM vaatimus toiminta-ajoista on otettu huomioon lupamääräyksessä 9. Muilta osin viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 8.NN muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 9.OO, PP ja QQ vaatimus toiminta-ajoista on otettu huomioon lupamääräyksessä 9. Vaatimus riittävän tiukoista melu- ja pölyarvoista on otettu huomioon ympäristöluvan käsittelyssä. Mahdollisten maa-ainesten otosta aiheutuvien vahinkojen korvaamiseen sovelletaan maa-aineslain 9 :ä. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Toiminnan käynnistyttyä sitä valvoo Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 10.RR muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 11.SS ja TT muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan 12.Vesilahden Luonto ja Latu ry:n vaatimus toiminnan vaikutuksista läheiseen latureitistöön on otettu huomioon luparatkaisussa ja sen perusteluosassa. 13.UU muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. 14.VV muistutuksen osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluosaan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maa-aineslaki 3, 5-6, ja 23a VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 7, 9 TARKASTUSMAKSU JA VALVONTAMAKSU Tarkastusmaksu on 2724,50 euroa Ottamissuunnitelman tarkastamisesta on peritty kunnanvaltuuston hyväksymän taksan mukaisesti 2724,50 euroa (Vesilahden kunnan maa-ainestaksa, kvalt ). Valvontamaksu Luvansaajan on suoritettava vuosittain maa-aineslain mukaisesta valvonnasta Vesilahden kunnanvaltuuston hyväksymän maa-ainestaksan mukainen maksu. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ote ja ottamissuunnitelma, johon maa-aineasetuksen 6 :n mukaisesti on tehty merkintä luvan myöntämisestä seuraaville; Hakija Pirkanmaan ELY keskukselle, PL 297, Tampere Tiedoksi Pirteva, Aluearkkitehti, Kunnanhallitus, Tampereen Aluepelastuslaitos, aluepelastuslaitos@tampere.fi (sähköisessä muodossa) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

14 Päätöksestä kuulutetaan Vesilahden kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. 14 (17) MUUTOKSENHAKU Maa-aineslupapäätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallintooikeuteen (kunnallisvalitus). Muutoksenhakuohjeet liitteenä. Asian käsittelystä perittävään maksuun tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen LIITTEET 1. Valitusosoitus ja oikaisuvaatimusohjeet 2. Ottosuunnitelma, vaihe 1

15 15 (17) Liite 1 VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen ja valtiusaika Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus, p (vaihde), telekopio Raatihuoneenkatu 1, HÄMEENLINNA sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Valitusaika 30 pv Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pvm Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan tai kirjelmån muun laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi ti muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdas ta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomai selle. Valitusasiakirjojen toimittaminen Lisätietoja Asiamiehen on tarvittaessa liitettävä valtakirja (HLL 21 ) Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan kuluessa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 90. Maksua ei kuitenkaan peritä eräissä em. laissa erikseen määritellyissä asioissa, kuten sosiaaliasioissa eikä julkisoikeudellista palvelussuhdetta, vaaleja, kunnallisverosta vapauttamista, valtion avustuksia tai julkisia maksuja koskevissa asioissa ja jos hallinto-oikeus muuttaa päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

16 16 (17) OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Asian käsittelystä perittävään maksuun tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: VESILAHDEN KUNTA, RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, LINDINKUJA 1, VESILAHTI faksi (03) sähköposti: Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lasketa määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen

17 Liite 2 17 (17)