Liite 2 Uhkakuva-analyysi 2005 Sisällysluettelo 1 Liiketoimintaympäristö; hallinto, säädökset ja kilpailu 1.1 Muutosilmiöistä 1.2 Vaikutusmahdollisuuksista 2 Teknologia 2.1 Muutosilmiöistä 2.2 Vaikutusmahdollisuuksista 3 Järjestelmiin vaikuttaminen 3.1 Muutosilmiöistä ja vaikutusmahdollisuuksista 4 Yhteenveto Tämä uhkakuva-analyysi on laadittu puolustustaloudellisen suunnittelukunnan tietotekniikka- ja tietoverkkopoolien yhteistyönä. Uhkakuvien seurantaa on tehty vastaavalla tavalla jo vuodesta 2000 lähtien. Nyt julkaistavan raportin sisältö poikkeaa aikaisemmista siten, että tarkastelussa on mukana uutena alueena järjestelmiin vaikuttaminen perinteisten tarkastelukohteiden lisäksi. Raportti on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: 1. Liiketoimintaympäristö; hallinto, säädökset ja kilpailu 2. Teknologia 3. Järjestelmiin vaikuttaminen. Tässä raportissa on pyritty keskittymään lähinnä niihin kehityssuuntiin, jotka ovat uusia tai joiden merkitys on korostunut aiempien vastaavien raporttien julkaisemisen jälkeen. Raportissa mainittuja uhkakuvia on tarkasteltu tietojärjestelmäalan toimintakyvyn ja -mahdollisuuksien kannalta. Tarkastelua ei ole tietoisesti ulotettu niihin yhteiskunnan toimintoihin, joiden toimivuus saattaa olla uhattuna tietojärjestelmien mahdollisten häiriöiden takia. Raporttia laadittaessa todettiin useassa eri yhteydessä, että samalla kehitystrendillä saattaa olla sen uhkakuvaluonteen lisäksi myös myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnan ja tietojärjestelmäalan huoltovarmuuteen. Näitä tekijöitä ei tässä raportissa ole erikseen tuotu esille, vaan tässä tarkastelussa on keskitytty ilmiöiden haittaja uhkavaikutusten arviointiin. Raportissa on tarkasteltu erikseen tietoverkko- ja tietotekniikka-aloja, mikäli näiden välillä on havaittavissa selkeitä eroja uhkatekijöitä ja niiden vaikutuksia arvioitaessa. Vastaavasti tietojärjestelmäala-käsitettä on käytetty kuvaamaan molempia aloja yhdessä sellaisissa yhteyksissä, joissa eroa ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista tehdä. 1/5
1 Liiketoimintaympäristö; hallinto, säädökset ja kilpailu 1.1 Muutosilmiöistä Tietojärjestelmäalan liiketoimintaympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Tätä ilmiötä vahvistavat yhtäältä yritysten liiketoimintarakenteissa tapahtuvat muutokset sekä toisaalta käynnistymässä oleva teknologiamurros. Liiketoimintaympäristöön vaikuttavia keskeisiä muutosilmiöitä ovat merkittävien alan yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen ja ohjaukseen sekä kansainvälisten markkinoiden vaatimuksista kehittyneet liiketoimintamallit. Yritysten rakenteet mukautetaan kansainväliseen tulosohjaukseen, jonka keskeinen tavoite on monesti yritysten tuloskehityksen parantaminen mm. kustannustehokkuutta kehittämällä. Kustannuksia karsitaan etenkin päällekkäisiä toimintoja purkamalla, mikä taas osaltaan saattaa johtaa enenevässä määrin keskitettyjen rakenteiden ja resurssien käyttöön palvelujen tuottamiseksi loppukäyttäjille. Tietojärjestelmäalan palveluita on ulkoistettu loppukäyttäjäorganisaatioista palvelujen tarjoajille kiihtyvällä nopeudella. Toimintojen ulkoistamisella tavoitellaan usein ensisijaisesti kustannussäästöjä. Kustannusten säästöodotukset heijastuvat myös ulkoistajan halukkuuteen maksaa palveluistaan: aikaisemmat oman toiminnan aiheuttamat kustannukset säästötavoitteineen muodostavat selkeän kattohinnan ostopalveluille. Kustannuspaineet pyritään ostajan kannalta siirtämään palvelujen tuottajalle, mikä taas saattaa heijastua tuottajan halukkuuteen ja mahdollisuuksiin huolehtia mm. varautumiseen liittyvistä toimista etenkin pitkällä aikajänteellä. Yritysten toiminnan kannalta jopa keskeisiä tukiprosesseja saatetaan hankkia ostopalveluina yritysten keskittyessä omaan eritysosaamiseensa. Esimerkkeinä tällaisista toiminnoista voisi mainita taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon ulkoistamiset. Kehityssuunnasta johtuen erilaisten yritysten muodostamat verkostot ovat laajentuneet ja monimutkaistuneet entisestään ja yhä useampi yritys on aiempaa riippuvampi toisista toimijoista. 1.2 Vaikutusmahdollisuuksista Keskeinen haaste kansainvälisten toimialojen ja markkinoiden kannalta on taloudellisen ja poliittisen päätöksenteon rajojen siirtyminen. Monet liiketoimintamalleihin liittyvät päätökset syntyvät kansainvälisten, useilla markkinoilla EU, Yhdysvallat, Aasia toimivien yritysten globaalien strategioiden perusteella. Poliittinen päätöksenteko kuitenkin on edelleen pääsääntöisesti sidoksissa paikalliseen markkinaan. Taloudellinen ja poliittinen ulottuvuus eivät kuitenkaan välttämättä kohtaa tai johda samansuuntaisiin ratkaisuihin. Tietojärjestelmäalan liiketoiminta- ja omistusrakenteiden muutokset ovat seuranneet toisiaan yhä kiihtyvässä tahdissa, mikä todennäköisesti on ainakin osittain heijastunut alan kykyyn vastata huoltovarmuuteen liittyvistä toimista. Rakenteiden muutokset ja niiden vaikutukset ovat käytännössä osoittautuneet usein yllätyksellisiksi ja ennen kaikkea nopeiksi. 2/5
2 Teknologia 2.1 Muutosilmiöistä Muutoksiin vastaamisen vaihtoehtoisina toimintamalleina on esitetty joko mahdollisuutta vaikuttaa kehityksen kulkuun tai sopeutua siihen ilman vaikutusmahdollisuutta. Osa liiketoimintamalleihin liittyvistä kehityskuluista on sellaisia, joihin kansallisin toimenpitein ei oleellisesti pystytä vaikuttamaan kuten esimerkiksi globalisaatiokehitys ja liiketoimintojen kansainvälistyminen. Sopeutumista edellyttävien trendien haittavaikutukset huoltovarmuuteen on vain tavalla tai toisella pyrittävä minimoimaan kansallisin toimin ja yrityskohtaisin ratkaisuin. Kansallisten ratkaisumahdollisuuksien merkitystä ei kuitenkaan pidä väheksyä: lainsäädännöllä, taloudellisella ja muulla ohjauksella on suuri merkitys huoltovarmuuden kannalta. Toimenpiteiden mitoittamisessa on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että kotimarkkinoita koskevilla vaatimuksilla ei heikennetä suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä tai pienennetä Suomen kiinnostavuutta ulkomaisten yritysten silmissä. Oikeasuhteisten toimien tavoitteena pitäisikin olla huoltovarmuutta tukevien liiketoimintarakenteiden ja -mahdollisuuksien tukeminen. Yritysten ja erilaisten toimintojen verkottuminen asettaa varautumiselle uudentyyppisen haasteen: miten ottaa huomioon varautumiseen liittyvät vaatimukset huomioon yritysten välisiä sopimuksia tehtäessä? Varautuminen on muuttunut esimerkiksi ulkoistajan kannalta "tekemisestä" sopimusklausuuleiksi, jolloin "tekeminen" jää lähes pelkästään ulkoistuksen vastaanottajan hoidettavaksi. Tämän rakennemuutoksen haltuunottoon tulee jatkossa panostaa voimakkaasti mm. kehittämällä yleiseen käyttöön tarkoitettuja, huoltovarmuuden varmistamiseen tähtääviä sopimusrakenteita. Tietojärjestelmäala ja etenkin tietoverkkoala elävät merkittävän teknologisen murroksen kynnyksellä. Tällä murrokselle tunnusomaista on siirtyminen perinteisistä piirikytkentäisistä verkoista (perinteinen puhelin- ja matkaviestinverkko) nk. pakettikytkentäisiin verkkoihin (IP-teknologiaa hyödyntävät verkot ja palvelut eli yleisellä puhekielellä "Internet" ja sen palvelut) sekä niiden avulla toteutettujen palveluiden käyttöön. Samaan ajankohtaan ajoittuu erilaisten langattomien liityntäverkkoteknologioiden esiinmarssi (Bluetooth, WLAN, WiMAX, jne.) sekä voimakas laajakaistaliittymien määrän kasvu. Uudet teknologiat ja etenkin niiden uudet käyttösovellukset nostavat lähes aina esille uusia haasteita. Lähitulevaisuudessa tapahtuva mainittu murros tulee asettamaan etenkin tietoverkkoalalle todella suuria vaatimuksia, jotka kohdistuvat niin teknologiaan ja sen hallitsemiseen kuin yritysten liiketoimintarakenteisiinkin. 3/5
Tietoverkkopooli on julkaissut raportin nimeltä "NGN - Next Generation Networks", jossa on tarkasteltu laajasti mahdollisia tulevaisuuden tietoverkkojen rakenteita ja niiden vaikutuksia varautumiseen. Liiketoimintarakenteiden muutokset voivat heijastua myös yritysten kykyyn huolehtia palveluiden toimivuuteen: ulkoistusten myötä yrityksistä saattaa kadota osaamista ja asiantuntemusta, jota olisi tarvittu yrityksen omien palveluiden toteuttamiseksi. Ulkoistuksen vastaanottajan resurssit eivät välttämättä ole täysimittaisesti ulkoistaneen yrityksen käytettävissä. Tietoturvallisuuteen liittyvät riskit tulevat suurenemaan entisestään globaalien verkkojen käyttöönoton myötä. Riskejä lisäävät mm. yhteneväisen perusteknologian (IP-protokolla ja siihen perustuvat palvelut) käyttö kaikissa ratkaisuissa. 2.2 Vaikutusmahdollisuuksista Vuonna 2003 hyväksytty kansallinen tietoturvastrategia ja siihen liittyvä toimenpideohjelma sisältää monia toimenpidesuosituksia sekä konkreettisia toimia, joiden tavoitteena on pienentää mm. erilaisista teknologioista johtuvien riskien todennäköisyyttä. Edellä mainittu NGN-raportti sisältää joukon varautumiseen liittyviä näkökohtia ja suosituksia. 3 Järjestelmiin vaikuttaminen Järjestelmiin vaikuttamista on tarkasteltu ensimmäistä kertaa osana varautumista tässä uhkakuva-analyysissä. Järjestelmiin vaikuttamisella tarkoitetaan tietojärjestelmään kohdistuvia erilaisia oikeudettomia toimia, joiden tavoitteena on vaikuttaa joko järjestelmän tai palvelun käytettävyyteen tai järjestelmällä tuotetun palvelun toimintatapaan tai sisältöön. Uhkakuva-analyysissä ei ole käsitelty perinteiseen tietoturvallisuuteen liittyviä tapahtumia. Näistä on saatavissa lisää ajankohtaista tietoja mm. Viestintäviraston CERT-FI-ryhmän internet-sivuilta osoitteesta http://www.ficora.fi/tietoturva. 3.1 Muutosilmiöistä ja vaikutusmahdollisuuksista Viimeaikaisten tapahtumien valossa on perusteltua olettaa, että pyrkimyksistä vaikuttaa järjestelmiin on tullut aikaisempaan verrattuna yhä ammattimaisempaa toimintaa ja että asialla ovat harrastelijoiden sijasta ammattimaiset tekijät. Heillä on lisäksi entistä useammin tavoitteenaan taloudellisen hyödyn saaminen haitanteon tai julkisuuden tavoittelun sijaan. Monimutkaisten teknisten toteutusten haavoittuvuuksien tunnistaminen on erittäin vaikeaa. Toteutukseen liittyvä yritysten verkosto lisää osaltaan tunnistamiseen liittyviä ongelmia. Nämä taas yhdessä luovat otollisen toimintaympäristön, jossa haitallista toimintaa ei välttämättä havaita ja jossa ei osata torjua tunkeutumisyrityksiä tai hyökkäyksiä. Monimutkaisuuden vaikutuksia voi hyvin kuvata esimer- 4/5
4 Yhteenveto killä, jonka mukaan edes haittaohjelman tekijä ei nykyisin pysty arvioimaan etukäteen ohjelman leviämistä eikä sen vaikutuksia avoimessa verkossa. Yhteiskunnan kriittiset perusrakenteet ovat yhä enemmän riippuvaisia toinen toisistaan. Tietojärjestelmien ja vaikkapa sähkönjakelun keskinäinen riippuvuus on tästä hyvä esimerkki: tietojärjestelmiin vaikuttamalla on mahdollista haitata mm. sähkön jakelua ja toisaalta katkaisemalla sähkön jakelu pystyy vaikuttamaan tietojärjestelmien toimintaan. Yhden kriittisen tekijän puuttuminen tai häiriö sen saatavuudessa saattaa heijastua ennalta arvaamattomalla tavalla muihin toimintoihin ja palveluihin. Järjestelmien riippuvuuksista johtuvia vaikutus- ja häiriömekanismeja ei välttämättä tunneta vielä riittävän hyvin tietoyhteiskunnan huoltovarmuuden kehittämisen kannalta. Lainsäädäntö ja sen asettamat sinällään perustellut toiminnan rajoitukset saattavat hankaloittaa tai jopa estää järjestelmään vaikuttamisyritysten tutkimista tai torjumista. Useissa eri yhteyksissä on esitetty väite, että järjestelmien käyttöön liittyvät erilaiset varmistusjärjestelyt eivät olisi riittäviä turvaamaan kriittisten järjestelmien toiminta. Väitteen todenperäisyys tulee jatkossa selvittää nykyistä luotettavammin. Uhkamallit voidaan jakaa yhtäältä yritysten liiketoimintaympäristöstä ja toisaalta teknologian kehittymisestä aiheutuviin. Näiden lisäksi järjestelmiin, niiden toimintaan tai niiden sisältämiin tietoihin voidaan vaikuttaa erilaisin keinoin. Yritysten liiketoimintaympäristön muutoksista ehkä merkittävin on markkinoiden globalisoituminen, joka yhdessä teknologiakehityksen kanssa on luonut pohjan voimakkaalle yritysten verkostoitumiselle. Tietoliikenneverkkojen siirtokapasiteetin kasvu ja tietoliikennepalvelujen hintojen voimakas lasku ovat osaltaan kiihdyttäneet tätä kehitystä: erilaisten palvelujen tuottaminen voidaan tehdä entistä edullisemmin ja tuotetun palvelun taso säilyttäen etäisyyksistä piittaamatta. Kansallisin toimenpitein ei tätä kehitystä juurikaan voitane rajoittaa. Huoltovarmuuden säilyttämiseen tähtäävien keinojen valikoimaa tullaan laajentamaan yritysten muodostamien verkostojen toimintakyvyn varmistamiseen, missä yritysten väliset sopimukset ja niiden varautumiseen liittyvät ehdot ovat keskeisessä roolissa. Langattomuus ja pakettikytkentäiseen teknologiaan siirtyminen nousevat teknologiatrendeistä voimakkaimmin esille. Uuden sukupolven tietoliikenneverkot ovat kehittymässä ja niiden palvelut asettavat uusia haasteita varautumiselle. Verkkojen tietoturvallisuus ja palvelujen laatu edellyttävät panostuksia. Tietojärjestelmiin ja niiden toimintaan vaikuttaminen tulee todennäköisesti jatkossa olemaan nykyistä tarkoitushakuisempaa, mikä on otettava huomioon järjestelmien erilaisia kontrolleja suunniteltaessa, käytettäessä ja ylläpidettäessä. 5/5