KUULA-OPISTO TAITEEN PERUSOPETUKSEN MUSIIKIN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää niitä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä, joita Opetushallituksen vahvistaman taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa on määrätty noudatettavaksi. (Opetushallituksen määräys 41 / 011 / 2002) Tämä opetussuunnitelma on hyväksytty Vaasan kulttuurilautakunnassa 22.06.2004 ja on voimassa 1.8.2004 alkaen koskien kaikkia Kuula-opiston musiikin perusopetuksessa mukana olevia oppilaita. Sitä ennen suoritetut opinnot ovat voimassa ja siirtyvät tarvittavine muutoksineen tämän opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti annettaviin päättötodistuksiin.
SISÄLTÖ 1 YLEISET ASIAT 3 1.1 Toiminta-ajatus 3 1.2 Tavoitteet ja arvot 3 1.3 Oppimiskäsitys 3 1.4 Opiskeluympäristö 3 1.5 Opetustarjonta 4 1.6 Yhteistyötahot 4 1.7 Toiminnan arviointi ja kehittäminen 5 2 OPETUS 6 2.1 Opetuksen laajuus 6 2.2 Opetusalueet ja opetusjärjestelyt 6 2.2.1 Varhaisiän musiikkikasvatus 6 2.2.2 Instrumenttitaidot 7 2.2.3 Yhteismusisointi 7 2.2.4 Musiikin perusteet 7 2.2.5 Kuuntelukasvatus 7 2.2.6 Esiintymiskoulutus 8 2.2.7 Valinnaiskurssit 8 2.3 Opetuksen tavoitteet, rakenne ja keskeiset sisällöt 8 2.3.1 Varhaisiän musiikkikasvatus 8 2.3.2 Musiikin perusopetuksen varhaistaso, soitinvalmennus 9 2.3.3 Musiikin perustaso 10 2.3.4 Musiikkiopistotaso 11 2.3.5 Lisäopetus 13 2.3.6 Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen 13 2.3.7 Avoimen opinto-ohjelman opetus 13 3 MUUT MÄÄRÄYKSET 14 3.1 Oikeus oppilaspaikkaan 14 3.2 Päiväkirja 15 3.3 Opintokirja 15 3.4 Kurssisuoritukset 15 3.4 Oppilasarviointi 15 3.5 Todistukset 17 Liite: Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppimäärän 19 opetussuunnitelma 2
1 YLEISET ASIAT 1.1 Toiminta-ajatus Kuula-opisto on taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja tanssin sekä niihin liittyvien taidemuotojen opetusta. Opetuksen tulee kehittää valmiuksia luovaan ja monipuoliseen musiikin ja tanssin harrastamiseen ja esittämiseen sekä alan ammattiopintoihin. Keskeisenä tavoitteena on myönteisen musiikki- ja tanssisuhteen luominen. 1.2 Tavoitteet ja arvot Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan henkistä kasvua ja persoonallisuuden lujittumista sekä luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Opetuksen tehtävänä on myös kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, vuorovaikutus oman oppilaitoksen sisällä sekä muiden musiikinopetusta ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon musiikkialan ammattikoulutuksen ja työelämän asettamat vaatimukset. 1.3 Oppimiskäsitys Oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen prosessi, johon yksilöllisten ominaisuuksien ja motivaation lisäksi vaikuttaa opiskeluympäristö. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että oppilas valikoi ulkomaailmasta tulevaa informaatiota aiemman tietorakenteensa perusteella, jäsentää sitä aikaisempien taitojensa ja tietojensa pohjalta ja rakentaa näin kuvaa maailmasta ja itsestään tämän maailman osana. Vuorovaikutuksellisena ja tilannesidonnaisena musiikin oppiminen liittyy olennaisesti siihen sosiaaliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen, jossa se tapahtuu. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että oppiminen on seurausta oppilaan omasta toiminnasta. Opettajalla on siten keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Oppimisen säätelemisessä on tärkeää, että oppilas oppii tarkkailemaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan tiedostaen niihin sisältyvät vahvuudet ja heikkoudet. 1.4 Opiskeluympäristö Oppimiskäsityksestä, missä oppilaan aktiivinen rooli tuodaan korostetusti esille, on seurauksena, että opiskeluympäristön tulee antaa oppilaalle mahdollisuus asettaa omat tavoitteensa, oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytää itselleen sopivia työskentelytapoja. Keskeisessä asemassa on myös vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä ja oppilaiden kesken sekä erilaisten oppimis-, työskentely- ja arviointitapojen huomioon ottaminen. 3
Hyvä opiskeluympäristö mahdollistaa oppilaan vuorovaikutustaitojen, aloitekyvyn ja pitkäjänteisyyden kehittymisen. Se kannustaa oppilaan aktiivisuutta, tukee luovuutta, kunnioittaa itsenäistä ajattelua, lisää oppimismotivaatiota ja mahdollistaa turvallisen kasvun ja kehityksen. Onnistumisen kokemukset, jotka musiikissa usein syntyvät pitkäjänteisen työskentelyn kautta, kasvattavat oppilasta luottamaan omiin kykyihinsä. Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa oppilaan kykyjen ja musiikillisen ilmaisun tavoitteellinen ja monipuolinen kehittäminen. Tavoitteena tulee olla myös opiskeluympäristössä vallitseva avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. 1.5 Opetustarjonta Kuula-opistossa annettavan laajan oppimäärän mukainen musiikin perusopetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Perus- ja musiikkiopistotason opetus käsittää sekä klassisen että rytmimusiikin opetuksen ja se on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Perustasoa edeltävä varhaisiän musiikkikasvatus on tarkoitettu pääasiallisesti alle kouluikäisille lapsille. Opetuksen tavoitteita voidaan yksilöllistää vammaisuuden, sairauden tai näihin verrattavissa olevien syiden vuoksi. Kuula-opistossa järjestettävä opetus voidaan kytkeä musiikkiluokkien sekä toisen asteen lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen voimassa olevien sopimusten perusteella. Opetusta voidaan integroida myös muiden taiteenalojen ja oppilaitosten, päiväkotien sekä muiden sopivien tahojen kanssa. Kuula-opiston opetustarjonta sisältää myös tanssinopetuksen. Tanssinopetus on tanssin perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta ja sillä on oma opetussuunnitelma (Liite). 1.6 Yhteistyötahot Oppilaitos rakentaa hyvin toimivat suhteet oppilaiden vanhempiin ja huoltajiin. Tämä tapahtuu siten, että oppilaan pääaineen opettajan, muiden oppilasta opettavien opettajien, rehtoreiden ja kansliahenkilökunnan tiedotus- ja keskusteluyhteys oppilaan vanhempiin/huoltajaan on avointa ja luottamuksellista. Säännöllisten tiedotteiden kautta pyritään kehittämään kotien ja Kuula-opiston yhteistyötä sekä jakamaan tietoa oppilaitoksen konserttitoiminnasta, opetuksesta ja muusta oppilaitoksen toimintaan liittyvästä. Tarvittaessa oppilaitos järjestää erillisiä tiedotustilaisuuksia. Kuula-opistolla on eri toimipisteissä ja eri osastoilla omia vanhempainyhdistyksiä. Oppilaitos tukee näiden toimintaa mahdollisuuksiensa mukaan. Oppilaitoksen eri osastojen välillä harjoitetaan ja kehitetään yhteistyötä. Yhteistyö voi olla säännöllistä tai periodeittain tapahtuvaa ja myös kokeilevaa. Opetusta rikastuttavaa ja oppilaita monipuolisesti palkitsevaa ja kehittävää on esimerkiksi musiikin- ja tanssinopetuksen integrointi sekä osastojen yhteisten projektien tuottaminen. Oppilaitos ylläpitää ja kehittää yhteistyöverkostoa päiväkoteihin, muihin oppilaitoksiin, taidelaitoksiin sekä kulttuurielämään niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Oppilaitos 4
vastaa mahdollisuuksiensa mukaan vieraista kulttuureista tänne muuttaneiden kulttuurisiin tarpeisiin. Kuula-opisto, osana Vaasan kaupungin organisaatiota, pyrkii kehittämään alueellista kulttuurielämää konsertein sekä erilaisin produktioin yksin ja yhteistyötahojensa kanssa. Oppilaitoksen julkista kuvaa kehitetään myös järjestämällä musiikkiesityksiä omien tilaisuuksien ulkopuolelle. Näistä esimerkkeinä voivat olla Vaasan kaupungin ja sivutoimipistekuntien järjestämät tilaisuudet, eri laitosten ja yritysten tilaisuudet sekä alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset lapsille ja nuorille kohdennetut tapahtumat kilpailuineen ja katselmuksineen. 1.7 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Oppilaitoksen toiminnan sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla pyritään toiminnan ja opetuksen jatkuvaan kehittämiseen. Ainekohtaiset opetussuunnitelmat tarkistetaan kollegioittain vuosittain. Arviointi toteutuu myös jatkuvana opetustuloksien seurantana. Kaupunki työnantajana arvioi hallintokuntien toimintaa erilaisin sisäisin menetelmin. Myös asiakkaiden mielipidemittauksia pyritään kehittämään osana toiminnan jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Oppilaitos seuraa kansallisen ja kansainvälisen musiikkikasvatuksen muutoksia, musiikin ammatillisen opiskelun sisällöllisiä ja rakenteellisia muutoksia ja musiikkikulttuurin ala- ja sisältökohtaisia kehittämistarpeita sekä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Toiminnan kehittäminen lähtee saatujen arviointien ja kyselyjen tuloksista, havaituista muutostarpeista ja kehityskeskusteluista. Kuula-opisto pitää ensisijaisen tärkeänä henkilökunnan jatkuvaa koulutusta, jotta oppilaitoksen hyviä tuloksia tuottava opetuksen taso pystyttäisiin säilyttämään. Oppilaitoksen keskeinen tavoite on myös henkilökunnan hyvän fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. 5
2 OPETUS 2.1 Opetuksen laajuus Musiikin perustason ja musiikkiopistotason laskennallinen laajuus on Opetushallituksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti yhteensä 1300 tuntia. Laajan oppimäärän mukaista musiikin perusopetusta järjestettäessä pyritään joustavuuteen siten, että oppilaan ikä, aikaisemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. Aiempi opiskelu muissa vastaavissa musiikkioppilaitoksissa ja oppilaitoksen suoritusvaatimuksia vastaavilla kursseilla lasketaan mukaan opintojen laajuuteen sekä opintojen enimmäisaikaan. Varhaisiän musiikkikasvatuksen, sivuaineopetuksen ja valinnaiskurssien laajuudesta päättää opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti koulutuksen järjestäjä. Lukuvuoden pituus määräytyy kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti musiikin laajan oppimäärän laskennallinen laajuus muodostuu seuraavasti: Musiikin perustaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet Musiikkiopistotaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet 385 tuntia 280 tuntia 390 tuntia 245 tuntia Opintojen laajuuden laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Instrumenttiopetus käsittää myös laulunopetuksen. Oppilaitos voi järjestää myös valinnaiskursseja. 2.2 Opetusalueet ja -järjestelyt 2.2.1 Varhaisiän musiikkikasvatus Varhaisiän musiikkikasvatus sisältää perhe- ja musiikkileikkikouluryhmissä sekä musiikkivalmennuksessa annettavan opetuksen ja muun näihin läheisesti liittyvän toiminnan. Ainevastuullinen rehtori hyväksyy lukuvuosittain ryhmien koon, opetusajat ja yleiset järjestelyt neuvoteltuaan ensin oppiaineesta vastaavien opettajien kanssa. 6
2.2.2 Instrumenttitaidot Eri instrumenttitaitojen opetusta annetaan oppilaitoksessa olevien resurssien puitteissa. Instrumenttitaitojen opetus on pääasiallisesti yksilöopetusta. Opettaja suunnittelee yhdessä oppilaansa kanssa instrumenttitaitojen opintojen lukuvuosittaiset tavoitteet. Suunnitellut tavoitteet vahvistaa oppilaan huoltaja allekirjoituksellaan. Opintosuunnitelma tulee tehdä lukuvuosittain lokakuun loppuun mennessä. Instrumenttitaitojen suoritustason mukaisesta opetusajasta ja opetuksen jaksotuksesta sovitaan ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa. Poikkeustapauksista on opettajan sovittava ainevastuullisen rehtorin kanssa. Osa oppilaalle varatusta instrumenttitaitojen opetusajasta on mahdollisuus käyttää myös ryhmätunteihin, yhteismusisointiin ja oppilaitoksessa järjestettäviin mestarikursseihin. Tästä on tapauskohtaisesti sovittava ainevastuullisen rehtorin kanssa. 2.2.3 Yhteismusisointi Yhteismusisointi liittyy olennaisena osana instrumenttitaitojen opetukseen siitä lähtien, kun instrumentin käsittelytaito sen mahdollistaa. Kuuluminen erilaisiin kokoonpanoihin ja tyylillisesti vaihteleva, vaikeusasteeltaan sopiva ohjelmisto tukee parhaiten oppilaan musiikillista kehitystä. Yhteismusisoinnin opetuksessa painottuu myös ryhmän jäsenten sosiaalisten taitojen ja keskinäisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Solistisen aineen opettaja valitsee oppilaallensa parhaiten soveltuvan ryhmän. Hyväksyttävistä yhteismusisointimuodoista päätetään ainekollegioittain. Opetus voi olla myös periodeittain tapahtuvaa. 2.2.4 Musiikin perusteet Musiikin perusteiden pääasiallinen sisältö on musiikin luku- ja kirjoitustaidon sekä musiikinhistorian opetus. Musiikin perusteiden opetus on pääasiallisesti ryhmäopetusta. Opetuksessa voidaan toteuttaa erilaisia kokeiluja ja oppiaineiden integrointia. Oppilaitos ratkaisee osa-alueiden ryhmittelyn, jaksottelun ja jakamisen eri oppiaineiksi. Ryhmien koossa otetaan huomioon pedagoginen tarkoituksenmukaisuus ja perustasolla myös oppilasryhmän ikärakenne. Mikäli ryhmissä on tilaa, niihin voidaan ottaa myös oppilaitoksen ulkopuolisia oppilaita. Musiikin perusteiden opetusta voidaan järjestää myös yhteistoiminnassa musiikkiluokkien ja muiden oppilaitosten tai opetusta antavien tahojen kanssa. Ainevastuullinen rehtori päättää lukuvuosittain musiikin perusteiden opetusjärjestelyistä, oppiainejaoista, jaksotuksesta ja opiskeluajoista yhdessä aineen opettajien kanssa. 2.2.5 Kuuntelukasvatus Oppilaitoksen tehtävänä on harjaannuttaa oppilaita monipuoliseen musiikin kuunteluun, totuttaa heitä käymään konserteissa ja muissa musiikkitilaisuuksissa sekä tehdä musiikkielämää tutuksi kullekin ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. 7
2.2.6 Esiintymiskoulutus Oppilaitos huolehtii siitä, että oppilaalle on tarjolla riittävästi kunkin taidoille sopivia esiintymistilaisuuksia ja monipuolisia, palkitsevia tehtäviä. Tavoitteena on luonteva, vapautunut suhde musiikin esittämiseen ja hyvä itsetunto, joten erityistä huomiota kiinnitetään esiintymisjännityksen ja esiintymiseen mahdollisesti liittyvien muiden ongelmien hallintaan ja käsittelyyn. 2.2.7 Valinnaiskurssit Valinnaiskurssit tukevat ja laajentavat oppilaan musiikillista kehitystä. Ne voivat laajentaa oppilaan instrumenttitaitoja (esim. vapaa säestys, improvisointi), lisätä musiikin perusteiden tuntemusta (esim. musiikkiliikunta, sävellys) tai kehittää ilmaisu- ja esiintymistaitoja (luova ilmaisu, esiintymistaito). Valinnaiskursseina voidaan järjestää myös tietotekniikan ja musiikkiteknologian opetusta. Oppilas voi hyödyntää kurssitarjontaa myös tanssin valinnaiskursseista. Rehtori päättää lukuvuosittain tarjolla olevista valinnaiskursseista, niiden laajuudesta sekä niihin osallistumisesta. 2.3 Opetuksen tavoitteet, rakenne ja keskeiset sisällöt 2.3.1 Varhaisiän musiikkikasvatus Opetuksen tavoitteet - lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle - lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin Opetus- ja opiskeluajat Varhaisiän musiikkikasvatus on ryhmäopetusta. Ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon pedagoginen tarkoituksenmukaisuus, oppilasryhmän ikärakenne sekä tilan antamat mahdollisuudet. Perheryhmissä ja musiikkileikkikoulussa annetaan opetusta 8-12 lapsen ryhmissä 30-90 minuuttia viikossa. Perheryhmät, joissa toinen lapsen vanhemmista on mukana, ovat tarkoitettu lapsille kolmeen ikävuoteen asti. Pienimmät n. 3-9 kuukauden ikäiset lapset kuuluvat vauvamuskariin, n. 1-2-vuotiaat taaperomuskariin ja n. 2-3-vuotiaat naperomuskariin. Musiikkileikkikoulun oppilaat ovat 3-6-vuotiaita. Musiikkileikkikoulun muksutason oppilaan on täytettävä aloituslukuvuoden elokuun loppuun mennessä 3 vuotta. Poikkeustapauksista sopii opettaja ainevastuullisen rehtorin kanssa. 8
Musiikkivalmennus on musiikkileikkikoulupohjalle rakentuvaa opetusta. Opetus tapahtuu 6-8 oppilaan ryhmissä 45 minuuttia viikossa siitä kalenterivuodesta lähtien, kun lapsi täyttää 7 vuotta ja voi jatkua peruskoulun ala-asteen toisen luokan loppuun saakka. Opetuksen sisältö ja työtavat Varhaisiän musiikkikasvatuksella pyritään musiikin kokonaisvaltaiseen kokemiseen, elämyksellisyyteen ja leikinomaisuuteen. Opetus on prosessiin painottunutta ja vastavuoroista. Se etenee lapsen omista lähtökohdista tavoitteellisesti tasolta toiselle. Musiikin elementeistä rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri muodostavat opetuksen keskeisen sisällön. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. Työtapoja ovat laulaminen, loruileminen, musiikkiliikunta, soittaminen ja musiikin kuunteleminen. Perheryhmissä rohkaistaan aikuista kotimusisointiin, joka tarjoaa lapselle elävän musisoinnin elämyksiä ja mallia. Musiikkivalmennuksessa jatketaan musiikin perusvalmiuksien kehittämistä. Opetukseen sisältyy instrumenttien, kuten viisikielisen kanteleen, nokkahuilun ja lyömäsoitinten opetusta sekä musiikin perusteiden alkeita. Soittoläksyjen avulla totutellaan pitkäjänteiseen, säännölliseen ja päämäärätietoiseen työskentelyyn. Taiteiden välinen integrointi liittyy varhaisiän musiikkikasvatukseen kirjallisuuden, kuvataiteiden, tanssin ja draaman työtapoja musiikkiin yhdistämällä. 2.3.2 Musiikin perusopetuksen varhaistaso, soitinvalmennus Opetuksen tavoitteet - lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle - lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin Opetus- ja opiskeluajat Perusopetuksen varhaisin taso on nimeltään soitinvalmennus. Lukuvuosittain päätetään instrumentit, joissa soitinvalmennusopetusta järjestetään. Soitinvalmennukseen sisältyy instrumenttitaitojen henkilökohtaista opetusta instrumentista riippuen 20-30 minuuttia viikossa. Tämän lisäksi järjestetään yhteismusisointia tai ryhmätunteja, joiden järjestelyistä päätetään kunkin instrumentin ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa. Valmennusryhmien koot, oppilaiden ikäjakauma sekä opetuksen kesto päätetään myös ainekohtaisesti. 9
Opetuksen sisältö ja työtavat Soitinvalmennus on lapsen ehdoilla annettavaa instrumenttiopetusta vasta-alkajille. Opetuksen tulee toimia pehmeänä laskuna varsinaiselle instrumenttiopetukselle. Opetuksessa perehdytään soittotekniikan sekä nuotinluvun ymmärtämisen alkeisiin. Soittoläksyjen avulla totutellaan pitkäjänteiseen, säännölliseen ja päämäärätietoiseen työskentelyyn. 2.3.3 Musiikin perustaso Opetuksen tavoitteet Musiikin perustason tavoitteena on, että oppilas - oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia instrumenttitaitoja - oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia - kehittää musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitoaan - hallitsee monipuolista ohjelmistoa Musiikin perustason opintoihin sisältyvät musiikin perusteet suoritettuaan oppilas - osaa kirjoittaa ja laulaa duuri-molli-tonaalisia melodioita - on harjaantunut rytmin hahmottamiseen - osaa tuottaa ja tunnistaa tavallisimpia lopuketyyppejä ja harmonioita - tekee itse säestyksiä ja sävellyksiä - hyödyntää mahdollisuuksien mukaan oppilaitoksen tarjoamaa tietotekniikkaa opiskelussaan - tuntee oman musiikinlajinsa keskeisiä tyylisuuntauksia, ilmiöitä ja soittimistoa - on saanut valmiuksia käytännön muusikkouteen Tämän lisäksi musiikin perustason rytmimusiikin oppilas - tekee itse sovituksia - osaa laulaa ja kirjoittaa bluesmelodioita ja pentatonisia melodioita - kykenee nuotintamaan rytmimusiikin perusmateriaalia Opetuksen sisältö ja työtavat Instrumenttiopetus ja yhteismusisointi muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Keskeisenä sisältönä on perehtyminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja perusohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Rytmimusiikin opetuksessa perehdytään myös improvisointiin. Mahdollisuus soveltaa instrumenttitaitoja yhteismusisointiin heti, kun instrumentin hallinta sen mahdollistaa, on tärkeä musiikin iloa luova ja opiskelumotivaatiota vahvistava tekijä. Kuuluminen erilaisiin kokoonpanoihin ja soitettava, tyylillisesti vaihteleva ja vaikeusasteeltaan sopiva ohjelmisto tukee parhaiten oppilaan musiikillista kehitystä. Yhteismusisoinnin opetuksessa painottuu myös ryhmän jäsenten sosiaalisten taitojen ja keskinäisen vuorovaikutuksen kehittäminen. 10
Säännölliset esiintymiset sekä musiikin kuuntelukasvatus ovat tärkeä osa opintoja. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä. Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Opetusta voidaan monipuolistaa mahdollisuuksien mukaan vuorovaikutuksessa instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opetuksen kanssa. Musiikin historian kuuntelukasvatuksen osuutta tulee tehostaa viemällä oppilaita konsertteihin. Opetus- ja opiskeluajat Perustasolla oppilas saa henkilökohtaista pääinstrumentin opetusta 30-60 minuuttia viikossa. Kurssitasojen mukaiset oppituntipituudet määritellään instrumenttikohtaisesti ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Sivuinstrumentin opetusaika on pääsääntöisesti 30 minuuttia viikossa. Oppilaskohtaisista yhteismusisointimuodoista päätetään lukuvuosittain. Perustason musiikin perusteiden opetus alkaa pääsääntöisesti sinä vuonna, kun oppilas täyttää 11 vuotta. Oppiaineen opetus jaksotetaan siten, että opetussuunnitelman musiikin perusteiden tavoitteet toteutuvat. Oppilaan, joka aloittaa opintonsa ennen 11. ikävuottaan, tulee pääsääntöisesti suorittaa perustason päättötodistus viimeistään sinä lukuvuonna, kun hän päättää peruskoulun. Oppilaan, joka aloittaa opintonsa 11-vuotiaana tai sitä vanhempana, tulee pääsääntöisesti suorittaa perustason päättötodistus viimeistään 6. lukuvuoden loppuun mennessä. Laulun pääaineopiskelijan tulee pääsääntöisesti suorittaa perustason päättötodistus viimeistään 4. lukuvuoden loppuun mennessä. Mikäli opinnot pätevin perustein viivästyvät, anoo oppilaan pääaineen opettaja opinnoille lisäaikaa ainevastuulliselta rehtorilta. Myönnetty lisäaika voi pisimmillään olla yksi lukuvuosi. 2.3.4 Musiikkiopistotaso Opetuksen tavoitteet Musiikkiopistotason opintojen tavoitteena on, että oppilas - kehittää edelleen musiikin perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin, että hän saa valmiudet musiikinharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin - laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemustaan sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin Musiikkiopistotason musiikin perusteiden opinnot suoritettuaan oppilas - osaa laulaa ja kirjoittaa perustasoa vaativampia duuri-molli-tonaalisia melodioita - hallitsee moniäänistä ohjelmistoa - kykenee rytminkäsittelyyn moniäänisessä ja oman aikamme musiikkia edustavissa teoksissa - osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista - osaa soveltaa tietojaan käytäntöön esimerkiksi sointusoittimella säestämisessä 11
- on saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida kokonaisia tonaalisia sävellyksiä ja ymmärtää sävelteoksen muodon merkityksen - on syventänyt oman musiikinlajinsa ja eri aikakausien tyylien tuntemusta - osaa soveltaa tyylintuntemusta musisoinnissa Tämän lisäksi musiikkiopistotason rytmimusiikin oppilas - hallitsee tyylinmukaisen rytminkäsittelyn sekä tasajakoisesti että kolmemuunteisesti - osaa tuottaa ja tunnistaa vaativampia lopuketyyppejä ja harmonioita äänen kuljetuksineen rytmimusiikin rakenteissa - on saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida improvisoituja sooloja Opetuksen sisältö ja työtavat Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on kehittää oppilaan musiikillista ajattelua, pääinstrumentin soittoteknistä hallintaa ja ohjelmiston tuntemusta niin, että hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas harjaantuu omaksumaan ja esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia sekä syventää kykyään musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen. Yhteismusisoinnin merkitys oppilaan muusikkouden kehittämisessä korostuu. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä ja laajentamaan hänen musiikillista näkemystään. Instrumenttitaidot ja kyky yhteismusisointiin antavat vahvan pohjan osaamiselle, jonka varaan itsenäinen musiikinharrastus ja mahdolliset myöhemmät ammattiopinnot voivat rakentua. Oppilaan siirtyessä opiskelemaan opistotason musiikin perusteita hänen lähtötasonsa voidaan tarkistaa. Täydentävää lisäopetusta annetaan tarpeen mukaan. Musiikin perusteiden sisältöalueet musiikkiopistotason opetuksessa ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Oppilas osaa hahmottaa musiikkia sekä kuulemisen että notaation pohjalta ja kykenee soveltamaan historian ja tyylien tuntemusta musiikin esittämisessä. Oppilaitos ratkaisee opetuksen osa-alueiden ryhmittelyn, jaksottelun ja jakamisen eri oppiaineiksi. Opetuksessa voidaan toteuttaa erilaisia kokeiluja ja oppiaineiden integrointia. Opetukseen voi liittää myös vapaan säestyksen elementtejä. Musiikin historian kuuntelukasvatuksen osuutta tulee tehostaa viemällä oppilaita konsertteihin. Opetusryhmien kokoa määriteltäessä otetaan huomioon opetuksen tavoitteet ja luonne. Täydentävää lisäopetusta annetaan tarpeen ja resurssien mukaan. Opetus- ja opiskeluajat Musiikkiopistotasolla annetaan instrumenttitaitojen opetusta 45-90 minuuttia viikossa. Sivuaineinstrumentin opetusaika on pääsääntöisesti 30 minuuttia viikossa. Oppilaskohtaisista yhteismusisointimuodoista päätetään lukuvuosittain. Musiikkiopistotason musiikin perusteiden opetus jaksotetaan siten, että opetussuunnitelman musiikin perusteiden tavoitteet toteutuvat. 12
Musiikkiopistotason päättötodistus tulee pääsääntöisesti suorittaa neljän opintovuoden aikana. Mikäli opinnot pätevin perustein viivästyvät, anoo oppilaan opettaja opinnoille lisäaikaa ainevastuulliselta rehtorilta. Pisimmillään voi lisäaika olla yksi lukuvuosi. Musiikkiopistotason päättötodistuksen suoritettuaan oppilas voi hakea oikeutta lisäopetukseen. 2.3.5 Lisäopetus Oppilaitos voi antaa musiikkiopistotason opintojen jälkeistä lisäopetusta opinnoissaan hyvin menestyneille oppilaille, jotka tähtäävät musiikkialan ammattiin, mutta eivät ikänsä tai muun esteen takia voi vielä hakeutua ammattikoulutukseen. Lisäopetuksen tavoitteena on tukea erityslahjakkaiden oppilaiden musiikillista kehitystä kohti ammattilaisuutta. Lisäopetusta saava oppilas voi suorittaa instrumenttitaidoissa jatkosuorituksia, musiikin perusteiden jatkosuorituksia sekä valinnaiskursseja. Oppilas voi tehdä suorituksia ja jatkosuorituksia myös sivuaineopinnoissa. 2.3.6 Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. Tämä opintosuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajan kanssa. Opetusta järjestettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat musiikkikasvatuksellisia. Oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Tavoitteissa painottuvat oppilaan musiikillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan käsin sekä musiikin elämyksellinen kokeminen. Opetusta voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmäopetuksena. Yksilöllistettyä opetusta järjestetään oppilaitoksen opetushenkilökunnan, opetustilojen ja muiden resurssien sallimissa puitteissa. 2.3.7 Avoimen opinto-ohjelman opetus Avoimen opinto-ohjelman opetus on musiikin laajasta oppimäärästä poikkeavaa, valtionosuustunteihin kuulumatonta opetusta. Oppiainevalikoima on yhteinen oppilaitoksen muiden osastojen kanssa. Opetusta järjestetään yksilö- ja ryhmäopetuksena. Opetuksen sisältö ei ole sidottu taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelmaan, mutta oppilaille tarjotaan mahdollisuus myös kurssisuorituksiin ja musiikin perusteiden opiskeluun, mikäli ryhmissä on tilaa. Oppilaalla on mahdollisuus osallistua myös yhteismusisointiin, mikäli hänen taitonsa riittävät ja mikäli ryhmissä on tilaa. Osasto on tarkoitettu kaikenikäisille, eikä opiskeluaikoja ole rajattu. Oppilas valitsee tarjolla olevista oppituntipituuksista ja opetuskertojen määrästä sopivaksi katsomansa vaihtoehdon lukukaudeksi kerrallaan. Opiskelun tavoitteet ja sisällöt ovat yksilökohtaisia, ja niistä päättävät oppilas ja oppilaan opettaja yhdessä. 13
3 MUUT MÄÄRÄYKSET 3.1 Oikeus oppilaspaikkaan Oppilaaksi ottamisen perusteista päättää kulttuurilautakunta. Oppilaaksi ottamisesta päättää ainevastuullinen rehtori kulttuurilautakunnan hyväksymien perusteiden mukaisesti ainekollegiota kuultuaan. Mikäli oppilas ei kykene tai kieltäytyy noudattamasta hänelle kuuluvaa opetusohjelmaa, on siitä seurauksena oppilaspaikan jopa välitön menettäminen. Päätöksen oppilaspaikan menettämisestä tekee oppilaitoksen rehtori. Oppilas voi anoa opinnoilleen keskeytystä. Vapaamuotoinen kirjallinen anomus toimitetaan Kuulaopiston kansliaan. Ainevastuullinen rehtori myöntää keskeytyksen pätevistä syistä enintään yhdeksi lukuvuodeksi. Keskeytyskertoja voi pääsääntöisesti olla vain yksi. Varsinaisen oppilaan opintojen keskeytyksen edellytyksenä on, että hänellä on vähintään yksi kurssisuoritus pääinstrumentissaan. Edellä mainituista ehdoista voidaan poiketa, mikäli kysymyksessä on lääkärintodistuksella osoitettu välttämätön keskeytys, alaikäisen oppilaan tilapäinen muutto toiselle paikkakunnalle tai muu näihin verrattavissa oleva perustelu. Varhaisiän musiikkikasvatukseen otetaan oppilaat ilmoittautumisjärjestyksessä. Musiikin perusopetuksen varhaistason soitinvalmennuksen oppilasvalinta tapahtuu sisäänpääsytestillä. Oppilaspaikan saa vähintään yhdeksi lukuvuodeksi. Soitinvalmennuksesta oppilas voi hakea varsinaista oppilaspaikkaa uuden sisäänpääsytestin kautta. Musiikin perustason oppilaspaikka myönnetään sisäänpääsytestin kautta. Kuula-opiston oppilas saa oikeuden musiikkiopistotason instrumenttiopintoihin ainoastaan pääaineen päättösuorituksen arvioineen lautakunnan suosituksesta. Jos musiikkiopistotason oppilaspaikkaa hakee muu kuin Kuula-opiston oppilas, tulee hänen osallistua sisäänpääsytestiin antamalla taidoistaan näyte siinä instrumentissa, jota hän pyrkii opiskelemaan. Sivuinstrumenttiopetusta anotaan samalla lomakkeella, jolla ilmoitetaan seuraavan lukuvuoden opintojen jatkamisesta. Poikkeuksena on laulu tai toisen osaston (klassinen/rytmimusiikki) instrumenttiopetus, johon oppilaan tulee hakea sisäänpääsytestillä. Pääinstrumentin vaihto tapahtuu instrumentista riippuen joko pääainevaihtoa anomalla tai sisäänpääsytestiin osallistumalla. Jälkimmäinen vaihtoehto tulee kysymykseen aina mikäli uusi pääainetoivomus on piano, laulu tai toisen osaston instrumentti (klassinen/rytmimusiikki). Musiikkiopistotason jälkeisestä lisäopetuksesta päättää ainevastuullinen rehtori oppilaan päättösuoritusten perusteella ja oppilaan opettajia kuultuaan. Opintojen jatkoilmoitukset on jätettävä Kuula-opiston kansliaan kevätlukukauden aikana lomakkeessa mainittuun päivään mennessä. 14
Ilmoittautuminen eri osastojen opinto-ohjelmiin sekä sisäänpääsytesteihin tapahtuu keväisin erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Mikäli oppilas pätevästä syystä ei kuitenkaan pysty osallistumaan kevään sisäänpääsytestiin, järjestetään testi syksyllä. Uudet oppilaat valitaan pääsääntöisesti uuden lukuvuoden alkuun mennessä, mutta vapautuneille oppilaspaikoille otetaan oppilaita sisäänpääsytestilistoilta myös kesken lukuvuoden. Avoimen opinto-ohjelman osastolle ei ole määrättyä ilmoittautumisaikaa ja oppilaspaikat täytetään ilman sisäänpääsytestiä. Musiikin perusteiden opetusryhmiin, mikäli niissä on tilaa, otetaan sekä avoimen opinto-ohjelman oppilaat että yksityisoppilaat ilmoittautumisjärjestyksessä. 3.2 Päiväkirja Opettaja pitää päiväkirjaa oppilaan osallistumisesta opetukseen. Yhteismusisoinnista pidettävään päiväkirjaan opettaja merkitsee toteutuneen opetuksen oppilaskohtaisesti. Päiväkirjoja pidetään lukukausittain ja niillä osoitetaan myös opetuksen toteutumiskerrat. 3.3 Opintokirja Kuula-opiston jokaisella varsinaisella oppilaalla on opintokirja. Oppilas huolehtii yhdessä opettajiensa kanssa siitä, että opintokirjaan tulee tarvittavat merkinnät. Opintokirja toimii oppilaan portfoliona tai osana sitä. 3.4 Kurssisuoritukset Todistuksiin vaadittavat instrumenttitaitojen ja musiikin perusteiden suoritukset ovat virallisia kurssisuorituksia. Ainekollegioiden päätöksillä kurssisuorituksia voidaan jakaa osasuorituksiin. Kurssisuoritukset tuovat opetukseen tavoitteita, kokonaisuuksien hallintaa ja mahdollistavat oppilaan kehityksen seurannan. Kurssisuoritukset perustuvat pääasiallisesti valtakunnallisiin kurssisuoritusvaatimuksiin, jotka ovat ohjeellisia. Ainevastuullinen rehtori voi hyväksyä oppilaan muissa lakisääteisissä musiikkioppilaitoksissa tai vastaavissa oppilaitoksissa sekä kursseilla tekemiä kurssisuorituksia. Kuula-opisto ottaa vastaan myös opiston ulkopuolisten opiskelijoiden kurssisuorituksia. 3.5 Oppilasarviointi Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arvioinnin tulee tukea oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Oppilaalle tiedotetaan seuraavista arvioinnin periaatteista : - arvioinnin tehtävät ja kohteet - arvosana-asteikot ja arviointikriteerit 15
- arvosanan korottaminen - opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset - arvioinnin oikaiseminen - päättötodistuksen sisältö Arvioinnin menetelmät on valittava siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. Arvosana-asteikko : erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), hyväksytty (1) Instrumenttiopintojen ja musiikin perusteiden päättösuoritukset arvioidaan asteikolla 1-5. Muut kuin päättösuoritukset voidaan hyväksyä ilman arvosanaa merkinnällä suoritettu. Oppilas saa kaikista suorituksistaan myös sanallisen palautteen. Yhteismusisoinnista ja valinnaiskursseista annetaan osallistumismerkintä. Solistisista päättösuorituksista ja osasuorituksista laaditaan pöytäkirja, joka sisältää: - oppilaan henkilötiedot - suorituksen nimen, tason ja suoritusajankohdan - edellisen suorituksen ajankohdan - merkinnän onko kysymyksessä pää- vai sivuaineinstrumentti - oman opettajan allekirjoituksella vahvistetun ohjelman ja suoritusta varten harjoitetun ohjelmiston - annetut arvosanat tai merkinnän suoritettu - arvioitsijoiden nimet vahvistettuna allekirjoituksin - tarvittaessa tiedon a) oikeudesta opintojen jatkamiseen, b) vaatimukset suorituksen täydentämiseen tai uusimiseen Kuula-opiston oppilaan kurssisuorituksen ohjelman ja ohjelmiston vahvistaa allekirjoituksellaan oppilaan oma opettaja. Yksityisoppilaan kurssisuorituksen ohjelman ja ohjelmiston vahvistaa allekirjoituksellaan oppilaan oma opettaja ja Kuula-opiston puolesta tarkistuksen suorittaa ainevastuullinen opettaja. Tarkistus tulee suorittaa ja vahvistaa allekirjoituksella vähintään kaksi viikkoa ennen suorituksen täytäntöönpanoa. Musiikin perusteiden päättösuorituksista ja osasuorituksista laaditaan pöytäkirja, joka sisältää: - oppilaan nimen - merkinnän mikäli oppilas ei ole oppilaitoksen kirjoilla - suorituksen nimen, tason ja suoritusajankohdan - annetun arvosanan tai merkinnän suoritettu - arvioitsijoiden nimet vahvistettuna allekirjoituksin - vaatimukset suorituksen täydentämiseen tai uusimiseen Perustason instrumenttitaitojen päättösuoritusten ja osasuoritusten arvioitsijoita on vähintään kolme, joista yksi on oma opettaja. Musiikkiopistotason instrumenttitaitojen päättösuoritusten ja osasuoritusten arvioitsijoita on vähintään neljä, joista yksi on oma opettaja. Varsinaisesta kurssisuorituksesta erotetun asteikkosuorituksen arvioitsijoiden määrästä voidaan sopia 16
ainekollegioittain. Musiikin perusteiden päättösuoritusten arvioitsijoita on vähintään kaksi, joista yksi on oma opettaja. Musiikin perusteiden osasuoritusten arvioinnin suorittaa oma opettaja. Mikäli oma opettaja on perustelluin syin estynyt osallistumaan arviointiin voi hänen tilallaan olla joku toinen opettaja. Ainevastuullinen rehtori päättää kurssisuoritusten arvioitsijoista asettamansa ainekollegion puitteissa. Hän voi asettaa lautakuntiin myös muita opettajia tai ulkopuolisia arvioitsijoita. Arvioinnin puheenjohtajana toimii ainekollegion puheenjohtaja tai joku kollegion jäsenistä. Arviointilautakuntaan osallistuessaan ainevastuullinen rehtori toimii halutessaan puheenjohtajana. Oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa ja musiikin perusteiden opinnoissa arvioidaan ja kirjataan lukuvuosittain. Niinä vuosina, kun oppilas ei tee kurssisuoritusta, arvioinnin edistymisen tavoitteiden toteutumisesta tekee oma opettaja. 3.6 Todistukset Musiikin laajan oppimäärän, musiikin perustason päättötodistuksen tulee sisältää seuraavat asiat : - koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi - opinnot, joista päättötodistus annetaan - oppilaan nimi ja henkilötunnus - opiskeluaika - oppilaan pääaineen päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta - musiikin perusteiden päättösuoritukset, arvosanat ja suorituksien ajankohdat - osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat - muut mahdolliset opintosuoritukset - rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima - opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä - lainsäädäntö, johon koulutus perustuu - maininta koulutuksen toteutuneen Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti - maininta musiikin laajan oppimäärän sisältävän musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnot - arvosana-asteikko Musiikin laajan oppimäärän, musiikkiopistotason päättötodistuksen tulee sisältää seuraavat asiat : - koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi - opinnot, joista päättötodistus annetaan - oppilaan nimi ja henkilötunnus - opiskeluaika - oppilaan pääaineen päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta - musiikin perusteiden päättösuoritukset, arvosanat ja suorituksien ajankohdat - osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat - muut mahdolliset opintosuoritukset - rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima - opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä - lainsäädäntö, johon koulutus perustuu - maininta koulutuksen toteutuneen Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti 17
- maininta musiikin laajan oppimäärän sisältävän musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnot - arvosana-asteikko Sekä musiikin perustason että musiikkiopistotason päättötodistuksissa on mainittava, onko pääaineen ja musiikin perusteiden päättösuoritukset tehty Suomen musiikkioppilaitosten liiton vai jonkun muun vaatimusten mukaan. Musiikkiopistotason päättötodistus on samalla todistus koko musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. Oppilas, joka päättää opintonsa suoritettuaan soittimessaan ja musiikin perusteissa 2/3-kurssit, saa musiikkitaidon päättötodistuksen. Mikäli oppilaan pääaine on laulu, tulee siitä vastaavasti suorittaa koko peruskurssi. Musiikkitaidon päättötodistus on Kuula-opiston sisäinen päättötodistus. Kuula-opisto myöntää todistuksia ja päättötodistuksia myös avoimen opinto-ohjelman oppilaille. Tällöin tietoihin lisätään, että opinnot on suoritettu avoimen opinto-ohjelman osastolla. Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus osallistumisesta opetukseen sekä mahdollisista kurssisuorituksista arvosanoineen. 18