Töölön musiikkikoulun musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelma 2015

Töölön musiikkikoulun musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelma 2015 1. YLEISTÄ 1.1 TÖÖLÖN MUSIIKKIKOULUN TOIMINTA-AJATUS 1.2 ARVOT JA TAVOITTEET 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 OPPIMISKÄSITYS 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT 3. OPETUKSEN RAKENNE 3.1 OPINTOJEN RAKENNE 3.2 OPINTOJEN LAAJUUS 3.3 OPETUSTARJONTA 4. OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 4.1 VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS 4.1.1 OPETUKSEN TAVOITTEET 4.1.2 OPETUSSISÄLLÖT 4.2 MUSIIKIN PERUSTASO 4.2.1 OPETUKSEN TAVOITTEET 4.2.2 OPETUSSISÄLLÖT 4.3 MUSIIKKIOPISTOTASO 4.3.1 OPETUKSEN TAVOITTEET 4.3.2 OPETUSSISÄLLÖT 5. OPPILAAKSI OTTAMINEN 5.1 MUSKARI 5.2 SOITINVALMENNUS 5.3 PERUSTASO 5.4 MUSIIKKIOPISTOTASO 5.5 OPISKELUPAIKAN SÄILYTTÄMINEN 6. OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN 7. ARVIOINTI 7.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA KOHTEET 7.2 ARVIOINTIASTEIKKO JA ARVIOINTILAUTAKUNTA 8. TOIMINNAN ITSEARVIOINTI 9. YHTEISTYÖ 9.1 YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA 9.2 YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN KANSSA 9.3 OMAN ALUEEN KULTTUURIPALVELUJEN TUOTTAMINEN 10. TODISTUKSET 10.1 MUUALLA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN

1. YLEISTÄ 1.1 Töölön musiikkikoulun toiminta-ajatus Töölön musiikkikoulu järjestää taiteen perusopetuksen yleisen ja laajan oppimäärän vaatimusten mukaista musiikinopetusta. Musiikin perusopetus on lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Töölön musiikkikoulu järjestää myös alle kouluikäisille varhaisiän opetusta sekä opetusta aikuisille. Oppilaitoksessa tarjotaan eri musiikkityylien opetusta kaikille ilman erillisiä osastoja. Musiikin opiskelun tarkoituksena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Tehtävänä on myös kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla. Töölön musiikkikoulu antaa oppilaille valmiudet soittotaidon ja musiikkiharrastuksen kokonaisvaltaiselle ja elinikäiselle kehittymiselle. Kannustava ympäristö antaa edellytykset ja motivaation jatkaa opintoja musiikin parissa. Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin. Laajan oppimäärän opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon sekä harrastustavoitteisen opiskelun että musiikkialan ammattikoulutuksen ja työelämän asettamat vaatimukset. Oppimäärän vaihtaminen kesken opintojen on mahdollista keskustelemalla asiasta rehtorin kanssa. 1.2 Arvot ja tavoitteet Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaisen opetuksen tulee luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin. Töölön musiikkikoulun päämääränä on laadukkaan ja monipuolisen musiikkikasvatuksen tarjoaminen. Opetuksella tuetaan tavoitteellista musiikin harrastusta ja oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Samalla oppilaan sosiaaliset taidot ja luovuus kehittyvät. Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppiminen on seurausta oppilaan omasta toiminnasta. Tästä seuraa, että opettajalla on keskeinen merkitys oppilaan opiskelutaitojen ja opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Opiskeluympäristöllä tarkoitetaan sekä fyysistä ympäristöä että ilmapiiriä. Tavoitteena on, että opiskeluympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. Hyvä opiskeluympäristö kannustaa oppilaan aktiivisuutta, luovuutta, itsenäistä ajattelua ja oppimismotivaatiota ja mahdollistaa turvallisen kasvun ja kehityksen. Onnistumisen kokemukset, jotka musiikissa usein syntyvät pitkäjänteisen työskentelyn kautta, kasvattavat oppilaan uskoa omiin kykyihinsä. Työtapojen tulee mahdollistaa se, että oppilas voi asettaa omat tavoitteensa, oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytää itselleen sopivia työskentelytapoja. Keskeistä on vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä ja oppilaiden kesken sekä erilaisten oppimis-, työskentelyja arviointitapojen huomioon ottaminen. 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Oppimiskäsitys Musiikkikoulun opetus pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen tapahtuma, jossa yksilöllisten ominaisuuksien ja motivaation lisäksi keskeisenä vaikuttajana on opiskeluympäristö. Musiikkikoulun järjestämä opetus on monelle lapselle

ainutkertainen tilaisuus saada yksilöllistä ohjausta ja viettää keskittyneesti aikaa harrastuksensa parissa turvallisen aikuisen seurassa. Opettajalla on merkittävä vaikutus lapsen kehitykseen ja sen myötä erityinen vastuu. Oppilasta kannustetaan itsenäiseen luovaan tekemiseen, jossa oma persoonallisuus korostuu. Kannustava opiskeluilmapiiri edellyttää moniarvoisuutta ja ajatusten vaihtoa innostavassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Töölön musiikkikoulussa pyritään välttämään oppilaiden keskinäistä kilpailua. Sen sijaan opiskelijoita kannustetaan kilpailemaan itsensä kanssa ja kehittymään musiikillisesti ja henkisesti. Pitkäjänteisen työn tuomat onnistumisen kokemukset kasvattavat oppilaan motivaatiota ja uskoa omaan osaamiseen. Oppiminen on aina aktiivinen ja tavoitteellinen prosessi, joka antaa perustan hyvän musiikkisuhteen syntymiseen. Opettajan tehtävänä on kehittää niin opiskeluympäristöä kuin oppilaan opiskelutaitoja siten, että erilaisten oppijoiden edistyminen on mahdollista. Opetuksessa huomioidaan, että opiskelija valikoi hänelle tarjottavaa tietoa ja jäsentää sitä aikaisempien taitojensa ja tietojensa pohjalta. Musiikin oppiminen on vuorovaikutuksellista ja tilannesidonnaista. Opettaja ohjaa oppilasta tarkkailemaan omaa toimintaansa ja arvioimaan sitä myös itsenäisesti. Opiskelu alkaa oppilaan kiinnostuksesta ja motivaatiosta, joita ylläpidetään ja vahvistetaan mielenkiintoisella sopivan vaatimustason soitto-ohjelmistolla, onnistuneilla esiintymiskokemuksilla ja opettajalta saatavan palautteen avulla. 2.2 Opiskeluympäristö ja työtavat Oppimiskäsityksestä, joka korostaa oppilaan aktiivista osallistumista seuraa, että opiskeluympäristön tulee antaa opiskelijalle mahdollisuus asettaa omat tavoitteensa, oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytää itselleen sopivia työskentelytapoja ja sitä kautta asettaa omat tavoitteensa niin yksilöharjoittelussa kuin ryhmässäkin. Keskeisintä on oppilaan ja opettajan välinen toimiva vuorovaikutus. Oppimisympäristön avoin, turvallinen ja rohkaiseva ilmapiiri mahdollistaa oppilaan vuorovaikutustaitojen ja pitkäjänteisyyden kehittymisen. Hyvä opiskeluympäristö tukee oppilaan luovuutta, aktiivisuutta ja vuorovaikutustaitoja mahdollistaen turvallisen kasvun ja kehityksen. Onnistumisen kokemukset, jotka musiikissa usein syntyvät pitkäjänteisen työskentelyn kautta, kasvattavat opiskelijan itsetuntoa ja uskoa omiin kykyihinsä. Opiskeluympäristön tulee olla sellainen, että opiskelijalla on mahdollisuus kykyjensä ja musiikillisen ilmaisunsa tavoitteelliseen ja monipuoliseen kehittämiseen. Oppilasta tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia. 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPINTOJEN LAAJUUS 3.1 Opintojen rakenne Laajan oppimäärän mukainen musiikin perusopetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Perus- ja musiikkiopistotason opetus on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Töölön musiikkikoulussa annetaan myös perustasoa edeltävää, alle kouluikäisille lapsille tarkoitettua varhaisiän ryhmämuotoista musiikkikasvatusta, joka tunnetaan nimellä musiikkileikkikoulu eli muskari. Soitinvalmennusryhmiin osallistuu pääsääntöisesti esikoulu- ja alakouluikäisiä lapsia, jotka haluavat tutustua eri soittimiin ennen perusastetta. Ensimmäistä perustason opetusmuotoa kutsutaan instrumenttivalmennukseksi. Opetus tapahtuu 3-5 hengen pienryhmissä. Instrumenttivalmennus pienryhmissä on tarkoitettu erityisesti alakoulun ensimmäisten luokkien oppilaille.

Musiikkikoulun laajan oppimäärän piiriin voidaan ottaa oppilaiksi myös aikuisia, mikäli heillä on ilmeisen hyvät mahdollisuudet edistyä opinnoissaan opetussuunnitelman mukaisesti. Solistisen pääaineen opetusta annetaan 30-60 minuuttia viikossa, sivuaineessa yleensä 30 minuuttia. Opetus voi olla henkilökohtaista, ryhmäopetusta ja periodityöskentelyä. Musiikin perusteiden opetusta annetaan 45-90 min viikossa ryhmäopetuksena. Yhteismusisoinnissa opetusaika määräytyy toimintamuodon ja tavoitteiden mukaan. Oppilaat esiintyvät oppilaskonserteissa neljä kertaa vuodessa. Oppilaskonsertteja järjestetään myös muualla kuin Töölön musiikkikoulun tiloissa. Oman esiintymisen lisäksi oppilaat seuraavat mahdollisimman paljon oppilaskonsertteja. 3.2 Opintojen laajuus Musiikin perustason ja musiikkiopistotason laskennallinen laajuus on Opetushallituksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti yhteensä 1300 tuntia. Laajan oppimäärän mukaista musiikin perusopetusta järjestettäessä pyritään joustavuuteen siten, että oppilaan ikä, aikaisemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. Aiempi opiskelu muissa vastaavissa musiikkioppilaitoksissa ja oppilaitoksen suoritusvaatimuksia vastaavilla kursseilla lasketaan mukaan opintojen laajuuteen sekä opintojen enimmäisaikaan. Varhaisiän musiikkikasvatuksen, sivuaineopetuksen ja valinnaiskurssien laajuudesta päättää opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti koulutuksen järjestäjä. Muskarin ja valmennusryhmien opintojen kokonaismäärä riippuu aloittamisiästä. Muskarin oppituntien pituudet ovat 45 minuuttia viikossa Soitinvalmennus 1:n oppituntien pituus on 45 minuuttia viikossa. Soitinvalmennus 2:n oppituntien pituus on 60 minuuttia viikossa. Instrumenttivalmennuksen oppituntien pituus on 45 minuuttia viikossa. Musiikin laajan oppimäärän laskennallinen laajuus muodostuu seuraavasti: Musiikin perustaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet Musiikkiopistotaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet 385 tuntia 280 tuntia 390 tuntia 245 tuntia Opintojen laajuuden laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Oppitunti voi kuitenkin oppilaan/vanhempien ja opettajan yhteisen harkinnan mukaan olla joko 30, 45 tai 2 x 30 minuuttia. Opinto-oikeus säilyy perustasolla oppilaan 19. ikävuoteen asti. Poikkeustapauksissa opinto-oikeuden säilyttämisestä on neuvoteltava opettajan ja rehtorin kanssa. Musiikkiopistotasoon varattu opiskeluaika on kolme vuotta. Perustasolla pääaineen lisäksi voi valita sivuaineen, jonka opetusta oppilas saa 30-45 minuuttia viikossa. Pääainetta ja sivuainetta oppilas voi vaihtaa, mikäli rehtori ja uuden instrumentin opettaja katsovat sen opiskeluun olevan riittävät edellytykset. 3.3 Opetustarjonta Tarkka vuosittainen opetustarjonta päivitetään lukuvuosisuunnitelmaan.

Varhaisiän musiikkikasvatus: 0 8 -vuotiaat, muskarit ja soitinvalmennukset Muskarit - vauva & vanhempimuskari alle 3v lapsille - muskari 3 6-vuotiaille lapsille - perhemuskari 0 4-vuotiaille, jossa on vanhempi useamman saman perheen lapsen kanssa - isovanhempimuskari 0 4-vuotiaille, jossa lapsi on isovanhemman kanssa. Soitinvalmennus Soitinvalmennuksia on kaksi eri tasoa, 1 ja 2. Instrumenttivalmennus Opetus tapahtuu 3-5 hengen pienryhmissä. Instrumenttivalmennus on tarkoitettu erityisesti 7 9 - vuotiaille lapsille. Instrumenttivalmennusta annetaan tällä hetkellä seuraavissa soittimissa: piano, kantele, kitara, ukulele, viulu, puhaltimet, rummut Instrumenttiopetus Opetusta annetaan seuraavissa soittimissa: poikkihuilu, nokkahuilu, klarinetti, saksofoni, trumpetti, lyömäsoittimet, rummut, pop/jazz laulu, kantele, ukulele, kitara, sähkökitara, sähköbasso, piano, vapaa säestys, viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso Yhteismusisointi Yhteismusisointi sisältyy laajan oppimäärän opiskeluun toisesta opiskeluvuodesta lähtien tai jo aiemmin instrumentin käsittelytaidon sen salliessa. Yhteismusisointimuotoina kitararyhmä, ukuleleryhmä, viuluryhmä, puhallinryhmä, pianoryhmä, kanteleryhmä, lyömäsoitinryhmä, bändi, puhallinorkesteri ABBBA ja Mini-ABBBA, jousiorkesteri, rytmiikkaryhmä ja lauluyhtye. Yleiset aineet Musiikin perusteiden opetus toteutetaan seuraavasti. Perustaso: musiikin perusteet 1, 45 min musiikin perusteet 2-3 60 min rytmiikka 45-60 min musiikkiteknologia viikottaisena ryhmänä tai periodiopetuksena oppilaiden määrästä riippuen yleinen musiikkitieto viikottaisena ryhmänä tai periodiopetuksena oppilaiden määrästä riippuen periodiopetuksena Musiikkiopistotaso: Musiikin perusteet D Musiikkitieto

4. OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja todistusten kaavat pohjautuvat valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin (OPH 2002). Solististen ja yleisten aineiden kurssitutkinnoissa noudatetaan valtakunnallisia, Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto ry:n hyväksymiä tutkintovaatimuksia tai vaihtoehtoisesti Pop & jazz-konservatorion hyväksymiä tutkintovaatimuksia. Opiskelija voi täten sujuvasti siirtyä oppilaitoksesta toiseen, koska kriteerit ovat yhteiset. Tasosuoritusten sisällöt ovat nähtävillä musiikkikoululla. 4.1. Varhaisiän musiikkikasvatus 4.1.1 Opetuksen tavoitteet Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on, että lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään laulamalla ja soittamalla Musiikin elementit rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri muodostavat opetuksen keskeisen sisällön. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. 4.1.2 Opetussisällöt Muskarissa tutustutaan musiikin maailmaan tavoitteena luoda lapselle positiivinen ja kokonaisvaltainen musiikkipohja. Opettaja toimii ikään kuin matkanjohtajana, opastamassa ja antamassa eväitä yhdessäoloon musiikin parissa. Tutussa ja turvallisessa ryhmässä nautitaan yhdessäolosta eri tavoin musisoiden, mm. kuunnellen, laulaen, loruillen, soittaen ja tanssien. Samalla opitaan ryhmätoimintamalleja, toisten kuuntelemista ja kunnioittamista. Herätellään rakkaus musiikkiin ja pyritään kehittämään musiikillista tunneilmaisua elämyksellisyyden kautta. Alle 3 vuotiaat ovat tunnilla yhdessä vanhemman kanssa. Taiteiden välinen integrointi liittyy varhaisiän musiikkikasvatukseen kirjallisuuden, kuvataiteiden, tanssin ja draaman työtapoja musiikkiin yhdistämällä. Vauvamuskari 0-2v Vauvamuskari on tarkoitettu alle kaksivuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Ryhmässä pyritään lähentämään lapsen ja vanhemman suhdetta sekä saamaan lapselle myönteisiä kokemuksia musiikin, leikin ja laulujen myötä. Musiikkileikkikoulu 3-6v Opetuksessa kehitetään oppilaan valmiuksia kuunnella musiikkia ja harjaannutetaan muistia sekä edistetään hänen rytmi-, muoto-, harmonia- ja melodiatajuaan. Oppilasta ohjataan luovan toiminnan avulla ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Eri keinoin tuetaan myös lapsen sosiaalista ja emotionaalista kehitystä. Musiikkileikkikoulun opinto-ohjelma sisältää mm. laulua, musiikkileikkejä, musiikkiliikuntaa, esittämisharjoituksia, eri soittimien käyttöä, säveltapailun ja nuottikirjoituksen alkeisiin perehtymistä ja musiikin kuuntelua, johon voidaan yhdistää mm. piirtämistä ja maalaamista. Musiikkileikkikoulun viimeisenä vuonna tunteihin voidaan liittää soitinvalmennus-osuus.

Soitinvalmennus Soitinvalmennus 1 on tarkoitettu 6 8 -vuotiaille lapsille. Valmennukseen osallistuminen ei edellytä aiempaa musiikkileikkikoulutaustaa. Soitinvalmennuksessa sukelletaan yhä syvemmälle musiikkiseikkailun kiehtovaan maailmaan. Muskarista tuttujen työtapojen avulla harjaannutetaan lapsen musiikillista kuuntelukykyä, muistia sekä rytmi-, melodia-, harmonia- ja muototajua. Käytössä ovat rytmi- ja melodialyömäsoittimet, joiden lisäksi voidaan käyttää mm. kanteleita, kitaroita, nokkahuiluja ja pianoa. Vuoden aikana tehdään myös tuttavuutta erilaisiin soittimiin soitinkarusellissa ja saadaan valmiuksia itsenäisen soittoharrastuksen aloittamiselle. Elämyksellisyys ja yhdessä tekemisen ilo ovat edelleen musiikkihetkien perusta. Soitinvalmennus 2:n tavoitteena on tutustua musiikin peruskäsitteisiin laulaen, soittaen, liikkuen sekä kuunnellen monipuolista musiikkia. Yhteismusisointia harjoitellaan hyödyntäen monipuolisesti rytmi- ja palasoittimia, kanteletta, nokkahuilua, kitaraa ja pianoa (huomioiden lasten motoriset taidot ja kiinnostuksen). Soitinvalmennus 2 on tarkoitettu 6 7-vuotiaille (tai ilman aiempaa musiikkiharrastusta myös 7 8-vuotiaille) ja pääpaino yhdessä soittamisessa. Tunneilla voi käydä instrumenttiopetuksen ohessa, mutta myös ilman soitto-tunteja. Ryhmässä on yleensä 6 10 lasta kerran viikossa 60 min kerrallaan. Soitinvalmennuksen tavoitteena on antaa musiikillisia valmiuksia tuleviin musiikkikouluopintoihin ja kokemuksellista tietoa soittimen valinnan päätöksenteon pohjaksi. 4.2. Musiikin perustaso 4.2.1 Opetuksen tavoitteet Musiikin perustason opintojen tavoitteena on, että oppilas - oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia instrumenttitaitoja - oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia ja eri musiikkityylejä - kehittää musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitoaan - oppii ilmaisemaan itseään musiikin kielellä - kehittyy itsenäisessä oppimisessa - rohkaistuu esiintymisessä ja nauttii saavutetuista tuloksista - saa valmiudet jatkaa opintoja menestyksekkäästi - kokee elämyksiä musiikin maailmassa. 4.2.2 Opetussisällöt Instrumenttiopinnot Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on perehtyminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Opittuja taitoja sovelletaan käytäntöön säännöllisten esiintymisten kautta. Perustasolla keskeisenä sisältönä on myös käytännön muusikkouden korostaminen, jota tuetaan säännöllisellä esiintymistoiminnalla. Oppilaita kannustetaan osallistumaan niin musiikkikoulun kuin koulujen ja muiden kulttuuritoimijoiden järjestämiin projekteihin sekä osallistumalla itse mahdollisten konserttien suunnitteluun. Tasosuoritukset voi suorittaa halutessaan joko konserttimuotoisina tai pelkän lautakunnan edessä. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä. Opetukseen voi sisältyä myös esimerkiksi improvisointia tai vapaata säestystä. Musiikin perusteet Musiikin perusteissa harjoitetaan musiikin luku- ja kirjoitustaitoa, musiikin hahmottamista ja sisäistä kuulemista sekä musiikin historian ja tyylien tuntemusta

Tavoitteena on, että musiikin perustason opintoihin sisältyvät musiikin perusteet suoritettuaan oppilas osaa laulaa ja kirjoittaa helppoja melodioita sekä hahmottaa niiden rytmit ja sointukulut, tuntee erilaisia musiikillisia tyylisuuntia, ilmiöitä ja soittimistoa sekä kykenee hyödyntämään tietotekniikkaa opiskelussaan. Oppilas tekee itse sovituksia, osaa laulaa ja kirjoittaa bluesmelodioita ja pentatonisia melodioita sekä kykenee nuotintamaan rytmimusiikin perusmateriaalia Musiikin perusteet kattavat musiikinteorian ja säveltapailun peruskurssit sekä musiikkitiedon peruskurssin. Lisäksi voidaan järjestää erilaisia perusopetusta tukevia kursseja ja periodeja. Musiikin perusteiden opiskelu tukee pääaineen opiskelua, ja se pyritään integroimaan mahdollisimman pitkälle käytäntöön monipuolisilla opetusmetodeilla järjestämällä esim, säveltapailukonsertteja, sävellys- ja sovitustyöpajoja, erilaisia projekteja ja periodeja sekä kiinnittämällä myös erityistä huomiota instrumenttiaineiden ja musiikin perusteiden opettajien yhteistyöhön ja vuoropuheluun. Yhteismusisointi Yhteismusisointi sisältyy opetusohjelmaan siitä lähtien, kun pääinstrumentin käsittelytaito sen mahdollistaa. Pääaineen opiskelu soittotunneilla ja yhteismusisointi täydentävät toisiaan koko opiskelun ajan. Pääaineen taitojen soveltaminen yhteismusisointiin on tärkeä musiikin iloa luova, sosiaalisuutta ja opiskelumotivaatiota vahvistava tekijä. Yhteismusisointi on suhteessa oppilaan ikään ja taitotasoon. Osa opiskelusta voi tapahtua myös esim. työpajoissa, periodeina tai projekteina. Orkesterisoittimia soittavien oppilaiden tulee osallistua opettajan osoittamaan orkesteritoimintaan ja mahdollisuuksien mukaan muuhun yhteismusisointiryhmään. Yhteismusisointia voidaan harjoittaa orkestereissa, lauluyhtyeissä, bändeissä ja erilaisissa kamarimusiikkikokoonpanoissa. Koulujen, musiikkikoulun ja kansalaisopistojen lapsi- ja nuorisokuorot voidaan lukea yhteismusisointiryhmäksi niille oppilaille, joiden instrumentti on muu kuin orkesterisoitin, eikä osallistuminen oppilaitoksen muihin ryhmiin ole mahdollista. Kuuntelukasvatus Edellytämme oppilaiden perustasolla ja musiikkiopistotasolla osallistuvan säännöllisesti alueen elävän musiikin tilaisuuksiin sekä musiikkikoulun omiin konsertteihin, sillä musiikin kuuntelu on tärkeä osa musiikin opiskelua. Tehtävänä on harjaannuttaa oppilaita monipuoliseen musiikin kuunteluun, totuttaa heitä käymään konserteissa ja muissa musiikkitilaisuuksissa sekä tehdä musiikkielämää tutuksi kullekin ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. Lukuvuoden aikana oppilaita rohkaistaan osallistumaan toiminta-alueen elävän musiikin tilaisuuksiin. Opettaja voi viedä oppilaansa konserttiin ohjatusti siten, että konsertin sisältöön tutustutaan sopivin työmuodoin ennen konserttia ja konsertin jälkeen kokemus käydään yhdessä läpi. 4.3 Musiikkiopistotaso 4.3.1 Opetuksen tavoitteet Musiikkiopistotason opintojen tavoitteena on, että oppilas kehittää edelleen musiikin perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin, että hän saa valmiudet musiikinharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin. Oppilas laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemustaan sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin Musiikkiopistotason musiikin perusteiden opinnot suoritettuaan oppilas - osaa laulaa ja kirjoittaa perustasoa vaativampia duuri-molli-tonaalisia melodioita - hallitsee moniäänistä ohjelmistoa - kykenee rytminkäsittelyyn moniäänisessä ja oman aikamme musiikkia edustavissa teoksissa - osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista

- osaa soveltaa tietojaan käytäntöön esimerkiksi sointusoittimella säestämisessä - on saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida kokonaisia tonaalisia sävellyksiä ja ymmärtää sävelteoksen muodon merkityksen - on syventänyt oman musiikinlajinsa ja eri aikakausien tyylien tuntemusta - osaa soveltaa tyylintuntemusta musisoinnissa Tämän lisäksi musiikkiopistotason rytmimusiikin oppilas - hallitsee tyylinmukaisen rytminkäsittelyn sekä tasajakoisesti että kolmemuunteisesti - osaa tuottaa ja tunnistaa vaativampia lopuketyyppejä ja harmonioita äänen kuljetuksineen rytmimusiikin rakenteissa - on saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida improvisoituja sooloja 4.3.2 Opetussisällöt Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on kehittää oppilaan musiikillista ajattelua, pääinstrumentin soittoteknistä hallintaa ja ohjelmiston tuntemusta niin, että hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas harjaantuu omaksumaan ja esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia sekä syventää kykyään musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen. Yhteismusisoinnin merkitys oppilaan muusikkouden kehittämisessä korostuu. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä ja laajentamaan hänen musiikillista näkemystään. Instrumenttitaidot ja kyky yhteismusisointiin antavat vahvan pohjan osaamiselle, jonka varaan itsenäinen musiikinharrastus ja mahdolliset myöhemmät ammattiopinnot voivat rakentua. Oppilaan siirtyessä opiskelemaan opistotason musiikin perusteita hänen lähtötasonsa voidaan tarkistaa. Täydentävää lisäopetusta annetaan tarpeen mukaan. Musiikin perusteiden sisältöalueet musiikkiopistotason opetuksessa ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Oppilas osaa hahmottaa musiikkia sekä kuulemisen että notaation pohjalta ja kykenee soveltamaan historian ja tyylien tuntemusta musiikin esittämisessä. Oppilaitos ratkaisee opetuksen osa-alueiden ryhmittelyn, jaksottelun ja jakamisen eri oppiaineiksi. Opetuksessa voidaan toteuttaa erilaisia kokeiluja ja oppiaineiden integrointia. Opetukseen voi liittää myös vapaan säestyksen elementtejä. Musiikin historian kuuntelukasvatuksen osuutta tulee tehostaa viemällä oppilaita konsertteihin. Musiikkiopistotason musiikin perusteiden opetus jaksotetaan siten, että opetus-suunnitelman musiikin perusteiden tavoitteet toteutuvat. 5. OPPILAAKSI OTTAMINEN 5.1. Muskari Muskariin otetaan 0-6-vuotiaita lapsia ilmoittautumisjärjestyksessä mikäli ryhmissä on tilaa. 5.2. Soitinvalmennus Soitinvalmennusryhmiin sijoitetaan oppilaita, jotka eivät ole vielä päättäneet soitinta tai joille suositellaan vielä motoristen tai sosiaalisten taitojen hiomista. Jos oppilas ei ole ollut Töölön musiikkikoulun muskarissa hänet voidaan ottaa oppilaaksi, mikäli ryhmissä on tilaa. 5.3. Perustaso Musiikin laajan oppimäärän perustason oppilaaksi otetaan haastattelujen kautta. Pääosin laajan oppimäärän oppilaat tulevat yleisen oppimäärän kautta. Oppilasvalinnat tekee rehtori opettajia kuultuaan.

5.4. Musiikkiopistotaso Musiikkiopistotasolle otetaan perustason oppimäärän suorittaneita oppilaita. 5.5. Opiskelupaikan säilyttäminen Oppilas säilyttää opiskelupaikkansa seuraavana vuonna, mikäli hän ilmoittaa jatkamisestaan toukokuun loppuun mennessä ja lukukausimaksut on maksettu sovitun mukaisesti. Ensimmäisen vuoden opiskelijalle voidaan suositella yleiseen oppimäärään siirtymistä, mikäli opettaja havaitsee, ettei edellytyksiä opiskelun tavoitteelliseen opiskeluun ole ja oppilas hyötyisi enemmän harrastetavoitteisesta opetuksesta. Erityisestä syystä rehtori voi hakemuksesta myöntää välivuoden opiskelussa. 6 OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea voidakseen opiskella oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan opiskelijan edellytyksiä. Tällöin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. Edellytämme edeltäviä konsultointeja terveystoimen asiantuntijoiden kanssa. Opetusta järjestettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat musiikkikasvatuksellisia. Opiskelijalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Tavoitteissa painottuvat opiskelijan musiikillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan käsin sekä musiikin elämyksellinen kokeminen. Opetusta voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmäopetuksena. 7 ARVIOINTI 7.1 Arvioinnin tehtävät ja kohteet Arviointi ohjaa opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arvioinnin tulee tukea oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä. Oppilaalle tiedotetaan arvioinnin tehtävät ja kohteet, arvosana-asteikot ja arviointikriteerit, arvosanan korottaminen, opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset, arvioinnin oikaiseminen ja päättötodistusten sisältö. Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin, jonka tarkoituksena on ohjata oppilas muodostamaan realistinen kuva itsestään ja asettamaan itselleen toteuttamiskelpoisia tavoitteita sekä kehittämään opiskelutaitoja. Oppilaalle tiedotetaan seuraavista arvioinnin periaatteista: - arvioinnin tehtävät ja kohteet - arvosana-asteikot ja arviointikriteerit - arvosanan korottaminen - opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset - arvioinnin oikaiseminen - päättötodistuksen sisältö Arvioinnin menetelmät on valittava siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. 7.2 Arvosana-asteikko ja arviointilautakunta Tasosuoritukset arvioidaan seuraavasti: 1-tasosuoritukset asteikolla hyväksytty-uusittava.

Muut: erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1) Instrumenttiopintojen ja musiikin perusteiden päättösuoritukset arvioidaan asteikolla 1-5. Muut kuin päättösuoritukset voidaan hyväksyä ilman arvosanaa merkinnällä suoritettu. Oppilas saa kaikista suorituksistaan myös sanallisen palautteen. Yhteismusisoinnista ja valinnaiskursseista annetaan osallistumismerkintä. Perustason instrumenttitaitojen päättösuoritusten ja osasuoritusten arvioitsijoita on vähintään kolme, joista yksi on oma opettaja. Musiikkiopistotason instrumenttitaitojen päättösuoritusten ja osasuoritusten arvioitsijoita on vähintään neljä, joista yksi on oma opettaja. Musiikin perusteiden päättösuoritusten arvioitsijoita on vähintään kaksi, joista yksi on oma opettaja. Musiikin perusteiden osasuoritusten arvioinnin suorittaa oma opettaja. Mikäli oma opettaja on perustelluin syin estynyt osallistumaan arviointiin voi hänen tilallaan olla joku toinen opettaja. Rehtori päättää kurssisuoritusten arvioitsijoista asettamansa ainekollegion puitteissa. Hän voi asettaa lautakuntiin myös muita opettajia tai ulkopuolisia arvioitsijoita. Arvioinnin puheenjohtajana toimii ainekollegion puheenjohtaja tai joku kollegion jäsenistä. Arviointilautakuntaan osallistuessaan rehtori toimii halutessaan puheenjohtajana. Oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa ja musiikin perusteiden opinnoissa arvioidaan ja kirjataan lukuvuosittain. Niinä vuosina, kun oppilas ei tee kurssisuoritusta, arvioinnin edistymisen tavoitteiden toteutumisesta tekee oma opettaja. 8. TOIMINNAN ITSEARVIOINTI Musiikkikoulu huolehtii toimintansa jatkuvasta kehittämisestä kuuntelemalla huoltajilta, oppilailta ja henkilöstöltä tulevaa palautetta. Oppilaitoksen toiminnan sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla pyritään toiminnan ja opetuksen jatkuvaan kehittämiseen. Ainekohtaiset opetussuunnitelmat tarkistetaan kollegioittain. Oppilaitos seuraa kansallisen ja kansainvälisen musiikkikasvatuksen muutoksia, musiikin ammatillisen opiskelun sisällöllisiä ja rakenteellisia muutoksia ja musiikkikulttuurin ala- ja sisältökohtaisia kehittämistarpeita sekä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Toiminnan kehittäminen lähtee saatujen arviointien ja kyselyjen tuloksista, havaituista muutostarpeista ja kehityskeskusteluista. Töölön musiikkikoulu pitää ensisijaisen tärkeänä henkilökunnan jatkuvaa koulutusta, jotta oppilaitoksen hyviä tuloksia tuottava opetuksen taso pystyttäisiin säilyttämään. Oppilaitoksen keskeinen tavoite on myös henkilökunnan hyvän fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. 9. YHTEISTYÖ 9.1. Yhteistyö huoltajien kanssa Hyvän musiikkisuhteen syntymiselle olennaisena edellytyksenä on asiallinen ja kannustava harjoitteluympäristö. Huoltajan ja opettajan yhteistyö on avainasemassa, kun oppilasta ohjataan tavoitteelliseen opiskeluun. Rehtori on pääsääntöisesti paikalla kaikissa Töölön musiikkikoulun järjestämissä konserteissa ja tapahtumissa. Opettajat, rehtori ja muu henkilökunta antavat mielellään neuvoja harjoitteluun ja opiskeluun liittyvissä käytännön asioissa. Rehtori on tavattavissa sovittuina aikoina keskusteluja ja palautetta varten. Myös johtokunnan jäseniin voivat huoltajat halutessaan ottaa yhteyttä.

9.2. Yhteistyö oppilaitosten kanssa Teemme yhteistyötä bändi- ja orkesteritoiminnassa, yleisten aineiden suorittamisessa, koulutustapahtumissa sekä yhteisten konserttien järjestämisessä seuraavien oppilaitosten kanssa: Musik- och kulturskolan Sandels, Keski-Helsingin musiikkiopisto, Pakilan musiikkiopisto, Vantaan musiikkiopisto ja Hilton Village Elementary School (Rochester, NY, USA). 9.3. Oman alueen kulttuuripalvelujen tuottaminen Tarjoamme halukkaille yhteistyökumppaneille esiintyjä- ja koulutuspalveluita. Vakiintuneet yhteistyötahot ovat samassa korttelissa sijaitsevat Töölön ala-aste ja Alzheimer-yhdistys, sekä kaupungin sosiaali- ja terveystoimi läheisten Töölön ja Kantin palvelukeskusten muodossa. Myös lähikirjastossa olemme järjestäneet konsertteja. Uusi vakiintuva yhteistyökumppani on Töölö ry. Musiikkikoulu mahdollistaa satunnaiset työjärjestelyt opettajien oman ammattitaidon ylläpitämiseksi konserttitoiminnassa. Samalla henkilöstön osaaminen tuo alueelle korkeatasoista kulttuuria. 10. TODISTUKSET Musiikin laajan oppimäärän musiikin perustason päättötodistus sisältää: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika oppilaan pääaineen päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta musiikin perusteiden päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat muut mahdolliset opintosuoritukset rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maininta, että musiikin laaja oppimäärä sisältää musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnot arvosana-asteikko Musiikin laajan oppimäärän musiikkiopistotason päättötodistus sisältää: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika oppilaan pääaineen päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta musiikin perusteiden päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat muut mahdolliset opintosuoritukset rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti

maininta, että musiikin laaja oppimäärä sisältää musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnot arvosana-asteikko. Töölön musiikkikoulussa noudatetaan SML:n ja Pop & Jazz-konservatorion kurssivaatimuksia. Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista opinnoista arvosanoineen. Musiikkiopistotason päättötodistus on samalla todistus koko musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. 10.1 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muualla suoritetut opinnot hyväksytään musiikkikoulun opinnoiksi, mikäli niiden tavoitteet, sisällöt ja arviointi ovat yhteneviä Töölön musiikkikoulun opetussuunnitelman kanssa. Päättösuorituksiksi hyväksytään ainoastaan sellaisia suorituksia, jotka on suoritettu taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelmaa noudattavissa oppilaitoksissa. Hyväksiluvuista päättää rehtori. Hyväksytty Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa 24.3.2015.