PERHE- JA PERINTÖOIKEUS Itä-Suomen yliopisto Kevät 2011 Lehtori, VT Heidi Théman, PKAMK, heidi.theman@pkamk.fi Perhe- ja perintöoikeuden jaottelua Lapsioikeus Nimioikeus Edunvalvonta- eli holhousoikeus Avioliitto-oikeus Perintöoikeus o testamenttioikeus Kansainvälinen perhe- ja perintöoikeus Oikeuslähdehierarkia Perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet Euroopan ihmisoikeussopimus, 8 artikla YKn lapsen oikeuksien yleissopimus Suomen perustuslaki: 6 Yhdenvertaisuus Lait Asetukset Lakien esityöt Oikeuskäytäntö Oikeuskirjallisuus 1
I AVIOLIITON OIKEUS- VAIKUTUKSET Henkilöoikeudelliset oikeusvaikutukset? AL 2 : Puolisot ovat keskenään yhdenvertaiset. Heidän tulee avioliitossa osoittaa keskinäistä luottamusta sekä yhteisesti toimia perheen hyväksi. Kummallakin puolisolla on oikeus itse päättää osallistumisestaan ansiotyöhön sekä yhteiskunnalliseen ja muuhun toimintaan perheen ulkopuolella. AL 20.1 : Perheessä esiintyvät ristiriidat ja oikeudelliset asiat on pyrittävä ensisijassa selvittämään asianosaisten välisissä neuvotteluissa ja ratkaisemaan sopimuksilla. I.1. Elatusvelvollisuus AL 46.1-2 : Kummankin pson tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin hlökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen. Psolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai TIn päätöksellä. 2
Edellytykset TIssa: -pso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai -psot asuvat erillään. Myös taannehtivasti enintään 1 vuodelta. Ulottuvuus: Vihkiminen ALn päättyminen -ae. tai kuolema Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Vrt. elatusvelvollisuus avioeron jälkeen AL 48.1 : Kun tuomitaan avioeroon ja pson katsotaan tarvitsevan elatusapua, TI voi velvoittaa toisen pson suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi. Toistaiseksi tai määräajaksi. Myös kertakaikkisena. Raukeaa, jos pso menee uuteen avioliittoon. KKO 2010:3 Kysymys ulkomaalaissyntyisen, heikon suomen kielen taidon omaavan ja ammattikoulutusta vailla olevan puolison oikeudesta elatusapuun noin 10 vuotta kestäneen avioliiton päättymisen jälkeen. (Ään.) -KKO velvoitti toisen pson suorittamaan elatusapua 3 vuoden ajan 300 /kk. 3
I.2. Oikeus tehdä sopimuksia AL 33 : Avioliitto ei rajoita pson oikeutta tehdä sopimuksia, mikäli 2 luvussa ei toisin säädetä, eikä myöskään hänen oikeuttaan esiintyä kantajana ja vastaajana. Psot saavat tehdä sopimuksia myös keskenään, kuitenkin ottaen huomioon, mitä 3 luvussa sanotaan. I.3. Omaisuuden erillisyyden periaate AL 34 : Se omaisuus, mikä psolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa. AL 38-39 :t Vallinnanrajoitussäännökset AL 40a Lahjan palautus I.4. Velkojen erillisyysperiaate AL 52 : Kumpikin pso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana. Velasta, jonka jompikumpi pso on tehnyt perheen elatusta varten, vastaavat kuitenkin psot kumpikin omasta ja toisensa psta. Mitä 2 mom:ssa sanotaan, älköön sovellettako rahalainaan, jonka toinen pso on ottanut, älköönkä myöskään, milloin velkoja on tietänyt, että psot välien rikkoutumisen vuoksi asuvat erillään. AL 53 Yhteisvastuu yhteisestä velasta 4
I.5. AVIO-OIKEUS AL 35.1 : Kumpaisellakin psolla on aviooikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt pso ja kuolleen pson perilliset taikka kumpikin pso ½ psoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään. Ajallinen ulottuvuus: -alkaa vihkimisestä -taannehtiva vaikutus: koskee kaikkea omaisuutta riippumatta siitä, milloin ja miten se on saatu. -päättyy: omaisuus saatu ositusperusteen syntyhetken jälkeen AL 90.1 Poikkeus: Jos ae-asia raukeaa sen vuoksi, että kumpikaan osapuolista ei hae avioeroa, avio-oikeusyhteys jatkuu normaalisti. (AL 90.2 ) 2. poikkeus: Jos ositus toimitetaan (avio-oikeusyhteys siis katkeaa), avio-oikeutta ei ole, ellei ae-sopimuksella toisin määrätä. (AL 107a ) Huom! Ositusperuste säilyy ennallaan, vaikka al. päättyisi kuolemaan ae-asian vireilletulon jälkeen. -sovittelulla (AL 103b.2 2-kohta) voidaan vaikuttaa aviooikeusyhteyden ulottuvuuteen Poissulkeminen AL 35.2 : -avioehtosopimus -testamentti tai lahjakirja Huom! Muotomääräys AL 66! Huom! Ei mahdollista vastikkeellisissa saannoissa! -surrogaatti/tuotto Puolisot eivät ole sidottuja lahjakirjassa tai testamentissa olevaan määräykseen. -velkojat kuitenkin huomioitava AL 104, TakSL 9 Avio-oikeuden poistaminen konkurssin johdosta AL 35.4 5
Suoraan lain nojalla avio-oikeudesta vapaa omaisuus AL 35.3 -esimerkiksi tekijänoikeus -ae-sopimuksella ei voida muuttaa omaisuuden luonnetta -surrogaattiperiaatetta ei noudateta Avio-oikeus realisoituu osituksessa. II AVIOEHTOSOPIMUS AL 41.1 : Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai psot määrätä, että aviooikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että psolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn ae-sopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta. Mitkä ovat sallittuja ehtoja? KKO 2000:100 AL 35.2 -surrogaatti. VO VO -tuotto. Pääsäännön mukaan vo:n tuotto ao-omaisuutta. Määrämuotoinen sopimus. AL 42 ja 66 Rekisteröinti -edellytys voimaantulolle -maistraatti 6
III OSITUS 1. Ositusperuste 2. Omaisuus- ja velkaluettelon laatiminen 2.1. Omistusoikeuden selvittäminen -lähtökohtana nimiperiaate -MK 10:1, 13:4 -rahoitus saatava, ei omistus -fidusiaari- eli luottamusperiaate -näytettävä: yhteishankinnan tarkoitus -AL 89. Irtain omaisuus, josta ei tiedetä kenelle se kuuluu -AL 65. Puolison henkilökohtaiset esineet 2.2. Avio-oikeuden alaisen ja siitä vapaan omaisuuden toteaminen 2.3. Velkojen kirjaaminen ja selvittäminen 3. Osituslaskelma -avio-osan määrääminen laskennallisesti -avio-oikeus = pson oikeus toisen pson omaisuuteen ositusperusteen synnyttyä -AL 99 -omaisuuden arvostaminen: Sovittavissa Käypä arvo = todennäköinen myyntihinta Ositushetken mukaiseen arvoon -velat Velkojen kattaminen laskennallisesti -ositusperusteen syntyhetken mukaisesti po. + korot Jäämistöositus AL 87 -velkavastuu PK 21:6 Puolisoiden yhteinen velka AL 88.1 Takausvelka -onko realisoitunut? Kattamisjärjestys -pääsääntö: avio-oikeuden alaisella omaisuudella -poikkeuksia: AL 99.2-3, 102 -nollasääntö -sovelletaan, kun pso ylivelkainen 7
-ennallistamis- eli restituutioperiaate =alihintaan luovutetun omaisuuden laskennallinen huomioon ottaminen osituksessa -ositettavan omaisuuden tuotto =ositettavaa -lahjanlupaus AL 40a.3 -päältä päin erottaminen AL 91 4. Tasinko -AL 100, AL 103 -turvaamistoimet OK 7:2-3 -lesken tasinkoprivilegi AL 103.2 -ositusperusteesta riippumatta -ei sovellettavissa PK 3 luvun mukaisissa tilanteissa -lesken otto-oikeus AL 103a -AL 59 -AL 103.1 tasinkoa maksava päättää Tasingon suorittaminen: a. rahaa b. ao-omaisuutta c. vo-omaisuutta osapuolten suostumuksella d. vo-omaisuutta, jos ao-omaisuus ei riitä tasingon maksuun e. jos varoja ei ole jää velaksi f. jos ei muita mahdollisuuksia, yhteisomistussuhteen perustaminen g. pesänjakaja voi pyytää TIlta myyntilupaa PK 23:8 Erääntyy: kun ositus on toimitettu (lainvoim. ei vaikuta) 8
5. Ositusmenettely -ei määräaikaa Poikkeus: Ositusvaateen vanhentuminen passiviteetin perusteella Kts. KKO 2001:56 -jäämistöositus: oikeus vaatia ositusta jokaisella kp:n osakkaalla erikseen -AL 98 PK a. Sopimusositus PK 23:3.1 b. Toimitusositus PK 23:3.2 ja 23:4 -pesänjakaja -ositusmenettely PK 23:7.1 Pyrkimys sovintoon Informointivelvollisuus Keskittämisperiaate laaja toimivalta KKO 1979 II 125 ja 1999:58 Ratkaisupakko Myyntilupa PK 23:8.2 Kts. KKO 2002:121 Osituksen moite. Kanneaika 6 kk. 6. Osituksen muoto -PK 23:9 a. Sopimusositus b. Toimitusositus + mahd. hyväksymisklausuuli Kts. KKO 1995:34 9
7. Omaisuuden vallinta -ennen kuin ositus on toimitettu, kummankin pson tulee vallita ao-omaisuuttaan niin, ettei se aiheettomasti vähene toisen pson vahingoksi -vallinnanrajoitukset (AL 38-39 ) jatkuvat entisessä laajuudessaan siihen saakka kunnes ositus on toimitettu. Vaikka psot olisivat muuttaneet välien rikkoutumisen vuoksi pysyvästi erilleen. -AL päättyi kuolemaan AL 86 Leskellä tilivelvollisuus PK 3:1 vallinta yksin leskellä PK 3:1a PK 12:2-9 PK 18 ja 19 luvut Lesken osakkuus kp:ssä PK 18:1 8. Keskinäiset takautumis- ja muut saatavat ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamishetken väliseltä ajalta -esim. toinen pso maksanut yksin yhteistä velkaa. 9. Avio-osan täydentäminen -AL 40a. Lahjan/sen arvon palauttam. 10
10. Yhteisen omaisuuden jakaminen AL 85.3. Ei lunastusvelvollisuutta. 11. Vastikkeet 12. Omaisuuden erottelu AL 85.2 osituksen sijasta omaisuuden erottelu IV OSITUKSEN SOVITTELU -vaikuttaa tasingon suuruuteen -minkälaiseen tulokseen normaali ositus/erottelu johtaisi? -velkojien oikeutta ei voi loukata -tarpeellisuus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti (kokonaisharkinta) Yleiset edellytykset: -jos ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen, tai siihen, että -toinen toinen pso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Erityisesti huomioitava: -avioliiton kestoaika -puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä raha- että muu panos -muut e.m. syihin verrattavat, puolisoiden taloutta koskevat seikat esim. pson vastikkeeton saanto AL 103b soveltuu myös jäämistöosituksiin. 11
Sovittelutavat: a) tasinko-oikeuden rajoitus b) ao-omaisuuden käsitteleminen vo-omaisuutena -omaisuus voi olla b.1. ansaittua/saatua psoiden asuessa erillään, b.2. psolla avioliittoon mentäessä ollutta, tai b.3. avioliiton aikana perintönä, testamentilla tai lahjana saatua. c) avioehtosopimuksella vo-omaisuudeksi määrätyn omaisuuden käsitteleminen ao-omaisuutena. AL 103b.3 -osituksen moite PK 23:10/osituksen sovittelu OikTL 12