PERHE, PERINTÖ JA VEROTUS - Käytännön kurssi. Antti Kolehmainen Niko Svensk

Transkriptio

1 PERHE, PERINTÖ JA VEROTUS - Käytännön kurssi Antti Kolehmainen Niko Svensk

2 Aluksi - Yleistä - Perhe- ja jäämistöoikeus on jokaisen lakimiehen perusjuridiikkaa ja tämä alan perusperiaatteiden sekä siihen liittyvien oikeustoimiin verovaikutusten ymmärtäminen on tarpeen kaikille lakimiehille Näitä asioita kysytään juristeilta kaikista useimmin - Jokainen meistä kuolee ja lähes jokainen meistä on jossain vaiheessa avio- /avoliitossa ja useimmilla on myös lapsia. - Perhe- ja perintöoikeus on mm. asianajajilla sekä pankkilakimiehillä tärkein tai lähes tärkein oikeudenala (asianajajilla ainoastaan rikosjuttuja keskimäärin enemmän laskutuksesta). - Näkökulma kurssin asioihin lähinnä asiakasta / tuttavaa avustavan henkilön (asianajaja / veroneuvoja).

3 Aluksi Yleistä Olennaista oppia ymmärtämään käytännön lakiasioiden hoitamiseen kuuluvat yleiset ongelmat ja juridinen ajattelutapa Käytännön tekniikka vanhenevaa käsityötaitoa Rutinoitumisen vaara (mikään ei ole uutta): näköalat häviävät asiayhteydet katoavat Käytännön lakiasioiden hoitamisen ehdoton edellytys: - Kunkin oikeudenalan perusperiaatteiden, yleisten oppien hallitseminen Käytännössä suurin ongelma ei ole normin sisältö (= sen soveltaminen), vaan sen löytyminen (=mitä normia sovelletaan) - Kysymys on ongelman systemaattisen paikan löytymisestä Juuri systematiikan ymmärtäminen on lakimiehen osaamista - Erottaa lakimiehen muista juridisten ongelmien parissa puuhastelevista

4 Aluksi Yleistä Aluksi käytännön lakiasioiden hoitamisessa on ongelmana se, että ei osata soveltaa tietoja arkirutiineihin. Tämä vaihe ei yleensä kestä kauan. Kun rutiinit on oppinut, seuraa rutinoitumisen vaara. Pääosa tehtävistä hoidetaan rutiinilla, jolloin vaarana on, että kaikkia asioita pidetään rutiineina. Tällaisella asenteella häviää kyky nähdä ongelmia sekä ratkaisuja päämiehen auttamiseksi Rutinoitumista tylsistyttävää vaikutusta vastaan tulee ponnistella opiskelemalla jatkuvasti esim. seuraamalla juridisia aikakausijulkaisuja / kirjallisuutta / osallistumalla lakimiesten jatkokoulutukseen / palaamalla säännöllisesti perusoppikirjojen pariin.

5 Esimerkki -ongelman ratkeaminen systemaattisin perustein M ja V olivat olleet avioliitossa, V ensimmäisessä ja M toisessa. Avioliitto oli lapseton, mutta M:llä oli ensimmäisestä avioliitosta poika A, joka oli kuollut Lisäksi M:llä oli kaksi veljeä B ja C. M oli kuollut Pesä oli ollut jakamatta. V oli 90-vuotias ja hänen lähimmät sukulaisensa olivat serkkuja. V halusi, että hänen omaisuutensa menee hänen kuolemansa jälkeen B:lle ja C:lle. Oikeustieteen opiskelija O halusi varmistaa olevansa oikeassa. Hänen mielestään testamenttia ei tarvita, koska PK 3:1.3 ratkaisee tilanteen. - PK 3:1.3: Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. - PK 3:1.2: Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille. PK 3:1 soveltui tilanteeseen vain NÄENNÄISESTI

6 Esimerkki -ongelman ratkeaminen systemaattisin perustein Todellisuudessa tilanteeseen ei sovelleta lainkaan PK 3 lukua (ehkä PK 3:1a:ta lukuun ottamatta). Kun M kuoli, hänellä oli rintaperillinen A. M:n kuollessa A peri M:n PK 2 luvun säännösten perusteella. PK 3:1.3 ei sovellu tapaukseen. Se olisi soveltunut, jos V olisi perinyt M:n. Näennäisesti sanasta sanaan tapaukseen soveltuva PK 3:1.3 oli nyt väärä normi. Vaikka M:n kuolinpesä oli jakamatta, se ei muuta V:n asemaa. V:n asema on AVIOPUOLISON asema, eikä perillisen asema. M:n osuus pesästä menee A:n kautta A:n perillisille PK 2 luvun säännösten nojalla. V:n osuus pesästä menee ilman testamenttia valtiolle. Jotta B ja C saisivat V:n jäämistön, V:n on tehtävä testamentti heidän hyväkseen.

7 YLEISIÄ NEUVOJA ASIAKIRJAN LAATIJALLE 1. Otsikko tai muu aloitus: - Ole systemaattinen = lakimies - Käytä asiakirjoista niiden juridisia termejä - Riitatilanteissa papereitasi lukevat muut juristit, joiden ajattelu on juridista ja systemaattista - Toisaalta paperit tehdään myös päämiehelle, jonka sielunrauha on muistettava = hänenkin olisi ymmärrettävä asia joskus syytä laatia asiakirja tämän vuoksi esim. hieman monisanaisemmin. 2. Sopijapuolet - Ole tarkka: käytä asianosaisten täydellisiä nimiä - Tarkista aina tuntemattomien henkilöllisyys 3. Sisältö: - Kirjoita vain, mitä ymmärrät. Muista, että sopimuksen tulkintaa tai pätevyyttä koskevassa riidassa sinulta saatetaan kysyä jokaisen sanan (ja välimerkin) merkitystä. - Pelkää aina pahinta = tekemäsi sopimuksen tulkinnasta riidellään aina KKO:n saakka - Ole systemaattinen: käytä lain termejä ja käytä niitä johdonmukaisesti. - Muista, että kirjoitat muille: muiden pitää ymmärtää, mitä tarkoitat. Älä pelkää monisanaisuutta. 4. Muista roolisi: - Asiakirjat laaditaan niin, että ne varmasti pitävät. - Ei pidä tehdä epävarmoja kokeiluja. - Lainopillisen kirjallisuuden suosittelemat uudet tulkinnat on syytä osata silloin, kun on jo köntsät housuissa eli vahinko on jo tapahtunut ja joko virittelet kannetta tai olet siihen vastaamassa. Päämiestä kiinnostaa vain, että laatimasi asiakirja on lainmukainen eli se pitää eikä siitä riidellä.

8 YLEISIÄ NEUVOJA ASIAKIRJAN LAATIJALLE Jälkihoito: Aroissa tai epäilyttävissä tilanteissa tee aina itsellesi muistio seuraavista asioista: 1. Henkilöllisyyden toteaminen. 2. Arviosi henkilön oikeustoimikelpoisuudesta (erityisesti testamentti tapauksissa). 3. Arviosi siitä, tiesikö osapuoli, mitä teki. 4. Sopimuksen tavoitteet 5. Miten asiaa harkittiin; tulipalokiire / rauhallinen vaihtoehtojen punninta 6. Jälkikäteiset kontaktit 7. Kuka maksoi laskun

9 Avoliitto AL:a sovelletaan vain sellaisiin parisuhteisiin, joissa puolisot ovat avioituneet (sekä rekisteröityihin parisuhteisiin) AL:a ei sovelleta edes analogisesti avoliittoihin I Omistuskysymykset a) Yhteishankinta: kummankin kumppanin nimiin omistusosuuksista sopien b) Korjaavat sopimukset: Ulkopuolisia sekä verottajaa varten on pystyttävä näyttämään toteen sopimusten perusteet. On otettava huomioon, merkitseekö korjaava sopimus lahjaa. Jos päädytään lahjaan, on muistettava lahjanlupauslain 6 :n irtainta omaisuutta koskeva ilmoitusvelvollisuus (ilmoitus maistraatille) Mahdolliset veroseuraamukset. c) Avoliiton purkauduttua on osattava ajaa oikeata kannetta 1. AvoL 8 :n mukainen hyvitys 2. Perusteettoman edun palauttaminen (yleensä parempi kanne kuin vaatimus osaomistuksen vahvistamisesta: KKO 1988:27,28 ja 85 tms. II Asumiskysymykset a) Omistusasunto - Yhdessä omistettu yhteisomistuslain mukainen yhteisomistuksen purku - Toisen yksin omistama hallinnanhäätö b) Vuokra-asunto kumpi enemmän tarvitsee asuntoa, saa jatkaa vuokrasuhdetta (AsHVL 48 ).

10 AVIOEHTOSOPIMUS 1. Tavoitteet: - Avioehtosopimus on vain jakosopimus sillä on oikeusvaikutuksia vain avioliiton purkautuessa osituksessa, mutta ei liiton jatkuessa - Sopimuksen tavoitteena omaisuuden irrottaminen puolittamisperiaatteen piiristä - Selvitetään puolisoiden omaisuus ja sopimuksen vaikutus - Muista asianajajien tapaohjeiden 6.1 Esteellisyys samassa asiassa Asianajaja ei saa ottaa vastaan tehtävää samassa asiassa 2 / useammalta asiakkaalta, jos asiakkaiden edut tai oikeudet asiassa ovat ristiriitaiset tai eturistiriidan mahdollisuus on ilmeinen. Asianajaja saa kuitenkin ottaa vastaan sopimuksen laatimista koskevan tai sovittelijan tehtävän 2 / useammalta asiakkaalta, vaikka asiakkailla olisi vastakkaisia intressejä, jos kaikki kyseiset asiakkaat pyytävät häntä antamaan apuaan. Tällaisessa tapauksessa asianajaja on velvollinen ottamaan huomioon kaikkien asiakkaiden edut tasapuolisesti eikä hän saa avustaa heistä ketään, jos asiasta syntyy myöhemmin riita.

11 AVIOEHTOSOPIMUS 2. Sisältö: AL 41.1 : että ao:ta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla on tai jonka hän myöhemmin saa a) A:lla ei ao:ta - Mihinkään B:n omaisuuteen - Tiettyyn B:n omaisuuteen b) B:llä ei ole ao:ta - Mihinkään A:n omaisuuteen - Tiettyyn A:n omaisuuteen c) Kummallakaan ei ole ao:ta - Mihinkään toisen omaisuuteen - Tiettyyn toisen omaisuuteen d) Aikaisemmin tehty avioehtosopimus peruutetaan joko kokonaan tai osittain Muista AL 35.2 :n legaaliset presumptiot: - Surrogaatti saa aikaisemman omaisuuden luonteen - Tuotto ei saa pääesineen luonnetta

12 AVIOEHTOSOPIMUS e) Omaisuuden yksilöinti: - esine: Suontauksen tila R:no 11:220 Kuopion kaupungin Haminalahden kylässä / kiinteistötunnus: Omaisuuslaji: kiinteistöt - Saannon perusteella: lahjana / perintönä / testamentilla saadut taikka edelliset tietyltä (tietyiltä) henkilöltä saatuina - Suhteellisena osuutena: ½, 50 prosenttiin toisen puolison omaisuutta, kiinteistöjä tms. f) Muoto: - Säännökset hajallaan: AL 66, AL 42 ja AL 44.1 g) Voimaantulo - Vasta, kun sopimus rekisteröity TI:ssa (AL 44.1 ). - Riidaton hakemusasia Laki maistraattien eräistä henkilörekistereistä: 2. luku: Avioehtoasiain rekisteri h) Ajankohta: Ennen avioliittoa tai sen aikana ennen avioeron vireille tulemista i) Asiakirjat: - Originaalisopimus j) Peruuttaminen: - Uudella sopimuksella: Noudattaen samoja muotomääräyksiä kuin laatimisessa. Huom. muista rekisteröinti

13 AVIOEHTOSOPIMUS KKO 2000:100: Puolisot oli tuomittu avioeroon. Puolisoiden välisessä avioehtosopimuksessa oli sovittu, että avioliiton purkautuessa avioeron vuoksi kummallakaan puolisolla ei ollut aviooikeutta toisen omaisuuteen ja että avioliiton purkautuessa toisen puolison kuoleman johdosta leskellä oli avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen. Avioehtosopimus katsottiin päteväksi. (Ään.) - AL 41 :n sanamuoto ei tyhjentävä

14 AVIOEHTOSOPIMUS - Tehtävä Laadi avioehtosopimus M:lle ja V:lle (keksi itse nimet). Toimeksianto: - Aviopuolisot haluavat, että avioerotapauksissa kumpikin puoliso saa pitää itsellään kaiken oman omaisuutensa eikä kummankaan tarvitse maksaa toisilleen tasinkoa. - Jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, avioehtosopimus ei saa huonontaa eloonjääneen puolison asemaa Asiakirjan laatimisen lisäksi selvitä, miten / missä viranomaisessa saatat avioehtosopimuksen voimaan

15 Harjoitustehtävä Puolisot M ja V ovat tehneet avioehtosopimuksen, jolla kummankin avio-oikeus on suljettu pois toisen omaisuudesta. Puolisot omistavat asunto-osakkeet puoliksi M omistaa liikeyrityksen V omistaa kesämökin jonka hän on perinyt vanhemmiltaan. V:n vanhemmat olivat tehneet testamentin, jossa he olivat määränneet, että V:n aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta vanhemmilta perittyyn omaisuuteen Puolisot tulevat tänään luoksesi ja kertovat, että he ovat päässeet sopimukseen siitä, että V:llä on avio-oikeus M:n yritykseen, koska V on työskennellyt yrityksen hyväksi vuodesta 2003 lähtien. Laadi tarvittavat asiakirja(t) sekä selitä, miten ne tulevat voimaan.

16 Sopimus vastaisen avioeron varalta Muista asianajajien tapaohje 7.2. Sovintotarjoukseen vetoaminen: Asianajaja ei saa sopimusneuvotteluiden ulkopuolella ilman vastapuolen suostumusta vedota vastapuolen tekemään sovintotarjoukseen. Sopimus- neuvottelutarjouksilla et häviä mitään. Tavoite: Kokonaisratkaisu kaikista oikeudellisista kysymyksistä niin että niistä ei synny oikeudellista epävarmuutta Sopimisen edut: Nopeus, oikeusvarmuus (vrt. AL 103 b ), ja halpuus Sopimisen haitat: Joudutaanko tinkimään omista laillisista eduista ja oikeuksista? - Usein kuviteltuja - Useimmiten päämiehellesi on tärkeintä päästä asiasta eroon

17 Sopimus vastaisen avioeron varalta Sisältö: - Tunnistetiedot: sopimuksen nimi, sopijapuolet - Eron hakeminen: muista molemmat hakemukset (myös hakemus harkinta-ajan jälkeen) - Eron liitännäiskysymykset: lasten huolto ja tapaaminen, lasten elatus (puolison elatus), yhteiselämän lopettaminen, yhteiselämän lopettaminen, huoneenvuokrasuhteet - Ositussopimus: omaisuus- ja velkakysymykset - Loppuklausuuli: Avioeromme tultua vireille Joensuun käräjäoikeudessa vahvistamme tähän sopimukseen sisältyvän ositussopimuksen lopulliseksi ositukseksi välillämme ja sitoudumme olemaan sitä moittimatta. Joensuussa Allekirjoitukset ja todistajat AL 98 viittaus PK 23:9.1:een, jossa ilmaistaan: Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi

18 Sopimus vastaisen avioeron varalta Laadi sopimus vastaisen avioeron varalta tilanteessa, jossa M ja V ovat eromassa, puolisoilla on 2 yhteistä lasta A ja B (keksi kaikille nimet). A on 2 ja B on 4-vuoden ikäinen. M ja V asuvat vuokra-asunnossa. Laadi sopimus (kokonaisratkaisu), joka kattaa myös kaikki tarpeelliset liitännäiskysymykset siten, että niistä ei jää oikeudellista epävarmuutta. keksi puolisoiden omaisuus ja velat

19 Sopimus vastaisen avioeron varalta Jälkihoito; sopimuksen täytäntöönpano - Erohakemus oikeudelle - Erillinen huolto- ja elatussopimus sekä niiden vahvistaminen (vanhemmat voivat tehdä sopimuksen elatusavusta lastenvalvojan luona, joka vahvistaa sopimuksen). - Ositussopimuksen vahvistaminen (sopimus)ositukseksi - Osituksen täytäntöönpano: 1. Erilliset siirtokirjat: moottoriajoneuvot tms. 2. Osakekirjojen siirrot 3. Rekisteröinnit (osakerekisterit, lainhuuto, arvo-osuustilien muutokset) 4. Velkavastuusta vapauttaminen, vuokranantajat -Puolisoiden välille ei kannata jättää mitään yhteisiä asioita. Näin autat itseäsi ja puolisoita: Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä.

20 OSITUS - Toimitusositus 3 tärkeätä osattavaa asiaa, jotta voi toimia pesänjakajana tai avustaa menestyksellisesti päämiestä osituksessa: 1. Mitkä varat ja velat otetaan mukaan osituslaskelmaan. - Ositusperusteen syntyhetkellä (avioerohakemuksen jättäminen / kuolinhetki) *olevat varat (ei ositusperusteen syntyhetken jälkeen ansaittua / perintönä, testamentilla tai lahjana saatua) 2. Mikä on varojen ja velkojen arvo 3. Sovitellaanko ositusta vai ei

21 OSITUS - Toimitusositus Ositettavat varat ja velat = erohakemuksen jättäminen, esim Varojen arvon määritys = pesänjakajan päätös, esim Surrogaatti ja tuotto saakka Vallinnanrajoitukset saakka

22 OSITUS - Toimitusositus Pesänjakajan P(J) tehtävät toimitusosituksessa 1. Tarkistettava, että PJmääräys lainvoimainen. PJ:n toimivalta alkaa vasta päätöksen lainvoimaistumisesta, mutta pesänselvittäjän toimivalta alkaa jo määräyksen antamisesta. 2. Neuvottele sopiva käsittelypäivä puolisoiden asiamiesten kanssa. 3. Kutsu puolisot saantitodistuskirjein toimitukseen. 4. Johda puhetta yhden miehen tuomioistuimessa : - Asianosaisilla on toimituksessa väittämis- ja todistustaakka. Sinun on kuitenkin selvitettävä materiaalisella prosessinjohdolla (=kyselyoikeudella) osituksen perusseikat: puolisoiden varat ja velat - Toimituksessa voidaan kuulla todistajia, mutta ilman valaa ja sanktioita - Pesänjakaja on puolueeton tuomari, jonka tehtäviin ei kuulu puolisoiden eikä varsinkaan heidän asiamiestensä avustaminen 5. Pidä pöytäkirjaa, mielellään sanelemalla sen nauhalle kokouksessa. Näin asianosaiset voivat kontrolloida sen, mitä pöytäkirjaat ja että olet sen ymmärtänyt 6. Ennen lopullista ratkaisua sinun on tehtävä ositusehdotus - Et saa omaisuuden myyntilupaa, jos et näytä, että olet tosissasi yrittänyt saada aikaan sovinnollisen osituksen 7. Tehtävä osituskirja. Perustele kaikki riidanalaisista kysymyksistä antamasi ratkaisut. Myös arvomäärityskysymyksistä antamasi ratkaisut (osituksen olennaisimpia asioita; näistä jakaja voinee oma-aloitteisesti hankkia asiantuntija-arvioita). 8. Huolehdittava tasingon luovuttamisen täytäntöönpanosta. Rahatasinko voidaan suorittaa vain toimituksessa täysin riippumatta siitä, ovatko puolisot yksimielisiä ja koska ositus saa lainvoiman. Myös muu tasinko luovutetaan viimeisessä toimituskokouksessa, jolloin lopullinen ositus suoritetaan. Muun omaisuuden osalta jakajalla ei ole pakkokeinoja. Tavoite on, ettei osapuolten tarvitse hakea ositusratkaisun täytäntöönpanoa toimituksen ulkopuolisesta instanssista.

23 OSITUS - Toimitusositus OSITUSKIRJA PESÄNJAKAJANA TOIMITIN SEURAAVAN OSITUKSEN AIKA klo PAIKKA PUOLISOT Lakiasiantoimisto Antti Kolehmainen Oy Juho Rissasen katu Kuopio Kuopiosta olevat: 1. liikemies Aki Seppä 2. psykologi Anu Seppä PESÄNJAKAJA Pohjois-Savon käräjäoikeus oli julistamallaan lainvoimaisella päätöksellä määrännyt minut toimittamaan osituksen Aki Sepän ja Anu Sepän välillä. OSITUSPERUSTE Ositusperusteena oli puolisoiden välillä vireille tullut avioero.

24 OSITUS - Toimitusositus TOIMITUKSEN PERUSTEENA OLEVAT ASIAKIRJAT Osituksen toimittamiseksi olin pitänyt toimituskokoukset ja Lisäksi olin suorittanut irtaimiston katselmuksen Toimituksen perusteena oli toimituskokousten pöytäkirjat. AVIO-OIKEUS JA OSITUKSEN SOVITTELU Puolisot olivat allekirjoittaneet avioehtosopimuksen , jonka mukaan Tällä avioehtosopimuksella määrätään, ettei miehelläni Aki Sepällä ole avio-oikeutta minun vanhemmiltani lahjana, perintönä jo tulleeseen tai myöhemmin tulevaan omaisuuteen eikä myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon. Muutoin puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Osituksessa Aki Seppä on väittänyt, että avioehtosopimus on pätemätön Aki Sepän erehtymisen ja Anu Sepän kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn perusteella. Toissijaisesti Aki Seppä on vaatinut, että pesänjakaja sovittelee ositusta AL 103b :n perusteella niin, että se omaisuus, jonka Anu on saanut perintönä isältään Tuomolta, katsotaan kokonaan omaisuudeksi, johon Akilla on avio-oikeus

25 OSITUS - Toimitusositus Katson, että Aki ei ole toimituksessa esittänyt riittävää selvitystä avioehtosopimuksen pätemättömyysperusteesta, joten olen hylännyt vaatimuksen avioehtosopimuksen pätemättömyydestä. Niin ikää olen hylännyt Akin vaatimuksen osituksen sovittelusta, koska sovittelua vastaan puhuvat seikat ovat painavampia kuin sovittelua puoltavat seikat. Ratkaisuani olen perustellut näistä kysymyksistä antamassani osaratkaisussa (toimituskokouspöytäkirja liite 2); osaratkaisun tekemisen jälkeen asiaan vaikuttavista seikoista ei ole esitetty lisäselvitystä. OSITUSLASKELMA Tämän jälkeen tein seuraavan osituslaskelma (laskelma erillisenä)

26 OSITUS - Toimitusositus OSITUSLASKELMAN PERUSTEISTA - Talletukset perustuvat toimituksessa esitettyyn asiakirjaselvitykseen. - Koti-irtaimiston ja muun irtaimiston arvo perustuu tekemässäni katselmuksessa päätymääni arvoon. - Kiinteistön arvo perustuu asiassa esitettyihin arviolausuntoihin ( liite 4 ja liite 5). Arviolausunnot Kuopion SKV Oy:n euroa ja Huoneistokeskuksen ovat samansuuntaiset ja ne vastaavat myös pesänjakajan käsitystä. Olen myös itse tutustunut kiinteistöön Auton arvo perustuu toimituksessa esitettyyn selvitykseen ( liite 10) ja puhelinkyselyihin eri autoliikkeisiin. REAALINEN OSITUS; TASINGON SUORITTAMINEN Toimituskokouksessa oli ilmoittanut Aki Sepälle osituslaskelman mukaisen lopullisen tasingon määrän euroa, jonka hän on velvollinen suorittamaan Anu Sepälle. Aki ilmoitti toimituskokouksessa halunsa maksaa tasingon rahana. Hyväksyin Aki Sepän esityksen rahatasingosta ja olin ilmoittanut Aki Sepälle, että rahatasinko on suoritettava käteisenä taikka vastaavalla suorituksella tässä lopullisessa toimituksessa. Tämän jälkeen Aki Seppä suoritti tasingon euroa käteissuorituksena Anu Sepälle, joka otti rahat vastaan.

27 OSITUS - Toimitusositus PUOLISON OIKEUS MOITTIA OSITUSTA Puolisolla on oikeus moittia nyt toimittamaani ositusta siten, että hänen tulee nostaa toista puolisoa vastaan osituksen moitekanne siten, että kanne on pantava vireille viimeistään 11. heinäkuuta 2013 oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 :ssä tarkoitetussa tuomioistuimessa. Tavan mukaan pesänjakaja on kutsuttava moiteoikeudenkäyntiin kuultavaksi TOIMITUSKIRJOJEN KAPPALEET Näitä osituskirjoja on laadittu kolme samasanaista kappaletta, yksi kummallekin puolisolle ja yksi pesänjakajalle Näin ositetuksi vakuutan Antti Kolehmainen pesänjakaja

28 TESTAMENTTI - Suunnittelusta A. Testamentin suunnittelusta 1. Selvitä testamentintekijän varat ja niiden tulossa olevat muutokset. Muista, että PK 11:4:n presumtiosäännöksen vuoksi legaattiomaisuuteen ei sovelleta surrogaattiperiaatetta. 2. Selvitä lakimääräinen perimys ja testamentin tarpeellisuus siltä kannalta 3. Testamentintekijän tarkoitus on tietysti yksilöllinen eikä testamentti pidä väkisin tunkea tiettyihin testamenttityyppeihin soveltuvaksi, jos tämä ei vastaa testaattorin tahtoa. Toisaalta testamenttityypeillä: omistusoikeus, rajoitettu omistusoikeus-, käyttöoikeus- ja tuottooikeustestamentit on olemassa melko selvät tulkintasäännöt käyttäminen perusteltua? 4. Erittäin tärkeätä on käydä läpi suunnitellun testamentin veroseuraamukset. Verotus on yksi tärkeimmistä suunnitteluun vaikuttavista. Selvitä, älä painosta päämiestä. Laita testamentintekijä ajattelemaan, onko testamenttityypillä tai veroseikoilla merkitystä. 5. Kuolemisen järjestys ei aina riipi iästä, muista PK 11:6. 6. Sulje pois saajan puolison avio-oikeus. Näin saaja saa mahdollisuuden vedota avio-oikeuden puuttumiseen. Sellaiseen testamenttimääräykseen, jolla omaisuus määrätään VO-omaisuudeksi, ei voi soveltaa AL 103 b :ää. 7. Vaikka testamentti on yleensä tekijänsä viimeinen tahto, joka on vapaasti peruutettavissa koska tahansa, keskinäisen testamentin osalta on kuitenkin voimassa eräänlainen peruuttamattomuusperiaate. Keskinäisen testamentin peruuttaminen ei aina tapahdu ilman oikeusseuraamuksia (ks. PK 10:7).

29 TESTAMENTTI - Suunnittelusta 1. Testamenttiin toimeenpanijamääräys vain, jos tarvitaan selvitys- ja toimeenpanotoimia. 2. Ennakkoperintökysymyksistä (niiden vähentämisestä tai vähentämättä jättämisestä sekä koulutuskustannuksista) voidaan ottaa määräyksiä testamenttiin (PK 6:1-3). 3. Jos RP:tä on tarkoitus sorsia jonkun toisen hyväksi, lakiosan vaatiminen tulee tehdä kannattamattomaksi. Esim. määräys Jos joku RP:mme vaatii lakiosaansa ensin kuollen jälkeen, hän saa eloon jääneen puolison kuoltua ainoastaan lakiosansa. 4. Kun perillinen tehdään perinnöttömäksi testamentilla (PK 15:4.2), on: - Perinnöttömäksi tekeminen perusteltava - Perusteista todistustaakka edunsaajalla, joten perinnöttömäksi tekemisen perusteet on syytä myös dokumentoida - Muista määräys sijaantulosta, sillä PK 15:5:ssä on oma määräys, joka saattaa viedä pohjan pois koko järjestelyltä.

30 TESTAMENTTI - Muototakeista 1. Kaavakokoelman mukaan testamentin tavanomainen todistusklausuuli on seuraavan sisältöinen Varta vasten kutsuttuina ja yhtä aikaa saapuvilla olevina todistamme, että Joensuusta olevat Matti ja Maija Meikäläinen, joiden henkilöllisyyden olemme todenneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä ja vapaasta tahdostaan ilmoittaneet edellä olevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja sen omakätisesti allekirjoittaneet (jos testamentin tekijät tuttuja, kursivoitu osuus: jotka henkilökohtaisesti tunnemme ). 2. Todistusklausuuli ei saa olla rutiinia. Kirjoita vain se, minkä pystyt myöhemmin rehellisesti oikeudessa todistamaan. Jos olet epävarma älä kirjoita klausuulia lainkaan, todista vaan (klausuuli ei kuulu muotoon) 3. Saattaja ja testamentin saaja pois samoista tiloista 4. Testamenttauskelpoisuus ja kyky on syytä kontrolloida. Sinä olet lakimies, et psykologi tai psykiatri. Ole hienovarainen. a) yleinen orientoituminen: tajuaako ajan ja paikan, sukulaisensa ja omaisuutensa, b) ymmärtääkö tekijä testamentin merkityksen. Kysy samaa asiaa eri kysymyksillä siten, että testamentintekijä ei selviä myöntävällä vastauksella: kyllä. Hanki tarvittaessa asiantuntijalausunto testamentin tekijän tuntevalta lääkäriltä testamentintekokelpoisuudesta.

31 TESTAMENTTI - Muototakeista 5. Varaa riittävästi aikaa. Testamentti ei tarvitse tehdä yhdellä kertaa. 6. Kun testamentti on kirjoitettu, anna tekijän vielä rauhassa omissa oloissaan lukea testamentti ennen sen allekirjoittamista. 7. Toinen todistaja huoneeseen (huom. KKO 1985 II 103 ja KKO 1996:102). 8. Jälkihoito. Itselle kopio allekirjoitetusta testamentista, joka arkistoidaan yhdessä laatimasi muistion kanssa. Alkuperäinen kappale tekijälle, jolle kerrotaan säilyttämisen merkitys ja testamentin muuttamistavat

32 TESTAMENTTI - Voimaansaattaminen 1. Testamentin tiedoksiantaminen: ei määräaikaa (muista kuitenkin PK 16:1:n 10 vuoden sääntö, joka on ehdoton). 2. Testamentin moite: 6 kk tiedoksiantamisesta - Tämä kaksiportainen virallinen selvitysmenettely voidaan korvata siten, että perillinen sitovasti luopuu moiteoikeudestaan. Jos kysymyksessä on lakiosaperillinen, tämän tulee lisäksi luopua vaatimasta lakiosaansa. - Tiedoksiantaminen on testamentinsaajan velvollisuus ja yksityinen toimi. Se tapahtuu siten, että perilliselle annetaan todisteellisesti tiedoksi oikeaksi todistettu jäljennös testamentista: a) Oikeaksi todistettu jäljennös: kaksi saajaan nähden esteetöntä todistajaa todistaavt jäljennöksen oikeaksi. Oikeaksi on syytä todistaa varmuuden vuoksi jokainen sivu. b) Tiedoksiantamisen suorittaa haastemies. Hän merkitsee sekä perillisille tulevaan kappaleeseen että saajalle jäävään kappaleeseen tiedoksiantopäivän. - Edellä oleva tiedoksiantaminen on varma tapa, vaikka vähemmät muodollisuudet ehkä mahtuvatkin mahtuvat lain kirjaimeen. Minimejä viistäen toteutettu tiedoksianto ei lisää perillisten luottamusta testamentin aitouteen, joten on syytä olla koettelematta laillisuuden rajoja.

33 TODISTAJIEN KUULEMINEN Välttämätöntä, jos testamentti on suullinen (poikkeuksellista: PK 10:3 tilanteissa). Pätevyyden selvittäminen ja tiedoksiantaminen tapahtuu antamalla perillisille tiedoksi pöytäkirja, jossa todistajat on kuultu. PK 14:4.1:n mukaan tosin riittää, että tiedoksiantaminen toteutetaan antamalla perillisille tiedoksi pelkästään kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä. Tämä provosoi moiteoikeudenkäynteihin, jossa todistajia on kuitenkin pakko kuulla. Testamenttien osalta on olennaista, että tekijän tahto toteutuu mahdollisimman tarkasti. Tämä toteutuu varmimmin silloin, kun testamentti ei ole altis riidoille. Tämä puolestaan saavutetaan seuraavasti: 1. Muotosäännöksiä noudatetaan tarkasti (mieluusti ylivarovaisesti eikä onneen luottaen). Testamenttioikeudessa muotosäännösten merkitys on suurempi kuin yleensä muualla siviilioikeudessa. Niiden laiminlyöminen on usein kohtalokasta. Tärkeätä on, että muotosäännösten noudattaminen koskee sekä testamentin laatimis- että voimaansaattamisvaihetta. 2. Testamenttikanteet pitää eliminoida etukäteen. Se on mahdollista, jos testamentti on lainmukainen, selvä ja yksinkertainen.

34 TESTAMENTTI - esim. KESKINÄINEN TESTAMENTTI TEKIJÄT Matti Meikäläinen (s ) Naavatie Kuopio Maija Meikäläinen (s ) Naavatie Kuopio TESTAMENTTIMÄÄRÄYS Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme viimeisen tahtomme ja testamenttimme olevan, että toisen meistä kuoltua jälkeenjäänyt saa täyden omistusoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen. Meidän molempien kuoltua kaikki omaisuutemme menee täydellä omistusoikeudella tyttärellemme lähihoitaja Minna Meikäläiselle (s ). Hänen aviopuolisollaan ei ole avio-oikeutta meiltä näin siirtyvään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

35 TESTAMENTTI - esim. Kuopiossa 12. päivänä syyskuuta 2012 Matti Meikäläinen Tekninen konsultti, Kuopio Maija Meikäläinen Sairaanhoitaja TODISTUS Varta vasten kutsuttuina ja yhtä aikaa läsnä olevina todistamme, että Matti Meikäläinen ja hänen puolisonsa Maija Meikäläinen, joiden henkilöllisyyden olemme todenneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä sekä vapaasta tahdostaan ilmoittaneet edellä olevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa sekä että he ovat sen omakätisesti allekirjoittaneet. Aika ja paikka edellä mainitut Antti Kolehmainen OTT, Kuopio Riitta Kolehmainen KM, Kuopio

36 TEHTÄVÄ Testamentti n:o 1 Laadi testamentti aviopuolisoille Aku (s ) ja Iines Ankalle (s ). Aku ja Iines haluavat, että toisen heistä kuoltua jälkeenjäänyt puoliso pääsee testamenttimääräysten perusteella niin hyvään taloudelliseen asemaan kuin mahdollista ja jälkeenjääneelle jää myös mahdollisimman suuri valta päättää kaikesta saamastaan omaisuudesta, vaikkapa lahjoittamalla tai testamenttaamalle sen kenelle haluaa. Akulla ja Iineksellä on kolme lasta, Tupu Ankka ( ), Lupu Ankka ( ) ja Hupu Ankka ( ). Aku omistaa: - Metsätila (kiinteistötunnus ), arvo noin euroa - Vacon Oyj:n osakkeita kpl - Talletuksia, arvo noin Henkilöauto, Volvo V 70 vm (Rekisterinumero: EVK 313) arvo noin Iines omistaa: - Kesähuvila (kiinteistötunnus ), arvo noin Talletuksia, arvo noin Lähdekirjallisuus: Kolehmainen-Räbinä: Jäämistösuunnittelu (tai Aarnio-Kangas: Suomen jäämistöoikeus II).

37 TEHTÄVÄ - Testamentti n:o 2 Laadi testamentti edellisen tapauksen (n:o 1) tietojen pohjalta. Tilanne on muuten sama, mutta nyt puolisot haluavat, että eloonjäänyt puoliso ei saa tehdä testamentin perusteella saamastaan omaisuudesta testamenttia, vaan lesken testamentin perusteella ensin kuolleelta puolisolta saama omaisuus menee lesken kuoltua tasaosuuksin puolisoiden yhteisille rintaperillisille. - Lähdekirjallisuus: Kolehmainen-Räbinä: Jäämistösuunnittelu (tai Aarnio-Kangas: Suomen jäämistöoikeus II) Jos ongelmia aineiston saannissa, ota opettajiin

38 TEHTÄVÄ - Testamentti n:o 3 Laadi testamentti tapauksen n:o 1 tietojen pohjalta. Myös nyt puolisot haluavat, että toisen heistä kuoltua jälkeenjäänyt puoliso pääsee testamenttimääräysten perusteella niin hyvään taloudelliseen asemaan kuin mahdollista. Aku ja Iines haluavat kuitenkin ehdottomasti varmistaa sen, että eloonjäänyt puoliso ei hävitä testamentin nojalla saamaansa omaisuutta Tupun, Hupun ja Lupun vahingoksi. - Lähdekirjallisuus: Kolehmainen-Räbinä: Jäämistösuunnittelu (tai Aarnio-Kangas: Suomen jäämistöoikeus II).

39 TEHTÄVÄ - Testamentti n:o 4 Aku Ankka (s ) haluaa tehdä testamentin. Aku on leskimies ja hänellä on kolme lasta, Tupu Ankka ( ), Lupu Ankka ( ) ja Hupu Ankka ( ). Kaikki Akun lapset harjoittavat omilla toiminimillään (T:mi Tupu Ankka, T:mi Lupu Ankka ja T:mi Hupu Ankka) riskipitoista yritystoimintaa. Aku (ja myös hänen poikansa) haluaa varmistaa, että hänen omaisuutensa ei tule menemään hänen lastensa velkojille. Millaisilla testamenttimääräyksillä hän voi päästä tähän tavoitteeseensa. Esittele näitä testamenttimääräyksiä ja laadi yhdestä niistä testamenttiasiakirja. Aku voi luottaa siihen, että lapset eivät tule vaatimaan lakiosiansa kaikista rajoituksista vapaina PK 7:5.1:n mukaisesti. Aku omistaa: - Omakotitalon osoitteessa Ankkalinnantie 13, Ankkalinna (kiinteistötunnus ), arvo noin euroa - Vacon Oyj:n osakkeita kpl - Kesähuvila (kiinteistötunnus ), arvo noin Lähdekirjallisuus: Kolehmainen-Räbinä: Jäämistösuunnittelu (tai Aarnio-Kangas: Suomen jäämistöoikeus II).

40 PERUNKIRJOITUS Muista terminologia: Toimitus on perunkirjoitus ja asiakirja on perukirja 1. Henkilöt - Toimitusvelvollinen PK 20:2.1 on se, joka valitsee toimeenpanijat eli uskotut miehet ja nimittää ilmoittajan - Ilmoittaja on se, joka parhaiten tietää pesän tilan eli varat ja velat. Ilmoittaja ei välttämättä ole sama henkilö kuin toimitusvelvollinen eikä ilmoittajan tarvitse olla pesän osakas (esim. hoitokodin johtaja) - Uskotut miehet ovat julkisen luotettavuuden takuu. Tämä merkitsee seuraavaa: a) Uskottu mies on itsenäinen toimeksiantajaansa eli toimitusvelvolliseen nähden (KKO 1988:93) b) Uskotuilla miehillä ei ole asiassa asiallista ratkaisuvaltaa. He vain ratkaisevat, mitä perukirjaan merkitään ( kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan ) c) Huolehdittava eri intressitahojen oikeudellisista eduista. Ristiriitaiset vaatimukset merkitään samalla todeten, että asia on riidanalainen. Esim. osakkaan saatava pesältä ja ennakkoperintökysymykset. Näitä riidanalaisia kysymyksiä EI perunkirjoituksessa ratkaista. 2. Kutsumisesta - PK 18:1 ei ole sama kuin PK 20:2.2. Perunkirjoitukseen kutsutaan muitakin kuin osakkaita. Leski kutsutaan aina, samoin toissijaiset saajat - Muista riidanalaisuussääntö - Uskottu mies lähettää kutsun toimitusvelvollisen nimissä ja puolesta

41 PERUNKIRJOITUS Varojen arvo - Kysymys siitä, minkä omaisuuden arvon määrittäminen on ongelmallista - Rahan, saatavien, pörssiosakkeiden tms. omaisuuden, jolla on julkinen arvo: ei ongelmia ko. arvo - Kiinteistöt ja asunto-osakkeet: yl % käyvästä arvosta, mutta jos ollaan pian myymässä, joudutaan valitsemaan perintöveron ja myyntivoittoveron välillä. - Arvon määrittämisellä ei juuri muuta merkitystä, koska verotoimisto määrittää omaisuuden usein itsenäisesti omien taulukkojensa mukaisesti Vähennykset: - Tärkeitä: erityisesti syytä muistaa varaukset pesänselvitys- ja jakokustannuksiin sekä perittävän elinajalta määrättäviin tuloveroihin.

42 PERUNKIRJOITUS Muut merkinnät: Onko perittävä antanut eläessään lahjaa tai muuta pesään kuulumatonta omaisuutta, joka olisi otettava huomioon perillisen perintö-, lakiosia tai perintöveroa määritettäessä. Tätä ratkaistaessa otettava huomioon seuraavat säännökset: a) PerVL 16 :Perintöverotusta toimitettaessa pesän varoihin on lisättävä: 1) lahja, joka perintökaaren mukaan on otettava huomioon perinnönjaossa; ja 2) muu lahja, jonka perillinen tai testamentinsaaja on saanut perinnönjättäjältä kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän kuolemaa ja joka ei ole 19 :n 1 tai 2 kohdan nojalla lahjaverosta vapaa. b) PK 7 luku: Ennakkoperintö, suosiolahja, ja testamenttiin rinnastuva lahja kaikki perittävän antamat lahjat c) PK 6:1.2: myös lesken antama lahja voidaan vähentää jo ensin kuolleen puolison jälkeen. Myös lesken antamat ennakkoperinnöiksi katsottavat lahjat on merkittävä.

43 PERUNKIRJOITUS Perukirjan toimittaminen verottajalle: - Perukirja on toimitettava yhtenä kappaleena liitteineen verottajalle (virkatodistukset, ellei perukirjan osakasluetteloa ole vahvistettu maistraatissa tällöin riittää jäljennös rekisteritoimistossa vahvistetusta perukirjasta). - Kun verotus on valmistunut, perintöverotuksen oikeellisuus on syytä tarkistaa. Osakkaita on syytä kehottaa toimittamaan sinulle verottajan tekemät laskelmat ja veroliput, jotta voit tarkistaa perintöverotuksen laillisuuden. Osakasluettelon vahvistaminen: osakasluettelon voi vahvistuttaa Perukirjan osakasluettelon vahvistamista koskeva hakemus voidaan toimittaa mihin tahansa maistraattiin, mutta hakemuksia ei käsitellä kaikissa maistraateissa. Osakasluettelon vahvistaminen tehdään tarvittaessa (esimerkiksi pankkia varten tai jos kuolinpesään sisältyy kiinteistö) ja se helpottaa kuolinpesän asioiden hoitamista. Vahvistetulla osakasluettelolla on julkinen luotettavuus Vahvistamiselle ei ole määräaikaa eikä laki sitä vaadi. Vahvistaminen suoritetaan kuolinpesän osakkaan, lesken, pesänhoitajan, -selvittäjän, -jakajan tai testamentin toimeenpanijan kirjallisesta hakemuksesta alkuperäiseen asiakirjaan tai sen oikeaksi todistettuun jäljennökseen. Hakemukseen on liitettävä myös valtakirja jos muu kuin yllämainittu henkilö on hakijana. Vahvistamisen yhteydessä on esitettävä katkeamaton sukuselvitys perittävästä 15 ikävuodesta kuolinhetkeen asti (myös kuolleet osakkaat). Sukuselvitys esitetään maistraatin tai seurakuntien tätä tarkoitusta varten laatimilla virkatodistuksilla. Lisäksi tarvitaan ns. elossaolotodistukset (mikäli asia ei ilmene sukuselvityksistä) pesänosakkaista, sekä tarvittaessa testamentti, avioehto, osituskirja tai aikaisemmin kuolleen aviopuolison perukirja.