PERHE- JA PERINTÖTÖOIKEUS KL Antti Kolehmainen
|
|
- Aune Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PERHE- JA PERINTÖTÖOIKEUS KL 2014 Antti Kolehmainen
2 Perhe- ja perintöoikeus 1. Parisuhdeoikeus 2. Perintöoikeus 3. Edunvalvontaoikeus 4. Lapsioikeus
3 KURSSIN TAVOITTEET 1. Puolisoiden ja parisuhdekumppaneiden taloudellista suhteita koskevien normien pääpiirteiden ymmärtäminen: A. Avioliitossa ja rekisteröidyssä parisuhteessa - Elatusvelvollisuus avioliitossa - Aviovarallisuusjärjestelmä - Omistusoikeus ja velkasuhteet - Vallintasäännökset - Omaisuuden ositus ja erottelu B. Avoliitossa ja rekisteröimättömässä parisuhteessa - Tunnusmerkistö - Sovellettavat normit
4 KURSSIN TAVOITTEET 2. Perintöoikeuden keskeiset kohdat A Lakimääräinen perimys - Perimysjärjestys ja perimyksen esteet - Perunkirjoitus - Kuolinpesän osakas- ja virallishallinto - Lesken oikeudet - Perillisasemaa koskevat oikeustoimet - Perintökaaren velkavastuujärjestelmä - Rintaperillisen lakiosasuoja - Perinnönjakomenettely
5 KURSSIN TAVOITTEET B. Testamenttioikeus - Testamentin tekeminen - Testamentin peruuttaminen - Testamenttiehdot - Testamentin tulkinta - Testamentin selvitys - Testamenttikanteet
6 KURSSIN TAVOITTEET 3. EDUNVALVONTAOIKEUDEN PÄÄPIIRTEET - Holhoustoimi / muu edunvalvonta - Edunvalvontajärjestelmä - Edunvalvojan asema ja tehtävät - Päämiehen edustaminen oikeustoimissa ja varallisuuden vallinnassa - Maistraatti edunvalvontaviranomaisena 4. LAPSIOIKEUDEN PÄÄPIIRTEET - Opettaa lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori Suvianna Hakalehto-Wainio
7 PARISUHDEOIKEUS A. Rekisteröidyt parisuhteet 1. Avioliitto-oikeus 2. Samaa sukupuolta olevien rekisteröity parisuhde - lähes kaikkia aviopuolisoita koskevia normeja sovelletaan myös rekisteröityihin parisuhteisiin B. Rekisteröimättömät parisuhteet Avoliitto Samaa sukupuolta olevien rekisteröimätön parisuhde
8 AVIOLIITTO-OIKEUS Avioliitto solmitaan vihkimällä - kirkollinen vihkimys / siviilivihkimys Yhteiselämän lopettaminen ja siihen liittyvät määräykset Avioero 1. Avioeron vireille tulo harkinta-aika 2. Avioeroa koskeva vaatimus - Avioero ilman harkinta-aikaa - Avioeron liitännäisvaatimukset (lapsen asema)
9 ELATUSVELVOLLISUUS Lakkaa pääsääntöisesti avioeroon jatkuu harkintaaikana. - KKO 2004:104: Puoliso sai säilyttää entisen elintasonsa avioliiton loppuun asti toisen puolison suorittaman elatusavun avulla. Puoliso voidaan avioeron jälkeenkin velvoittaa suorittamaan toiselle elatusapua, jos toinen elatusavun tarpeessa ja toinen kykenevä maksamaan Poikkeus pääsääntöön
10 KKO 1993:78 -Lainaus päätöksen perusteluista Avioeron jälkeen kummankin puolison tulee pääsääntöisesti vastata elatuksestaan itse. Edellytyksenä elatusavun määräämiselle on elatusapua vaativan puolison tarve saada elatusapua. A on puolisoiden avioliiton aikana ollut noin 10 vuoden aikana kotona hoitamassa puolisoiden yhteisiä lapsia, joista yksi on ollut sairas. Hänen eläkkeensä on kotonaolon vuoksi jäänyt pieneksi. On epätodennäköistä, että A osituksen jälkeenkään kykenee markan suuruisella kuukausieläkkeellä yksin vastaamaan elatuksestaan. A on siten elatusavun tarpeessa. B:n taloudellisesta asemasta esitetyn selvityksen perusteella elatusavun määrääminen ei ole kohtuutonta. Asianosaisten olosuhteisiin nähden kohtuullisena elatusapuna on pidettävä markkaa kuukaudessa. Elatusapua on suoritettava kunnes A täyttää 65 vuotta tai asiassa toisin määrätään.
11 AVIOLIITTOLAIN VARALLISUUSJÄRJESTELMÄ A. Omaisuuden erillisyyden periaate B. Velkojen erillisyyden periaate C. Avio-oikeus (ao) - oikeus toisen omaisuuteen - ao:n vaikutukset alkavat vihkimisestä ja lakkaavat, kun avio-oikeusyhteys katkeaa * ositusperuste: avioeron vireilletulohetki tai puolison kuolema D. Tasinko - ao alaisen omaisuuden tasauserä
12 AVIOLIITTOLAIN VARALLISUUSJÄRJESTELMÄ Avio-oikeudesta vapaata omaisuutta (vo-omaisuutta) on: - Avioehtosopimuksella ao:n ulkopuolelle määrätty omaisuus - Lahjakirjaan tai testamenttiin liitetyn vo määräyksen nojalla ao:n ulkopuolelle määrätty omaisuus - Omaisuus jota ei voida luovuttaa - em. omaisuuden sijaan tullut (surrogaatti) omaisuus
13 AVIOEHTOSOPIMUS Totaalinen ae sopimus. Osittainen ae sopimus. Yksipuolinen ae sopimus. Muotovaatimukset ankarat: - päiväys - asianmukaisesti allekirjoitettu - kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama - rekisteröinti maistraatissa * muotovirhe voi jäädä piileväksi (ae. sopimusta ei tutkita) ja siihen voidaan vedota vuosikymmentenkin jälkeen * esim. lähisukulainen todistajana pätemättömyys
14 SURROGAATTIPERIAATE Samat oikeusohjeet, jotka koskevat tiettyä omaisuutta, koskevat myös sen sijaan tullutta omaisuutta a) ao-omaisuus luovutetaan (myydään tai vaihdetaan) ja se vaihtuu toiseksi saatu omaisuus ao-omaisuutta b) vo-omaisuus luovutetaan ja se vaihtuu toiseksi saatu omaisuus vo-omaisuutta
15 OMAISUUDEN TUOTTO Avio-oikeuden alaisen omaisuuden tuotto on aina ao-omaisuutta Avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto on voomaisuutta, jos ao on avioehtosopimuksella suljettu pois totaalisesti Muutoin on olemassa olettama, että tuotto on aviooikeuden alaista * Yleensä syytä selvittää ao-määräyksessä, onko tuotto ao / vo-omaisuutta
16 OMISTUSOIKEUS AVIOLIITOSSA Omistaja = se, jolla on omaisuuteen laillinen saanto Omistamisen merkitys avioliitossa - Avioliiton aikana omistaja määrää omaisuudesta (poik. vallinnanrajoitusten alainen omaisuus) - Avioliiton jälkeen: Osituksessa: a) molemmilla puolisoilla avio-oikeus kaikkeen toisen puolison ao-omaisuuteen kumpikin saa arvomääräisesti yhtä paljon b) toisella ei ole avio-oikeutta toisen tiettyyn omaisuuteen omistaminen ratkaisee, kumpi saa omaisuuden - Osituksessa enemmän omistava saa pääsääntöisesti määrätä, mitä antaa tasinkona toiselle osapuolelle = (enempi) omistaminen vaikuttaa määräämisvaltaan
17 OMISTUSOIKEUS AVIOLIITOSSA Nimiperiaate = omaisuus kuuluu sille, jonka nimiin se on hankittu - Kiinteä omaisuus kuuluu sille, jolla on siihen lainhuuto - Irtaimen omistajaolettama: irtain omaisuus, josta ei tiedetä, kummalle se kuuluu katsotaan kuuluvan yhteiseksi. Henkilökohtaista käyttöä varten hankittu omaisuus kuuluu sille, jonka käyttöön se on hankittu, vaikka hankinta olisi tapahtunut toisen puolison rahoilla - Fidusiaariperiaate muodostaa poikkeuksen nimiperiaatteeseen: yksin toisen puolison nimiin hankittu omaisuus katsotaan yhteiseksi, jos puolisoilla on ollut yhteishankinnan tarkoitus, vaikka omaisuus on hankittu yksin toisen nimiin
18 VALLINTASÄÄNNÖKSET Vallinnalla tarkoitetaan niitä oikeustoimia, jotka ovat välttämättömiä omistajanvaihdoksen aikaan saamiseksi Vallintaoikeus kuuluu vain omistajalle aviopuoliso ei voi luovuttaa toisen puolison omaisuutta Luovutuksensaajalla on vahva selonottovelvollisuus siitä, että luovuttaja on oikeutettu määräämään toisen puolison omaisuudesta
19 VALLINTASÄÄNNÖKSET AL ei rakennu kokonaan erillisvallinnan periaatteelle Perheen etu vaatii, että omistajapuolison vallintaoikeutta rajoitetaan tietyissä tilanteissa Vallinnanrajoitukset koskevat: 1. Perheen yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja asuinirtaimistoa 2. Puolison tarpeellisia työvälineitä 3. Puolison ja lasten henkilökohtaista käyttöä varten hankittuja tavaroita Omistajapuoliso tarvitsee toiselta puolisolta vallintasuostumuksen voidakseen luovuttaa vallinnanrajoitusten alaista omaisuutta
20 VALLINTASÄÄNNÖKSET Vastoin vallinnanrajoituksia tehty oikeustoimi julistetaan pätemättömäksi, jos toinen puoliso nostaa kanteen 3 kk kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta - jos luovutukseen ei reagoida em. ajassa luovutuksesta tulee pätevä - kiinteän omaisuuden luovutus tulee päteväksi, jos: a) kiinteistölle on myönnetty lainhuuto, eikä b) luovutuksensaaja luovutuksen tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänyt tietää, ettei luovuttajalla ollut oikeutta luovuttaa ko. omaisuutta Valinnanrajoitusta koskevat säännökset pakottavia Vallinnanrajoitukset jatkuvat, kunnes ositus on toimitettu (tulee lainvoimaiseksi)
21 VALLINTASÄÄNNÖKSET Esimerkki. Puoliso M myy omistamansa puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn osakehuoneiston osakkeet A:lle. V ilmoittaa M:lle ja A:lle 3 kuukauden sisällä luovutuksesta tiedon saatuaan, ettei hyväksy kauppaa
22 VALLINTASÄÄNNÖKSET Esimerkki. - V ei nosta kannetta Oikeustoimi tulee päteväksi 3 kk kuluessa siitä, kun V sai tietää luovutuksesta = Kanne hylättävä
23 VASTUU PUOLISON VELASTA Avioliittolaissa on omaksuttu puolisoiden omaisuuden erillisyysperiaate Vastaavasti myös velkasuhteissa noudatetaan erillisyysperiaatetta. - Pääsääntö on, että molemmat puolisot vastaavat yksin tekemästään velasta, olipa se tehty ennen avioliittoa tai sen aikana - Toisen puolison omaisuus ei yleensä voi joutua velallispuolison velkojien täytäntöönpanotoimien kohteeksi.
24 VASTUU PUOLISON VELASTA Velkojen erillisyysperiaatetta ei noudateta poikkeuksettomasti. - Esimerkiksi perheen elatusta varten tehdystä velasta vastaa kumpikin puoliso solidaarisesti siitä riippumatta, kumpi kyseisen velan on tehnyt * perheen yhteisiä tarpeita sekä puolisoiden henkilökohtaisia tarpeita varten tehty velka; ruokakauppalaskut, lääkärinpalkkiot, asunnon vuokra, lastenhoitomenot, harrastukset jne. * yhteisvastuu elatusveloista ei synny, jos velkoja velan antaessaan tiesi, että puolisot asuvat välien rikkoontumisen vuoksi erillään.
25 VASTUU PUOLISON VELASTA - Elatusvelvollisuus alkaa vihkimisestä ja päättyy yleensä avioeroon. *Elatusvelvollisuus jatkuu myös avioeron harkinta-aikana. Elatusapua voidaan avioeron harkinta-aikana määrätä maksettavaksi, jos sitä vaativa puoliso on elatusavun tarpeessa ja toisella puolisolla on kyky sitä maksaa.
26 Elatuksen taso ja sen toteuttamistavat Suomen avioliittolainsäädännössä on perinteisesti ollut lähtökohtana se, että perheenjäsenillä tulisi olla samanlainen elintaso. Elatusvelvollisuuden voikin katsoa ulottuvan laajemmalle kuin vain vähimmäiselatuksen turvaamiseen. Elatusvelvollisuus voidaan täyttää, paitsi antamalla rahavaroja perheen käyttöön, myös kotityöllä tai muullakin tavoin
27 Rahalainat Yhteinen velkavastuu ei koske rahalainoja, vaikka varat olisi tosiasiallisesti käytetty perheen elatukseen Tilannetta ei muuta edes se, että velkoja pystyy osoittamaan, että rahalaina on tosiasiallisesti käytetty perheen elatukseen Yhteisesti vastattavaa elatusvelkaa on liike- tai yrityskohtaista luottotiliä käyttäen tehty velka, kun ostaja maksaa tilivelaksi jäämänsä tarvikkeet sovitulla tavalla joko yrityksen pankkitilille tai sen kassaan (lähikaupan ruokatilin tai tavaratalon tililuotto). Ns. yleisluottokortit voidaan rinnastaa rahalainaan.
28 Yhdessä tehty velka / Vastuuseen sitoutuminen Yhdessä tehty velka Molemmat puolisot vastaavat yhdessä tehdystä velasta kumpikin omasta ja toistensa puolesta. Osapuolet voivat tosin sopia myös toisenlaisesta vastuunjaosta. Vastuuseen sitoutuminen - Sitoutuminen / hyväksyminen joko nimenomaisena tai konkludenttisena tahdonilmaisuna
29 ESIMERKKI -Kysymys 1. Opiskelijat M ja V avioituivat juhannuksena Viime vuonna puolisoiden välit alkoivat huonontua. Lokakuussa 2013 M muuttikin pois puolisoiden yhteisestä asunnosta välien rikkoonnuttua lopullisesti M ja V jättivät avioerohakemuksen paikalliseen käräjäoikeuteen. Avioeroa hakiessaan kummallakaan puolisolla ei ollut mitään realisointikelpoista varallisuutta. M on vieläkin täysin varaton, mutta V on perimässä kuolleen äitinsä jälkeen noin euron arvosta omaisuutta. Puolisoilla on seuraavat velat: a) M:n omiin nimiinsä ottama euron rahalaina Sampo pankista jolla rahoitettiin puolisoiden yhteiset ruokaostokset kesällä Tuolloin kumpikaan puolisoista ei ollut onnistunut hankkimaan itselleen kesätyötä.
30 ESIMERKKI -Kysymys b) M:n viime kesänä lähikauppaan tekemistä ruokaostoksista syntyneet euron velat. c) M:n viime vuoden marraskuussa samasta lähikaupasta tekemistä ruokaostoksista syntynyt 500 euron velka. d) M:n yhä maksamatta oleva 300 euron hammaslääkärilasku, joka syntyi viime elokuussa. e) 3000 euron velka viime syyskuussa tehdystä pianon kaupasta. Kauppa tehtiin puolisoiden yhteisiin nimiin ja koko kauppahinta jäi velaksi. Kaupantekotilaisuudessa olivat mukana sekä M että V. M allekirjoitti yksin kauppakirjan ja hoiti puhumisen. V kuunteli koko ajan tarkasti mitä kauppaneuvotteluissa tapahtui, mutta ei osallistunut millään tavalla kaupantekoon. V on tullut tänään luoksesi ja kysyy, mistä em. veloista hän voi joutua vastaamaan. Anna hänelle perusteltu vastaus.
31 ESIMERKKI -Vastaus Velkasuhteissa noudatetaan velkojen erillisyyden periaatetta. Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana (AL 52.1 ). Velkojen erillisyyden periaatteesta on kuitenkin olemassa poikkeuksia. Yksi poikkeus on, että puolisot vastaavat solidaarisesti ns. elatusveloista (AL 52.2 ). Näin myös V vastaa kohdassa b tarkoitetuista veloista (lähikaupan euron ruokaostokset). Samalla perusteella V vastaa myös kohdassa d mainitusta 300 euron hammaslääkärinlaskusta. Puolisoiden yhteisestä elatuksesta aiheutuneeksi velaksi katsotaan muun muassa terveydenhoidosta aiheutuneet menot. Sen sijaan kohdan A veloista ( 1000 euron pankkilaina) V ei vastaa, koska yhteisvastuu ei koske rahalainaa (AL 52.3). Asiaa ei muuta muuksi edes se, että varat on käytetty puolisoiden yhteiseen elatukseen.
32 ESIMERKKI -Vastaus C kohdan 500 euron ruokalasku on hieman ongelmallisempi. Yhteisvastuuta elatusveloista ei synny, jos velkoja velan antaessaan tiesi puolisoiden asuvan välien rikkoontumisen vuoksi erillään (AL 52.3 ). Kysymyksestä ei selviä, tiesikö ruokakauppias sanotun asian vai ei. Jollei kauppias tiennyt tätä, myös V vastaa velasta. Jos kauppias tiesi velan antaessaan, että puolisot asuvat välien rikkoontumisen vuoksi erillään, V ei vastaa sanotusta velasta. Asiaan ei siis voida kysymyksen perusteella antaa varmaa vastausta.
33 ESIMERKKI -Vastaus Pianon kaupan osalta lienee katsottava, että V on vastuussa myös tästä velasta. Puoliso voi tulla sidotuksi myös pelkän passiivisuutensa perusteella. Kun V on ollut läsnä pianon kauppaa tehtäessä, ja ollut tietoinen kaupasta sekä sen ehdoista, hänen olisi pitänyt velkavastuun välttääkseen ilmoittaa vastapuolelle, ettei hän halua tulla sidotuksi kauppaan. Pianokauppiaallahan on ollut olosuhteet huomioon ottaen perusteltu aihe olettaa, että puolisot toimivat yhteisymmärryksessä. Koska V on laiminlyönyt reklamoida asiasta, hänen on katsottava tulleen sidotuksi kauppaan ja olevan näin vastuussa euron velan maksamisesta. AL 53 :n perusteella puolisot vastaavat solidaarisesti velasta, jonka he ovat yhdessä tehneet.
34 OMAISUUDEN OSITUS Ositusperusteet: 1. Puolison kuolema jäämistöositus 2. Avioeroa koskeva asia vireillä avioero-ositus 3. Puolisot, joiden varallisuussuhteisiin on sovellettava Suomen lakia, on tuomittu toisessa valtiossa asumuseroon asumusero-ositus - Ositus voidaan toteuttaa A. Sopimusosituksena B. Toimitusosituksena * Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen osituksen toimittamisesta (sopimusositus) on haettava pesänjakajan määräystä (toimitusositus)
35 Ositusmenettely Avioliittolain mukaan ositus on toimitettava siinä järjestyksessä, mitä perinnönjaosta on säädetty PK 23:7: Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen. Pesänjakajan on, jos kaikki osakkaat ovat tulleet saapuville, koetettava saada heidät sopimaan jaosta. Jos sopimus saadaan aikaan, jako on toimitettava sen mukaisesti. Ositustahot kutsuttava vähintään yhteen osituskokoukseen ja pesänjakajan on yritettävä saada sovinto aikaan - Osapuolten välinen sopimus sitoo pesänjakajaa
36 Ositusmenettely Muotovaatimukset: - Osituksesta on laadittava osituskirja. a) Milloin pesänjakaja on toimittanut osituksen, on hänen allekirjoitettava osituskirja. b) Muussa tapauksessa on osituskirja osapuolten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi - Vaikka tasinkona annettaisiin kiinteää omaisuutta, riittää em. muoto
37 Pesänjakajan toimivalta ja tehtävät Suorittaa kaikki osituksen loppuun saattamiseksi tarvittavat toimet Antaa osakkaille oikeudellista informaatiota jakomenettelystä Tekee kaikki ne ratkaisut, jotka eivät lain nojalla kuulu TI:n toimivaltaan (keskittämisperiaate): - Kuka omistaa esineen - Omaisuuden laajuuden selvittäminen - Ao ja vo-omaisuuden erottaminen ja omaisuuden arvostaminen - Velkojen toteaminen ja niiden kattaminen - Vastikeoikeudesta päättäminen - Asiakirjojen (testamentti, avioehtosopimus jne.) tulkinta - Viimekätinen ratkaisuoikeus tasingosta
38 OSITUKSEN TOIMITTAMINEN I Laskennallinen vaihe a) Osituslaskelman ennakkotoimet: omaisuussuhteiden selvittäminen, ao / vo omaisuuden toteaminen, arvostaminen b) Varsinainen osituslaskelma: Puolisoiden aoomaisuuden säästön määrääminen ja yhteen laskeminen, vastikkeiden määrääminen ja avioosan laskeminen II Reaalinen vaihe Tasingon maksaminen
39 OSITUKSEN TOIMITTAMINEN Ositettava omaisuus: - minkä puolisot omistivat ositusperusteen syntyessä - Avio-oikeuden alaisen omaisuuden tuotto ositusperusteen syntymisen ja osituksen väliseltä ajalta - Arvostetaan ositushetken mukaiseen myyntiarvoon (jollei muusta sovita) * Yrityksen arvo voidaan arvioida usealla eri menetelmällä: lopettamis-, tuotto-, substanssiarvo. Myös goodwill-arvo voidaan ottaa huomioon, jos se on ositushetkellä potentiaalisen ostajan käytettävissä
40 OSITUKSEN TOIMITTAMINEN KKO 1982 II 19. PJ oli määritellyt toisen puolison harjoittamalle huoltoasemalle good will arvon. Puoliso kiisti tämän edelleen luovutuskieltoon vedoten. KKO totesi liiketoiminnan vakiintuneen sellaiseksi, että siitä oli palkan lisäksi mahdollisuus saada jatkuvaa liiketuottoa. Kun kantaja ei ollut näyttänyt, että good will olisi arvioitu liian suureksi, kanne hylättiin. Eri mieltä oleva jäsen olisi hyväksynyt kanteen osittain katsoen osan good will arvosta yrittäjän persoonaan liittyväksi.
41 NETTO-OMAISUUDEN MÄÄRITTÄMINEN Avioero-osituksessa ei makseta puolisoiden velkoja, vaan ne katetaan - Varataan laskennallisesti omaisuutta velkojen maksamista varten Velat ja omaisuuden laajuus määritellään ositusperusteen syntyhetken mukaan - Myöhemmin syntyneitä velkoja ei kateta Yksin puolison nimissä oleva velka katetaan kokonaan velallispuolison omaisuudella Yhteisestä velasta katetaan puolet kummankin omaisuudesta (elatusvelka elatusvelvollisuuden suhteessa)
42 ESIMERKKI Ao-om A B -as. osake rahaa auto Ao-säästö br Velkojen kattaminen -as. velkaos kulutusluotto Ao-säästö br Netto Vo-om
43 VELKOJEN KATTAMINEN Velkojen kattaminen ei vaikuta velkasitoumukseen Takausvelka katetaan vain, jos se on: a) avio-oikeusyhteyden katkeamishetkellä realisoitunut maksettavaksi tai b) mikäli takaajan maksuvelvollisuus on todennäköinen Yhteisestä velasta puolisot vastaavat solidaarisesti kumpikin voi vaatia, että velka maksetaan ennen ositusta tai siitä annetaan vakuus
44 KATTAMISJÄRJESTYS Pääsääntö: Velat katetaan ao-omaisuudella 1. Jos vo-omaisuus oli, silloin kun siitä tuli vo, erityisesti velan vakuutena katetaan ensisijaisesti vo-omaisuudella, tämän surrogaatilla ja toissijaisesti ao-omaisuudella 2. Jos vo-omaisuus annetaan velan vakuudeksi vasta myöhemmin katetaan ao-omaisuudella 3. Vo-omaisuuden hankkimiseksi tai parantamiseksi otettu velka katetaan ensisijaisesti vo-omaisuudella ja toissijaisesti aoomaisuudella 4. Huolimattomasta asioiden hoitamisesta aiheutunut velka katetaan ensisijaisesti kaikella vo-omaisuudella ja toissijaisesti ao-omaisuudella
45 ESIMERKKI 1. A on saanut testamentilla omakotitalon, joka on testamentissa määrätty vo-omaisuudeksi. A ottaa euron remonttilainan, jolla hän peruskorjaa talon euron velka katetaan osituksessa ensisijaisesti vo-omaisuudella. Jos A:n vo-omaisuus ei riitä kattamaan euron velkaa, loput katetaan hänen ao-omaisuudellaan. 2. A on saanut testamentilla omakotitalon, joka on testamentissa määrätty vo-omaisuudeksi. A pelaa nettipokeria, josta syntyy hänelle euron velka. Osituksessa ko. velka katetaan ensisijaisesti A:n vo-omaisuudella. Jos A:n vo-omaisuus ei riitä kattamaan euron velkaa, loput katetaan hänen aoomaisuudellaan
46 NOLLASÄÄNTÖ Ylivelkaisen puolison omaisuuden säästöksi merkitään aina 0. A B Netto-omaisuus Osituslaskelmaan: Yhteinen säästö: A maksaa tasinkoa B:lle (jos em. omaisuus ao:ta)
47 PÄÄLTÄPÄIN EROTTAMINEN Puolisolla on oikeus velkojen kattamisen jälkeen erottaa omasta ao-omaisuudestaan tiettyjä itselleen tärkeitä esineitä, jos sitä voi pitää kohtuullisena - Henkilökohtaiset käyttöesineet - Päältäpäin erotettu määrä lisätään puolisolle yhteenlasketun säästön puolikkaaseen voi vaikuttaa tasingon määrään
48 VASTIKKEET Ennallistamista, ettei ao-omaisuus aiheettomasti vähene toisen osapuolen vahingoksi 1. Puolison omasta omaisuudesta annettava vastike 2. Ao-omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä annettava vastike 3. Ennakkoperintövastikkeet
49 AVIO-OSAN TOTEAMINEN Kun päältäpäin erottamiset on tehty, velat katettu, yhteisestä velasta annettu vakuus ja vastikkeet annettu jäljelle jäävä yhteenlaskettu säästö jaetaan kahtia = avioosa Näin saatua laskennallista avio-osaa verrataan puolison ao-omaisuuden reaaliseen säästöön tasingon määrä
50 TASINGON MAKSAMINEN Osituksen reaalinen vaihe: osoitetaan konkreettisesti tasinkoomaisuus, joka siirtyy vähemmän ao-omaisuutta omistavalle puolisolle Eloonjääneen puolison tasinkoprivilegi Puolison tasinkoprivilegi toisen puolison jouduttua konkurssiin Tasinkoa maksava osapuoli voi halutessaan maksaa tasingon rahana Tasingon maksajalla yleensä oikeus päättää, mitä luovuttaa - toimitusosituksessa ratkaisuvalta PJ:lla: etusija tasingon maksajalle, jos tämän kanta ei kohtuuton - Ilman osapuolten suostumusta ei voida määrätä, että tasinko maksettaisiin omaisuudella, jonka arvo ylittää tasingon määrän (lunastus) - Jos tasinkoa ei muutoin ole mahdollista maksaa, PJ voi pyytää TI:ltä myyntiluvan
51 TASINGON MAKSAMINEN 1. Lesken tasinkoprvilegi Ensin kuolleen puolison ao-om = , lesken aoom = lesken maksettava laskennallisesti tasinkoa Leski voi kuitenkin vedota tasinkoetuoikeuteensa ja kieltäytyä maksamasta tasinkoa. 2. Puolison tasinkoprivilegi toisen puolison jouduttua konkurssiin Jos konkurssi alkaa ositusperusteen synnyttyä (ei vo) puoliso voi poistaa ao:n ilmoittamalla siitä 1 vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta.
52 YHTEISEN OMAISUUDEN JAKAMINEN Osapuolen vaatimuksesta yhteisomistussuhde purettava Kummallakin oikeus saada osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta - jaolliset esineet ok. - Jaottomat (esim. asunto-osake) hankalia Jolleivät osapuolet sovi jakotavasta / omaisuus jää yhteiseksi TI:lta myyntilupa
53 EROTTELU Erotteluperusteet samat kuin ositusperusteet Puolisoiden kaikki omaisuus vo:ta Sopimus-/toimituserottelu
54 OSITUKSEN SOVITTELU Jos normaalien ositussääntöjen soveltaminen johtaa kohtuuttomuuteen tai siihen, että toinen osapuoli saa perusteetonta etua sovittelu Harkintakriteerit: - lyhytaikainen avioliitto (alle 5 vuotta) - puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi - muut seikat (vastikkeeton saanto) - syyllisyys avioeroon ei relevantti, ei myöskään tuleva varallisuuskehitys * kokonaisharkinta ratkaisee
55 SOVITTELUKEINOT 1. Tasinko-oikeuden rajoittaminen (esim. lyhytaikainen avioliitto) 2. Ao-omaisuuden käsitteleminen vo-omaisuutena a) omaisuus saatu tosiasiallisen yhteiselämän lakattua ennen eroa b) ennen avioliittoa saatu omaisuus c) perintönä, lahjana tai testamenttina saatu omaisuus 3. Vo-omaisuuden käsitteleminen ao-omaisuutena (esim. pitkäaikainen avioliitto)
56 OSITUS AVIOEROTAPAUKSESSA Puolisoiden A ja B välinen 10 vuotta kestänyt avioliitto kariutui A ja B tekivät yhdessä avioerohakemuksen. Käräjäoikeus tuomitsi puolisot avioeroon Puolison B vaatimuksesta omaisuuden ositusta toimittamaan on määrätty pesänjakajaksi asianajaja X. Puolisoilla ei ole avioehtoa. Yhteinen omaisuus: - omakotitalo (arvo =n euroa, nyt n euroa) A:n omaisuus: - Vene ( ) saatu perintönä vanhemmilta työllä ansaittua rahaa , - ei velkoja
57 OSITUS AVIOEROTAPAUKSESSA B:n omaisuus: ½ em. omakotitalosta, velkoja (kaksi euron takaussitoumusta, jotka tulevat lähiviikkoina maksettaviksi, sillä päävelallinen yrittäjä Y on asetettu konkurssiin jo alkukesästä. Toisen B antoi helmikuussa 2011 ja toisen joulukuussa 2013). A kysyy: 1. Pitääkö A:n antaa B:lle omaisuutta ja jos pitää niin kuinka paljon 2. Onko odotettavissa, että X sovittelisi ositusta jommankumman hyväksi
58 OSITUS AVIOEROTAPAUKSESSA 1. Vastaus: Osituslaskelma A B OKT 300t 300t vene 200t rahaa 100t ao-brutto 600t 300t velat 40t ao-säästöt 600t 260t ao-säästö (1/2) = 430t A antaa tasinkoa B:lle 170t
59 OSITUS AVIOEROTAPAUKSESSA Vastaus jatkuu - Jos vastike (=40t) ao-säätö (1/2) = 860t -40t/2 = 410t A:n avio-osa = 410t + 40t = 450t B:n avio-osa = 410t A antaa B:lle tasinkoa 150t
60 OSITUS AVIOEROTAPAUKSESSA 2. Ositusta voitaisiin periaatteessa kohtuullistaa A:n hyväksi. A:n kannattaa esittää tätä koskeva vaatimus ns. sivuomaisuuden osalta (perintönä saatu omaisuus). AL 103b :n perusteella voidaan määrätä, että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;
61 OSITUKSEN RIITAUTTAMINEN 1. Osituksen mitättömyys - puoliso jäänyt todisteellisesti kutsumatta ositukseen eikä hän ole sinä läsnä - pj ei järjestä varsinaista osituskokousta - toinen puolisoista oikeustoimikyvytön - Osituskirja väärennetty 2. Osituksen moite: aineellinen tai muodollinen virhe aiheuttaa osituksen pätemättömyyden (pätemättömyys korjauskelpoista ja relatiivista) - valta kanteen nostamiseen ositustahoilla / heidän oikeudenomistajilla (perillisellä itsenäinen oikeus) - muotovirheeseen vedottava 6 kk osituksen toimittamisesta - materiaalisella perusteella toimitusositusta moitittava 6 kk osituksesta lukien ja sopimusositusta kohtuullisessa ajassa osituksen loppuun saattamisesta
62 REKISTERIMÄTTÖMÄT PARISUHTEET Avoliittolaki Avioliittolain säännökset osapuolten välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista eivät koske avoliittoa miltään osin Laki ei tuo radikaalia muutosta aiempaan oikeustilaan Avopuolisot voivat sopia siitä, että ns. avoliittolain säännöksiä ei sovelleta heihin - Poik. oikeus vaatia omaisuuden erottelua ja pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten. Laki soveltuu avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa väh. 5 v / joilla on yhteisiä lapsia. irtainten esineiden osalta yhteisomistusolettama Laki mahdollistaa hyvityksen: - avopuoliso on työllään / varallisuuspanoksellaan auttanut toista kartuttamaan / säilyttämään tämän omaisuutta.
63 REKISTERIMÄTTÖMÄT PARISUHTEET Parisuhde, johon ei sovelleta avoliittolakia Avoliitto (yhdessä asuminen) Samaa sukupuolta olevien rekisteröimätön parisuhde - muukalaisperiaate: avopuolisoihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin toisilleen vieraisiin ihmisiin (vrt. esim TakSL:n läheissääntely) - avopuolisot eivät toisiinsa nähden elatusvelvollisia - yhteiselämän lakatessa avopuolisoiden omistus- ja velkasuhteet ratkaistaan yleisten siviilioikeudellisten normien mukaan omistaja saa oman omaisuutensa suojakeinot: 1) perusteettoman edun palautus, 2) velkomus, 3) omistusoikeuden vahvistaminen tai kumoaminen, 4) hallinnan palautus, 5) vahingonkorvaus, 6) sopimuksen pätemättömyys tai sen kohtuullistaminen
64 PERINTÖOIKEUS - Lakimääräinen perimys Parenteeliperiaate (3) 1. Parenteeli = RP:t - avio-, avioliiton ulkopuolella syntyneet-, kihla-, ottolapsi, kun ko. suhde on perustettu jälkeen 2. Vanhemmat, sisarukset - Jollei Rp:ä vanhemmat - vanhempi kuollut osuus sisaruksille - sisarus kuollut osuus heidän jälkeläisilleen 3. Isovanhemmat, sedät ja tädit - jos ei 1 tai 2 parenteeliin kuuluvia - isovanhempi kuollut sedät ja tädit (serkut eivät peri) Valtion jäämistösaanto
65 PERINTÖOIKEUS - Lakimääräinen perimys Perimysjärjestys / RP:n perillisryhmä: Perittävä = P A (1/3) B (1/3) - kuollut C (1/3) Ba (1/6) Bb kuollut (1/6) Bb1 (1/18) Bb2 (1/18) Bb3 (1/18)
66 LESKEN ASEMA PERILLISENÄ Jos perittävältä ei jää rp:ä puoliso perii - ensiksi kuolleen puolison perillisten (toissijaisten perillisten) oikeus perintöön lykätään lesken kuolemaan - toissijaiset perilliset ovat ensin kuolleen puolison perillisiä, mutta lesken kuolinpesän osakkaita - toissijaisten perillisten piiri määräytyy lesken kuollessa - leski voi inter vivos määrätä perimästään omaisuudesta, mutta ei voi määrätä mortis causa
67 ESIMERKKI Avioliitossa A:n kanssa ollut P kuoli vuonna 2000 ilman rp:ä. Hänen lähimmät sukulaiset olivat tuolloin veli B ja serkku C. Veli B kuoli vuonna 2005 (häneltä ei jäänyt rintaperillisiä) ja leski A vuonna A:n lähimmät sukulaiset olivat tuolloin hänen siskonsa D ja E. - P:n toissijaisten perillisten piiri määräytyy vasta lesken kuollessa. Tuolloin veli B oli jo kuollut. Serkut eivät peri P:n omaisuus menee lesken suvulle, joten D ja E perivät myös P:n omaisuuden
68 TOINEN PARENTEELI Selkä- ja sivuperilliset - jos P ei ollut kuollessaan naimisissa eikä häneltä jäänyt rp:tä P:n vanhemmat perivät hänet (kumpikin saa puolet) - jos isä tai äiti kuollut veljet ja sisaret saavat tämän osuuden - P:n veli- ja sisarpuolet saavat yhdessä täyssisarusten kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. - jollei täyssisaruksia ole, saavat puolisisarukset koko perinnön - kuolleen sisar tai velipuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä
69 1. ESIMERKKI P kuoli Hänen äitinsä A oli kuollut edellisenä vuonna, mutta hänen isänsä B on elossa. Elossa ovat myös hänen veljensä C ja D, mutta sisko E on kuollut. Siskolla E on kaksi lasta E1 ja E 2, jotka ovat molemmat elossa. P ei ollut kuollessaan avioliitossa. P:n nettojäämistö on euroa. P ei ole tehnyt testamenttia. Miten P:n jäämistö jaetaan arvomääräisesti?
70 1. ESIMERKKI P:ltä ei jäänyt RP:tä eikä hän ollut avioliitossa lähimmät perilliset ovat 2 parenteelin perillisiä. Koska isä B elää, hän perii puolet (1/2) P:n jäämistöstä eli hän saa euroa. Kuolleen äidin A:n osuuden ( euroa) perivät P:n sisarukset C,D ja E. Kunkin osuus on 1/3 osa äidin osuudesta = euroa. Koska E on kuollut, hänen osuutensa jaetaan hänen jälkeläistensä E1:n ja E2:n kesken molemmat saavat euroa
71 2. ESIMERKKI P kuoli Hänellä ei ole rp:ä eikä hän ollut kuollessaan avioliitossa. Hänen molemmat vanhempansa A ja B ovat kuolleet. P:llä on yksi täyssisar C ja velipuoli D isän A aiemmasta avioliitosta. P:ltä jää euron netto-omaisuus. P ei ole tehnyt testamenttia. Miten P:n jäämistö jaetaan arvomääräisesti?
72 2. ESIMERKKI Jos P:n vanhemmat A ja B olisivat eläneet kumpikin olisi saanut puolet (1/2) P:n jäämistöstä (molemmat euroa), mutta koska he ovat kuolleet, jäämistö on jaettava C:n ja D:n kesken A:n osuus jaetaan puoliksi C:n ja D:n kesken C saa näin ja D B:n osuuden saa yksin C, koska D ei ole sukua B:lle C saa B:n osuuden C saa yhteensä ja D euroa
73 KOLMAS PARENTEELI Jos perittävältä ei jäänyt 1 ja 2 parenteeliin kuuluvia perillisiä eikä aviopuolisoa jäämistö siirtyy isovanhempien parenteeliin Kuolleen isovanhemman osuus menee hänen jälkeläisilleen sedät tädit ja enot Kolmannessa parenteelissa ei ole rajatonta sijaantulo-oikeutta serkut eivät peri
74 ESIMERKKI P kuoli Hänellä ei ole rp:ä eikä hän ollut kuollessaan avioliitossa. Hänen molemmat vanhempansa A ja B ovat kuolleet. P:n molemmat isoäidit C ja D ovat elossa, samoin isän isä E mutta äidin isä F on kuollut. Äidillä on kaksi veljeä G ja H, joista H on kuollut. H:lta on olossa kaksi lasta H1 ja H 2. P:ltä jää euron netto-omaisuus. P ei ole tehnyt testamenttia. Miten P:n jäämistö jaetaan arvomääräisesti hänen perillistensä kesken?
75 ESIMERKKI Äiti ja isä olisivat perineet puolet (1/2), jos olisivat olleet elossa osuudet isovanhemmille Jokainen elossa oleva isovanhempi (C, D ja E) saa ¼ osan eli euroa. Äidin isän F:n osuus menee kokonaan äidin elossa olevalle veljelle G, eli hän saa euroa. Äidin kuolleen veljen H:n lapset H1 ja H2 ovat P:n serkkuja serkut eivät peri (tämän vuoksi G saa myös H:n osuuden )
76 PERIMYKSEN ESTEET 1. Perittävän surmaaminen 2. Testamentin hävittäminen tai salaaminen 3. Perinnöttömäksi tekeminen - perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää tai eräitä tämän läheisiä - perillinen viettää jatkuvasti epäsiveellistä ja kunniatonta elämää * Perinnöttömäksi tekemisen on tapahduttava testamentissa, jossa on mainittava perinnöttömäksi tekemisen peruste perinnön saa se, joka olisi saanut sen, jos perillinen olisi kuollut ennen perittävää
77 PERUNKIRJOITUS Yleistä: - tehtävä jokaisen Suomessa vakinaisesti asuneen kuoltua - toimitettava 3 kk kuolemasta - käsittää osakas- ja omaisuusluettelon - perukirjan osakasluettelo voidaan vahvistuttaa maistraatissa julkinen luotettavuus = kolmannen henkilön kuolinpesän kanssa tekemä oikeustoimi on pätevä, vaikka joku olisi jäänyt osakasluetteloon merkitsemättä * edellytetään lisäksi, ettei kolmas tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää merkitsemättä jääneestä osakkaasta
78 PERUNKIRJOITUS Ensisijainen toimitusvelvollinen se osakas, jonka hallussa pesä on Toissijaisesti oikeuden määräämä pesänselvittäjä / perittävän määräämä testamentin toimeenpanija / valtiokonttorin asettama erityinen valtuutettu Toimitusvelvollisen on valittava 2 uskottua miestä, jotka pitävät perunkirjoituksen Uskotut miehet kutsuvat toimitukseen osakkaat / osakkaiden edunvalvojat / toissijaiset osakkaat Ilmoittaja ilmoittaa pesän omaisuuden ja uskotut miehet arvioivat sen Perukirja toimitetaan verotoimistolle 1 kk toimituksen päättymisestä
79 KUOLINPESÄN YHTEISHALLINTO 1. Lakiin perustuva osakasten yhteishallinto - osakaskeskeisyys - kuolinpesän hallinto ja selvittäminen jakoa varten - yhteishallintoperiaate Jos yhteishallintoa ei saada toimimaan pesänselvittäjän hallinto 2. Lakiin perustuva lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana 3. Sopimukseen perustuva yhteishallinto
80 KUOLINPESÄN OSAKKAAT 1. Perilliset 2. Yleistestamentinsaaja 3. Leski kolmella perusteella - perii puolisonsa - yleistestamentinsaajana - ao:n nojalla osituksen lainvoimaistumiseen asti 4. Ex puoliso, jos ositusta ei ole ehditty toimittaa 5. Toissijaiset perilliset - Riidanalaisuussääntö
81 VIRALLISSELVITYS A. Pesänselvittäjän (=PS) hallinto B. Konkurssipesän hallinto - TI (=tuomioistuin) määrää PS:n / asettaa kuolinpesän (kp) konkurssiin ja määrää pesänhoitajan - osakkaat menettävät asiavaltuuden - osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen pesän veloista - kun omaisuus luovutetaan konkurssiin PS määräys raukeaa - Kp. voidaan asettaa konkurssiin vain, jos konkurssi on pesän laajuuden, omaisuuden rahaksi muuton tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen menettely pesän omaisuuden käyttämiseksi pesän ja vainajan velkojen maksuun (KL 2:5).
82 PS hakemuksen voivat tehdä 1. osakas 2. testamentin toimeenpanija 3. legaatinsaaja 4. henkilö, jolla on oikeus ajaa kannetta tarkoitusmääräyksen toteuttamiseksi 5. perintöosuuden luovutuksensaaja 6. sellainen avustukseen oikeutettu, joka ei ole kuolinpesän osakas 7. pesän tai vainajan velkoja taikka pesän tai vainajan velasta vastuussa oleva (takaaja yms.) - ei, jos osakkaat tarjoavat turvaavan vakuuden / velkojalla on sellainen 8. ulosottomies, jos osakkaan kuolinpesän osuus on ulosmitattu *Forum hereditatis
83 PESÄNSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄT 1. Jäämistöomaisuuden haltuunotto 2. Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta. - Jollei sopimusta tehdä, PS:llä on (pesänselvitysvelkojen maksamisen jälkeen) oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa ja perintökaaressa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa. Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.
84 PESÄNSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄT 3. Kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa 4. Disponoida pesään kuuluvasta omaisuudesta (tarpeen pesän selvittämiseksi 5. Saattaa jäämistö jakokuntoon (velkojen maksaminen, velkojien kanssa sopiminen, saamisten periminen, sitoumusten irtisanominen, legaatin täytäntöönpano jne.) 6. Tilityksen antaminen (lopputilityksen antamisen jälkeen pesänselvittäjän hallintoa vastaan voidaan nostaa moitekanne) 7. Luovuttaa hallussaan oleva omaisuus osakkaille - Tehtävät päättyvät lainvoimaiseen jakoon
85 TESTAMENTIN TOIMEENPANIJA KP:n hallinnosta perittävä voi määrätä vain testamentilla Yleensä hallintomääräys annetaan määräämällä testamentin toimeenpanija Valtuus alkaa, kun testamentti tulee lainvoimaiseksi Valtuuksien laajuus riippuu testamentista Jollei testamentista saada ohjeita sovelletaan PS:ää koskevia määräyksiä. Poikkeuksena: - toimeenpanijamääräys ei supista lesken oikeutta osallistua pesänselvitykseen päätökset tehdään yhdessä, kunnes ositus on lainvoimainen - toimeenpanijalla ei ole oikeutta luovuttaa pesää konkurssiin
86 LESKEN SUOJA Jakamattomuussuoja = lesken enimmäissuoja - rp:n / test. saajan jakovaade kumoaa enimmäissuojan Asumissuoja = lesken vähimmäissuoja: - leski saa jakovaateesta huolimatta pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon, ellei hänen omaisuuteensa kuulu tällaista asuntoa - tavanmukainen koti-irtaimisto kuuluu vähimmäissuojan piiriin
87 PERILLISASEMAA KOSKEVAT OIKEUSTOIMET A. Perittävän eläessä tehtävät oikeustoimet: Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön. 1. Positiivinen perintösopimus = perittävän tekemä sopimus jäämistönsä jakamisesta mitätön 2. Kuolemanvaraislahja mitätön 3. Negatiivinen perintösopimus = perinnöstä luopuminen perittävän eläessä pätevä, kun tehty kirjallisesti (rp:llä oikeus lakiosaan) 4. Sopimus elossa olevan jäämistön jaosta = perillisten keskenään tekemä mitätön 5. Vastaisen perintö- tai esineosuuden luovutus mitätön
88 PERILLISASEMAA KOSKEVAT OIKEUSTOIMET B. Perittävän kuoltua tehtävät: 1. Jälkiluopuminen. - oikeus luopua perinnöstä, jollei siihen ole ryhdytty - allekirjoitettu luopumisilmoitus 2. Esineosuuden luovutus = perillinen luovuttaa tietyn jäämistöön kuuluvan esineen / osan sellaisesta ostajan asema heikko 3. Perintöosuuden luovutus = perillinen vastikkeetta tai vastikkeellisesti luopuu perintöosuudestaan luovuttajalla ja luovutuksensaajalla rinnakkaislegitimaatio - tehtävä kirjallisesti
89 ENNAKKOPERINTÖ (EP) Ep on lahja, jonka perittävä antaa eläessään rintaperilliselleen (rp) ja joka on otettava huomioon laskennallisena lisäyksenä määritettäessä perittävän kuoleman jälkeen perillisen arvomääräistä perintöosaa (tavanomainen lahja ei ole ep) Vaikuttaa myös lakiosan suuruuteen Ennakkoperintöolettamat - rp:n saama lahja oletetaan ep:ksi, jos muuta ei ole määrätty tai muuta ei olosuhteisiin katsoen ole otaksuttava tarkoitetun - muun perillisen kuin rp:n saamaa lahjaa ei oleteta ep:ksi, jollei perittävä ole muuta määrännyt tai jollei olosuhteista voida päätellä, että perittävä on tarkoittanut luovutuksen ep:ksi - koulutuskustannukset eivät ole ep:tä (poikkeus: ylisuurista koulutuskustannuksista kohtuullisen ylittävä osa on ep:tä)
90 ENNAKKOPERINTÖ Arvostetaan vastaanottohetken mukaan (kohtuullistamismahdollisuus) Ep vähennetään antajan jälkeen tulevasta perinnöstä Ao-omaisuudesta yhteiselle rp:lle annettu ep vähennetään ensisijaisesti ensin kuolleen puolison jälkeen saatavasta perinnöstä - se osa, jota ei voida näin vähentää, vähennetään antajan jälkeen - otetaan huomioon jäämistöosituksessa eliminoidaan ao-omaisuudesta annetun ep:n vaikutus avio-osaan
91 ENNAKKOPERINTÖ Esim 1. - A ja B ovat avioliitossa. A lahjoittaa aoomaisuuteensa kuuluvan kesähuvilan A:n ja B:n yhteiselle lapselle C:lle. Lahjoitus on ep. Lahjoituksen jälkeen B kuolee. Lahjoituksen arvo on vähennettävä B:n jälkeen tulevasta perinnöstä (vaikka A oli lahjoittaja). Jollei koko lahjoituksen arvoa voi tässä vaiheessa vähentää erotus vähennetään A:n kuoltua
92 ENNAKKOPERINTÖ Jos joku saanut perintöosaansa suuremman ep:n uusi laskelma, josta em. ep. saaja (=saajan ep) jää pois: 1. lasketaan laskennallinen jäämistö, 2. lasketaan perintöosuudet, 3. verrataan osuuksia saatuihin ep:n Esim. 2: P:ltä jää 4 lasta. Heille on annettu ep:ä seuraavasti: A = B = C = 0 D = 0 Reaalinen jäämistö on euroa. Miten ep:t otetaan huomioon?
93 ENNAKKOPERINTÖ Esim. 2:n vastaus - Tehdään perinnönjakolaskelma lisäämällä reaaliseen jäämistöön ep:t laskennallisina lisäyksinä. Näin saadaan laskennallinen jäämistö lj. - lj = = perintöosuudet ovat kaikilla (A,B,C ja D) (suhteellinen perintöosa ¼) A on saanut laskennallista osuuttaan (15.000) suuremman ep:n (20.000), hän ei ole palautusvelvollinen, jollei toisin ole määrätty
94 ENNAKKOPERINTÖ Esim. 2:n vastaus jatkuu: - ratkaistaan, onko B saanut perintöosaansa vastaavan ep:n uusi ep laskelma, josta A:n ep jää pois (jaossa mukana B, C ja D) - lj = = /3= B saa (ep) = C saa D saa Yhteensä reaalinen jäämistö
95 ENNAKKOPERINTÖ Esim 3. - P:ltä jää 4 lasta. Heille on annettu ep:ä seuraavasti: A = B = C = D = 0 Reaalinen jäämistö on euroa. Miten ep:t otetaan huomioon?
96 ENNAKKOPERINTÖ Esim. 3 vastaus: - lj= = perintöosuudet kukin (A,B,C ja D) rp:n suhteellinen perintöosa ¼ ainakin A:n saama perintö on ylisuuri A jätetään pois vastaisista laskelmista uusi ep laskelma lisäämällä muut ep:t ja lasketaan suhteelliset jäämistöosuudet jäämistö jaettava suhteessa B,C ja D jokaisen osuus 1/3 lj= = kukin (B,C ja D)
97 ENNAKKOPERINTÖ Esim. 3 jatkuu B:n saama ep (9.000) on ylisuuri B jätetään pois laskelmasta uusi ep laskelma lisäämällä muut ep:t ja lasketaan suhteelliset jäämistöosuudet jäämistö jaettava suhteessa C ja D molempien osuus ½ lj= =9.000 perinnönjaossa osoitetaan perillisille heidän osuutensa C = = D = Yhteensä (=reaalinen jäämistö)
98 LAKIOSAOIKEUS Lakiosasuojan piiriin kuuluvat kaikki 1. parenteeliin kuuluvat perilliset Lakiosa on puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesta perintöosan arvosta Lesken hallintaoikeus vahvempi kuin perillisen lakiosaoikeus - lesken oikeus pitää jäämistöön kuuluva asunto ja asuinirtaimisto hallinnassaan rp:n jakovaatimuksesta huolimatta ennen adoptoitua ottolasta ei oteta huomioon rp:n lakiosaa laskettaessa Rp:n oikeus lakiosaan tarkoittaa etenkin: - P:n tekemästä testamentista huolimatta rp on oikeutettu saamaan lakiosaa vastaavan arvomäärän omaisuutta - perillisellä on oikeus vaatia tiettyjen P:n eläessään tekemien vastikkeettomien luovutusten huomioon ottamista jäämistöä jaettaessa
99 LAKIOSAOIKEUS 1. Suhteellinen lakiosa sl=1/2x1/axb (sj=1/a x B) sj = suhteellinen jako-osuus sl = suhteellinen lakiosa A = perintöön oikeutettujen sukuhaarojen määrä B = sukuhaaraan kuuluvien perillisten määrä 2. Arvomääräinen lakiosa = suhteellisen lakiosan ja jäämistöpääoman mukaan määräytyvä varallisuusarvo. Laskennallinen suure, joka määräytyy reaalisen jäämistön ja siihen tehtävien laskennallisten lisäysten avulla 3. Esinekohtainen lakiosa = rp:n oikeus jäämistöesineisiin (heikko oikeus)
100 LAKIOSAOIKEUS Reaalinen jäämistö: - P:ltä jäänyt netto-omaisuus = P:n omaisuuden br. arvosta vähennetty velat ja muut vastuut - omaisuus ja velat määrittyvät perittävän kuolinhetken mukaan (arvostetaan jakohetken mukaan) - jos P oli avioliitossa ositus reaalijäämistö määräytyy P:lle osituksessa määrättävästä avioosasta - pienentävät lesken otto-oikeus, oikeus etuosaan ja leskelle suoritettava tasinko - tasinkoprivilegi - nollasääntö
101 LAKIOSAOIKEUS Esim. P ei ole eläessään tehnyt lakiosaa loukkaavia luovutuksia. Avioliitto purkautuu P:n kuoleman vuoksi. P:n ao-omaisuuden säästö on euroa ja lesken (L) euroa. P:ltä jää yksi aikaisemmasta avioliitosta oleva rp A ja yksi yhteinen rp B. - Laske lakiosat: a) Kun L vetoaa tasinkoprivilegioikeuteensa. b) Kun L ei vetoa tasinkoprivilegioikeuteensa
102 LAKIOSAOIKEUS Esimerkin vastaus: a) L vetoaa tasinkoprivilegiin rp:n lakiosa= ½ x 1 x 2 = ¼ x = b) L ei vetoa tasinkoprivilegiin rp:n lakiosa= ½ x 1 x 2 = ¼ x = euroa
103 LAKIOSAOIKEUS Lakiosajäämistöön kuuluvat laskennalliset lisäykset: 1. Ep. lisätään aina kokonaisuudessaan reaaliseen jäämistöön 2. Suosiolahja (sl), perittävä voi määrätä, ettei lahja ole ep, mutta ei voi määrätä ettei se ole sl. Suosimistarkoitus. 3. Testamenttiin rinnastuva lahja. P:n sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin antama lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastuva testamenttiin lisättävä pesän varoihin, jollei erityisiä vastasyitä ole 4. Ylisuuret henkivakuutusmaksut, jotka eivät ole kohtuullisessa suhteessa P:n oloihin ja varoihin, on lisättävä pesän varoihin.
104 LAKIOSAOIKEUS Individuaaliperiaate 1. itsenäisesti vaadittava lakiosaa 2. jokaisen lakiosa lasketaan erikseen 3. jokaisella itsenäinen valta vaatia laskennallisia lisäyksiä (yhden lisäysvaatimus ei koidu muiden hyväksi) lakiosista saattaa muodostua eri suuruisia - voi vaatia myös oman saannon huomioon ottamista - jos kukaan ei vaadi laskennallisten lisäysten huomioon ottamista perinnönjaon kohteena reaalinen jäämistö - laskennalliset lisäykset arvostetaan vastaanottohetken mukaisesta arvostaan, jollei asianhaaroista muuta johdu
105 LAKIOSAOIKEUS Esim. P:ltä on jäänyt 3 rp:tä: A,B ja C sekä ottolapsi O, joka on adoptoitu ennen Vanhoissa adoptioissa ottolapsen suhteellinen lakiosa on pienempi kuin rp:n. A:n, B:n ja C:n lakiosa on 1/6 ja O:n 1/8. Reaalinen jäämistö = 0. P antanut ep:n , sl ja testamenttiin rinnastuvana lahjana lakiosajäämistö on max A ei vaadi laskennallisten lisäysten huomioon ottamista - B,C ja O vaativat ep:n lisäämistä, B ja O sl:n ja O myös testamenttiin rinnastuvan lahjan lisäämistä Lasketaan perillisten arvomääräiset lakiosat.
106 LAKIOSAOIKEUS Perillisten arvomääräiset lakiosat: A = 0 (0 x 1/6) B = (ep sl x 1/6) C = (ep x 1/6) O= (ep sl testamenttiin rinnastuva lahja x 1/8)
107 LAKIOSAOIKEUS Lakiosailmoitus lakiosan saamisen edellytyksenä - testamentinsaajalle 6 kk testamentin tiedoksiannosta Lakiosan täydennys - perittävä pienentänyt jäämistöä ep:llä, sl:lla, testamenttiin rinnastuvalla lahjalla tai ylisuurilla henkivakuutusmaksuilla - täydennyskanne sitä vastaan, jonka hyväksi perittävä on toiminut * kanne voi menestyä vain, jos perillinen ei voi toteuttaa oikeuttaan jäämistöstä * ensin väistyy testamentti, sitten lahjanlupaus ja vasta näiden jälkeen voidaan puuttua jo täytettyihin oikeustoimiin * kanne nostettava 1 vuoden kuluessa, kun perillinen sai tiedon perittävän kuolemasta JA lakiosaa loukkaavasta disponoinnista * kuitenkin 10 vuoden kuluessa perittävän kuolemasta
108 LAKIOSAOIKEUS Täydennysvastuun jakautuminen - koskee lakiosalaskelman sitä osaa, joka ylittää perillisen perittävältä saaman ja perilliselle jäämistöstä tulevan omaisuuden yhteismäärän - täydennysvastuu jakautuu suhteellisesti (velvoiteoikeudellinen vastuu) - täydennysvelvollinen voi aina pitää lakiosansa
109 LAKIOSAOIKEUS Esim. P:llä on kaksi lasta A ja B. P:ltä ei ole jäänyt reaalista jäämistöä. Eläessään P on antanut A:lle ep:n ja C:lle (P:n ystävä) testamenttiin rinnastuvana lahjana Suurin mahdollinen lakiosajäämistö = , mistä rp:n lakiosat ovat x ¼ = Miten täydennysvelvollisuus lasketaan: a) B vaatii kanteella täydennystä sekä A:lta että C:ltä b) Myös A vaatii molempien laskennallisten lisäysten huomioon ottamista
110 LAKIOSAOIKEUS a) Muodostetaan yhtälö: ( ) x = = x = ¼ C:n täydennysvelvollisuus = ¼ x = A:n täydennysvelvollisuus = ¼ x = b) A ei ole saanut edes lakiosaansa ( = ) lakiosaan oikeutetulla on oikeus pitää, mitä lakiosaan tarvitaan (PK 7:9) A voi torjua B:n täydennysvaatimuksen B:n on vaadittava C:tä lakiosan täydennystä B saa C:ltä ja kun A vaatii myös C:ltä lakiosan täydennystä A saa lakiosastaan puuttuvan
111 LAKIOSAOIKEUS Leskimies P kuoli Häneltä jäi kaksi perillistä, pojat A ja B, jotka saivat tiedon isänsä kuolemasta seuraavana päivänä. P:n jälkeen pidettiin perunkirjoitus Perunkirjoituksessa kävi ilmi, että P oli tehnyt eläessään seuraavat toimet: - Myynyt omistamansa Ansakosken tilan pojalleen A:lle eurolla. Kaupantekohetkellä tilan arvo vastasi kauppasummaa, mutta nyt se arvo on alueen kaavoittamisen myötä noussut euroon. - Tasan vuotta myöhemmin lahjoittanut A:lle omistamansa Fortum Oyj:n osakkeet. Lahjoitushetkellä osakkeiden arvo oli euroa, mutta nykyisin niiden arvo on euroa. Lahjakirjaan P oli sisällyttänyt maininnan, jonka mukaan osakkeiden lahjoitusta ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Lahjoitusta P perusteli sillä, että A oli, toisin kuin B, säännöllisesti vieraillut hänen luonaan ja muutenkin ahkerasti muistanut P:ta.
112 LAKIOSAOIKEUS Lahjoittanut työtoverilleen T:lle omistamansa Karhonsaaren kesämökkikiinteistön. PARANTUMATONTA syöpää sairastava P halusi varmistaa, että kesähuvilasta pääsee nauttimaan ihminen, joka osaa sitä arvostaa. Karhonsaaren kiinteistön arvo oli lahjoitushetkellä euroa. Nyt sen arvo on euroa. P:n jäämistön säästö on euroa. Tänään B kääntyy puoleesi ja kertoo, että hän haluaa saada P:n jäämistöstä niin suuren osan kuin mahdollista. Paljonko B voi enimmillään saada perintöä P:n jäämistöstä ja kuinka hänen tulee menetellä, jotta pääsee tavoitteeseensa. A on ilmoittanut, ettei hän suostu antamaan B:lle mitään perinnön tasoitusta. A:n mielestä B on joka tapauksessa liian myöhään liikkeellä, koska hänen olisi pitänyt tehdä A:lle lakiosailmoitus viimeistään A haluaakin tietää, onko hänen enää mahdollista mitenkään vedota P:n eläessään tekemiin toimiin. Anna B:lle perusteltu vastaus hänen kysymyksiinsä.
Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,
LisätiedotPERHE- JA PERINTÖTÖOIKEUS KL 2013. Antti Kolehmainen
PERHE- JA PERINTÖTÖOIKEUS KL 2013 Antti Kolehmainen Perhe- ja perintöoikeus 1. Parisuhdeoikeus 2. Perintöoikeus 3. Edunvalvontaoikeus 4. Lapsioikeus KURSSIN TAVOITTEET 1. Puolisoiden ja parisuhdekumppaneiden
LisätiedotPERHE- JA PERINTÖTÖOIKEUS KL 2012. Antti Kolehmainen
PERHE- JA PERINTÖTÖOIKEUS KL 2012 Antti Kolehmainen Perhe- ja perintöoikeus 1. Parisuhdeoikeus 2. Perintöoikeus 3. Edunvalvontaoikeus 4. Lapsioikeus KURSSIN TAVOITTEET 1. Puolisoiden ja parisuhdekumppaneiden
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotI.1. Elatusvelvollisuus 14.2.2011 I AVIOLIITON OIKEUS- VAIKUTUKSET. Henkilöoikeudelliset oikeusvaikutukset?
PERHE- JA PERINTÖOIKEUS Itä-Suomen yliopisto Kevät 2011 Lehtori, VT Heidi Théman, PKAMK, heidi.theman@pkamk.fi Perhe- ja perintöoikeuden jaottelua Lapsioikeus Nimioikeus Edunvalvonta- eli holhousoikeus
LisätiedotOikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia
Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2015 Kurssitehtävät Kaikissa tehtävissä voit lähteä siitä, että perittävän oikeudenomistajat vetoavat osituksessa tai jaossa kaikkiin mahdollisiin lahjoihin
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotVarallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa. Keskeinen lainsäädäntö. Avioliittolain peruslähtökohdat
Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa Keskeinen lainsäädäntö Avioliittolaki (234/1929). Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). Laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Loppukuulustelujen 18.4. ja 25.4.2008 tulokset Eronen Taisto Färkkilä Maria Huotari Harri Isoahde Henri Jokineva Eeva Kapanen Ritva Ketola Antti
LisätiedotTEKISINKÖ TESTAMENTIN? Diabetesliitto ja Diabetestutkimussäätiö Lahti Asianajaja Harri Jussila
TEKISINKÖ TESTAMENTIN? Diabetesliitto ja Diabetestutkimussäätiö Lahti 28.11.2018 Asianajaja Harri Jussila ESITYKSEN SISÄLTÖ Kuka on äänessä? Kuka perii perittävän varallisuuden? Entä jos perillisiä ei
LisätiedotPerusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta
Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon
LisätiedotKuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö
Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta
LisätiedotAvio-oikeus jäämistösuunnittelussa
Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa Lakipäivät avajaistapahtuma 9.10.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 11.10.2017 1 Jäämistösuunnittelu mitä se on? Toimenpiteitä, joilla vaikutetaan jäämistön
LisätiedotValtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.
YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti
LisätiedotERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu
ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30
LisätiedotTestamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
Testamentista Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Perintö, jonka jätämme jälkeemme voi olla tärkeä asia lähimmäisillemme.
Lisätiedot21.2.2011 PERUNKIRJOITUS JA PERINNÖNJAKO
PERUNKIRJOITUS JA PERINNÖNJAKO Perimysjärjestys Parenteeli- ja sijaantuloperiaate 1. Rintaperilliset -ottolapset, 1.1.1980 -au-lapset, 1.10.1976 -rajaton sijaantulo-oikeus 2. Leski 3. Vanhemmat ja sisarukset
LisätiedotPERINTÖ JA TESTAMENTTI
MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen
LisätiedotLegaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi
Legaatinsaajan oikeusasemasta Tapani Lohi TALENTUM Helsinki 2011 2011 Talentum Media Oy ja Tapani Lohi Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1500-5 Kariston Kirjapaino Oy 2011 pääpiirteittäin
LisätiedotJäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013
Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä
LisätiedotAvioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa?
Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa? lakimies Georg Rosbäck Veromaksajat Avio-oikeus, mitä se on? Puolisoilla lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen,
LisätiedotAVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto
AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa
LisätiedotOHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE
OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
Lisätiedotavopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotSijoittajan perintöverosuunnittelu
Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä
Lisätiedot1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5
Sisällys Esipuhe v Esipuhe toiseen painokseen Sisällys ix Lyhenneluettelo xv vii I LYHYT JOHDANTO PERINTÖOIKEUDEN HISTORIAAN 1 1. Maaomaisuus ja sukuperimys.............................. 1 2. Puolison
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä
LisätiedotVarmista elämän sujuminen kriisissäkin. Marica Twerin/Maatalouslinja
Varmista elämän sujuminen kriisissäkin Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti
LisätiedotOtanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa
Otanko perinnön vastaan? Veroedut perinnöstä luopumisessa lakimies Tero Hämeenaho Veronmaksajain Keskusliitto ry Perinnöstä luopumisen veroedut Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Perinnöstä luopujaa
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa
LisätiedotKansainvälistyvät perhesuhteet
Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen
LisätiedotAvioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja
Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella
LisätiedotOHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE
OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
LisätiedotKuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti
Ohje 1 (8) Antopäivä: 1.4.2011 Voimaantulopäivä: 4.4.2011 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: 3.4.2016 Muutostiedot: Kumoaa ohjeen TRAFI/959/2011 Soveltamisala: Katsastustoimipaikkojen
LisätiedotPerhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas
Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8
LisätiedotAsumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies
Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista
LisätiedotTestamenttilahjoituksessa huomioitavaa
Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi
LisätiedotYLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?
Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa
LisätiedotHE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta
HE 117/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintökaaren lakiosaa koskevia
LisätiedotOHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE
OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014
Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Etelä Pohjanmaan Osuuspankki Suvi Katariina Kangastie Sisältö Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut 3 Perimysjärjestys Testamentti
LisätiedotIkääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen
Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon
LisätiedotTietoa avioliittolaista
Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan
LisätiedotOHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE
OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
LisätiedotJÄÄMISTÖSUUNNITTELU Syksy 2013. Antti Kolehmainen
JÄÄMISTÖSUUNNITTELU Syksy 2013 Antti Kolehmainen Mitä jäämistösuunnittelu on? Kyse on toimista, joilla perittävä (P ) vaikuttaa a) kuolinpesän hallintoon, b) jaettavan omaisuuden määrään tai laatuun taikka
LisätiedotSukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet
Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet Joe Gummerus Legal Counsel Sukupolvenvaihdosstrategiat Tavoitteena ja strategiana voi olla esimerkiksi: Mahdollistaa ja sallia omistuksen siirtyminen seuraavalle
LisätiedotEsimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi:
1 Esimerkki naimattoman henkilön testamentista ystävänsä hyväksi: Allekirjoittanut Liisa Marjatta Virtanen (031256-4828) määrään viimeisenä tahtonani, että omaisuuteni on kokonaisuudessaan menevä täydellä
LisätiedotTEHTÄVÄVIHKO I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE
TEHTÄVÄVIHKO I MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE Sisältää vain alkuosan edellisvuosien materiaalista. PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET Copyright Juristivalmennus
LisätiedotMENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo
MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:
LisätiedotMaatilojen laki- ja sopimuspäivä IsoValkeinen
Maatilojen laki- ja sopimuspäivä 13.2.2017 IsoValkeinen Avioikeus - mikä se on? Avioehto -sopimus maatilan toiminnan jatkumisen tae myös erotilanteessa Testamentti - suunnittelun väline Edunvalvontavaltuutus
LisätiedotEIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä
EIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämisellä Ottaen huomioon, ettei avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välillä ollut enää merkittäviä eroja Itävallassa, EIT:n 5. jaoston enemmistö
LisätiedotKauppakatu 27 B, Jyväskylä. www. hltlaki.fi
Kauppakatu 27 B, 40100 Jyväskylä www. hltlaki.fi Markku Halonen Tero Lakka Mikko Tuomi Annu Tamminen Maarit Merimaa-Piirainen Varatuomari, asianajaja Varatuomari, asianajaja Varatuomari, asianajaja Varatuomari
LisätiedotPerintösuunnittelu Vero
Perintösuunnittelu Vero2018 13.3.2018 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 14.3.2018 1 Perintösuunnittelu mitä se on? Perintösuunnittelu jäämistösuunnittelu Perittävä vaikuttaa eläessään omin toimenpitein
LisätiedotMENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo
MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:
LisätiedotPolvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana
Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,
LisätiedotVelat osituksessa erityiskysymyksiä - takaus ja välitilan velat Siviilioikeuden dos., OikN Pertti Välimäki Dispositio 1. takaukset osituksessa 2. välitilanaikaiset keskinäiset velat Lähteet Takaus: Välimäki:
LisätiedotPäätös. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 118/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden
LisätiedotLAPSIOIKEUS Isyysolettama
Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos
LisätiedotEdunvalvontavaltuutus ja elatussopimus seniorien turvana
Edunvalvontavaltuutus ja elatussopimus seniorien turvana Elatussopimuksen vaikutus hoitomaksuihin ja muihin velvoitteisiin 25.10.2018 ASIANAJOFACTA.FI Mika Miesmäki toimitusjohtaja, osakas asianajaja,
LisätiedotPerintösuunnittelu Vero
Perintösuunnittelu Vero2017-15.3.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 16.3.2017 1 Perintösuunnittelu mitä se on? Perintösuunnittelu jäämistösuunnittelu Perittävä vaikuttaa omin toimenpitein tulevan
LisätiedotOhjeita kuolinpesän asioita hoitavalle
Ohjeita kuolinpesän asioita hoitavalle Läheisen menettäminen on tilanne, joka omaisten surusta huolimatta vaatii paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään
LisätiedotKauppakatu 27 B, Jyväskylä. www. hltlaki.fi
Kauppakatu 27 B, 40100 Jyväskylä www. hltlaki.fi Maatilan sukupolvenvaihdos ja tärkeät sopimukset infotilaisuus Karstula 8.10.2018 Asianajaja Tero Lakka Markku Halonen Tero Lakka Mikko Tuomi Annu Tamminen
LisätiedotPERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001
LisätiedotSaantoselvitys ja osakeluettelomerkinnät
Saantoselvitys ja osakeluettelomerkinnät Ammattilaisten koulutusiltapäivä Katri Salokorpi Lakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKELUETTELO AOYL 2:12 Hallituksen on ylläpidettävä yhtiön osakkeista osakeluetteloa.
LisätiedotJanne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN
Janne Kaisto Tapani Lohi JOHDATUS VARALLISUUSOIKEUTEEN Talentum Helsinki 2013 Juridica-kirjasarjan 20. teos 2., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2062-7 Kansi:
LisätiedotUrpo Kangas PERHE- JA JÄÄMISTÖ- OIKEUDEN PERUSTEET
Urpo Kangas PERHE- JA JÄÄMISTÖ- OIKEUDEN PERUSTEET Talentum Helsinki 2013 Juridica-kirjasarjan 29. teos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad ISBN 978-952-14-2094-8
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229 SISÄLLYS N:o Sivu 1226 Laki avioliittolain muuttamisesta... 3445 1227 Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista
LisätiedotTEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE
TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE Tekijänoikeuden voimassaoloaika Teoston asiakkuus Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1
Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa
LisätiedotEdunvalvontavaltakirja ja testamentti
Edunvalvontavaltakirja ja testamentti Polvelta toiselle - Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 30.9.2017 Pankkilakimies, VT Johanna Heikkinen, OP KAINUU Edunvalvontavaltakirja Miten varaudun oman toimintakykyni
LisätiedotKUOLINPESÄN PANKKIASIAT. Oma Säästöpankki auttaa sinua vaikeinakin aikoina. Huolehdimme puolestasi, että lain edellyttämät asiakirjat ovat kunnossa.
KUOLINPESÄN PANKKIASIAT Oma Säästöpankki auttaa sinua vaikeinakin aikoina. Huolehdimme puolestasi, että lain edellyttämät asiakirjat ovat kunnossa. HOIDETTAVAT ASIAT ENNEN PERUNKIRJOITUSTA AUTAMME PANKKIASIOIDEN
LisätiedotSOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]
SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)
LisätiedotESIMERKKI Perukirja Päivämäärä
Perukirja Paikka Kiteellä Päivämäärä 25.2.2015 ESIMERKKI Sisällysluettelo Johdanto-osa 1. Perinnön jättäjä 3 2. Pesän osakkaat 3 3. Uskotut miehet 3 4. Perunkirjoituksesta ilmoitettu 3 5. Pesän ilmoittaja
LisätiedotPerinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro
Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti
LisätiedotEdunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty?
Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Esimerkkinä Maija Mikkonen on hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Ikää hänellä on 65-vuotta. Maija haluaa kuitenkin
LisätiedotVARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo
VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE
Lisätiedotperhevarallisuusoikeus
perhevarallisuusoikeus Urpo Kangas ALMA TALENT Helsinki 2018 Tilaa Perhevarallisuusoikeus-teos Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2017 Alma Talent Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton
LisätiedotAvoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus
Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliitossa asuvia on Suomessa yhä enemmän, mutta tilastoja ei ole siitä, kuinka usein avoliitot päättyvät
LisätiedotSUOMEN SUOSITUIN TESTAMENTTIPALVELU
HELPPOTESTAMENTTI.FI SUOMEN SUOSITUIN TESTAMENTTIPALVELU TEE TESTAMENTTI HELPOSTI NETISSÄ helppotestamentti.fi - Tammelan puistokatu 22 - hei@helppotestamentti.fi DOKUMENTIN KÄYTTÖOHJE KIITOS LUOTTAMUKSESTASI
LisätiedotSanna Sveholm OPAS ALAIKÄISEN RINTAPERILLISEN ASEMAAN KUOLINPESÄN OSAKKAANA
Sanna Sveholm OPAS ALAIKÄISEN RINTAPERILLISEN ASEMAAN KUOLINPESÄN OSAKKAANA Liiketalouden koulutusohjelma 2012 OPAS ALAIKÄISEN RINTAPERILLISEN ASEMAAN KUOLINPESÄN OSAKKAANA Sveholm, Sanna Satakunnan ammattikorkeakoulu
LisätiedotTestamentin teko-ohjeet
Suomen Luther-säätiö Testamentin teko-ohjeet Seurakunta seuraaville sukupolville YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin,
LisätiedotVALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN
VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia
Lisätiedota) A oli 10.4.2010 myynyt puolisoiden yhdessä omistaman noin 10 000 euron arvoisen moottoriveneen veljelleen X:lle 5000 euron hintaan.
Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2010 (Lohi) Kurssitehtävät Tehtävä 1 Puolisoiden A ja B avioliitto horjui, ja he jättivät 1.4.2010 yhdessä avioerohakemuksen. Viikkoa myöhemmin B joutui liikenneonnettomuuden
LisätiedotKAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ
KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA
LisätiedotKuolinpesän osakkaille
Kuolinpesän osakkaille Opas kuolinpesän osakkaille Läheisen poismenon aiheuttaman surun lisäksi omaisilla on kannettavanaan vastuu monista kuolemantapaukseen liittyvistä käytännön asioista. Tämä opas
Lisätiedotpuolison ja lesken jälkeen
Perukirjan laadinnasta ensin kuolleen puolison ja lesken jälkeen Verohallinnon näkökulma Verkkoseminaari 16.3.2017 Kalle Isotalo Tilaisuuden sisältö Perunkirjoitus ensin kuolleen puolison (EKP) tai lesken
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
LisätiedotKAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ
KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA
Lisätiedot1984 vp. -- tie n:o 22 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1984 vp. -- tie n:o 22 lfallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tulo- ja varallisuusverolain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö-
LisätiedotUrpo Kangas PERHE- JA JÄÄMISTÖ- OIKEUDEN PERUSTEET
Urpo Kangas PERHE- JA JÄÄMISTÖ- OIKEUDEN PERUSTEET Alma Talent Helsinki 2019 2., uudistettu painos Juridica-kirjasarjan 29. teos Copyright 2019 Alma Talent Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa, laiksi elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta
LisätiedotYksinkertaistetusti perukirjan täyttö koostuu seuraavista eri vaiheista:
Esimerkki perukirja Tämän perukirjan täyttö on esitetty perukirjanetissa.fi -sivustolla Tämän valmiiksi täytetyn perukirjan tarkoitus on näyttää teille miltä valmis perukirja näyttää. Tässä perukirjassa
LisätiedotTESTAMENTTI, AVIOEHTO JA EDUNVALVONTA- VALTAKIRJA. Pykälät tutuiksi maatiloille päivä 13.11.2012
1 TESTAMENTTI, AVIOEHTO JA EDUNVALVONTA- VALTAKIRJA Pykälät tutuiksi maatiloille päivä 13.11.2012 Avio-oikeus ja puolisoiden varallisuussuhteet Miten avioliitto vaikuttaa omistussuhteisiin? Avioliitto
LisätiedotJessica Sundell UUSIOPERHEEN PERINNÖNJAKO
Jessica Sundell UUSIOPERHEEN PERINNÖNJAKO Liiketalouden koulutusohjelma Yritysjuridiikan suuntautumisvaihtoehto 2014 UUSIOPERHEEN PERINNÖNJAKO Sundell, Janitta Jessica Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalouden
LisätiedotTestamentti Tekoja ihmisarvon puolesta
TESTAMENTTIOPAS Testamentti Tekoja ihmisarvon puolesta Me Kirkon Ulkomaanavussa olemme kiitollisia siitä, että haluat pohtia testamenttilahjoitusta työllemme. Oikeaan ihmisyyteen kuuluu yhteisvastuu niin
LisätiedotEdunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutus Vero2017- tapahtuma Helsinki 14. 15.3.2017, Marina Congress Center OTM Lakimies, tiiminvetäjä Virpi Kutila Mikä on edunvalvontavaltuutus? Yksityisoikeudellinen valtuutus, valtakirja,
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJÄN TÄRKEÄT JURIDISET ASIAKIRJAT JA SOPIMUKSET NOORMARKKU
MAATALOUSYRITTÄJÄN TÄRKEÄT JURIDISET ASIAKIRJAT JA SOPIMUKSET NOORMARKKU 16.4.2018 Ilkka Ryynänen Asianajaja Asianajaja Janne Löytökorpi GSM 0400 848 686 Email: janne.loytokorpi@loytokorpi.fi Asianajaja
Lisätiedot