Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty akateemisten asiain komiteassa 12.11.2013 ja ne tulevat voimaan 1.1.2014. 1. Johdanto 1.1 Ohjeiden tausta ja tarkoitus Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on kokouksessaan 20.12.2010 hyväksynyt Aaltoyliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt (jäljempänä OOS). Säännöt tulevat voimaan 1.8.2011. OOS 36 :n mukaan Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea antaa opintojen hyväksilukemisesta tarkemmat määräykset. Nämä ohjeet koskevat sekä ylempiin ja alempiin korkeakoulututkintoihin että jatkotutkintoihin kuuluvien opintojen hyväksilukemista, ellei toisin mainita. Ohjeiden kohde on rajattu siten, että hyväksilukemista koskevissa ohjeissa käsitellään vain Aaltoyliopistossa opiskelevien tutkinto-opiskelijoiden opintojen hyväksilukemista. Ohjeiden ulkopuolelle on rajattu aiemmin hankitun osaamisen huomioon ottaminen opiskelijavalinnan perusteena. 1.2 Hyväksilukemisen määrittely ja sitä koskevat linjaukset Hyväksilukemisella tarkoitetaan opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai kurssia, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin (Korkeakoulusanasto 2005). Suomessa korkeakouluissa vakiintuneet alakäsitteet ovat korvaaminen ja sisällyttäminen (OPM 2007:4). Tässä ohjeessa hyväksilukemisella tarkoitetaan lähinnä muualla suoritettujen opintojen hyväksymistä osaksi Aalto-yliopistossa suoritettavaa tutkintoa. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen tai muun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Tällöin ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta, mutta opintojen on oltava tasoltaan tutkintovaatimusten mukaisia. Korvaaminen tarkoittaa tutkintovaatimuksiin kuuluvien opintojen korvaamista muualla suoritetuilla opinnoilla tai muulla osaamisella. Korvaaminen edellyttää sisällöllistä vastaavuutta ja sitä, että muut opinnot tai osaaminen ovat samantasoisia kuin korvattavat opinnot. Tutkintovaatimuksiin kuuluvia opintoja korvattaessa edellytetään, että muualla suoritetut opinnot tai muu osaaminen vastaa laajuudeltaan korvattavia opintoja. Näissä yleisissä ohjeissa hyväksilukemisella tarkoitetaan sekä sisällyttämistä että korvaamista, ellei toisin mainita. Termiä korvaaminen käytetään silloin, kun halutaan erottaa, että kyse on nimenomaisesti korvaamisesta. Hyväksiluettavat opinnot on voitu suorittaa joko ennen meneillään olevia opintoja tai niiden aikana, esimerkiksi ulkomaanvaihdossa. Näin ollen näissä ohjeissa käytetään termiä muualla hankittu osaaminen.
2 Hyväksilukemiseen (tunnustamiseen) liittyy läheisesti muualla hankitun osaamisen tunnistaminen. Tunnistaminen ei aina kuitenkaan johda osaamisen tunnustamiseen (korvaamiseen tai sisällyttämiseen). Tunnistaminen voi liittyä myös opinto-oikeuden saamisen edellytyksiin. Muualla hankitun osaamisen tunnustaminen on osa elinikäisen oppimisen politiikkaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaan on varauduttava aitoon elinikäiseen oppimiseen, johon kuuluu osaamisen päivittäminen ja sen tunnustaminen, että osaamista ei synny ainoastaan muodollisessa koulutuksessa. Olennaista on se, mitä osaamista opiskelijalla on, ei se, missä ja miten osaaminen on hankittu. (OPM 2007:4, s. 22) Ministeriön mukaan korkeakouluissa elinikäisen oppimisen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen kannalta keskeisiä työkaluja ovat osaamislähtöiset opetussuunnitelmat, henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) ja erilaiset osaamisen näyttämisen tavat. (OPM 2007:4 s.11 ja 22). Rehtorien neuvoston kannanoton mukaan yliopistotutkinto ei ole näyttötutkinto, eikä korkeakoulutukseen tule rakentaa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa käytössä olevaa runsaasti resursseja vaativaa näyttötutkintojärjestelmää. Korkeakoulujen on kuitenkin edellytettävä näyttöä muuten kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen todentamiseksi. (Rehtorien neuvosto 2009 s. 2 & 22). 1.3 Opintojen hyväksilukemisen määrittely lainsäädännössä Hyväksilukeminen on uudessa yliopistolaissa (558/2009) nostettu lain tasolle. Nykyistä yliopistolain 44 :n 3 momenttia vastaava säännös on jo aiemmin sisältynyt tutkintoasetukseen (valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004). Yliopistolain säännöstä opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemisesta ei ole tarkemmin perusteltu esimerkiksi hallituksen esityksessä. Säännös ilmaisee lähinnä sen, että toimivalta päättää hyväksilukemisesta ja korvaamisesta on yliopistolla. (Miettinen ym. 2009 s. 242.) Yliopistolain 44 :n 3 momentissa todetaan hyväksilukemisesta seuraavaa: Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. 1.4 Opintojen hyväksilukeminen Aalto-yliopistossa Aalto-yliopiston strategian mukaan opiskelijalta vaaditaan sitoutumista opintoihinsa, mutta hänestä myös välitetään. Yliopiston opetus perustuu sen koulutusalojen korkeatasoiseen tutkimukseen. Yliopistossa on innostava ja korkeatasoinen jatkuvaan uuden oppimiseen kannustava kulttuuri. Näin ollen jo suoritettujen ja suoritettavaan tutkintoon soveltuvien opintojen hyväksilukeminen siinä laajuudessa kuin tämän ohjeen kohdassa 2.3 todetaan, on perusteltua. Hyväksi lukemista koskevat periaatteet ovat sellaiset, että ne motivoivat opiskelijaa oppimaan lisää, eivät kertaamaan asioita, jotka hän jo osaa. Korvattujen opintojen asemesta ei vaadita lisäsuorituksia.
3 Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden opintojen hyväksilukemiseen, mutta oppilaitosten ja korkeakoulujen käytännöt vaihtelevat. Myös Aalto-yliopiston eri korkeakoulujen välillä määräykset ja käytännöt vaihtelevat. Tavoite on, että periaatteet ovat Aalto-yliopiston eri korkeakouluissa yhtenäiset. Opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu on varmistettava, vaikka hyväksilukemiseen liittyvissä prosesseissa voi olla Aalto-yliopiston korkeakoulujen välillä eroja. Aalto-yliopiston OOS 36 :n mukaan korkeakoulun päätöksellä opiskelija voi lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja tutkintoonsa sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opintoja voidaan hyväksilukea myös muuten osoitetulla osaamisella. Opinnäytettä ei voi hyväksilukea. 2. Yleiset ohjeet 2.1 Mitä opintoja voidaan sisällyttää ja korvata Hyväksilukea voidaan sellaisia opintoja, jotka tulevat osaksi suoritettavaa tutkintoa. Opiskelija voi hyväksilukea muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja, jotka täyttävät suoritettavan tutkinnon osaamistavoitteet. Pääsääntöisesti koulutusohjelman tai vastaavan kokonaisuuden kannalta keskeiset syventävät opinnot (esimerkiksi opinnäytteen tekemisen kannalta) on suoritettava korkeakoulun vahvistaman opetussuunnitelman mukaisesti. Yliopistossa suoritettuja opintoja voidaan hyväksilukea sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Jatkotutkintoihin voidaan hyväksilukea jatko-opintoihin soveltuvia opintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja voidaan lähtökohtaisesti hyväksilukea vain alempaan korkeakoulututkintoon. Kuitenkin esimerkiksi nelivuotisesta bachelor-tutkinnosta tai ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta voidaan hyväksilukea opintoja myös ylempään korkeakoulututkintoon edellyttäen, että suoritettavan tutkinnon osaamistavoitteet täyttyvät. Kaikissa tapauksissa opintoja hyväksiluettaessa tutkinto- tai koulutusohjelmakohtaisten osaamistavoitteiden on täytyttävä. Hyväksiluettavien opintojen on oltava korkeakoulun tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien kannalta relevantteja sekä soveltuvalta alalta. Yliopiston tai muun kotimaisen korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti suoritetut kieliopinnot voivat korvata toiseen tutkintoon vaadittavat kieliopinnot. Mikäli toiseen tutkintoon vaaditaan enemmän pakollisia kieliopintoja tai kieliopintoja useammissa kielissä tai niihin liittyy muuten korkeakoulun omia osaamistavoitteita, opiskelijan on suoritettava vaadittavat kieliopinnot. Opiskelija voi osoittaa osaamisensa kieliopinnoissa esimerkiksi tentillä tai muulla opettajan tai arvioitsijan määräämällä tavalla. Mikäli opiskelija suorittaa korkeakoulussa ainoastaan ylemmän korkeakoulututkinnon, eikä kieliopintoja ole sisältynyt hänen aiempaan korkeakoulututkintoonsa, kieliopinnot on suoritettava. Alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin voidaan hyväksilukea enintään yhtä vanhoja opintoja tai muuten hankittua osaamista, kuin mikä on opintosuoritusten voimassaoloaika voimassa olevan tutkintosäännön mukaan. Perustellusta syystä voidaan hyväksilukea vanhempia opintoja tai vanhempaa muuten hankittua osaamista. Suoritusajankohta lasketaan alkuperäisestä suorituspäivämäärästä.
4 Esimerkki: Tutkintoon voidaan sisällyttää enintään seitsemän vuotta vanhoja kursseja tai opintokokonaisuuksia. Tällöin voidaan hyväksilukea enintään seitsemän vuotta vanhoja opintoja tai muuten hankittua osaamista. 2.2 Muuten osoitetun osaamisen hyväksilukeminen Sekä yliopistolain 44.3 :n että Aalto-yliopiston OOS:n 36 :n mukaan kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen lisäksi on mahdollista hyväksilukea myös muuten osoitettua osaamista. Korkeakoulut voivat päättää, miten niiden tutkintoihin on mahdollista lukea muuten kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista, ja antavat tarvittaessa tarkemmat ohjeet tällaisen osaamisen hyväksilukemisesta. Tutkintoon soveltuvaa osaamista voi syntyä eri tavoin myös opintojen ulkopuolella, esimerkiksi luottamustoimissa. Yliopiston on mahdollista määrätä muuta osaamista tarkemmin siitä osaamisesta, joka syntyy yliopiston omassa toiminnassa. Ylioppilaskunnassa, taikka korkeakoulujen tai yliopiston hallintoelimissä aktiivisesti suoritetusta luottamustoimesta, joka on kestänyt vähintään vuoden, voidaan hyväksilukea suorituksia tutkintoon korkeakoulun päätöksen mukaan. Jotta tällaisessa toiminnassa hankittua osaamista voidaan hyväksilukea, on opiskelijan osoitettava esimerkiksi oppimispäiväkirjan avulla, mitä osaamista hän on saanut ja miten se vastaa suoritettavan tutkinnon osaamistavoitteita. Muuten osoitetun osaamisen arvioimiseksi opiskelijan on todennettava osaamisensa. Todentamisen tarkoitus on osoittaa, mitä osaamista opiskelijalla on. Todentamisessa voidaan käyttää esimerkiksi todistuksia, tenttejä, portfolioita, esseitä, haastatteluja tai muita soveltuvia menettelyjä. Arvioitsija päättää, mikä menettely soveltuu parhaiten osaamisen todentamiseen. Osaamisen todentamisessa oleellista on, että opiskelija ei esitä pelkästään dokumenttia osaamisestaan, vaan myös osoittaa, mitä opintojen tavoitteisiin liittyvää osaamista hänellä on esitetyn dokumentin pohjalta ja miten se vastaa tutkinnon osaamistavoitteita. 2.3 Hyväksiluettavien opintojen määrä Todistuksen myöntäminen Aalto-yliopiston korkeakoulusta edellyttää, että vähintään puolet opinnoista, mukaan lukien opinnäyte ja kypsyysnäyte, on suoritettu kyseisen opiskelijan koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaisesti. Poikkeuksena ovat mm. erikseen sovitut kaksoistutkintoon johtavat koulutusohjelmat sekä jatkokoulutus, jolloin hyväksiluettavien opintojen määrä voi olla laajempi. Jatkotutkintoa varten voidaan hyväksilukea sellaisia opiskelijan ennen jatko-opintojen aloittamista suorittamia jatko-opintoihin soveltuvia kursseja, jotka eivät sisälly alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon, samoin kuin muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa tai muissa yliopistoissa suoritettavia jatko-opintoihin soveltuvia kursseja. Tutkintoihin ei voi hyväksilukea opinnäytteitä eikä kypsyysnäytteitä. Tämä koskee sekä alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja että jatkotutkintoja.
5 2.4 Hyväksilukumenettely 2.4.1 Hyväksilukemisen hakeminen Hyväksilukemisen hakeminen käynnistetään aina opiskelijan aloitteesta ja hyväksilukemisen hakeminen on opiskelijalle vapaaehtoista. Korkeakoulu antaa hakemuksen vireillepanosta tarkemmat ohjeet huomioiden sen, että opiskelija voi aina asioida korkeakoulussa esimerkiksi opinto- ja opiskelijapalveluissa (ns. yhden luukun periaate). Vireillepanon yhteydessä tarkistetaan dokumenttien oikeellisuus, hyväksiluettavien opintojen määrä (ks. kohta 7), ja se, onko kyse sisällyttämisestä vai korvaamisesta. Hyväksilukemista on OOS 36 :n mukaisesti haettava kirjallisesti ja hakemukseen on liitettävä osaamisen todentamiseksi tarpeelliset todistukset. Opiskelijalla on vastuu todentaa osaamisensa. Hakemukseen on liitettävä hyväksiluvun arvioimiseksi tarvittava määrä liitteitä esim. diplomeita, portfolioita, oppimispäiväkirjoja, julkaisuja ja muita kirjallisia raportteja tai muita dokumentoituja osoituksia hankitusta osaamisesta. Opinnoilla hankittu osaaminen osoitetaan pääasiassa oppilaitoksen myöntämällä todistuksella tai opintorekisteriotteella. Opiskelijaa on ohjeistettava asianmukaisen ja riittävän dokumentaation esittämisessä ja ohjattava tarvittavan lisänäytön esittämiseen. Hyväksilukemista suositellaan haettavaksi mahdollisimman pian tutkinto-opintojen alkuvaiheessa HOPSin laatimisen yhteydessä. Jos osaaminen on hankittu tutkinto-opintojen aikana esimerkiksi ulkomaanvaihdossa, tulisi hyväksilukemista tällöinkin hakea mahdollisimman pian opiskelijavaihdon päättymisen jälkeen tai sen jälkeen kun opinnot on suoritettu tai osaaminen muuten hankittu. Opiskelijavaihtoon lähtiessään tai muuten suorittaessaan opintoja muualla, opiskelija tekee etukäteen suunnitelman (esimerkiksi learning agreement) siitä, mitä opintoja hän aikoo suorittaa ja miten ne voidaan hyväksilukea. Hyväksilukupäätös on tällöin pyrittävä tekemään suunnitelman mukaisena mahdolliset suunnitelman muutokset huomioiden. Suunnitelmaa voidaan täsmentää. Suunnitelma ei kuitenkaan välttämättä tarkoita päätöstä tai sopimusta hyväksilukemisesta. 2.4.2 Päätös hyväksilukemisesta Hyväksilukemista koskevaa hakemusta käsiteltäessä on noudatettava hallintolain (434/2003) menettelyä koskevia vaatimuksia ja hyvän hallinnon periaatteita. Opiskelijalle on muun muassa HOPS -prosessin yhteydessä ja muutoinkin tarpeen mukaan kerrottava mahdollisuudesta hakea muualla hankitun osaamisen hyväksilukemista. Päätös tehdään HOPSin laatimisen yhteydessä ja päätös on voimassa HOPSin voimassaoloajan. Tarvittaessa on kuitenkin oltava mahdollisuus myös sisällölliseen harkintaan, kuten opettajan lausunnon hankkimiseen. Erityisesti haettaessa korvaavuutta voidaan tarvita tarkempaa selvitystä siitä, täyttyvätkö korvaamisen edellytykset. Päätöksenteko järjestetään korkeakouluissa tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että turvataan opiskelijoiden tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu sekä päätöksenteon johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys. Päätöksenteossa on otettava huomioon myös koulutusohjelman laadun varmistus ja tutkintojen osaamistavoitteiden toteutuminen. Päätös hyväksilukemisesta tehdään esittelystä. Esittely järjestetään korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalveluista. Korkeakoulut antavat päätöksenteon järjestämisestä tarkemmat määräykset.
6 Hyväksilukemista koskeva päätös annetaan kirjallisena ja siitä on käytävä ilmi päätöksen perustelut. Päätökseen haetaan muutosta siten kuin Aalto-yliopiston OOS 37 :ssä määrätään. Opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tekijältä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 2.4.3 Hyväksiluvun merkitseminen opiskelijatietorekisteriin Päätöksessä kuvattu hyväksiluku merkitään opiskelijatietorekisteriin siten, kuin Aallon OOS:n 36 :ssä määrätään. Kurssin tai opintokokonaisuuden hyväksilukeminen merkitään opiskelijatietorekisteriin siten, että alkuperä on näkyvissä. Hyväksiluettujen opintojen alkuperäinen arvosana muunnetaan opiskelijan koulutusohjelmassa sovellettavaan, hyväksiluetussa kurssissa tai opintokokonaisuudessa käytettyyn arvosteluasteikkoon, jos vastaavuus on selkeästi osoitettavissa. Arvosanaksi merkitään hyväksytty, jos vastaavuus ei ole yksiselitteisesti osoitettavissa. Opiskelijalla on aina oikeus saada arvosanamerkinnäksi hyväksytty. Hyväksiluku merkitään opiskelijatietorekisteriin seuraavien periaatteiden mukaisesti: korvaaminen: jos opintokokonaisuus korvaa Aalto-yliopiston tutkintoon kuuluvan suorituksen, merkitään se opiskelijatietorekisteriin siten, että siitä on näkyvissä alkuperäisen suorituksen paikka ja suoritusaika sekä hyväksilukupäätöksen päivämäärä. Rekisteriin merkitään lisäksi, mikä oman korkeakoulun suoritus on korvattu. sisällyttäminen: sisällytettävä opintokokonaisuus rekisteröidään muualla suoritettuina opintoina, siten, että opiskelijatietorekisteristä on nähtävissä alkuperäisen suorituksen paikka ja suoritusaika sekä hyväksilukupäätöksen päivämäärä. 2.4.4 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Nämä määräykset tulevat voimaan 1.1.2014. Mikäli opiskelija on hakenut hyväksilukemista ennen 1.1.2014, sovelletaan hakemishetkellä voimassa olleita hyväksilukemista koskevia määräyksiä. Nämä määräykset kumoavat aiemmat, Aalto-yliopiston korkeakoulujen vastaavista asioista annetut määräykset ja ohjeet sikäli, kuin ne ovat ristiriidassa näiden määräysten kanssa. Korkeakoulut antavat opintojen hyväksilukemisesta tarvittaessa tarkempia määräyksiä. Lähteet: Miettinen ym. 2009: Tarmo Miettinen Matti Muukkonen Matti Myrsky Teuvo Pohjolainen: Uusi yliopistolainsäädäntö, Lakimiesliiton kustannus, 2009 OPM 2007:4: Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4: Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa. Rehtorien neuvosto 2009: Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto: Oppimisesta osaamiseen: Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, työryhmäraportti, maaliskuu 2009