Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 41 Biologiset vaarat työssä TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006
ISBN 952-479-005-X ISSN 1456 257X PK-Paino Oy, Tampere 2006
Biologiset vaarat työssä Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) tuli voimaan 1.1.2003, sen 40 käsittelee työn biologisia vaaratekijöitä. Uuden lain voimaantulon jälkeen vanhan työturvallisuuslain nojalla annetut alempiasteiset säädökset pysyvät toistaiseksi voimassa. Biologisista vaaratekijöistä työssä on annettu EU:n Parlamentin ja Neuvoston direktiivi (2000/54/EY), joka on Suomessa saatettu voimaan valtioneuvoston päätöksellä työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/93) ja sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä (229/1998). Päätöksiä sovelletaan toimintoihin, joissa työntekijät työnsä johdosta altistuvat tai voivat altistua biologisille tekijöille.
Valtioneuvoston päätöksessä on määritelty, että 1. biologisilla tekijöillä tarkoitetaan sellaisia mikro-organismeja (mukaan lukien ne, joita on muunneltu geneettisesti), soluviljelmiä ja ihmisessä eläviä loisia, jotka voivat aiheuttaa jonkin tulehduksen, allergian tai myrkkyvaikutuksen; 2. mikro-organismilla tarkoitetaan solumaista tai muuta kuin solumaista mikrobiologista rakennetta, joka kykenee lisääntymään tai siirtämään perimää; sekä 3. soluviljelmällä tarkoitetaan monisoluisista organismeista peräisin olevien solujen kasvattamista elatusalustalla. Käytännössä biologiset vaaratekijät ovat ihmisille tarttuvia tauteja, allergiaa tai myrkkyvaikutuksia aiheuttavia bakteereja, viruksia, prioneja, loisia ja sieniä. Biologisten tekijöiden vaaraluokitus Päätöksissä jaetaan biologiset tekijät neljään vaaraluokkaan. Vaaraluokan mukaisesti määräytyvät erilaiset valtioneuvoston päätöksen edellyttämät toimenpiteet, kuten torjuntakeinot, ennakkoilmoitukset ja altistuvien työnte- kijöiden luettelointivelvoitteet sekä terveystarkastustarve. Vaaraluokkiin ryhmittelyyn vaikuttavat seuraavat seikat: aiheuttaako biologinen tekijä ihmiselle sairautta leviääkö biologinen tekijä to dennäköisesti väestöön ja onko sen aiheuttamaan sairauteen tehokasta ehkäisykeinoa tai hoitoa. I-ryhmään kuuluvat ne biologiset tekijät, jotka todennäköisesti eivät aiheuta sairautta ihmiselle. Näitä biologisia tekijöitä koskee valtioneuvoston päätöksen ainoana velvoitteena noudattaa hyvän työsuojelun ja työhygienian periaatteita. II-IV -ryhmiin kuuluvat tekijät voivat aiheuttaa ihmiselle sairautta. Jos työpaikalla esiintyy tai käytetään ihmiselle sairautta aiheuttavia biologisia tekijöitä, on työssä noudatettava valtioneuvoston päätöksessä annettuja määräyksiä työntekijöiden suojelemiseksi biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta.
Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä on ryhmiin II IV luokiteltu noin 350 bakteeria, virusta, loiseläintä tai sientä. Päätöksessä ei ole lueteltu sellaisia biologisia tekijöitä, jotka eivät todennäköisesti aiheuta sairautta ihmiselle. Päätöksessä on bakteerit, sienet ja loiset mainittu niiden latinankielisillä nimillä ja virukset englanninkielestä käännettyinä. Taulukossa sivulla 14 on esi-tetty eräitä työperäisiä biologisia vaaratekijöitä ja niiden aiheuttamia sairauksia niiden tieteellisillä ja kansanomaisilla nimillä sekä esimerkkejä altistuvista ammattiryhmistä tai toimialoista. Jos työpaikalla esiintyy sellaisia ihmisen terveydelle vaarallisia tai mahdollisesti vaarallisia biologisia tekijöitä, joita sosiaali- ja terveysministeriö ei ole luokitellut, työnantajan on luokiteltava ne valtioneuvoston päätöksessä esitettyjä luokitteluperusteita käyttäen. Vaaran arviointi työpaikalla Toiminnassa, johon voi liittyä biologisille tekijöille altistumista, on työntekijöiden altistumisen luonne, määrä ja kesto määritettävä, jotta voitaisiin arvioida työntekijän terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuva riski ja päättää tarvittavista toimenpiteistä. Työturvallisuuslaki (738/2002) 40 Biologiset tekijät. Arvioinnissa otetaan huomioon: 1. työpaikalla esiintyvien biologisten tekijöiden vaaraluokka 2. viranomaissuositukset työntekijöiden suojelusta ja 3. tiedot biologisten tekijöiden aiheuttamista työperäisistä sairauksista yleisesti ja kyseisellä työpaikalla erityisesti. Arviointiin käytetyistä tiedoista on pyynnöstä informoitava työsuojelupiirin työsuojelutoimistoa, joka toimii asianomaisena viranomaisena. Arviointi tulee uusia säännöllisesti ja aina, kun olosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden altistumiseen biologisille tekijöille. Biologisille tekijöille ei ole vahvistettu työilman terveysperusteisia raja-arvoja, jotka mahdollistaisivat kvantitatiivisen riskinarvion. Keskeistä arvioinnissa lienee todeta, mitä biologisia altisteita työpaikalla esiintyy, mitkä ovat niiden vaaraluokat, missä työvaiheissa ja ketkä työn-
tekijät altistuvat ja missä määrin, sekä arvioinnin perusteella ryhtyä toimenpiteisiin vaarojen vähentämiseksi. Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on tarvittaessa käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä terveyden vaarojen ja haittojen selvittämisessä. Tämän oppaan liitteessä on annettu esimerkkejä työssä esiintyvistä biologisista tekijöistä, niiden aiheuttamista taudeista ja mahdollisesti altistuvista ammattiryhmistä. Vaarojen vähentäminen Mikäli edellä kuvatussa vaaran arvioinnissa todetaan, että toiminta työpaikalla voi johtaa työn-tekijöiden altistumiseen, on sovellettava valtioneuvoston päätöksessä esitettyjä tapoja estää tai vähentää altistumista. Tämä altistuksen minimointi -velvoite koskee myös sellaisia työpaikkoja, joihin ei liity tarkoituksellista biologisten tekijöiden käyttöä tai niillä työskentelyä. Päätöksessä esitetyt torjuntatoimenpiteet voidaan luokitella seuraavasti: biologisen tekijän korvaaminen vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella erilaiset päätöksessä luetellut vaarojen vähentämiskeinot hygienian ja henkilökohtaisen suojauksen keinot työntekijöille annettava tiedotus ja opetus sekä erityistoimenpiteet koskien: muita terveys- ja eläinlääkintäpalveluyksiköitä kuin diagnostisia laboratorioita laboratorioita ja eläintiloja teollisia prosesseja. Eristystoimenpiteet määräytyvät esiintyvien biologisten tekijöiden vaararyhmän mukaan, ja niitä on esitetty valtioneuvoston päätöksen liitteissä III ja IV. Työntekijöille tiedottaminen ja opetus Valtioneuvoston päätöksessä on määrätty työntekijöille annettavasta tiedotuksesta ja opetuksesta sekä niiden sisällöstä. Erityisen tärkeää on tällöin ottaa huomioon myös pienten työpaikkojen työntekijät, lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevät ja yrittäjät. Päätöksessä on myös mää-räyksiä työnantajan ja työntekijän tiedoksisaantioikeudesta onnettomuus- ja vaaratilanteissa.
Altistuneiden työntekijöiden luettelo Työnantajan on pidettävä luetteloa vaaraluokkiin III ja IV kuuluville biologisille tekijöille altistuvista työntekijöistä. Luettelosta on käytävä ilmi: tehdyn työn laatu biologinen tekijä tiedot altistumisesta tiedot onnettomuuksista tiedot vaaratilanteista. Luetteloa on säilytettävä vähintään 10 vuotta altistumisen jälkeen. Päätöksessä erikseen määritellyissä tapauksissa luetteloa on kuitenkin säilytettävä 40 vuotta viimeisen tiedossa olevan altistumisen jälkeen. Näihin erityistapauksiin liittyvät biologiset tekijät on erikseen osoitettu sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä. Ilmoitukset Työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle on tehtävä ennakkoilmoitus, kun ensimmäistä kertaa käytetään II-IV -ryhmään kuuluvia biologisia tekijöitä. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 päivää ennen työn aloittamista. Ilmoitus sisältää : 1. yrityksen tai laitoksen nimen ja osoitteen; 2. työsuojelusta vastaavan henkilön nimen ja pätevyyden; 3. vaaran arvioinnin tulokset; 4. biologisten tekijöiden lajit; sekä 5. suunnitellut suojelu- ja ehkäisytoimenpiteet. Laboratorioilta, jotka harjoittavat IV-ryhmään kuuluvien biologisten tekijöiden diagnostisointipalvelua, vaaditaan ainoastaan alkuilmoitus aikomuksestaan käyttää biologisia tekijöitä. Työnantajan on viipymättä ilmoitettava asianomaiselle viranomaiselle kaikista onnettomuuksista ja vaaratilanteista, jotka ovat voineet johtaa biologisen tekijän vapautumiseen ja jotka voivat aiheuttaa vakavan tartunnan vaaran tai sairauden ihmiselle.
Terveystarkastukset Biologisille tekijöille altistuvien työntekijöiden terveystarkastuksista on määrätty valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001). Terveystarkastustarpeen arvioinnista sekä alku- ja määräaikaistarkastusten sisällöstä saa tietoa em. valtioneuvoston asetuksen nojalla annetusta sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen julkaisemasta kirjasta Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Ohjeet terveystarkastuksiksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä. Rokotukset Tehokkaita rokotteita on mahdollisuuksien mukaan annettava niille työntekijöille, jotka eivät ennestään ole immuuneja (vastustuskykyisiä) biologiselle tekijälle, jolle he altistuvat tai voivat altistua. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen liitteessä I on mainittu ne biologiset tekijät, joita varten on saatavilla tehokas rokote. Liitteessä II on esitetty suositeltava rokotekäytäntö. Rokotuksen tulee olla työntekijöille maksuton. Kansanterveyslaitos antaa suosituksia rokotteista ja niiden käytöstä. Kansanterveyslaitos on keskeinen asiantuntijalaitos muissakin biologisia vaaratekijöitä koskevissa kysymyksissä. Muu biologisia vaaratekijöitä työssä koskeva lainsäädäntö Ammattitautiasetuksessa (1347/1988) on lueteltu ammattitauteja aiheuttavia työssä esiintyviä biologisia tekijöitä. Asetuksessa on erikseen mainittu: 1. 2. 3. bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet, joiden aiheuttamia tyypillisiä sairauden muotoja ovat homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha sekä ilmankostuttajakuume ja ODTS (orgaanisen pölyn aiheuttava toksinen oireyhtymä). tuberkuloosibasilli, jonka aiheuttamia tyypillisiä sairauden muotoja ovat tuberkuloosin eri ilmenemismuodot ja virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot, joiden aiheuttamia tyypillisiä sairauden muotoja ovat hepatiitti B ja C, lypsäjän kyhmyt, sikaruusu, 10
luomatauti, pernarutto, listerioosi, ihon sienitaudit, toksoplasmoosi, malaria ja bilhartsia. Erityisäitiysloman mahdollistavat säädökset tulivat voimaan vuonna 1991. Niiden mukaan raskaana oleva nainen, jonka työhön tai työoloihin liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin sopiviin tehtäviin, jollei vaaratekijää voida poistaa työstä tai työoloista. Jos hänelle ei voida järjestää muuta työtä, hänellä on oikeus saada tämä aika erityisäitiyslomana. Valtioneuvoston asetuksen sairausvakuutuslain täytäntöön panosta 1 luvun 1 :n mukaan (1335/2004) edellä tarkoitettuja tarttuvia tauteja ovat: 1. toksoplasmoosi 2. listerioosi 3. vihurirokko 4. herpes 5. vesirokko 6. hepatiitti B ja C 7. sytomegalotulehdus ja 8. HIV-tartunta sekä 9. muut näihin verrattavat taudit. 11
Lainsäädäntöä Työturvallisuuslaki (738/2002) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) VNp työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993) STMp biologisten tekijöiden luokituksesta (229/1998) Ammattitautiasetus (1347/1988) Sairausvakuutusasetus (473/1963) muutoksineen VNp perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle työssä aiheutuvan vaaran torjunnasta (1043/1991) STMp sikiön kehitykselle ja raskaudelle vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran arvioimisesta (931/1991) VNa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) STMa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002) 12
Kirjallisuutta Altisteet työssä 8: Bioaerosolit. Kotimaa, M. (toim.). Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto. Helsinki, 1990. 46 s. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2005. Infektiosairaudet. Kirjassa Työperäiset sairaudet. Antti-Poika, M. (toim.). Työterveyslaitos. Helsinki, 1993. S. 431 438. Ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkittaessa. Työterveyslaitos. Helsinki 2006. Zoonoosi - Eläimestä ihmiseen tarttuva tauti. Tartuntatautiliitto. Helsinki 2001. Mikrobiologia ja infektiosairaudet, kirja I, Huovinen P., Meri S., Peltola H., ym. (toim), Duodecim, Helsinki 2003. Infektioiden torjunta sairaalassa. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1999. Veren välityksellä tarttuvat taudit työelämässä. STM oppaita 1997:8. Biologisten tekijöiden luokitus, 36 s. Sosiaali- ja terveysministeriö, turvallisuustiedote 43, Tampere 2003. 13
Esimerkkejä työpaikkojen biologisista altisteista Biologisia vaaroja työntekijöille voivat aiheuttaa mm. laboratorionäytteistä, potilaista tai muusta infektoituneesta materiaalista peräisin olevat tartuntataudit sekä zoonoosit, joilla tarkoitetaan eläinten levittämiä, ihmiseen tarttuvia tauteja. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettuja yleisimpiä biologisten tekijöiden ammattitauteja ovat Suomessa viime vuosina olleet homesienten aiheuttamat hengitystieallergiat, tuberkuloosi ja myyräkuume sekä syyhypunkki-ihottumat. Ulkomailla työskentely on aiheuttanut mm. sellaisten (trooppisten) tautien tartuntoja, joita Suomessa ei esiinny. Luettelossa on aiheuttajia ja tauteja, joiden vaaralle altistuminen on mahdollista, mutta harvinaista näiden tutkimiseen erikoistuneissa laboratorioissa; samoin tauteja, joita Suomessa ei ole vuosiin esiintynyt (pernarutto, vesikauhu), mutta joiden mahdollisuus on otettava huomioon. Biologinen Vaara- Tauti Altistuvia tekijä luokka riskiryhmiä BAKTEERIT Actinomyces spp 2 homepölykeuhko maanviljelijät, (sädesienet) karjanhoitajat Bacillus anthracis 3 pernarutto laboratoriotyöntekijät, eläinlääkärit Bordetella 2 hinkuyskä terveydenhuoltopertussis alan työntekijät Borrelia 2 lymen tauti metsurit, burgdorferi l. borrelioosi ulkotyöntekijät Brucella suis 3 luomatauti laboratoriotyöntekijät, teurastajat, eläinlääkärit 14
Biologinen Vaara- Tauti Altistuvia tekijä luokka riskiryhmiä Chlamydia 3 psittakoosi eläintarhan lintujenpsittaci l. ornitoosi hoitajat, eläinlääkärit, lemmikkieläinkauppiaat, laboratoriotyöntekijät Clostridium 2 jäykkäkouristus terveydenhuoltotetani alan työntekijät, maanviljelijät Corynebacterium 2 kurkkumätä terveydenhuoltodiphtheriae alan työntekijät, tullimiehet, ulkomailla tartuntaalueilla työskentelevät rakennusmiehet ja kuljettajat Erysipelothrix 2 sikaruusu sianhoitajat, teurasrhusiopathiae tajat, kalakauppiaat, puhtaanapitolaitoksen työntekijät, eläinlääkärit Francisella 3(A) jänisrutto maanviljelijät, labotularensis ja ratoriotyöntekijät 2(B) Legionella 2 legionelloosi kirjapainotyönpneumophila l. ilmankostut- tekijät, jätevedentajakuume puhdistamon työntekijät Mycobacterium 3 tuberkuloosi terveydenhuoltotuberculosis alan työntekijät, yömajan hoitajat 15
Biologinen Vaara- Tauti Altistuvia tekijä luokka riskiryhmiä Salmonella 2 salmonelloosi eläinlääkärit, karjan-enteritidis hoitajat, elintarviketyöntekijät, terveydenhuoltoalan työntekijät Salmonella typhi 3 lavantauti laboratoriotyöntekijät Streptococcus 2 angiina, märkä- hoitoalan työntekijät pyogenes rupi, ruusu, tulirokko Yersinia 2 yersinoosi siankasvattajat, teuenterocolitica rastamotyöntekijät, eläinlääkärit, jätevedenpuhdistamon työntekijät 16
Biologinen Vaara- Tauti Altistuvia tekijä luokka riskiryhmiä VIRUKSET Hepatiitti A-virus 2 maksatulehdus jätevedenpuhdistamon työntekijät Hepatiitti B-virus 3 maksatulehdus, terveydenhuoltomaksakirroosi, alan työntekijät maksasyöpä Hepatiitti C-virus 3 maksatulehdus, terveydenhuoltomaksakirroosi, alan työntekijät maksasyöpä Ihmisen immuuni- 3 AIDS terveydenhuoltokatovirus alan työntekijät Lypsäjän- 2 ihotauti karjanhoitajat kyhmy-virus Puumalavirus 3 myyräkuume maanviljelijät, maansiirtotyöntekijät Rubivirus 2 vihurirokko hoito-, hoiva- ja (rubella) opetusalan työntekijät Varicella 2 vesirokko, hoito-, hoiva- ja zostervirus vyöruusu opetusalan työntekijät Vesikauhuvirus 4 vesikauhu eläinlääkärit, eläinten hoitajat, koeeläinten hoitajat, metsurit, rajavartijat 17
Biologinen Vaara- Tauti Altistuvia tekijä luokka riskiryhmiä LOISET Entamoeba 2 amebiaasi jätevedenpuhdistahistolytica mon työntekijät Plasmodium 3 malaria, horkka ulkomailla työskenfalciparum televät Schistosoma 2 sistosomiaasi ulkomailla työskenjaponicum l. bilhartsioosi televät Toxoplasma 2 toksoplasmoosi karjanhoitajat, tergondii veydenhuoltoalan työntekijät, eläinlääkärit SIENET Aspergillus 2 homepölykeuhko, maanviljelijät, sahafumigatus nuha työntekijät Microsporum, 2 pälvisilsa karjanhoitajat, teu- Trichophyton rastajat, eläinlääkärit Laajempi luokitus käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä biologisten tekijöiden luokituksesta (229/1998). 18
Työsuojelupiirit Uudenmaan työsuojelupiiri Siltasaarenkatu 12 A PL 46, 00531 Helsinki puh. (09) 774 711 telefax (09) 730 798 Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42, 20100 Turku puh. (02) 271 5777 telefax (02) 271 5778 Hämeen työsuojelupiiri Uimalankatu 1 PL 272, 33101 Tampere puh. (03) 260 8800 telefax (03) 260 8899 Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri Villimiehenkatu 2B, 3. kerros PL 145, 53101 Lappeenranta puh. 0207 470 500 telefax 0207 470 527 Mikkelin toimipiste Jääkärinkatu 14 PL 180, 50101 Mikkeli puh. 0207 470 550 telefax 0207 470 579 Keski-Suomen työsuojelupiiri Ailakinkatu 17 PL 119 40101 Jyväskylä puh. (014) 697 211 telefax (014) 697 341 Itä-Suomen työsuojelupiiri Vuorikatu 26 A, 70100 Kuopio puh. (017) 201 401 telefax (017) 201 410 Joensuun toimipiste Kauppakatu 20, 80100 Joensuu puh. (013) 26 291 telefax (013) 262 9309 Pohjois-Suomen työsuojelupiiri Albertinkatu 8 PL 229, 90101 Oulu puh. (08) 315 9511 telefax (08) 315 9599 Kemin toimipiste Meripuistokatu 16 94100 Kemi puh. (016) 215 5300 telefax (016) 257 507 Vaasan työsuojelupiiri Kauppapuistikko 20 B PL 172, 65101 Vaasa puh. 020 123 6200 telefax 020 123 6229 19