Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019
Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat (a) 8 7 6 5 4 3 2 Air temperature Linear fit before and after 1970 Linear fit in 1980-2013 1 1953 1960 1970 1980 1990 2000 20102013 Year Satakunnassa keskilämpötila on noussut 0.59 C/10 v vuodesta 1980 eli jo yli 2 C - Talvi-kevät (jouluhuhtikuu) 0.51 C/10 v. vuodesta 1980. - Kevät-kesä-alku syksyn lämpötila noussut 0.52 C/10 v. vuodesta 1980
Annual precipitation (mm) Sadanta lisääntyy 850 750 650 550 450 350 1953 1963 1973 1983 1993 2003 2013 (a) Year Equation y = a + b*x Weight No Weighting Residual Sum of 420829.44636 Squares Pearson's r 0.47322 Vuotuinen sadanta Satakunnassa Adj. R-Square 0.21055 Value Standard Error - Vaihtelun voimakkuus muuttunut vuosien kuluessa Annual Intercept -4572.51181 1258.90484 Precipitation Slope 2.5977 0.63498 - Sateisten päivien lukumäärä on vähentynyt (10,6 päivää/10 v.), mutta sadanta lisääntynyt sateet voimakkaampia
Muutoksia kuormituksessa (1) Virtaamien äärevöityminen ja siitä seuraavat tulva- ja kuivuuskaudet ovat merkittävä tekijä. Tulvat ja nykyistä runsaammat sateet lisäävät veden valumista maalta vesistöihin ja pohjaveteen. Kevätvalunnan osuus vähenee ja korvautuu talven aikaisella valunnalla Talven ja kevään lisääntyvät kuormitukset ovat monikertaisia kesäajan kuormitukseen verrattuna Kasvillisuus puuttuu pelloilta Sula maa Pintavalunnan suhteellinen osuus suuri
Muutoksia kuormituksessa (2) Lämpötila nostaa orgaanisen aineksen hajoamisnopeutta Pelloilla salaojavalunnan osuus pintavaluntaan nähden kasvaa Eroosiofosforin huuhtoutumisriski vähenee Typen huuhtoutumisriski lisääntyy Vaikutukset jätevesikuormitukseen Puhdistamoiden ohijuoksutukset ääritilanteissa Hulevedet Metsätalous Happamat sulfaattimaat
Muutoksia vesistöissä Ravinnekuormitus kasvaa Jääpeitteinen aika lyhenee Järvien veden lämpötila nousee kesällä Kerrostuneisuuskausi pitenee Tuotanto lisääntyy => REHEVÖITYMINEN KIIHTYY Happiongelmia kesäaikaan. Kuivat jaksot, alhaiset vedenpinnat Kasvillisuuden leviäminen
Kasviplanktonyhteisö muuttuu Pyhäjärven kasviplanktonin pitkä (1980-) tutkimusaikasarja, v. 2015 laaja monimuuttuja-analyysi Paljon muutoksia vuosien kuluessa 2000-luvulla tapahtuneet muutokset selittyivät ilmastoon liittyvillä muuttujilla Planktothrix sinilevä on selvästi ilmastonmuutoksen myötä runsastunut Levän rasvahappokoostumus ja ravintoarvo niin huono, että Daphnian (joka mm. muikun pääravintoa) lisääntyminen estyy
Kalasto muuttuu Kylmän veden kalana muikku kärsii (maksimi)lämpötilan noususta. Matalassa järvessä lämmintä vettä ei pääse pakoon. Lämpimän veden kalana ahven hyötyy veden lämpötilan noususta. Ahvenkanta vahvistuu. Muita lämpenemisestä hyötyjiä: särki, lahna Lämpeneminen lisää tulokaslajien ja tautien riskiä Ammattikalastuksen sopeuduttava talvikalastus vaikeutuu
Ilmastonmuutos haastaa vesiensuojelun Ravinteiden huuhtoutumisen ja vesistöön kulkeutumisen estäminen muuttuvissa olosuhteissa entistä tärkeämpää Viljelymenetelmät, metsätalous, turvetuotanto, hulevedet, jätevedet Maaperän kasvukunto, vesitalous, rakenne ja multavuus Menetelmien jatkuva kehittäminen Kosteikot, altaat, patoketjut, suodattimet, luonnonmukainen vesirakentaminen Uudet ratkaisut Vesitalouden hallinta keskeistä Virtausten hidastaminen, vesitilavuuden lisääminen valuma-alueella Säännöstelykäytännöt, vesistöalueiden kokonaishallinta Luonnonkalan ja muiden veden antimien hyödyntäminen Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta luonnonkala on vähähiilistä lähiruokaa
Kiitos mielenkiinnosta! Kiitos mielenkiinnosta!