Kunnat ja alueet Euroopassa

Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

A8-0321/78

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Suosituimmat kohdemaat

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen

Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Töihin Eurooppaan EURES

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Turvallisuus meillä ja muualla

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Kevät Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Csaba Jansik Luomupäivät 2018 Pori,

VEROASTE , KANSAINVÄLINEN VERTAILU

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin.

menestykseen Sakari Tamminen

Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

SFS-opas 9 Eurooppalaisen standardisoinnin perustiedot. Suomen Standardisoimisliitto SFS

Kansainväliset pakettipalvelut. Parcel and ecommerce, 5/31/2019

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Bryssel COM(2016) 618 final KOMISSION KERTOMUS

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

R u o t s i s sa sekä e r ä issä EU- m a i s s a E l o k u u

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Transkriptio:

Kunnat ja alueet Euroopassa Kuntarakenneuudistus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 9.11.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto

Euroopan neuvoston kaksi asiakirjaa Paikallisen itsehallinnon peruskirja (1985) (European Charter of Local Self-Government) paikallinen itsehallinto on eurooppalaisen demokratian peruskivi peruskirja asettaa yhteiset eurooppalaiset normit paikallisen itsehallinnon puolustamiselle sitouttaa eri osapuolet varmistamaan paikallishallinnon poliittisen, hallinnollisen ja taloudellisen riippumattomuuden Alueellisen demokratian puiteasiakirja (2009) (Reference Framework for Regional Democracy) aluehallinto sijaitsee keskushallinnon ja paikallishallinnon välissä asiakirja annettu jäsenmaille avuksi näiden kehittäessä hallintoelimiään, ei ole sitova sopimus hallinnon kehittämisprosessien tulee perustua tehokkaaseen, läpinäkyvään, vastuulliseen ja edustavaan toimielinten väliseen keskusteluun painottaa subsidiariteettiperiaatetta eli päätösten tekemistä niin lähellä kansalaista kuin se asian luonteen huomioon ottaen on mahdollista 2 9.11.2011 Keijo Sahrman

Euroopan unionin näkökulma EU:lla ei (välitöntä) toimivaltaa jäsenvaltioiden paikallisja aluehallinnon järjestämisen suhteen EU-säädöstöllä kuitenkin alati kasvavassa määrin vaikutuksia paikallis- ja aluehallinnon toimintaan: alueiden kehittäminen julkiset hankinnat kilpailupolitiikka ympäristöpolitiikka 3 9.11.2011 Keijo Sahrman

Eurooppalainen kunta- ja aluehallintomalli? Ei ole olemassa yhtä eurooppalaista kunta- ja aluemallia Jotakin yhteistä kuitenkin on: o kansalaisten kannalta tärkeät asiat päätetään vaaleilla valituissa toimielimissä o sillä hallinnon tasolla, jonne ne parhaiten ja luontevimmin kuuluvat o toiselta hallinnon tasolta ohjatut mallit (esim. suomalainen isäntäkuntamalli tai kuntayhtymä) ovat harvinaisuuksia 4 9.11.2011 Keijo Sahrman

Pohjoismaissa tehdään uudistuksia Kunta- ja aluehallinnon uudistuksia on valmisteltu ja pantu toimeen kaikissa Pohjoismaissa 2000-luvulla uusi aalto? Edellinen vahva uudistamisvaihe 1970-luvulla Pohjoismaissa samankaltaiset haasteet, mutta painotukset ja ratkaisut ovat erilaisia Rakennekysymyksissä on aina mm. poliittisia vastakkainasetteluja Samassa maassa erilaisilla hallituspohjilla saataisiin aikaan erilaisia ratkaisuja Kysymys on pikemminkin poliittisista valinnoista kuin objektiivisesta oikeasta 5 9.11.2011 Keijo Sahrman

Ruotsi 290 kuntaa, 21 aluetta, 9,4 Mas Merkittävä kuntarakenneuudistus tehtiin 1970-luvulla, kuntien lukumäärä useista tuhansista runsaaseen kahteen sataan Sen jälkeen kuntien lukumäärä on hiukan kasvanut Pitkäaikaisia aluehallintokokeiluja 2000-luvulla tavoitteena vahvemmat alueet Vastuukomitean (Ansvarskommitten, asetettiin tammik. 2003) mietintö 2007 koskee ensisijaisesti alueita, esityksiä: 6 9 lääniä ja aluekuntaa, aluejako yhtenevä (nyt 18+2 aluetta, Landsting), kunnat ja alueet päättävät aluejaosta 1 2 miljoonaa asukasta per alue, ei alle 500 000 kullakin alueella mm. aluesairaala ja yliopisto merkittävin tutkimusresurssein paikalliset työmarkkina-alueet rakenneosina Kokeilujen tuloksena kaksi muita vahvemman itsehallinnon aluetta (Länsi-Götanmaa ja Skåne) Uudistus on viivästynyt, odottavassa vaiheessa, päätösten siirtäminen yli vaalien ei tuonut ratkaisuja (ainakaan toistaiseksi) Ruotsin Kuntaliitolta ehdotus alueiden rajoista, viisaiden miesten ryhmä pohtii, ei juuri kuntaliitoskeskustelua 6 9.11.2011 Keijo Sahrman

Ruotsi - terveydenhoidon järjestelyistä Maakäräjät (18) ja alueet (2) vastaavat terveydenhuollosta Julkisen ja yksityisen palvelun valinnanvapaus vuodesta 2009 Kansalaiset/potilaat valitsevat palveluntuottajan Ainakin Tukholman seudulle yksityisiä terveyskeskuksia julkisten rinnalle Palvelujen laadun ja saatavuuden arvioidaan parantuneen 7 9.11.2011 Keijo Sahrman

Tanska 98 kuntaa, 5 aluetta, 5,6 Mas Neljän vuoden takainen kuntarakenneuudistus tehtiin keskushallinnon tiukassa ohjauksessa o Puolueiden välinen poliittinen sopimus 2004, tiivis säädösvalmistelu, uudistus voimaan 1.1.2007 Aikaisempaa suuremmat kunnat, lukumäärä väheni oleellisesti (98) o Tavoitteena oli 20-30 000 asukasta/kunta o uudet kunnat suurempia kuin oli tavoitteena o kuntaliitoksia ja kuntien jakamisia Alueiden lukumäärä väheni 14:sta viiteen, verotusoikeus poistui Uudistettiin valtion, alueiden ja kuntien tehtäväjakoa o mm. työllisyyden hoito kokonaan kunnille, keskusteluttaa yhä Uudistettiin vastuusuhteita (kunta-alue-valtio) ja rahoitusta Tutkimustuloksia reformin vaikutuksista toistaiseksi vähän Uudelta hallitukselta odotetaan kunnon selvitystä Tehtäviä kunnilta alueille + vapaakuntakokeilu (9 kuntaa) keskustelussa 8 9.11.2011 Keijo Sahrman

Tanska - terveydenhoidon järjestelyistä Viisi aluetta vastaa sairaalatoiminnasta 98 kuntaa hoitaa kotisairaanhoidon ja terveyden edistämisen Sairaalat ja kunnat yhteistyössä mm. ehkäisevässä terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa Terveydenhuollon rahoitus aikaisempaa enemmän kuntien kautta vuodesta 2007, jolloin alueiden verotusoikeus lakkasi o Maksuperuste sekä alueiden asukasluku että käytettyjen terveydenhuoltopalvelujen määrä Alueiden liitto neuvottelee mm. yleislääkäreiden (perhelääkäreiden, ammatinharjoittajia) kanssa vuosittaisen sopimuksen o Alueiden liiton työstä arviolta 90 % terveydenhoitoon liittyvää Yleislääkäreiden yhteisvastaanotot lisääntymässä 9 9.11.2011 Keijo Sahrman

Norja 440 kuntaa, 19 aluetta, 4,8 Mas Uudistamisen painopiste ollut enemmän alueilla kuin kunnissa Terveydenhoidon uudistaminen 2005 o sairaalat siirrettiin valtion hallintoon maakunnilta kustannussäästöjen toivossa, toiveet eivät ole toteutuneet o perustettiin valtion neljä terveysyritystä o kustannukset kasvoivat Hallintoselonteko 2005 o uudet alueet/regionit, joilla uudistetut tehtävät 2010 o kuntaliitokset vapaaehtoisia o ei suurta uudistusta Eriseuraisuutta uudistusten tavoitteista ja muodoista, uudistusvalmiutta periaatteessa 10 9.11.2011 Keijo Sahrman

Norja - terveydenhoidon järjestelyistä Valtio otti vastuun erikoissairaanhoidosta vuonna 2005 o Tehtävät siirrettiin neljälle alueelliselle terveysyritykselle o Kustannukset kohosivat huimaavasti 430 kuntaa vastaa perusterveydenhuollosta o Terveyden edistäminen, vammojen ja sairauksien ehkäisy, diagnostisointi, hoito ja kuntoutus, kotisairaanhoito o Jokaisella kuntalaisella oikeus perusterveydenhuollon lääkäriin Ongelmana palvelujen koordinointi eri tasojen kesken o 2009 aloitettiin koordinaatioreformi, jota valtio rahoittaa Uusi kansanterveyslaki tulee voimaan 1.1.2012: o Painotetaan kunnan työtä kansanterveyden hyväksi o Viisi perusperiaatetta: terveyden tasa-arvo, terveys kaikessa politiikassa, kestävä kehitys, varovaisuus riskien suhteen ja osallisuus 11 9.11.2011 Keijo Sahrman

Islanti 77 kuntaa, ei alueita, 0,3 Mas Islannin kunnat ovat Pohjoismaiden pienimmät o pääkaupunki Reykjavik 118 000 as. Niiden toimivalta on Pohjoismaiden suppein Ei aluehallintoa, vain yksi kunnallinen taso Vuonna 2005 esitys kuntaliitoksista tavoitteena vahvemmat kunnat, jotka voisivat hoitaa useampia tehtäviä Uudistusta koskeneissa kunnallisissa kansanäänestyksissä useimmissa EI-tulos kuntaliitoksille Silti kuntien lukumäärä noin puolittunut 1990-luvulta vapaaehtoisin liitoksin Talousongelmat eivät johtaneet merkittävään paikallishallinnon uudistamiseen 12 9.11.2011 Keijo Sahrman

Pohjoismaisille uudistuksille yhteistä Taustalla ajankohtaiset ja ajantasaiset tilanneanalyysit o uudistamista ohjaavia tekijöitä talous, väestön ikärakenne, globalisaatio, ikäryhmien erot palvelujen kysynnässä Keskustelun ytimessä o terveydenhoito, hallinnontasojen lukumäärä, (demokraattinen) ohjaus 13 9.11.2011 Keijo Sahrman

Päätelmiä Viime vuosikymmenellä kaikkialla tehtiin jotain, ainakin selvityksiä Lähes yhteistä kunta- ja aluehallintoyksiköiden koon kasvu Ei muuta suurta yhtenäistä linjaa, yhteistä tarinaa Islannissa vapaaehtoista kehitystä kohti suurempia kuntia Norjassa kuntaliitokset vapaaehtoisia, muuten sekavaa Ruotsissa huoli demokraattisen päätöksenteon säilymisestä ja vahvistumisesta, monivuotisia kokeiluja, uudistusten voimaansaattaminen vaikeaa Tanskassa keskushallinnon ote uudistuksesta vahva, aikataulu nopea, kunnat sopeutujia 14 9.11.2011 Keijo Sahrman

Baltian maat Baltian maissa keskusteltu kunta- ja aluerakenteista koko niiden uuden itsenäisyyden ajan. Reformeja on tullut ja mennyt. Vaalien jälkeen on usein palattu takaisinpäin. Vain Liettuassa vahvat kunnat asukasmäärällä mitattuna, keskimäärin 53.000 asukasta. Viro 226 kuntaa, vain valtion aluehallintoa, 1,3 Mas Kuntareformi on edelleen ajankohtainen, pienten kuntien liitoksia kaivataan, palveluiden tulevat järjestämistavat epäilyttävät Latvia 118 kuntaa, 5 aluetta, 2,2 Mas Kuntaliitoksia tehty, mutta niihin ei olla tyytyväisiä Mm. koulubussimatkat pidentyneet kohtuuttomasti Liettua 60 kuntaa, ei alueita, 3,2 Mas Edellisissä uudistuksissa poistettiin demokraattinen aluetaso Maa EU:n köyhimpiä kaikin mittarein 15 9.11.2011 Keijo Sahrman

Euroopan maiden kunta- ja aluehallintojako Valtio Asukasluk u (milj.) Kuntataso Aluetaso Osavaltiotaso (ym. itse-hallinnolliset alueet) Alankomaat 16,5 430 12 2 Belgia 10,4 589 10 3 Bulgaria 7,0 264 28 Espanja 46,0 8116 50 19 Irlanti 4,5 114 8 Islanti 0,3 77 Italia 61,2 8094 110 20 Itävalta 8,3 2357 9 Kreikka 10,7 325 13 Kroatia 4,4 553 Kypros 0,7 378 Latvia 2,2 118 5 Liettua 3,2 60 Luxemburg 0,5 105 Makedonia 2,0 120 Malta 0,4 68 5 Norja 4,8 440 19 Portugali 10,7 308 18 2 Puola 38,1 2479 16 Ranska 65,8 36682 100/26 Romania 21,9 3180 Ruotsi 9,4 290 21/2 Saksa 81,8 12104 16 Serbia ja Montenegro 10,8 164 29 Slovakia 5,4 2928 Slovenia 2,1 210 14 Suomi 5,4 336 18 1 Sveitsi 7,9 2900 26 Tanska 5,6 98 5 2 Tsekki 10,5 6250 14 Unkari 9,9 3177 7 Viro 1,3 226 Yhdistynyt kuningaskunta 62,2 4 16 Taulukosta on jätetty pois valtion aluehallintorakenteet. 9.11.2011 Keijo Sahrman

EUROOPPA Lähde: http://www.nationsonline.org/oneworld/europe_map.htm

Asukastiheys ja yli 30 000 asukkaan asukastihentymät Asukastiheys 31.12.2008 500-100 - 499 50-99 25-49 10-24 1-9 asumaton alue Yli 30 000 asukkaan tihentymä Kartalla on esitetty sinisellä ympyrällä ne asukastihentymät, joissa halkaisijaltaan 20 km:n kehän sisään jäävän väestön määrä on vähintään 30 000. 18 9.11.2011 Keijo Sahrman KL/JAH 25.3.2011 Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta 2009

Kiitokset huomiostanne 19 9.11.2011 Keijo Sahrman