Kunnat ja alueet Euroopassa Kuntarakenneuudistus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 9.11.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto
Euroopan neuvoston kaksi asiakirjaa Paikallisen itsehallinnon peruskirja (1985) (European Charter of Local Self-Government) paikallinen itsehallinto on eurooppalaisen demokratian peruskivi peruskirja asettaa yhteiset eurooppalaiset normit paikallisen itsehallinnon puolustamiselle sitouttaa eri osapuolet varmistamaan paikallishallinnon poliittisen, hallinnollisen ja taloudellisen riippumattomuuden Alueellisen demokratian puiteasiakirja (2009) (Reference Framework for Regional Democracy) aluehallinto sijaitsee keskushallinnon ja paikallishallinnon välissä asiakirja annettu jäsenmaille avuksi näiden kehittäessä hallintoelimiään, ei ole sitova sopimus hallinnon kehittämisprosessien tulee perustua tehokkaaseen, läpinäkyvään, vastuulliseen ja edustavaan toimielinten väliseen keskusteluun painottaa subsidiariteettiperiaatetta eli päätösten tekemistä niin lähellä kansalaista kuin se asian luonteen huomioon ottaen on mahdollista 2 9.11.2011 Keijo Sahrman
Euroopan unionin näkökulma EU:lla ei (välitöntä) toimivaltaa jäsenvaltioiden paikallisja aluehallinnon järjestämisen suhteen EU-säädöstöllä kuitenkin alati kasvavassa määrin vaikutuksia paikallis- ja aluehallinnon toimintaan: alueiden kehittäminen julkiset hankinnat kilpailupolitiikka ympäristöpolitiikka 3 9.11.2011 Keijo Sahrman
Eurooppalainen kunta- ja aluehallintomalli? Ei ole olemassa yhtä eurooppalaista kunta- ja aluemallia Jotakin yhteistä kuitenkin on: o kansalaisten kannalta tärkeät asiat päätetään vaaleilla valituissa toimielimissä o sillä hallinnon tasolla, jonne ne parhaiten ja luontevimmin kuuluvat o toiselta hallinnon tasolta ohjatut mallit (esim. suomalainen isäntäkuntamalli tai kuntayhtymä) ovat harvinaisuuksia 4 9.11.2011 Keijo Sahrman
Pohjoismaissa tehdään uudistuksia Kunta- ja aluehallinnon uudistuksia on valmisteltu ja pantu toimeen kaikissa Pohjoismaissa 2000-luvulla uusi aalto? Edellinen vahva uudistamisvaihe 1970-luvulla Pohjoismaissa samankaltaiset haasteet, mutta painotukset ja ratkaisut ovat erilaisia Rakennekysymyksissä on aina mm. poliittisia vastakkainasetteluja Samassa maassa erilaisilla hallituspohjilla saataisiin aikaan erilaisia ratkaisuja Kysymys on pikemminkin poliittisista valinnoista kuin objektiivisesta oikeasta 5 9.11.2011 Keijo Sahrman
Ruotsi 290 kuntaa, 21 aluetta, 9,4 Mas Merkittävä kuntarakenneuudistus tehtiin 1970-luvulla, kuntien lukumäärä useista tuhansista runsaaseen kahteen sataan Sen jälkeen kuntien lukumäärä on hiukan kasvanut Pitkäaikaisia aluehallintokokeiluja 2000-luvulla tavoitteena vahvemmat alueet Vastuukomitean (Ansvarskommitten, asetettiin tammik. 2003) mietintö 2007 koskee ensisijaisesti alueita, esityksiä: 6 9 lääniä ja aluekuntaa, aluejako yhtenevä (nyt 18+2 aluetta, Landsting), kunnat ja alueet päättävät aluejaosta 1 2 miljoonaa asukasta per alue, ei alle 500 000 kullakin alueella mm. aluesairaala ja yliopisto merkittävin tutkimusresurssein paikalliset työmarkkina-alueet rakenneosina Kokeilujen tuloksena kaksi muita vahvemman itsehallinnon aluetta (Länsi-Götanmaa ja Skåne) Uudistus on viivästynyt, odottavassa vaiheessa, päätösten siirtäminen yli vaalien ei tuonut ratkaisuja (ainakaan toistaiseksi) Ruotsin Kuntaliitolta ehdotus alueiden rajoista, viisaiden miesten ryhmä pohtii, ei juuri kuntaliitoskeskustelua 6 9.11.2011 Keijo Sahrman
Ruotsi - terveydenhoidon järjestelyistä Maakäräjät (18) ja alueet (2) vastaavat terveydenhuollosta Julkisen ja yksityisen palvelun valinnanvapaus vuodesta 2009 Kansalaiset/potilaat valitsevat palveluntuottajan Ainakin Tukholman seudulle yksityisiä terveyskeskuksia julkisten rinnalle Palvelujen laadun ja saatavuuden arvioidaan parantuneen 7 9.11.2011 Keijo Sahrman
Tanska 98 kuntaa, 5 aluetta, 5,6 Mas Neljän vuoden takainen kuntarakenneuudistus tehtiin keskushallinnon tiukassa ohjauksessa o Puolueiden välinen poliittinen sopimus 2004, tiivis säädösvalmistelu, uudistus voimaan 1.1.2007 Aikaisempaa suuremmat kunnat, lukumäärä väheni oleellisesti (98) o Tavoitteena oli 20-30 000 asukasta/kunta o uudet kunnat suurempia kuin oli tavoitteena o kuntaliitoksia ja kuntien jakamisia Alueiden lukumäärä väheni 14:sta viiteen, verotusoikeus poistui Uudistettiin valtion, alueiden ja kuntien tehtäväjakoa o mm. työllisyyden hoito kokonaan kunnille, keskusteluttaa yhä Uudistettiin vastuusuhteita (kunta-alue-valtio) ja rahoitusta Tutkimustuloksia reformin vaikutuksista toistaiseksi vähän Uudelta hallitukselta odotetaan kunnon selvitystä Tehtäviä kunnilta alueille + vapaakuntakokeilu (9 kuntaa) keskustelussa 8 9.11.2011 Keijo Sahrman
Tanska - terveydenhoidon järjestelyistä Viisi aluetta vastaa sairaalatoiminnasta 98 kuntaa hoitaa kotisairaanhoidon ja terveyden edistämisen Sairaalat ja kunnat yhteistyössä mm. ehkäisevässä terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa Terveydenhuollon rahoitus aikaisempaa enemmän kuntien kautta vuodesta 2007, jolloin alueiden verotusoikeus lakkasi o Maksuperuste sekä alueiden asukasluku että käytettyjen terveydenhuoltopalvelujen määrä Alueiden liitto neuvottelee mm. yleislääkäreiden (perhelääkäreiden, ammatinharjoittajia) kanssa vuosittaisen sopimuksen o Alueiden liiton työstä arviolta 90 % terveydenhoitoon liittyvää Yleislääkäreiden yhteisvastaanotot lisääntymässä 9 9.11.2011 Keijo Sahrman
Norja 440 kuntaa, 19 aluetta, 4,8 Mas Uudistamisen painopiste ollut enemmän alueilla kuin kunnissa Terveydenhoidon uudistaminen 2005 o sairaalat siirrettiin valtion hallintoon maakunnilta kustannussäästöjen toivossa, toiveet eivät ole toteutuneet o perustettiin valtion neljä terveysyritystä o kustannukset kasvoivat Hallintoselonteko 2005 o uudet alueet/regionit, joilla uudistetut tehtävät 2010 o kuntaliitokset vapaaehtoisia o ei suurta uudistusta Eriseuraisuutta uudistusten tavoitteista ja muodoista, uudistusvalmiutta periaatteessa 10 9.11.2011 Keijo Sahrman
Norja - terveydenhoidon järjestelyistä Valtio otti vastuun erikoissairaanhoidosta vuonna 2005 o Tehtävät siirrettiin neljälle alueelliselle terveysyritykselle o Kustannukset kohosivat huimaavasti 430 kuntaa vastaa perusterveydenhuollosta o Terveyden edistäminen, vammojen ja sairauksien ehkäisy, diagnostisointi, hoito ja kuntoutus, kotisairaanhoito o Jokaisella kuntalaisella oikeus perusterveydenhuollon lääkäriin Ongelmana palvelujen koordinointi eri tasojen kesken o 2009 aloitettiin koordinaatioreformi, jota valtio rahoittaa Uusi kansanterveyslaki tulee voimaan 1.1.2012: o Painotetaan kunnan työtä kansanterveyden hyväksi o Viisi perusperiaatetta: terveyden tasa-arvo, terveys kaikessa politiikassa, kestävä kehitys, varovaisuus riskien suhteen ja osallisuus 11 9.11.2011 Keijo Sahrman
Islanti 77 kuntaa, ei alueita, 0,3 Mas Islannin kunnat ovat Pohjoismaiden pienimmät o pääkaupunki Reykjavik 118 000 as. Niiden toimivalta on Pohjoismaiden suppein Ei aluehallintoa, vain yksi kunnallinen taso Vuonna 2005 esitys kuntaliitoksista tavoitteena vahvemmat kunnat, jotka voisivat hoitaa useampia tehtäviä Uudistusta koskeneissa kunnallisissa kansanäänestyksissä useimmissa EI-tulos kuntaliitoksille Silti kuntien lukumäärä noin puolittunut 1990-luvulta vapaaehtoisin liitoksin Talousongelmat eivät johtaneet merkittävään paikallishallinnon uudistamiseen 12 9.11.2011 Keijo Sahrman
Pohjoismaisille uudistuksille yhteistä Taustalla ajankohtaiset ja ajantasaiset tilanneanalyysit o uudistamista ohjaavia tekijöitä talous, väestön ikärakenne, globalisaatio, ikäryhmien erot palvelujen kysynnässä Keskustelun ytimessä o terveydenhoito, hallinnontasojen lukumäärä, (demokraattinen) ohjaus 13 9.11.2011 Keijo Sahrman
Päätelmiä Viime vuosikymmenellä kaikkialla tehtiin jotain, ainakin selvityksiä Lähes yhteistä kunta- ja aluehallintoyksiköiden koon kasvu Ei muuta suurta yhtenäistä linjaa, yhteistä tarinaa Islannissa vapaaehtoista kehitystä kohti suurempia kuntia Norjassa kuntaliitokset vapaaehtoisia, muuten sekavaa Ruotsissa huoli demokraattisen päätöksenteon säilymisestä ja vahvistumisesta, monivuotisia kokeiluja, uudistusten voimaansaattaminen vaikeaa Tanskassa keskushallinnon ote uudistuksesta vahva, aikataulu nopea, kunnat sopeutujia 14 9.11.2011 Keijo Sahrman
Baltian maat Baltian maissa keskusteltu kunta- ja aluerakenteista koko niiden uuden itsenäisyyden ajan. Reformeja on tullut ja mennyt. Vaalien jälkeen on usein palattu takaisinpäin. Vain Liettuassa vahvat kunnat asukasmäärällä mitattuna, keskimäärin 53.000 asukasta. Viro 226 kuntaa, vain valtion aluehallintoa, 1,3 Mas Kuntareformi on edelleen ajankohtainen, pienten kuntien liitoksia kaivataan, palveluiden tulevat järjestämistavat epäilyttävät Latvia 118 kuntaa, 5 aluetta, 2,2 Mas Kuntaliitoksia tehty, mutta niihin ei olla tyytyväisiä Mm. koulubussimatkat pidentyneet kohtuuttomasti Liettua 60 kuntaa, ei alueita, 3,2 Mas Edellisissä uudistuksissa poistettiin demokraattinen aluetaso Maa EU:n köyhimpiä kaikin mittarein 15 9.11.2011 Keijo Sahrman
Euroopan maiden kunta- ja aluehallintojako Valtio Asukasluk u (milj.) Kuntataso Aluetaso Osavaltiotaso (ym. itse-hallinnolliset alueet) Alankomaat 16,5 430 12 2 Belgia 10,4 589 10 3 Bulgaria 7,0 264 28 Espanja 46,0 8116 50 19 Irlanti 4,5 114 8 Islanti 0,3 77 Italia 61,2 8094 110 20 Itävalta 8,3 2357 9 Kreikka 10,7 325 13 Kroatia 4,4 553 Kypros 0,7 378 Latvia 2,2 118 5 Liettua 3,2 60 Luxemburg 0,5 105 Makedonia 2,0 120 Malta 0,4 68 5 Norja 4,8 440 19 Portugali 10,7 308 18 2 Puola 38,1 2479 16 Ranska 65,8 36682 100/26 Romania 21,9 3180 Ruotsi 9,4 290 21/2 Saksa 81,8 12104 16 Serbia ja Montenegro 10,8 164 29 Slovakia 5,4 2928 Slovenia 2,1 210 14 Suomi 5,4 336 18 1 Sveitsi 7,9 2900 26 Tanska 5,6 98 5 2 Tsekki 10,5 6250 14 Unkari 9,9 3177 7 Viro 1,3 226 Yhdistynyt kuningaskunta 62,2 4 16 Taulukosta on jätetty pois valtion aluehallintorakenteet. 9.11.2011 Keijo Sahrman
EUROOPPA Lähde: http://www.nationsonline.org/oneworld/europe_map.htm
Asukastiheys ja yli 30 000 asukkaan asukastihentymät Asukastiheys 31.12.2008 500-100 - 499 50-99 25-49 10-24 1-9 asumaton alue Yli 30 000 asukkaan tihentymä Kartalla on esitetty sinisellä ympyrällä ne asukastihentymät, joissa halkaisijaltaan 20 km:n kehän sisään jäävän väestön määrä on vähintään 30 000. 18 9.11.2011 Keijo Sahrman KL/JAH 25.3.2011 Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta 2009
Kiitokset huomiostanne 19 9.11.2011 Keijo Sahrman